OAJ Uusimaa YHTEYSOPETTAJAKOULUTUS Koulutuspolitiikan ajankohtaiskatsaus Nina Lahtinen koulutusasiainpllikk

OAJ Uusimaa YHTEYSOPETTAJAKOULUTUS Koulutuspolitiikan ajankohtaiskatsaus Nina Lahtinen koulutusasiainpäällikkö OAJ 050 3413964 etunimi. sukunimi@oaj. fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Twitter: @Lahtinen. Nina / @oajry OAJ Facebookissa: www. facebook. com/oajry

Mitä tulossa? • Oph julkaisi oppaan seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä • Karvi julkaisu opiskeluhuoltolain arvioinnin 14. 3 • OKM työrauha ja kiusaustyöryhmän loppuraportti luovutettiin ministerille 16. 3 • Karvi julkaisu työrauhalakipakerin arvioinnin 16. 3 • OAJ: n lukiokyselyn tulokset 6. 4 • OAJ työolobarometri julki kevään aikana • EDUSKUNTAVAALIT HUHTIKUUSSA 2019

Opinpolku uusiksi! OAJ: n oppivelvollisuusmalli 27. 2. 2021 3

Oppivelvollisuus on nyt poliitikkojen huulilla ja lehtien otsikoissa Iltalehti 27. 2. YLE uutiset 28. 2. Verkkouutiset 28. 2. 27. 2. 2021 Talouselämä 17. 11. Iltalehti 24. 2. 4

Maailma on muuttunut. Perusasteen varassa oleville nuorille ei ole enää töitä Työpaikkojen määrän muutos 1987– 2015 koulutusasteen mukaan 2015 2007 1997 1987 0 500, 000 Perusaste 1, 000 Keskiaste 1, 500, 000 Alempi korkea-aste 2, 000 Ylempi korkea-aste Lähde: Tilastokeskus 2, 500, 000

Suomalainen koulutustaso on laskussa 27. 2. 2021 6

Suomessa on 69 000 syrjäytynyttä nuorta. Syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat 1, 4 miljardia joka vuosi. 27. 2. 2021 7

Näihin ongelmiin OAJ: n oppivelvollisuusmalli vastaa: • Lapsista liian suuri osa jää vaille pedagogista varhaiskasvatusta. • Oppilaan yksilöllisiä oppimisen valmiuksia ei pystytä tukeaan riittävästi. • Kaikki nuoret eivät löydä itselleen sopivaa opinpolkua. • Korkeasti koulutettujen nuorten lukumäärä on laskussa. • Suuri joukko vielä alaikäisiä nuoria tippuu joka vuosi koulutuksen ja työn ulkopuolelle. 27. 2. 2021 8

OAJ: n ratkaisut 27. 2. 2021 9

Ratkaisu 1: Esiopetus kaksivuotiseksi Näin uudistus pitäisi toteuttaa Muutetaan esiopetus kestoltaan kaksivuotiseksi siten, että siihen osallistuvat jatkossa pääsääntöisesti kaikki 5– 6 -vuotiaat lapset. Lapsi voi siirtyä 1. koululuokalle 1– 3 vuodessa esiopetuksen aloittamisesta. Kunnalla on velvollisuus valvoa, että esiopetus etenee valtakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 27. 2. 2021 10

Ratkaisu 2: Esi- ja alkuopetuksesta joustava kokonaisuus Osa-aikaista erityisopetusta Erityisopetusta erityisen tuen oppilaalle Konsultoivan erityisopettajan apua Yksilöllisiä pedagogisia tukitoimia 27. 2. 2021 Näin uudistus pitäisi toteuttaa: • Oppilas jatkaa esi- ja alkuopetuksessa, kunnes toisen vuosiluokan vähimmäisosaamistaso on saavutettu. • Koulunaloituksen lykkäyksestä ja aikaistetusta koulunaloituksesta luovutaan. • Erityisopettajien määrää lisätään 1: 50 11

27. 2. 2021 12

Ratkaisu 3: Lisätään arviointityökaluja ja -kriteereitä Näin arviointi pitäisi uudistaa: • Määritellään esiopetuksen ja 2. luokan loppuun kriteerit vähimmäisosaamiselle ja -valmiuksille. • Määritellään lisäksi kriteerit arvosanoille 5 ja 8 vuosiluokilla 4, 6 ja 9. Arviointi perustuu näihin kriteereihin. • Perustetaan kansallinen arvioinnin tukipankki, joka sisältää erilaisia pedagogisia tukimateriaaleja sekä arviointitehtäviä tukemaan opettajaa arviointityössä perus- ja toisella asteella. • Lainsäädännöllä varmistetaan, että arviointia tai kansallista arvioinnin tukipankkia ei voi käyttää koulujen tai opettajien rankingiin. 27. 2. 2021 ” Alueelliset erot kouluarvioinnissa ovat niin suuria, että saman kouluarvosanan saaneiden oppilaiden ero osaamisessa voi vastata lähes yhden kouluvuoden opintoja. Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset viestivät, etteivät peruskoulun päättäneet osaa lukea laskea eivätkä muitakaan perusopetuksen oppimäärän kuuluvia taitoja 13

Ratkaisu 4: Monta reittiä opintojen suorittamiseen Näin uudistus pitäisi toteuttaa: • Kaikille nuorille, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea perusopetuksen suorittamiseen ja oman opinto- ja urapolun löytämiseen, taataan oikeus joustavaan perusopetukseen ja tukiopinto-ohjaukseen, 10 lk ja valmistavaa koulutusta. • Taataan mahdollisuus korottaa perusasteen arvosanoja ja suorittaa joitakin toisen asteen opintoja myös samanaikaisesti. 27. 2. 2021 14

Haaste 5: Heikkojen osaajien määrä on moninkertaistunut Kuvio: PISAtutkimuksessa suoritustasolle 1 tai sen alle jääneiden oppilaiden osuus vuosina 2006 2015. Lähde: OECD, PISA-tutkimus. 27. 2. 2021 15

Ratkaisu 5: Muutetaan ikärajoja KENENKÄÄN EI PITÄISI voida valmistua perusasteelta ennen kuin perusopetuksen oppimäärä on saavutettu. Oppilaalle, jolla ei ole 9. luokan päättyessä riittävää osaamista ja valmiuksia jatko-opintoihin tulee tarjota riittävä tuki, ei sysätä väkisin eteenpäin. Tällä hetkellä perusopetus päättyy käytännössä 9. luokan jälkeen noin 16 vuotiaana, mutta voi jatkua enintään siihen asti, kun nuori täyttää 17. 2. 2021 Näin ikärajoja pitäisi muuttaa: • Muutetaan perusopetuksen enimmäisikäraja 19 ikävuoteen. • Lisätään nuoren mahdollisuuksia edetä opinnoissaan tarvittaessa myös tavanomaista nopeammin tarjoamalla ammatillisen ja lukion opintoja myös perusopetuksen yläluokille. • Toiselle asteelle siirrytään, kun perusopetuksen tavoitteet on saavutettu. 16

Ratkