Urheiluseurojen veroseminaari 16 3 2018 Tinja Lahtinen LnsiSuomen

Urheiluseurojen veroseminaari 16. 3. 2018 Tinja Lahtinen, Länsi-Suomen yritysverokeskus LUONNOS

Esityksen sisältö § Yleishyödyllisten yhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymyksiä – Talkoo- ja vapaaehtoistyö – Vapaaehtoisille ja yleishyödyllisen yhteisön jäsenille annettavat edut – Vapaaehtoistoiminnassa kouluttaminen – Yleishyödyllisen yhteisön maksamat matkakustannusten korvaukset – Muiden kustannusten korvaukset § Suuri muutos vuonna 2019 Kansallinen tulorekisteri § Ennakkoratkaisut § Urheiluseuran verotarkastus § Muutoksen hakeminen verotukseen § Muutamia asioita yhdistysten tuloverotuksesta – Elinkeinotoiminta – Palkka- ja hallintokulut vähennyksiin seuran elinkeinotoiminnassa – Ajankohtaisia urheiluseuroja koskevia oikeustapauksia § Mistä lisätietoa?

Yleishyödyllisten yhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymyksiä

Yleishyödyllisten yhteisöjen ennakkoperintäkysymyksiä § Verohallinto on julkaissut ensimmäistä kertaa ohjeen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymyksistä 17. 3. 2017 dnro A 119/200/2016 § Ohjeessa käsitellään yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoimintaa ennakkoperinnän näkökulmasta. Ohjeessa on Verohallinnon linjauksia yleishyödyllisten yhteisöjen yleisimpiin ennakkoperintää koskeviin kysymyksiin. Lisäksi ohjeessa on lukuisia esimerkkejä tällaisista tilanteista. Huom! esimerkit eivät tarkoita rajoja vaan ovat esimerkkiä.

Yleishyödyllisten yhteisöjen ennakkoperintäkysymyksiä § Ohjeeseen on koottu vapaaehtoistoimintaa koskevia tilanteita nykyisten lakipykälien ja oikeuskäytännön valossa, koska niitä ei ollut aiemmin koottu kunnolla mihinkään. Tarkoitus on ollut listata asiat niin, että yhdistysten ja säätiöiden olisi helpompi toimia oikein. § Ohjeella ei kiristetä nykyistä verotuskäytäntöä. Päinvastoin, useat ohjeessa esitetyt linjaukset tarkoittavat verotuskäytännön lieventymistä.

Yleishyödyllisten yhteisöjen ennakkoperintäkysymyksiä § Ohjeen pääkohdat: – työstä tai tehtävästä maksettavat korvaukset – talkootyö – vapaaehtoistoiminnassa annettavat edut – vapaaehtoisten kouluttaminen – kustannusten korvaukset – avustukset, stipendit yms. § Ohje koskee vain yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoimintaa, eikä sitä sovelleta siis rekisteröimättömiin yhdistyksiin tai muihin kuin yleishyödyllisiin yhteisöihin.

Yleishyödyllinen yhteisö § Tuloverolain (1535/1992, TVL) 22 §: n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos – se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä – sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin – se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. § Yleishyödyllisyyden päättää Verohallinto vuosittain yhdistyksen tuloverotuksen yhteydessä. Yleishyödyllisyys ratkaistaan tarkastelemalla yhteisön toimintaa kokonaisuutena.

Rekisteröimätön yhteisö § Koska rekisteröimätön yhdistys ei ole tuloverolain 3 §: ssä tarkoitettu yhteisö, se ei voi olla myöskään tuloverolain 22 §: n mukainen yleishyödyllinen yhteisö. § Rekisteröimätöntä yhdistystä pidetään verotuksessa yhtymänä, jonka tulo verotetaan sen osakkailla. Siten rekisteröimättömän yhdistyksen talkootyöstä saama tulo on työtä tehneiden luonnollisten henkilöiden veronalaista tuloa.

Vapaaehtoistoiminta § Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan ohjeessa yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön hyväksi tehtävää työtä, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja vastikkeettomuuteen • vapaaehtoisten tekemä työ hyödyttää välittömästi yhteisön tarkoituksen mukaista toimintaa (yleishyödyllistä, yhteiskunnallista) • vapaaehtoiset eivät saa tekemänsä työn perusteella palkkaa tai muitakaan korvauksia • toiminta kaikille avointa

Talkoo- ja vapaaehtoistyö

Talkoo- ja vapaaehtoistyö § Tämä em. ohje korvaa aiemman ohjeen Talkootyön verotus § Lisäksi luonnollisen henkilön toiselle luonnolliselle henkilölle tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön ennakkoperintää käsitellään Verohallinnon ohjeessa Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus (dnro A 31/200/2013, 4. 11. 2013). § Ohjeen sisältö ei ole muuttunut paljoa, mutta sinne on lisätty esimerkkejä § Jäsennetty seuraaviin osiin: A) Yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön hyväksi tehtävä talkootyö B) Kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö § yleishyödyllisen yhteisön tuloa § talkootyötä tekevän luonnollisen henkilön tuloa

Talkoo- ja vapaaehtoistyö § Ohjeessa talkootyöllä tarkoitetaan työtä, joka tehdään – yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön lukuun – vapaaehtoisesti ja ilman korvausta vapaaehtoistyöntekijälle – yleensä tilapäistä työtä – yleensä ns. jokamiehentyötä eli kuka vaan pystyy tekemään § Talkootyön lisäksi ohjeessa käsitellään jatkuvampaa vapaaehtoistyötä, joka – tehdään yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön lukuun ja – on vapaaehtoista eikä vapaaehtoistyöntekijä saa siitä korvausta. – Esimerkiksi joukkueen tai kerhon ohjaaminen viikoittain

A) Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehtävä talkoo- ja vapaaehtoistyö § Tällä tarkoitetaan yhdistyksen hyväksi tehtävää työtä ilman ulkopuolisia toimeksiantajia - Esimerkiksi lipunmyynti tarjoilu yhdistyksen omassa tilaisuudessa tai yhdistyksen tilojen rakentaminen tai kunnossapitäminen vapaaehtoisporukalla. - Esimerkiksi yhdistyksen joukkueen tai kerhon ohjaaminen. § Tällaisesta työskentelystä ei muodostu talkoolaiselle tai vapaaehtoistyöntekijälle veronalaista etua, jos hän tekee työtä vapaaehtoisesti eikä saa korvausta tekemänsä työn perusteella

A) Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehtävä talkoo- ja vapaaehtoistyö § Tuloverolaissa ei ole erityisiä säännöksiä talkoo- ja vapaaehtoistyöstä, joten kaikki työn perusteella saatu vastike on veronalaista riippumatta vastikkeen laadusta tai määrästä. – myös työn perusteella korvaukseksi saatu tavara, palvelus tai vapautus esimerkiksi jostakin maksuvelvollisuudesta ovat vastiketta tehdystä työstä – Vakiintuneen verotuskäytännön mukaan vastikkeena ei pidetä esimerkiksi vapaaehtoistyöstä saatua todistusta, ansiomerkkiä tai muuta symbolista vaihtoarvoltaan merkityksetöntä esinettä

A) Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehtävä talkoo- ja vapaaehtoistyö § Esimerkki 1: Yleishyödyllinen yhdistys järjestää yhdistyksen mökin, urheilukentän tms. kevätkunnostustalkoot. Talkoisiin osallistuneille ei anneta alennuksia kausimaksusta eikä muita korvauksia työsuorituksesta, joten talkoisiin osallistuneet eivät saa veronalaista etua. § Esimerkki 2: Purjehdusseuran jäsen voi säilyttää venettään talvella purjehdusseuran varastossa. Säilytysmaksu määräytyy veneen tilavuuden mukaan. Jäsen voi maksaa säilytyksen joko rahana tai tekemällä työtä seuran hyväksi. Säilytysmaksun maksamisesta työsuorituksella muodostuu jäsenelle veronalaista ansiotuloa, koska työsuoritus kohdistuu hänen hyväkseen. Kyse on vastikkeellisesta työstä, eikä verovapaasta talkootyöstä seuran hyväksi. Sillä ei ole merkitystä, millä nimikkeellä maksua kutsutaan.

A) Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehtävä talkoo- ja vapaaehtoistyö § Talkootyöstä kertyvän hyödyn on tultava koko yhteisön hyväksi, jotta talkootyöstä ei muodostu veronalaista etua, vaikka kaikki toimintaan osalliset eivät olisi tehneet talkootyötä. § Jos hyöty ei tule koko yhteisön hyväksi, talkootyöhön osallistuneet saavat tekemänsä työn perusteella taloudellista tai muuta etua. – Poikkeuksena ovat ohjeen kohdassa 2. 4. 2 mainitut itsenäiset alaosastot ja joukkueet, jolloin hyöty voi tulla kyseisen alaosaston tai joukkueen hyväksi.

A) Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehtävä talkoo- ja vapaaehtoistyö § Esimerkki 3: Osa joukkueen pelaajista ja heidän vanhemmistaan osallistuu seuran tilojen kunnostustalkoisiin. Talkootyöhön osallistuneet tai heidän perheenjäsenensä eivät saa alennusta seuran kausimaksusta eivätkä mitään muutakaan hyvitystä tehdystä talkootyöstä, joten heille ei muodostu veronalaista etua talkoisiin osallistumisesta. § Esimerkki 4: Junioripelaajien vanhemmat tekevät kahtena lauantaina urheiluseuran hyväksi talkootyötä. Talkootyöhön osallistuneiden vanhempien lapset saavat alennusta seuran kausimaksusta. Kyse ei ole vastikkeettomasta talkootyöstä, kun tehty työ oikeuttaa kausimaksun alennukseen. Talkootyön perusteella saatu alennus katsotaan talkoisiin osallistuneiden vanhempien veronalaiseksi ansiotuloksi.

A) Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehtävä talkoo- ja vapaaehtoistyöhön liittyvä tarjoilu § Yleishyödyllisen yhteisön ja julkisyhteisön hyväksi tehtävissä talkoissa järjestettävää tavanomaista ja kohtuullista tarjoilua ei pidetä talkootyötä tekevien veronalaisena etuna. § Jos tarjoilu on kuitenkin nimenomaisesti sovittu korvaukseksi talkootyön tekemisestä, osallistujille muodostuu veronalaista etua tarjoilun määrästä ja arvosta riippumatta.

A) Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehtävä talkoo- ja vapaaehtoistyöhön liittyvä tarjoilu § Esimerkki 5: Yleishyödyllinen yhdistys järjestää jäsenilleen talkoot kylätalon kunnostamiseksi. Talkoisiin voivat osallistua kaikki halukkaat. Päivän aikana talkoolaisille tarjotaan lounas ja kahvia. Talkootyöhön osallistuvat eivät saa veronalaista etua. § Esimerkki 6: Yleishyödyllisenä yhteisönä pidettävä seura aikoo järjestää talkoot. Seura ja osallistujat sopivat, että seura tarjoaa osallistujille talkoopäivän päätteeksi illallisen ravintolassa korvauksena työn tekemisestä. Koska illallinen sovitaan vastikkeeksi työn tekemisestä, talkootyötä tekevät saavat aterian hinnan verran veronalaista etua.

A) Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehtävä talkoo- ja vapaaehtoistyöhön liittyvä tarjoilu § Veronalaisena etuna ei pidetä myöskään sitä, että vapaaehtoistyöntekijä saa osallistua vapaaehtoistyönsä aikana yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön järjestämään yhteiseen ruokailuun. Lisäksi verovapauden edellytyksenä on, että tarjottava ruoka on arvoltaan tavanomaista.

A) Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehtävä talkoo- ja vapaaehtoistyöhön liittyvä tarjoilu § Esimerkki 7: Urheiluseuran järjestämällä viikonlopun kestävällä leirillä on vapaaehtoistyöntekijöitä. Seura järjestää leiriläisille aamupalan, kaksi ateriaa ja iltapalan. Myös vapaaehtoistyöntekijät saavat osallistua leirin aikana ruokailuun. Ruokailusta ei muodostu vapaaehtoistyöntekijöille veronalaista etua. § Esimerkki 8: Yleishyödyllinen yhteisö järjestää kaikille avoimen tilaisuuden, jossa jaetaan ilmaista lounasta. Lounasta jakavalle vapaaehtoistyöntekijälle ei muodostu veronalaista etua siitä, että hän saa syödä lounasta vapaaehtoistyönsä aikana.

B) Kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö § Jäsenet ja vapaaehtoiset voivat tehdä talkootyötä yleishyödyllisen yhteisön nimissä myös kolmannelle osapuolelle. § Tällaisessa tilanteessa arvioitavaksi tulee se, onko talkootyön perusteella saatava tulo yleishyödyllisen yhteisön tuloa vai työtä tekevien luonnollisten henkilöiden tuloa.

B) Kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö § Yleishyödyllisen yhteisön tuloa jos: – Talkootyöstä sovitaan yleishyödyllisen yhteisön ja kolmannen osapuolen välillä. – Talkootyö on tilapäistä jokamiehen työtä, joka ei vaadi erityistä ammattitaitoa. – Talkootyön toimeksiantaja, eli kolmas osapuoli, ei voi hyväksyä tai nimetä talkooväkeä. – Talkootyöstä saatava korvaus käytetään yleishyödylliseen toimintaan, eikä korvaus saa tulla vain niiden henkilöiden hyväksi, jotka ovat tehneet työtä. – Yhdistys- ja seuratoiminta on toisinaan niin laajaa, että toiminta järjestetään itsenäisiin alajaostoihin tai joukkueisiin. Tällaisessa tilanteessa hyödyn ei tarvitse tulla koko urheiluseuralle, jos yksi joukkue tekee talkootyön. Riittävää on, että talkootyön hyöty tulee yhteisesti koko joukkueen hyväksi eikä kohdistu vain niihin joukkueen jäseniin, jotka ovat osallistuneet työhön.

B) Kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö § Esimerkki 9: Urheiluseuran joukkue haravoi talkootyönä paikallisen kaupan pihan. Kevääseen ajoittuvasta haravoinnista ei ole tehty jatkuvaa sopimusta, vaan kauppa valitsee työn suorittajan joka vuosi erikseen. Sopimus haravointityöstä on tehty kaupan ja urheiluseuran välillä. Seura on hankkinut työn suorittajat ja valvoo, että työn jälki vastaa kaupan kanssa sovittua. Työ ei vaadi erityistä ammattitaitoa. Haravoinnista saatava korvaus käytetään työtä tehneen joukkueen toimintaan yleisesti, eikä se tule vain haravointiin osallistuneiden joukkueen jäsenten hyväksi. Kaupan haravoinnista maksama korvaus katsotaan urheiluseuran tuloksi.

B) Kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö § Jos työsuorituksesta saatavaa tuloa pidetään yleishyödyllisen yhteisön tulona, se voi olla yleishyödylliselle yhteisölle joko verovapaata tai veronalaista tuloa. Yleishyödyllisen yhteisön tulojen verotusta käsitellään Verohallinnon ohjeessa Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille. § Yleishyödylliselle yhteisölle talkootyöstä maksettavista suorituksista on toimitettava ennakonpidätys 13 prosentin suuruisena, jos yleishyödyllinen yhteisö ei kuulu maksuhetkellä ennakkoperintärekisteriin. Sillä ei ole merkitystä, onko kyse yhteisön veronalaisesta tai verovapaasta tulosta.

B) Kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö § Jos edellä mainitut edellytykset eivät täyty, talkootyöstä maksettavaa korvausta pidetään talkootyötä tekevän luonnollisen henkilön tulona. § Talkootyöstä maksettavaa korvausta pidetään luonnollisen henkilön tuloa, jos hän toimii työ- tai virkasuhteessa toimeksiantajaan. Myös työsuorituksen henkilökohtaisuus, työn vaatima erityinen ammattitaito tai pätevyys voi osoittaa sitä, että talkootyöstä maksettava korvaus on työtä tekevän luonnollisen henkilön tuloa eikä yleishyödyllisen yhteisön tuloa. Työ- tai virkasuhteen tunnusmerkkejä on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Palkka ja työkorvaus verotuksessa. § Tässä tarkoitettuna pätevyysvaatimuksena ei pidetä esimerkiksi työn tekijältä edellytettyä täysi-ikäisyyttä, hygieniapassia, ajokorttia tai järjestyksenvalvojan lupakirjaa.

B) Kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö § Jos päätäntävalta työn suorittajasta on yleishyödyllisellä yhteisöllä eikä työn suorittajalle ole sovittu maksettavaksi korvausta, kyse on lähtökohtaisesti yleishyödyllisen yhteisön tulosta. Siten henkilö, jolla on erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä tiettyyn tehtävään, voi osallistua talkoisiin ja tehdä tällaisia työsuorituksia osana muiden kanssa tehtävää talkootyötä. § Esimerkki 10: Yhdistys käy toimitilojensa viereisellä kiinteistöllä tekemässä metsänhoitotöitä ja saa siitä korvauksen. Yksi yhdistyksen jäsen on ammatiltaan metsuri. Hän voi osallistua talkoisiin muiden yhdistyksen jäsenten kanssa ilman, että hänelle muodostuu veronalaista tuloa.

B) Kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö § Oikeuskäytännössä talkootyöstä maksettavaa palkkiota on pidetty työn suorittajan palkkana, kun työn johto ja valvonta säilyy toimeksiantajalla. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 1983 -B-602 oli kyse yhdistyksen jäsenten tehtaassa tekemästä työstä. Toimeksianto kesti neljä kuukautta, viikoittaiseksi työajaksi oli sovittu 40 tuntia ja palkkio oli tuntiperusteinen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhdistyksen jäsenet suorittivat toimeksiantosopimuksen mukaiset tehtävät tehdasyhtiön johdon ja valvonnan alaisina. Työstä maksetut korvaukset olivat yhdistyksen jäsenten ennakkoperintälain mukaista palkkaa, vaikka he luopuivat korvauksista yhdistyksen hyväksi.

B) Kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö § Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 28. 11. 1996 taltio 3729 ääntenlaskennasta maksetut korvaukset katsottiin ääntenlaskentaan osallistuneiden urheiluseuran jäsenten ennakkoperintälain mukaiseksi palkaksi, vaikka korvaus suoritettiin urheiluseuralle. Ratkaisun perustelujen mukaan urheiluseuran jäsenten ei voitu katsoa suorittaneen laskentatyötä seuran lukuun vaan kukin laskija toimi virkavastuulla ja oli keskusvaalilautakunnan palveluksessa.

B) Kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö § Oikeuskäytännön mukaan myös jatkuva toimeksiantosuhde voi olla yleishyödyllisen yhteisön tuloa silloin, kun työ liittyy läheisesti yleishyödyllisen yhteisön omaan toimintaan ja työ suoritetaan ilman toimeksiantajan johtoa ja valvontaa.

B) Kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö § Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 1991 -B-557 yhteisön tulona pidettiin urheiluseurojen suorittamia urheilu- ja liikuntapaikkojen hoito-, kunnossapito- ja valvontatöitä. § Päätöksessään korkein hallinto-oikeus totesi, että mainitut työt liittyivät luonteeltaan läheisesti urheiluseurojen omaan toimintaan. Korvauksen maksanut kaupunki ja eri urheiluseurat olivat tehneet tehtävien hoitamisesta sopimuksen, jonka perusteella urheiluseurat olivat teettäneet sovitut työt pääasiassa jäsenistön vapaaehtoisella ja palkattomalla työllä. Kaupungilla ei ollut tietoa kuka työn teki ja kaupunki oli maksanut korvaukset suoraan urheiluseuroille. Työn tekijät eivät tienneet suoritusten määriä tai ajankohtia. Näissä olosuhteissa korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun kyse oli urheiluseurojen perinteisestä varainhankinnasta, ei suorituksia ollut pidettävä työn suorittajien palkkana. § Sen sijaan samassa ratkaisussa järjestysmies-, ovimies-, lipunmyynti- ja vartiointitehtävistä sekä mainosten jakelusta maksetut suoritukset katsottiin työn suorittajien palkaksi.

B) Palkkion lahjoittaminen § Vastiketta vastaan tehty työ ei muutu verovapaaksi talkootyöksi sen perusteella, että työn suorittaja lahjoittaa työstä saamansa palkkion esimerkiksi yleishyödylliselle yhteisölle. Koska työn perusteella korvaukseksi saatu palkkio on työn tekijän veronalaista tuloa, hän voi lahjoittaa ainoastaan nettopalkkionsa. § Poikkeuksen palkkion lahjoittamiseen muodostavat eräät keräystyyppiset järjestelyt, joissa työn tekijällä ei ole mahdollisuutta saada palkkiota itselleen. Tällaisia ovat esimerkiksi koululaisten taksvärkkikeräykset, joissa koululainen on velvollinen tilittämään palkkionsa lyhentämättömänä keräykseen.

Vapaaehtoisille ja yleishyödyllisen yhteisön jäsenille annettavat edut

Vapaaehtoistoiminnassa annettavat edut § Verolainsäädännössä ei ole säännöksiä eduista, joita voisi antaa verovapaasti vapaaehtoistyöntekijöille tai yleishyödyllisen yhteisön jäsenille § Rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot ovat veronalaisia (TVL 29 §) § Verotuskäytännössä arvoltaan vähäisiä etuja ei ole pidetty veronalaisena, jos edulla ei ole merkittävää elantomenoja säästävää vaikutusta – tällaisista eduista on erotettava työsuoritukseen perustuvat edut - tehdyn työn perusteella annettavat vastikkeet ovat veronalaisia

Yleishyödyllisen yhteisön jäsenedut § Jäsenedut ovat verovapaita, kun – niiden antaminen liittyy läheisesti yleishyödyllisen yhteisön toimintaan, – ne ovat tavanomaisia ja kohtuullisia, ja – kaikkien jäsenten käytettävissä samanlaisena § Verovapaita jäsenetuja ovat – esim. jäsenlehti, yleishyödyllisen yhteisön yhteistyökumppanilta saatava alennus, yleishyödyllisen yhteisön jäsenilleen järjestämä tilaisuus § Verovapaita jäsenetuja ei ole – jäsenille annettavat arvokkaat tavarat – lahjakortit – tai muut vastaavat edut

Yleishyödyllisen yhteisön jäsenedut § Yleishyödylliset yhteisöt saattavat tarjota omaisuuttaan jäsentensä käyttöön nimelliseen hintaan tai jopa ilmaiseksi – esim. mökki, auto, retkeilyvälineet § Jos etu on jäsenyyden perusteella kaikkien jäsenten käytettävissä samanlaisena, omaisuuden käyttämisestä ei katsota muodostuvan jäsenille veronalaista etua § Sen sijaan jos tällaista mahdollisuutta tarjotaan vain rajatulle joukolle (esim. hallituksen jäsenille), kyse on veronalaisesta tulosta

Sosiaalisin perustein annettavat edut § Yleishyödylliset yhteisöt ja julkisyhteisöt saattavat antaa sosiaalisin perustein erilaisia etuja toiminnassaan mukana oleville – esim. vähävaraisuuden perusteella annettava alennus osallistumismaksusta § Sosiaalisin perustein annettavat edut ovat verovapaita, jos kaikilla samassa asemassa olevilla on mahdollisuus saada etu – esim. järjestely, jossa yhteisö on määritellyt edun saamiselle ennakkoon tietyt edellytykset, ja etu myönnetään vain hakemuksen perusteella

Sosiaalisin perustein annettavat edut § Esimerkki: Urheiluseura myöntää vähävaraisten perheiden lapsille alennusta seuran kausimaksusta. Alennus voidaan myöntää vain hakemuksesta. Lisäksi tiettyjen ennakkoon määrättyjen edellytysten on täytyttävä, jotta perhe on oikeutettu alennukseen. Vähävaraisuuden perusteella annettava alennus on verovapaa. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että kattojärjestö korvaa urheiluseuralle tämän antamien alennusten määrän.

Yleishyödyllisen yhteisön omat tilaisuudet § Jäsenelle verovapaata on: – ilmainen sisäänpääsy, ruokailu, majoitus ja yhteiskuljetus – kaikille avoimiin, yhteisön omiin tai lähipiiriin kuuluvan yhteisön tapahtumiin § Tapahtuman järjestämiseen osallistuvalle vapaaehtoistyöntekijälle verovapaata on: – ilmainen sisäänpääsy, ruokailu, majoitus ja kuljetus kyseiseen tapahtumaan, jossa on vapaaehtoistyöntekijänä – mahdollisesti myös muuhun tapahtumaan, joka liittyy läheisesti yhteisön toimintaan sekä siihen vapaaehtoistyöhön jota henkilö tekee

Yleishyödyllisen yhteisön omat tilaisuudet § Esimerkki: Yleishyödyllinen yhdistys järjestää tanssikilpailun, jossa jäsenet toimivat vapaaehtoisina erilaisissa tehtävissä. Vapaaehtoiset eivät saa tekemästään työstä palkkiota tai muutakaan korvausta, mutta pääsevät maksutta seuraamaan kilpailua. Ilmaisesta sisäänpääsystä ei muodostu vapaaehtoistyöntekijöille veronalaista etua. § Esimerkki: Jääkiekkoseuran junioreita valmentavat vapaaehtoistyöntekijät, jotka eivät saa valmennustyöstään korvausta. Edustusjoukkuetoimintaa harjoittava seuran tytäryhtiö kutsuu juniorijoukkueiden vapaaehtoisvalmentajat katsomaan edustusjoukkueensa jääkiekkopeliä. Kun kyseessä on seuran lähipiiriin kuuluvan yhteisön järjestämä tapahtuma, joka liittyy läheisesti sekä seuran toimintaan että vapaaehtoistyöntekijän omaan työpanokseen, juniorijoukkueiden valmentajille ei muodostu veronalaista etua.

Yleishyödyllisen yhteisön omat tilaisuudet § Tapahtuman järjestämiseen osallistuvalle vapaaehtoistyöntekijöille annettavat vaatteet ja tarvikkeet, joita hän tarvitsee vapaaehtoistyössä, ovat verovapaita, kun – ne liittyvät välittömästi tapahtumaan, – niitä ei ole sovittu korvaukseksi vapaaehtoistyöstä, ja – ne ovat arvoltaan vähäisiä § enintään 100 euroa § Vaatteet ja muut tarvikkeet veronalaisia, jos verovapauden edellytykset eivät täyty – edun arvo käypä hinta

Kiitokset ja muistamiset § Vapaaehtoistyöntekijälle kiittämistarkoituksessa annettu lahja on verovapaa, jos – henkilö on tehnyt vapaaehtoistyötä yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön hyväksi, – lahjaa ei ole sovittu vastikkeeksi vapaaehtoistyön tekemisestä – henkilö ei ole saanut valita lahjaa vapaasti, – lahja ei ole rahaa tai siihen verrattava suoritus, ja – lahjan arvo on enintään 100 euroa § useamman vuodessa annetun verovapaan kiitoslahjan yhteenlaskettu arvo enintään 100 euroa

Kiitokset ja muistamiset § Tavaralahjan laadulla ei ole merkitystä. Siten vapaaehtoistyöntekijälle voidaan antaa kiitokseksi esimerkiksi huppari, t-paita, verryttelyasu, elokuvalippuja, muistoesine, kukkakimppu, jne. § Kiitoslahjana pidetään myös arvoltaan vähäistä lahjaa, jonka vapaaehtoistyöntekijä on voinut valita yhteisön päättämästä valikoimasta. § Sen sijaan vähäistä arvokkaammat tavaralahjat sekä vapaavalintaiset lahjakortit ja muut rahaan verrattavat suoritukset (esimerkiksi osakkeet ja rahastoosuudet) ovat veronalaisia. Veronalaisena etuna pidetään arvosta riippumatta myös esinelahjaa, jonka vapaaehtoistyöntekijä saa valita vapaasti.

Kiitokset ja muistamiset § verovapaa kiitostilaisuus Verovapaa voi olla myös tilaisuus, jonka yleishyödyllinen yhteisö järjestää vapaaehtoistyöntekijöilleen kiitokseksi tehdystä työstä. § Verovapauden edellytyksenä on se, että tällaiset tilaisuudet ovat satunnaisia ja kustannuksiltaan vähäisiä. Tilaisuus ei saa myöskään olla ennalta sovittu korvaus työn tekemisestä – verovapaa voi olla esim. saunailta tai joululounas tarjoiluineen yhdistyksen omissa tiloissa tai ravintolassa tms.

Kiitokset ja muistamiset § Verovapaa merkkipäivälahja – annetaan pitkään yleishyödyllisen yhteisön jäsenenä olleelle tai vapaaehtoistyötä tehneelle – tavanomaisena merkkipäivänä, esim. 50 - tai 60 -vuotispäivä – tavaralahja, jota saaja ei ole itse saanut valita – enintään 100 euron arvoinen § voidaan antaa muun vapaaehtoistyön kiittämisen lisäksi

Jäsenhankintakampanjat § Hankkiakseen uusia jäseniä yleishyödylliset yhteisöt järjestävät joskus jäsenhankintakampanjoita. Tyypillisiä ovat kampanjat, joissa vanhat jäsenet saavat palkinnon hankkimiensa uusien jäsenten perusteella. § Jäsenhankinnan perusteella annettavat palkinnot ovat vastiketta yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehdystä työstä, ja kyse on siten jäsenhankkijoiden veronalaisesta tulosta – satunnaisia ja arvoltaan vähäisiä tavarapalkintoja, joiden valintaan jäsenhankkija ei ole voinut itse vaikuttaa, ei kuitenkaan pidetä veronalaisena – Esimerkki: Jäsenhankintakampanjasta annetaan kaikille palkinnoksi esimerkiksi pinssi, kynä, lippalakki tai t-paita, jotka ovat vähäisinä mainoslahjoina verovapaita.

Henkilökuntaedut § TVL 69 §: ssä säädetään tavanomaisista ja kohtuullisista henkilökuntaeduista, joita työnantaja voi antaa henkilökunnalleen verovapaasti. Edut ovat verovapaita vain työnantajan työntekijöilleen antamina § Vapaaehtoistyöntekijät ja yleishyödyllisen yhteisön jäsenet eivät ole palkansaajia eikä heillä ole myöskään työnantajaa § Siten vapaaehtoistyöntekijät ja yleishyödyllisen yhteisön jäsenet eivät voi saada tuloverolaissa tarkoitettuja verovapaita henkilökuntaetuja (esim. liikunta- ja kulttuuriseteleitä) – poikkeuksena yhteisön nimissä oleva ja yhteisön maksama internet-yhteys vapaaehtoistyöntekijän kotiin. Internet-yhteyden yksityiskäytöstä ei synny vapaaehtoiselle veronalaista tuloa edellyttäen, että yhteyttä käytetään työn tekoon yhteisön hyväksi eikä edun antamisella korvata palkanmaksua.

Vapaaehtoistoiminnassa kouluttaminen

Vapaaehtoistyöntekijöiden kouluttaminen § Jos yleishyödyllinen yhteisö maksaa tai järjestää vapaaehtoistyöntekijöiden vapaaehtoistyöhön liittyvän tavanomaisen koulutuksen, esimerkiksi järjestön sisäisen ryhmänohjaajakoulutuksen, vapaaehtoistyöntekijälle ei muodostu veronalaista etua. § Verovapaana ammatilliseen täydennyskoulutukseen rinnastettavana koulutuksena voidaan pitää myös urheiluseuran maksaman valmentajatutkinnon kustannuksia. § Sen sijaan yleishyödyllisen yhteisön vapaaehtoistyöhön liittymättömän koulutuksen, palkkioksi sovitun koulutuksen tai tavanomaista kalliimpien koulutusten kustannukset katsotaan koulutukseen osallistuneen henkilön saamaksi veronalaiseksi ansiotuloksi.

Vapaaehtoistyöntekijöiden kouluttaminen § Esimerkki: Henkilö toimii vapaaehtoisena ryhmänohjaajana yleishyödyllisessä yhdistyksessä. Yhdistys tai sen keskusjärjestö järjestää ryhmänohjaajakoulutusta ja ensiapukoulutusta ryhmänohjaajille. Henkilö ei saa veronalaista etua siitä, että yhdistys tai sen keskusjärjestö kustantaa koulutukset. § Esimerkki: Henkilö toimii vapaaehtoisena valmentajana urheiluseurassa. Lajiliitto vaatii, että tietyn sarjatason joukkueella on vähintään tietyn koulutuksen käynyt valmentaja. Seura edellyttää, että valmentaja käy valmentajan ammattiin johtavan koulutuksen, jotta liiton laatuvaatimukset täyttyvät. Valmentaja sitoutuu jatkamaan valmentamista urheiluseurassa koulutuksen jälkeen. Näissä oloissa urheiluseura voi maksaa kustannuksiltaan kohtuullisen valmentajakoulutuksen ilman, että valmentajalle muodostuu veronalaista etua.

Yleishyödyllisen yhteisön maksamat matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvaukset § Pääsääntöisesti verovapaita matkakustannusten korvauksia voidaan maksaa vain palkansaajalle työmatkasta. § Kustannusten korvausten verovapaus on TVL 71 §: n 3 momentissa laajennettu koskemaan yleishyödylliseltä yhteisöltä sen toimeksiannosta tehdyistä matkoista saatuja matkakustannusten korvauksia tilanteessa, jossa korvauksen saaja ei ole työsuhteessa maksajaan tai muutoin saa tältä palkkaa.

Matkakustannusten korvaukset vapaaehtoiselle § Yleishyödyllisen yhteisön hyväksi toimivalle vapaaehtoiselle verovapaata on: • päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa; • majoittumiskorvaus; • matkustamiskustannusten korvaus, julkisen kulkuneuvon mukaan rajoituksetta ja kilometrikorvaukset enintään 2. 000 euroa kalenterivuodessa. § Verovapaista matkakustannusten korvauksista – ei toimiteta ennakonpidätystä – annetaan vuosi-ilmoitus § Matkasta päätettävä etukäteen asianmukaisesti ja tehtävä matkalasku

Matkakustannusten korvaukset vapaaehtoiselle § Verovapauden edellytykset ovat samat kuin palkansaajillakin, paitsi että yleishyödyllinen yhteisö voi korvata matkustamiskustannukset myös vapaaehtoisen asunnolta vapaaehtoistyön tekemispaikkaan. § Enimmäismäärän ylittävältä osalta korvaukset veronalaisia – ei ennakonpidätystä, jos maksettu kustannuspäätöksen mukaisesti – annetaan vuosi-ilmoitus

Matkakustannusten korvaukset vapaaehtoiselle § Kenelle voidaan maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia? – vapaaehtoisesti ja vastikkeetta toimivalle henkilölle, joka – yleishyödyllisen yhteisön toimeksiannosta matkustaa tai kuljettaa muita (esim. lapsen vanhempi) – Silloin kun esimerkiksi hallituksen jäsen, luottamushenkilö tai valmentaja ei saa ollenkaan palkkiota tai muuta korvausta tehtävästään, hän on vapaaehtoinen. – kilpailu- tai erotuomarille voidaan maksaa TVL 71. 3 §: n mukaisia verovapaita korvauksia, vaikka hän saa palkkiota, koska hallituksen esityksessä on niin erikseen mainittu

Matkakustannusten korvaukset vapaaehtoiselle § Esimerkiksi urheiluseuroissa tyypillisiä ovat matkat ohjelman mukaisiin harjoituksiin ja kilpailutapahtumiin. § Kuuluminen joukkueeseen tai seuran edustaminen kilpailussa merkitsee tässä tarkoitettua toimeksiantoa. § Kokousmatkan kustannuksia voi korvata, jos henkilö on valittu edustamaan yhteisöä kyseisessä kokouksessa. § Sen sijaan esimerkiksi jäsenkokoukseen oma-aloitteisesti tulleen henkilön matkakustannuksia ei voi korvata verovapaasti.

Matkakustannusten korvaukset palkansaajalle § Kun yleishyödyllinen yhteisö maksaa henkilölle kokouspalkkioita tai muuta palkkaa, tilanteeseen sovelletaan yleisiä palkansaajan matkakustannusten korvaussäännöksiä. § Katso matkakustannusten korvaamisesta tarkemmin Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista (jäljempänä kustannuspäätös) ja Verohallinnon ohje Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa.

Matkakustannusten korvaukset palkansaajalle § Esimerkki: Jos valmentaja, kilpailutuomari tai urheilija toimii työsuhteessa, hänen matkakustannusten korvauksiin sovelletaan samoja säännöksiä kuin muillekin palkansaajille maksettaviin kustannusten korvauksiin. Säännölliset harjoittelupaikat ja kotipelipaikat ovat urheilijoiden ja valmentajien varsinaisia työpaikkoja. Tämän vuoksi urheiluseura ei voi korvata heille tällaisessa tilanteessa asunnon ja kyseisten paikkojen välisten matkojen kustannuksia verovapaasti. Sen sijaan vieraspelipaikkoihin ja muihin erityisiin työntekemispaikkoihin, joissa ei työskennellä vakituisesti, matkakustannusten korvauksia voidaan maksaa verovapaasti edellytysten täyttyessä.

Matkakustannusten korvaukset palkansaajalle § Esimerkki: Luottamushenkilöille ja hallituksen jäsenille, jotka saavat tehtävästään kokouspalkkiota tai luottamustoimesta maksettavaa korvausta, voidaan tehtävään liittyviä matkakustannusten korvauksia maksaa samalla tavalla kuin muillekin palkansaajille. Tällöin on muistettava, että matkakustannuksia ei voida kaikissa tilanteissa korvata verovapaasti asunnon ja varsinaisen työpaikan väliseltä matkalta. – Jos luottamushenkilö tai hallituksen jäsen työskentelee vakituisesti yhteisön toimitiloissa, kyseinen paikka on hänen varsinainen työpaikkansa. Hänelle ei voida maksaa sinne tehtävältä matkalta verovapaita matkakustannuksen korvauksia. – Hallintoelimen jäsenenä työskentelevät henkilöt, jotka eivät muutoin työskentele kyseisessä yhteisössä tai organisaatiossa, työskentelevät kokouksiin osallistuessaan erityisellä työntekemispaikalla. Heille voidaan maksaa sinne tehtäviltä työmatkoilta verovapaita matkakustannusten korvauksia yleisten edellytysten täyttyessä.

Matkakustannusten korvaukset palkansaajalle § Esimerkki: Henkilö A työskentelee vakituisesti yhdistyksen toimistolla ja saa siitä palkkaa. Hänelle ei voida maksaa yhdistyksen toimistolla työskentelystä matkakustannusten korvauksia verovapaasti, koska yhdistyksen toimisto on hänen varsinainen työpaikkansa. § Sen sijaan, jos A osallistuu yhdistyksen toimistolla järjestettävän yhdistyksen tapahtuman (esimerkiksi hyväntekeväisyystapahtuman) järjestämiseen vapaaaikanaan vapaaehtoisena siten, että se ei kuulu hänen työnsä toimenkuvaan, hänelle voidaan maksaa kyseisestä tapahtumasta matkakustannusten korvauksia verovapaasti TVL 71 §: n 3 momentin edellytysten täyttyessä. § A: lle voidaan maksaa matkakustannusten korvauksia verovapaasti edellytysten täyttyessä myös silloin, jos hän käy työmatkalla varsinaisen työpaikan ulkopuolella (TVL 71 §: n 1 momentti).

Matkakustannusten korvaukset palkansaajalle § Palkansaaja saattaa työskennellä samaan aikaan kahden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työpaikkojen luonnetta arvioidaan kunkin työnantajan osalta erikseen. Työskentelyä toisen työnantajan toimipaikassa ei siten oteta huomioon, kun ratkaistaan, onko kysymyksessä varsinainen, toissijainen vai erityinen työntekemispaikka. – Esimerkki: Palkansaaja B työskentelee suunnittelijana konsulttitoimiston Z: n toimipaikassa. Lisäksi hän työskentelee valmentajana urheiluseuran X palloiluhallilla ja saa valmentamisesta palkkaa. Kumpikin työskentelypaikka on B: n varsinainen työpaikka. Asunnon ja varsinaisen työpaikan tehdyiltä matkoilta ei voida maksaa matkakustannusten korvauksia verovapaasti.

Muiden kustannusten korvaukset

Muiden kustannusten korvaukset § Yleishyödylliset yhteisöt voivat korvata verovapaasti jäsenilleen ja vapaaehtoisille heidän yhteisön puolesta suorittamiaan menoja. Näitä voivat olla esimerkiksi yhteisön toimintaan tarvittavien varusteiden ja materiaalien hankkimisesta aiheutuneet menot. § Nämä korvaukset eivät ole veronalaisia eikä niitä tarvitse ilmoittaa vuosiilmoituksella, jos yhteisö korvaa yhteisön puolesta suoritetut menot tositteita vastaan aiheutuneiden kustannusten suuruisina.

Muiden kustannusten korvaukset § Sen sijaan henkilölle aiheutuneita omia kustannuksia ei voida korvata verovapaasti. Esimerkiksi lisäravinto- ja lisäravinnekorvauksia on pidetty urheilijan palkkiona, josta on toimitettava ennakonpidätys, myös silloin, kun suorittajana on ollut urheiluseura, jonka toimintaan kyseinen urheilu kuuluu (KHO 1980 II 610 ja KVL 1982/39). § Yleishyödyllisen yhteisön vapaaehtoisille maksamat veronalaiset kustannusten korvaukset (esimerkiksi rahakorvaukset henkilökohtaisten välineiden hankkimiseen) ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella suorituslajilla H 5 kohdissa 14 ja 57. Muuna kuin rahana annetut korvaukset arvostetaan niiden käypään arvoon.

Vapaaehtoistyöntekijän puhelinkulut § Jos yhteisö hankkii vapaaehtoiselle puhelimen, jota voi käyttää myös yksityispuheluihin, yksityispuhelujen osuus katsotaan vapaaehtoisen veronalaiseksi ansiotuloksi. § Jos vapaaehtoiselle on aiheutunut ylimääräisiä puhelinkuluja yhteisön asioiden hoidosta omalla puhelimellaan, yhteisön maksama korvaus puhelinkuluista on hänelle veronalaista tuloa, josta on toimitettava ennakonpidätys. Vapaaehtoinen saa tällöin vähentää hänelle yhteisön hyväksi tehdystä työstä aiheutuneet puhelinkulut omassa verotuksessaan.

Internet vapaaehtoistyöntekijälle § Yleishyödyllisen yhteisön vapaaehtoistyöntekijälle voidaan kustantaa yhteisön nimissä oleva ja yhteisön maksama internet-yhteys vapaaehtoistyöntekijän kotiin. Internet-yhteyden yksityiskäytöstä ei synny vapaaehtoiselle veronalaista tuloa edellyttäen, että yhteyttä käytetään työn tekoon yhteisön hyväksi eikä edun antamisella korvata palkanmaksua. § Verovapaa internet ei voi kuitenkaan olla Internet- ja TV-viihdepaketti. § Yleishyödyllinen yhteisö ei voi korvata verovapaasti myöskään työntekijän oman tietokoneen tai nettiyhteyden käyttöä, vaan niistä maksetut korvaukset ovat veronalaista ansiotuloa, josta on toimitettava ennakonpidätys.

Puhelin- tai internet työntekijälle § Jos henkilö saa tehtävästään palkkaa (esimerkiksi kokouspalkkiota yhdistyksen hallituksen kokouksista tai palkkaa valmentamisesta) hänelle annetut edut käsitellään normaalisti kuten muillakin työntekijöillä. § Työnantajan palkansaajalle kustantama Internet-yhteys on tietyin edellytyksin verovapaa etu. Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta kiinteästä puhelinliittymästä tai yksityiskäyttöön käytetystä matkapuhelimesta syntyy puhelinetu. § Katso puhelinedusta ja tietoliikenneyhteyden yksityiskäytöstä tarkemmin Verohallinnon ohjeesta Luontoisedut verotuksessa.

Suuri muutos vuonna 2019 palkkatietojen ilmoittamiseen Kansallinen tulorekisteri

Kansallinen tulorekisteri § Tulorekisteri on vuoden 2019 aloittava kansallinen sähköinen tietokanta tulotiedoista. § Palkanmaksajien on ilmoitettava tiedot sinne 1. 1. 2019 alkaen maksetuista palkoista, eikä niitä tarvitse ilmoittaa enää erikseen Verohallinnolle, työeläkelaitoksille yms. § Ilmoittaminen on – reaaliaikaista – maksukohtaista – yhteisesti hyväksyttyjen vakioitujen standardien mukaista.

Kansallinen tulorekisteri § Tulorekisteri keventää yritysten ja yhdistysten raportointivelvoitteita yksinkertaistamalla palkan maksamiseen liittyviä ilmoitusmenettelyjä. § Verohallinnolle nykyään annettavien tietojen osalta tämä tarkoittaa sitä, että tulorekisteriin siirtyvien tietojen osalta ei anneta 2019 lähtien enää tietoja omaaloitteisten verojen veroilmoituksella eikä vuosi-ilmoituksella. § Katso lisätietoa osoitteesta tulorekisteri. fi

Ennakkoratkaisut

Ennakkoratkaisun hakeminen § Yhdistys tai säätiö voi hakea Verohallinnolta etukäteen ennakkoratkaisua yksittäisestä verotuskysymyksestä. Ennakkoratkaisut ovat sitovia päätöksiä siitä, miten Verohallinto menettelee yksittäisessä veroasiassa, kun verotusta toimitetaan. § Maksulliseen ennakkoratkaisuun voi hakea muutosta valittamalla, mutta arvonlisäverotuksen kirjallisessa ohjauksessa tätä mahdollisuutta ei ole. § Ennakkoratkaisupäätös on maksullinen. Lisätietoa päätösten maksullisuudesta (hinnasto) § Ennakkoratkaisua voi hakea vain yhdistyksen tai säätiön omaa verotusta koskevaan asiaan. Yleisluontoisiin kysymyksiin ei voi saada sitovaa etukäteisratkaisua.

Ennakkoratkaisun hakeminen § Ennakkoratkaisua voi hakea esimerkiksi seuraavia verolajeja koskeviin kysymyksiin: § tulovero § varainsiirtovero § Arvonlisävero, Arvonlisäverotukseen voi hakea myös kirjallista ohjausta, joka on maksutonta. § kiinteistövero § ennakkoperintä ja työnantajan sairausvakuutusmaksu. § Se missä vaiheessa ennakkoratkaisua voi hakea riippuu vähän verolajista. Tuloverotusta koskeva ennakkoratkaisuhakemus pitää tehdä ennen veroilmoituksen viimeistä palautuspäivää. Ennakkoperinnässä ennakkoratkaisua on haettava ennen kyseisen suorituksen maksamista.

Miten teen ennakkoratkaisuhakemuksen? § Ennakkoratkaisua tai kirjallista ohjausta voi hakea sähköisesti Oma. Verossa. § Hae ennakkoratkaisua Oma. Vero-palvelussa (vero. fi/omavero) § Voit myös tehdä vapaamuotoisen kirjallisen hakemuksen ja lähettää sen postitse. Lähetä hakemus saatelomakkeen liitteenä. Hakemus pitää allekirjoittaa. Allekirjoittajalla täytyy olla yhdistyksen tai säätiön nimenkirjoitusoikeus tai oikeus esimerkiksi valtakirjalla edustaa hakijaa. Valtakirja on liitettävä hakemukseen.

Miten teen ennakkoratkaisuhakemuksen? § Hakemuksesta pitää käydä selville: § hakijayhdistyksen tai -säätiön nimi ja Y-tunnus § lyhyt esittely yhdistyksestä tai säätiöstä ja sen toiminnasta § mahdollisimman tarkkaan se verokysymys, johon sitovaa päätöstä tai ratkaisua haetaan § kaikki asian ratkaisemista varten tarpeelliset selvitykset, kuten sopimusasiakirja tai kuvaus tosiseikoista (esimerkiksi toimenpiteen taustat, osalliset ja toimenpiteen tarkoitus) § mille vuosille ennakkoratkaisua haetaan § lisätietoja antavan henkilön nimi ja yhteystiedot.

Ennakkoratkaisun antaminen § Verohallinto antaa hakemukseen kirjallisen, maksullisen päätöksen. Marraskuussa 2017 ja sen jälkeen annetut päätökset ovat nähtävissä myös Oma. Verossa. § Ennakkoratkaisu annetaan määräajaksi. Tuloverotusta koskeva ennakkoratkaisu annetaan enintään sille verovuodelle, joka päättyy ennakkoratkaisun antamista seuraavan kalenterivuoden aikana. Muita verolajeja koskeva ennakkoratkaisu voidaan antaa verovuoden lisäksi myös seuraavalle vuodelle. Poikkeuksena kuitenkin kustannusten korvauksia ja luotoisedun arvostusta koskeva ennakkoratkaisu, joka annetaan vain kuluvalle vuodelle.

Ennakkoratkaisun soveltaminen § Sitovan päätöksen tai ratkaisun soveltaminen edellyttää, että todelliset olosuhteet ovat vastanneet hakemuksessa esitettyä tilannetta. § Suorituksen maksajan on noudatettava saamaansa työnantaja suorituksia koskevaa ennakkoratkaisua suoritusta maksaessaan. § Tuloverotuksessa Verohallinto noudattaa päätöstä verotuksessa, jos hakija niin vaatii. § Tarkempia tietoja ennakkoratkaisuhakemusten tekemisestä ja käsittelystä.

Muutoksen hakeminen ennakkoratkaisuun tai ennakkoratkaisun mukaan tehtyyn verotukseen § Yksittäistä verotuskysymystä koskevaan ennakkoratkaisuun voi hakea muutosta. § Ennakkoratkaisu ja sen noudattaminen eivät toisaalta vaikuta verotusta koskevaan yleiseen muutoksenhakuoikeuteen. Tämä tarkoittaa, että yhdistys tai säätiö voi hakea muutosta omaan verotukseensa normaalisti siitä huolimatta, että verotuksessa on menetelty ennakkoratkaisun mukaan.

Muutoksen hakeminen ennakkoratkaisuun § Verohallinnon antamaan ennakkoratkaisuun haetaan muutosta tekemällä valitus hallinto-oikeuteen. Muutosta on haettava 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on saanut ennakkoratkaisua koskevan päätöksen tiedokseen. Päätöksen liitteenä on muutoksenhakuohje (valitusosoitus), jossa on tarkemmat ohjeet muutoksenhakua varten, esimerkiksi tieto siitä, mihin valitus lähetetään. § Joissakin tapauksissa Verohallinto voi päättää, että ennakkoratkaisua ei anneta (esimerkiksi jos ei ole saatu riittävästi tietoja asian ratkaisemiseen). Tällaisesta päätöksestä ei voi valittaa hallinto-oikeuteen. § Hakijan lisäksi myös Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on oikeus hakea muutosta Verohallinnon antamaan ennakkoratkaisuun. Muutoksenhakuaika alkaa päätöksen tekemisestä.

Urheiluseuran verotarkastus - miksi, milloin, miten pitää valmistautua

Yleistä verotarkastuksesta § lakisääteistä viranomaistoimintaa § Hyvä verotarkastustapa -ohje, jossa kuvataan tarkastusmenettely sen kulun mukaisessa järjestyksessä. Linkki: https: //www. vero. fi/syventavat-veroohjeet/ohje-hakusivu/49204/hyva_verotarkastustap/. § varmistaa oikeamääräistä ja -aikaista verokertymää § neuvonta ja ohjaus olennainen osa verotarkastusta § selvitetään, onko Verohallinnolle annettu oikeat ja riittävät tiedot verotuksen toimittamiseksi ja maksuvelvollisuuden täyttämiseksi § kirjanpidon luotettavuuden valvonta ja kirjanpidon yhteys veroilmoitukseen § verotuksen oikaiseminen tarvittaessa – myös verovelvollisen eduksi

Yleistä verotarkastuksesta § tarkastuskohteiden valinta perustuu veroriskien hallintaan. Kaikkia yritysmuotoja tarkastetaan, myös yhdistyksiä. § verotarkastajilla salassapitovelvollisuus § verovelvollisella laaja ilmoittamisvelvollisuus ja aineistojen esittämisvelvollisuus: varsinaisen kirjanpitoaineiston lisäksi on esitettävä kaikki muu aineisto ja omaisuus, joka saattaa olla tarpeen verovelvollisen verotuksessa § tarkastusta varten voidaan pyytää tietoja myös sivullisilta ja muilta viranomaisilta

Verotarkastuksen kulku § verotarkastuksesta ilmoitetaan yleensä etukäteen. Ilmoittamatta verotarkastus tehdään vain erityisistä syistä. § tarkastus pyritään suorittamaan verovelvollisen toimitiloissa tai muussa tarkoituksenmukaisimmassa paikassa § verovelvollisen on varattava sopivat tilat tarkastusta varten ja toimitettava tarkastettava aineisto tarkastuspaikalle § tarkastus aloitetaan alkukeskustelulla verovelvollisen edustajien kanssa. Keskustelussa selvitetään tarkastuksen aikataulu ja menettely sekä pyritään saamaan yleiskäsitys verovelvollisen toiminnasta, kirjanpidosta ja veroasioiden hoidosta.

Verotarkastuksen kulku § tyypillisiä selvitettäviä asioita: – vastaavatko liiketoiminta ja kirjanpito toisiaan – perustuvatko Verohallinnolle annetut ilmoitukset kirjanpitoon – onko verolainsäädäntöä noudatettu – yhdistysten osalta olennaista on verollisen ja verottoman toiminnan erottaminen toisistaan sekä vähennysten kohdistaminen – erityinen selvitettävä asia yhdistyksillä ovat kustannusten korvausten verovapauden edellytykset

Verotarkastuksen kulku Tarkastettava aineisto: § tilinpäätökset § kirjanpidon pää- ja päiväkirjat § tositteet § kokouspöytäkirjat, sopimukset ym. dokumentit § palkkakirjanpito, matkalaskut, työsopimukset § muu aineisto, joka saattaa olla tarpeen verotuksen toimittamiseksi

Verotarkastuksen kulku § asiat pyritään selvittämään mahdollisuuksien mukaan jo tarkastuksen aikana § aineiston tarkastamisen jälkeen pidetään loppukeskustelu, jossa keskustellaan tarkastushavainnoista ja sovitaan keskeneräisten asioiden selvittämisestä ja aikataulusta. Loppukeskustelussa selvitetään verovelvolliselle menettely mahdollisesta veron määräämisestä, verotuksen oikaisusta sekä valitusmahdollisuudesta § tarkastuksesta laaditaan aina verotarkastuskertomus, jossa kerrotaan tehdyt havainnot ja toimenpiteet, joihin niiden johdosta ryhdytään § verovelvolliselle varataan aina tilaisuus tulla kuulluksi ennen verotuspäätösten tekemistä. Vasta kuulemisen jälkeen tehdään ns. lopullinen verotarkastuskertomus.

Verotarkastuksen kulku § Mikäli veroa määrätään, maksettavaksi tulevat myös viivästysseuraamukset ja mahdollisesti myös veronkorotus. § Verotarkastuskertomuksen perusteella tehtyyn päätökseen voi hakea muutosta joko oikaisulautakunnalta/Verohallinnolta ja edelleen hallinto-oikeudelta sen mukaan, mistä verolajista on kyse ja milloin vero on määrätty. Muutoksenhakuohje on verotuspäätöksen liitteenä.

Yhteenveto § urheiluseuran verotarkastus ei menettelyltään poikkea muiden verovelvollisten tarkastuksista - kohteet valitaan riskiperusteisesti yritysmuodosta riippumatta § verotarkastuksesta ilmoitetaan etukäteen, joten valmistautumiseen jää aikaa. Käytännössä valmistautuminen on tarkastuksella tarvittavan aineiston keräämistä ja sopivan tarkastuspaikan ja -ajan järjestämistä. § jos ennen verotarkastusta tai sen aikana herää kysymyksiä, niin aina voi olla yhteydessä tarkastuksesta vastaavaan verotarkastajaan.

Muutoksen hakeminen verotukseen

Muutoksen hakeminen verotukseen § Yhdistys tai säätiö voi hakea muutosta verotukseen. Muutosta voi hakea sellaiseen verotuspäätökseen, jonka liitteenä on muutoksenhakuohje. Muutosta haetaan oikaisuvaatimuksella, joka tehdään pääsääntöisesti verotuksen oikaisulautakunnalle. § Muutoksenhaun määräajat muuttuivat vuoden 2017 alussa. Uusia muutoksenhakuaikoja sovelletaan joissakin tapauksissa myös aikaisempia verovuosia koskeviin verotuspäätöksiin. § Tarkista muutoksenhaun määräajat ja ohjeet aina päätöksen liitteenä olevasta muutoksenhakuohjeesta.

Miten muutosta haetaan? § Oma. Vero-palvelussa (vero. fi/omavero) § TAI § paperilomakkeella Tuloveron oikaisuvaatimus – yhteisöt (lomake 3309) TAI § lomaketta Oma-aloitteisten verojen oikaisuvaatimus (kansilehti) (lomake 4015). Tee varsinainen oikaisuvaatimus vapaamuotoisella kirjallisella selvityksellä. § Oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös vapaamuotoisesti.

Miten muutosta haetaan? § Oikaisuvaatimuksessa on aina ilmoitettava: § muutoksenhakijan nimi ja Y-tunnus § mihin päätökseen ja minkä verovuoden verotukseen muutosta halutaan § miten verotusta vaaditaan muutettavaksi § millä perusteilla muutosta vaaditaan. § Allekirjoita oikaisuvaatimus. § Liitä oikaisuvaatimukseen asiakirjat, joihin yhdistys tai säätiö vetoaa, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu Verohallintoon.

Tärkeä muistaa muutoksenhaussa § Yhdistyksen tai säätiön on noudatettava Verohallinnon päätöstä muutoksenhausta huolimatta, kunnes yhdistys tai säätiö on saanut tiedon oikaisuvaatimukseen tai valitukseen annetusta päätöksestä. § Vaikka verotukseen olisi haettu muutosta, yhdistyksen tai säätiön pitää maksaa sille määrätty vero viimeistään eräpäivänä. Yhdistys tai säätiö voi kuitenkin hakea ulosoton kieltämistä tai keskeyttämistä oikaisuvaatimuksen käsittelyn ajaksi. Täytäntöönpanon kiellon tai keskeytyksen aikana verolle kertyy normaalisti viivästyskorkoa. § Vero. fi –sivuilla on tarkempia ohjeita muutoksenhakuun.

Milloin oikaisuvaatimus on tehtävä? § Oikaisuvaatimus täytyy toimittaa määräajan kuluessa Verohallintoon. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä. Määräajan jälkeen saapunut oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta. § Muutoksenhaun määräajat muuttuivat vuoden 2017 alussa. Uusia muutoksenhakuaikoja sovelletaan joissakin tapauksissa myös aikaisempia verovuosia koskeviin verotuspäätöksiin. § Tarkista muutoksenhaun määräajat ja ohjeet aina päätöksen liitteenä olevasta muutoksenhakuohjeesta.

Milloin oikaisuvaatimus on tehtävä, tuloverotus § Tuloverotukseen voi antaa täydentäviä tietoja tai ilmoittaa veroilmoituksella olleen virheen korjaus verotuksen päättymiseen asti (10 kk tilikauden päättymisestä). § Jos huomaa virheen tuloverotuksessa verotuksen päättymisen jälkeen, asiasta on tehtävä oikaisuvaatimus.

Milloin oikaisuvaatimus on tehtävä, tuloverotus § Tuloverotus Verovuodesta 2017 alkaen muutoksenhakuaika on 3 vuotta § Verovuodesta 2017 alkaen tuloverotuksen oikaisuvaatimus on tehtävä 3 vuoden kuluessa. Määräajan laskeminen alkaa verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. § Yhdistyksen ja säätiön verovuosi on yleensä kalenterivuosi. Poikkeuksena on tilanne, jossa tilikausi ei ole kalenterivuosi. Silloin verovuosi on se tilikausi tai ne tilikaudet, jotka ovat päättyneet kalenterivuoden aikana. § Oikaisuvaatimuksen voi tehdä heti verotuksen päättymisen jälkeen.

Milloin oikaisuvaatimus on tehtävä, tuloverotus § Tuloverotus Verovuodesta 2017 alkaen muutoksenhakuaika on 3 vuotta § Esimerkki: Säätiön tilikausi on 1. 1. 2017− 31. 12. 2017. Verovuotta 2017 koskevan oikaisuvaatimuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään 31. 12. 2020. § Esimerkki: Yhdistyksen tilikausi on 1. 7. 2017− 30. 6. 2018. Verovuoden 2018 verotusta koskevan oikaisuvaatimuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään 31. 12. 2021.

Milloin oikaisuvaatimus on tehtävä, tuloverotus § Tuloverotus Verovuosi 2016 ja sitä aikaisemmat vuodet: muutoksenhakuaika on 5 vuotta § Jos muutosta haetaan aikaisempiin verovuosiin, tuloverotuksen oikaisuvaatimus on tehtävä 5 vuoden kuluessa. Määräaika alkaa verotuksen päättymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. § Yhdistyksen ja säätiön verovuosi on yleensä kalenterivuosi. Poikkeuksena on tilanne, jossa tilikausi ei ole kalenterivuosi. Silloin verovuosi on se tilikausi tai ne tilikaudet, jotka ovat päättyneet kalenterivuoden aikana. § Yhdistyksen ja säätiön verotus päättyy kymmenen kuukauden kuluttua siitä, kun tilikauden viimeinen kalenterikuukausi on päättynyt. Jos kalenterivuoden aikana on päättynyt useita tilikausia, kymmenen kuukauden aika lasketaan viimeisimmän tilikauden päättymiskuukauden lopusta. § Oikaisuvaatimuksen voi tehdä heti verotuksen päättymisen jälkeen.

Milloin oikaisuvaatimus on tehtävä, tuloverotus § Tuloverotus Verovuosi 2016 ja sitä aikaisemmat vuodet: muutoksenhakuaika on 5 vuotta § Esimerkki: Yhdistyksen tilikausi on ollut 1. 1. 2012− 31. 12. 2012. Verovuoden 2012 verotus on päättynyt 31. 10. 2013. Verovuotta 2012 koskevan oikaisuvaatimuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään 31. 12. 2018. § Esimerkki: Yhdistyksen tilikausi on ollut 1. 7. 2012− 30. 6. 2013. Verovuoden 2013 verotus on päättynyt 30. 4. 2014. Verovuotta 2013 koskevan oikaisuvaatimuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään 31. 12. 2019. § Esimerkki: Säätiön tilikausi on ollut 1. 1. 2016− 31. 12. 2016. Verovuoden 2016 verotus päättyy 31. 10. 2017. Viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta on kulunut 31. 12. 2022. Koska 31. 12. 2022 on lauantai, verovuotta 2016 koskevan oikaisuvaatimuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään seuraavana arkipäivänä eli 2. 1. 2023.

Oma-aloitteisten verojen muutokset § Jos oma-aloitteisten verojen eli arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten tiedoissa on virhe, ne korjataan antamalla itse korvaava ilmoitus. Oikaisuvaatimus on tarpeen tehdä oma-aloitteisissa veroissa ainoastaan silloin, kun halutaan hakea muutosta johonkin Verohallinnon tekemään päätökseen. § Oma-aloitteisten verojen veroilmoituksessa (entinen kausiveroilmoitus) olevan virheen korjaaminen on muuttunut 1. 1. 2017 alkaen. Ilmoituksessa oleva virhe korjataan antamalla korvaava ilmoitus sille verokaudelle, jonka tiedoissa virhe on. Uusi korjausmenettely koskee myös ennen vuotta 2017 päättyneitä verokausia. Sekä uudet että vanhat verokaudet korjataan siis korvaavalla ilmoituksella 1. 1. 2017 jälkeen.

Oma-aloitteisten verojen muutokset § Korvaavalla veroilmoituksella annetaan korjattavan verolajin (esim. arvonlisäveron) kaikki tiedot uudelleen oikeansuuruisina. Työnantajasuoritusten oikaisuilmoituksella on ilmoitettava uudelleen ennakonpidätyksen, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja lähdeverojen määrät. § Korvaava oikaisuilmoitus on annettava sähköisesti esimerkiksi Oma. Veropalvelussa. Oikaisuilmoituksen voi antaa paperisena vain erityisestä syystä. Ilmoita korjauksen syy aina kun korjaat jo ilmoitettuja arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten tietoja 1. 1. 2017 ja sen jälkeen, eli myös korjatessasi esimerkiksi vuoden 2016 verokausien ilmoituksia.

Milloin korvaava ilmoitus on annettava tai oikaisuvaatimus tehtävä, oma-aloitteiset verot § Oma-aloitteiset verot (arvonlisävero ja työnantaja suoritukset) § Vuonna 2017 alkaneet verokaudet § Jos verokausi on alkanut 1. 1. 2017 tai myöhemmin, sitä koskeva oikaisuvaatimus on yleensä tehtävä kolmen vuoden kuluessa. Määräajan laskeminen alkaa verokauden päättymistä seuraavan vuoden alusta. § Jos yrityksen tai yhteisön tilikausi ei ole kalenterivuosi mutta verokausi on kalenterikuukausi, muutoksenhakuaika lasketaan poikkeuksellisesti tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Oikaisuvaatimuksen tekemiselle on kuitenkin aina aikaa vähintään 60 päivää. 60 päivän vähimmäisaika lasketaan siitä päivästä, jolloin yritys tai yhteisö on saanut tiedon päätöksestä.

Milloin korvaava ilmoitus on annettava tai oikaisuvaatimus tehtävä, oma-aloitteiset verot § Oma-aloitteiset verot (arvonlisävero ja työnantaja suoritukset) § Vuonna 2017 alkaneet verokaudet § Esimerkki: Yrityksen tilikausi on kalenterivuosi. Yrityksen työnantajasuorituksia koskeva päätös koskee verokautta 1. 11. – 30. 11. 2017. Verohallinto on antanut päätöksen 31. 1. 2018. Päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään 31. 12. 2020. § Esimerkki: Yrityksen tilikausi on 1. 7. 2017– 30. 6. 2018. Yrityksen arvonlisäveron verokausi on kalenterivuosi. Yritys voi hakea muutosta verokauden 1. 1. 2018– 31. 12. 2018 arvonlisäverotukseen viimeistään 31. 12. 2021. § Esimerkki: Saman kalenterivuoden aikana päättyy kaksi yrityksen tilikautta, 1. 7. 2017– 30. 6. 2018 ja 1. 7. 2018– 31. 12. 2018. Verokausi on kalenterikuukausi. Yritys voi hakea muutosta näiden verokausien arvonlisäverotukseen vuoden 2021 loppuun saakka.

Milloin korvaava ilmoitus on annettava tai oikaisuvaatimus tehtävä, oma-aloitteiset verot § Oma-aloitteiset verot (arvonlisävero ja työnantaja suoritukset) § Vuonna 2016 tai aiemmin päättynyt verokausi § Vuonna 2016 tai aikaisemmin päättyneen verokauden muutoksenhakuun sovelletaan yleensä ennen vuotta 2017 voimaan tulleita säännöksiä. § Arvonlisäverotuksessa valitusaika on kolme vuotta sen tilikauden päättymisestä, jota päätös koskee. § Työnantajasuorituksia koskevaan päätöksen voi pyytää oikaisua viiden vuoden kuluessa. Määräajan laskeminen alkaa päätöksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden alusta. § Muutoksen hakemisen määräajat muuttuivat vuoden 2017 alussa. Uusia muutoksenhakuaikoja sovelletaan joissakin tapauksissa myös aikaisempia verokausia koskeviin verotuspäätöksiin. § Tarkista muutoksenhaun määräajat ja ohjeet aina päätöksen liitteenä olevasta muutoksenhakuohjeesta.

Milloin korvaava ilmoitus on annettava tai oikaisuvaatimus tehtävä, oma-aloitteiset verot § Oma-aloitteiset verot (arvonlisävero ja työnantaja suoritukset) § Vuonna 2016 tai aiemmin päättynyt verokausi § Esimerkki: Verohallinto on 21. 1. 2016 antamallaan päätöksellä määrännyt maksettavaksi arvonlisäveroa verokaudelta 2/2015. Yrityksen tilikausi on 1. 9. 2014– 31. 8. 2015. Muutoksenhaun määräaika lasketaan tilikauden päättymisestä. Valituksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään 31. 8. 2018. § Esimerkki: Työnantajasuorituksia koskeva päätös on annettu 30. 11. 2016. Päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään 31. 12. 2021. § Esimerkki: Yrityksen tilikausi on 1. 7. 2016– 30. 6. 2017 ja yrityksen arvonlisäverokausi on kalenterikuukausi. Verokausilta 07– 12/2016 määräajat lasketaan vanhan lain mukaisesti. Määräaika olisi siis kolme vuotta tilikauden päättymisestä alkaen eli muutosta olisi haettava viimeistään 30. 6. 2020. Verokausilta 01– 06/2017 määräajat lasketaan tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Määräajan laskeminen alkaa siis 1. 1. 2018, ja muutosta on haettava viimeistään 31. 12. 2020.

Oikaisu Verohallinnon aloitteesta § Onko oikaisu tehty Verohallinnon aloitteesta? § Verotusta voidaan oikaista myös Verohallinnon aloitteesta, jos Verohallinto saa jälkikäteen verotukseen vaikuttavia tietoja. Myös tällaiseen Verohallinnon aloitteesta tehtyyn verotuksen oikaisupäätökseen voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakunnalle. § Tarkista muutoksenhakuaika aina päätöksen liitteenä olevasta muutoksenhakuohjeesta.

Valitus hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen § Yhdistys tai säätiö voi hakea muutosta verotuksen oikaisulautakunnan antamaan päätökseen tekemällä valituksen hallinto-oikeuteen. § Hallinto-oikeudelle tehtävän valituksen määräaika muuttui 1. 1. 2017. Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä. Uutta määräaikaa sovelletaan vuonna 2017 alkaneista verokausista lähtien. Uusia säännöksiä voidaan joissakin tapauksissa soveltaa myös aikaisempia verokausia koskeviin verotuspäätöksiin. Tarkista muutoksenhaun määräajat ja ohjeet aina päätöksen liitteenä olevasta muutoksenhakuohjeesta (valitusosoitus). § Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea edelleen muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus antaa valitusluvan. Hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtävä valitus voi olla maksullinen.

Muutamia asioita yhdistyksen tuloverotuksesta

Yleishyödyllinen yhteisö § Tuloverolain (1535/1992, TVL) 22 §: n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos – se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä – sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin ja – se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. § Kaikkien edellytysten on täytyttävä yhtä aikaa. § Yleishyödyllisyyden päättää Verohallinto vuosittain yhdistyksen tuloverotuksen yhteydessä. Yleishyödyllisyys ratkaistaan tarkastelemalla yhteisön toimintaa kokonaisuutena. Sekä sääntöjen että tosiasiallisen toiminnan on täytettävä edellytykset.

Yleishyödyllisen yhteisön veronalainen toiminta § Veronalaista tuloverotuksessa tuloverolain 23 §: n nojalla vain: § Elinkeinotoiminta ja § Kiinteistön tuottama tulo siltä osin kuin kiinteistö muussa kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä

Yleishyödyllinen yhteisön verovapaa toiminta § Yleishyödyllisen yhteisön henkilökohtaiseen tulolähteeseen (TVL) kuuluva toiminta, paitsi kiinteistön tuottama tulo § Näin ollen veronalaista ei ole – yleishyödyllinen toiminta § Ei kuitenkaan pidä sisällään “yleishyödyllisessä tarkoituksessa” harjoitettua elinkeinotoimintaa – jäsenmaksut, lahjoitukset, korot, osingot, avustukset osakehuoneistojen vuokrat, luovutusvoitot jne. , elleivät liity yhteisön omaan elinkeinotoimintaan § Lisäksi verovapaata usein esimerkiksi – Yleiset projektit tai hankkeet (julkinen tuki+yleinen hyöty) – Alihintainen tai vahvasti subventoitu toiminta (julkinen tai muu tuki, usein lakisääteisyys tai tuki lain nojalla)

TVL 23. 3 § - Elinkeinotoimintana ei pidetä – toiminnan rahoittamiseksi harjoitetut arpajaiset, myyjäiset, urheilukilpailut, tanssi- ja huvitilaisuudet sekä muu niihin verrattava toiminta ja näiden yhteydessä tapahtuva myynti-, tarjoilu-, yms-toiminta – jäsenlehdet ja muut toimintaa välittömästi palvelevat julkaisut – adressit, merkit, kortit, viirit ja muut sellaiset, kun myynti varojenkeräystarkoituksessa – sairaaloissa, vanhainkodeissa jne. hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynti – bingopelin pitäminen

Oikeus- ja verotuskäytäntöä varainhankinnasta § Erilaisten tavaroiden tai palveluiden myynti – erikseen verovapaaksi säädetyt hyödykkeet tai tilaisuudet oma kokonaisuutensa (TVL 23. 3 §) – kulutustavaroiden myynti usein veronalaista, esim. KHO 1995: 545 luonnonsuojelutuotteet sekä 1994 T 1297 hiihtoon liittyvät tarvikkeet § Verovapaata kuitenkin pienimuotoinen ja satunnainen myynti, johon liittyy tukemistarkoitus (ylihinta), joka ei ole suunnitelmallista ja jota toteutetaan talkootyövoilla muutoin kuin kiinteästä toimipaikasta usein rajatulle kohdejoukolle (ks. esim. Tu. Ha. O 27. 8. 2013 13/0514/3) – kaupallinen palveluiden myynti elinkeinotoimintaa, veronalaista usein esim. § muuttopalvelut, vedenajo, tuoremehuasema, naulakkopalvelut, siivouspalvelut, sosiaalialan palvelut, kaupalliset liikuntapalvelut – Vrt. kuitenkin talkootyökäytäntö

Mitä toiminnan elinkeinotoimintana pitämisestä seuraa? § Veroa maksetaan nettotuotosta (tuotot - kulut) – kulujen kohdistaminen - vähennyskelpoista vain EVL-kulut § Yleinen yhteisöverokanta 20, 0 % § Arvonlisäverovelvollisuus elinkeinotoiminnasta, jos liikevaihto yli 10 000 € § Yle-verovelvollisuus, jos elinkeinotoiminnan nettotulo 50 000 euroa tai yli § jos ei muutoin veroilmoituksen jättövelvollisuutta veronalainen toiminta ilmoitus jätettävä § Erilläänpito – varsinaisessa kirjanpidon järjestökaavassa vain elinkeinotoiminnan tuotot ja kulut, KPA kuitenkin velvoittaa lisäksi erillisen elinkeinotoiminnan tuloslaskelman muodostamiseen – myös verotusta varten elinkeinotoiminnasta hyvä olla erillinen tuloslaskelma § Kuitintarjoamisvelvollisuus

Palkka- ja hallintokulut vähennyksiin seuran elinkeinotoiminnassa § Elinkeinotoiminnan tuloista saa vähentää vain siihen toimintaan kohdistuvat palkka- ja hallintokulut. Sillä ei ole merkitystä onko työntekijä päätoimisesti vai sivutoimisesti töissä yhdistyksellä. § Palkkakustannusten jako eri toimintoihin (verotettava elinkeinotoiminta ja verovapaa yleishyödyllinen toiminta) tehdään yleensä kyseisen työntekijän eri toimintoihin käyttämän työajan suhteessa.

Harjoitetun elinkeinotoiminnan ja muun toiminnan vaikutus yleishyödyllisyyteen § Jos harjoitettu elinkeinotoiminta tai muu kuin yleishyödyllinen toiminta liittyy yhdistyksen yleishyödylliseen tarkoitukseen ja yhdistyksellä on myös aitoa yleishyödyllistä toimintaa, ei laajakaan elinkeinotoiminnan tai muun toiminnan harjoittaminen lähtökohtaisesti vaaranna yleishyödyllisyyttä – Harjoitettu elinkeinotoiminta tai esim. muuhun käyttöön tapahtuva kiinteistön vuokraus kuitenkin veronalaista – esim. urheiluseuran kaupalliset liikuntapalvelut tai asuntojen vuokraus sosiaalisin perustein § Jos harjoitettu elinkeinotoiminta tai muu toiminta ei liity yhdistyksen yleishyödylliseen tarkoitukseen vaan on tästä täysin erillistä toimintaa tms. , ei harjoitettu elinkeinotoiminta saa muodostua liian laajaksi – näissä tilanteissa elinkeinotoiminnan tai muun toiminnan liika laajuus voi aiheuttaa helpommin yleishyödyllisyyden ja siihen liittyvien veroetujen menetyksen

Ajankohtaiset urheiluseuroja koskevat oikeustapaukset § KHO 2015: 174 § Yleishyödyllisen yhdistyksen toiminta-ajatuksena oli hiihdon ja muun ensisijaisesti luonnossa tapahtuvan kunto- ja virkistysliikunnan ja retkeilyn yleistäminen kansan tavaksi. Yhdistyksellä oli ulkoilumaja, joka sijaitsi kaupungin ylläpitämän ulkoilureitin varrella. Yhdistys oli pitänyt majalla kahvilaa, joka oli auki vuosittain hiihtokauden ajan lähinnä viikonloppuisin. Vuonna 2011 aukiolopäiviä oli ollut 25. Kahvilatoiminta oli perustunut yhdistyksen jäsenten talkootyöhön. Yhdistyksen ulkoilumajan tuottojen määrä vuonna 2011 oli ollut 6 114, 95 euroa ja kulujen 6 585, 39 euroa, josta 5 302, 34 euroa oli kiinteistön käyttökuluja. Tuotoista 5 869, 95 euroa oli ollut kahvilatoiminnan myyntituottoja. Toimitetussa verotuksessa kahvilatoiminta oli katsottu elinkeinotoiminnaksi, jonka vähennyskelpoiseksi kuluiksi oli hyväksytty kahvilan tarvikeostojen lisäksi elinkeinotoimintaa vastaava osa ulkoilumajaan kohdistuvista muista kuluista. Yhdistyksen elinkeinotoiminnan veronalaiseksi tuloksi oli vahvistettu 3 739, 76 euroa.

Ajankohtaiset urheiluseuroja koskevat oikeustapaukset § KHO 2015: 174 § Kahvilan palvelut olivat olleet myös muiden kuin yhdistyksen jäsenten käytettävissä. Kun kuitenkin otettiin huomioon kahvilatoiminnan liittyminen läheisesti yhdistyksen varsinaiseen yleishyödylliseen toimintaan, toiminnasta saadun tulon vähäinen määrä, kahvilatoiminnan perustuminen talkootyöhön ja se, ettei kahvilatoimintaa voitu katsoa harjoitetun kilpailuolosuhteissa, kahvilatoiminnasta saatua tuloa ei ollut pidettävä yhdistyksen veronalaisena elinkeinotulona, vaan kyse oli yhdistyksen verovapaasta tulosta. Tuloverolaki 23 § 1 momentti.

Ajankohtaiset urheiluseuroja koskevat oikeustapaukset § Kuten edellä mainitusta tapauksesta KHO 2015: 174 ilmenee, kahvila-, ravintola- ja kioskitoiminnasta saatu tulo voi olla tietyissä tilanteissa yleishyödyllisen yhteisön verovapaata tuloa. § Elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien ei katsottu täyttyneen, kun toiminnasta saadun tulon määrä oli vähäinen, toiminta perustui talkootyöhön ja se liittyi läheisesti yhdistyksen varsinaiseen yleishyödylliseen toimintaan eikä toimintaa harjoitettu kilpailuolosuhteissa. Kyseisessä ratkaisussa latukahvila sijaitsi yli 10 km: n päässä keskustan palveluista ja oli avoinna vuosittain hiihtokauden aikana viikonloppuisin ja hiihtolomalla, jos keliolosuhteet sallivat. Myyntitoiminnasta saatu tulo on lähtökohtaisesti yhteisön verovapaata tuloa myös, jos myynti tapahtuu vain yhteisön omille jäsenille ja on pienimuotoista.

Ajankohtaiset urheiluseuroja koskevat oikeustapaukset § KHO 2017: 191 § Yleishyödyllisen yhdistyksen sääntöjen mukaisena tarkoituksena oli edistää urheiluammunnan harrastusta seuran toiminta-alueella siten, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus harrastaa sitä edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti. Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura ylläpiti ampumaurheilukeskusta ja muun ohella tarjosi seuran jäsenille ja ulkopuolisille tahoille harjoitustoimintaa seuran ylläpitämällä ulkoampumaradalla. Annetun ennakkoratkaisun mukaan seuran harjoitustoiminnan ja sen yhteydessä harjoitettavan puhvettitoiminnan tulot, joista oli kyse korkeimmassa hallinto-oikeudessa, olivat seuran veronalaista elinkeinotuloa. jatkuu…

Ajankohtaiset urheiluseuroja koskevat oikeustapaukset § Korkein hallinto-oikeus kumosi annetun ennakkoratkaisun valituksenalaiselta osin katsoen, että harjoitustoiminta oli seuran jäseniin kohdistuvaa seuran yleishyödyllistä tarkoitusta välittömästi toteuttavaa toimintaa. Tällaisesta toiminnasta saatua tuloa ei ollut pidettävä tuloverolaissa tarkoitettuna elinkeinotulona silloinkaan, vaikka harjoittelusta oli erikseen veloitettu jäseniä. Harjoitustoiminnasta saatu tulo oli seuran verovapaata tuloa siltäkin osin, kun toimintaan osallistui seuran ulkopuolisia tahoja, koska harjoitustoiminnan katsottiin liittyvän läheisesti seuran yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen. Merkitystä ei ollut sillä, että toiminnasta oli kertynyt ylijäämää, koska annetun selvityksen mukaan toiminnasta kertyneillä tuloilla pyrittiin kattamaan muuttuvien kulujen lisäksi ampumaradan kiinteitä kuluja sekä investointi- ja huoltokuluja. Asiassa ei ollut näytetty, että harjoitustoimintaan olisi kohdistunut kilpailua elinkeinotoimintaa harjoittavien yritysten taholta.

Ajankohtaiset urheiluseuroja koskevat oikeustapaukset § Harjoitustoiminnan yhteydessä harjoitetun puhvettitoiminnan katsottiin myös liittyvän läheisesti seuran yleishyödylliseen toimintaan, kun huomioitiin puhvettitoiminnan laatu ja laajuus sekä puhvetin sijainti ja aukioloajat. § Ennakkoratkaisu. § Tuloverolaki 23 § 1 ja 3 momentti.

Mistä lisätietoa? § Vero. fi –sivuilla: – ohjeita – Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus – usein kysyttyä § Vastauspankki (Vero. fi->vero 24) • Aiemmat kysymykset näkyvät • Voi jättää oman kysymyksen § Vero. fi >Yhteystiedot > Palvelunumerot • Tuloverotus 029 497 048 Yhdistykset ja säätiöt • Arvonlisäverotus 029 497 008 • Työnantajasuoritukset 029 497 012 § Kirjallinen ohjaus (alv) § Maksullinen ennakkoratkaisu (tuloverotus, avl, ennakkoperintä)

KIITOS MIELENKIINNOSTA!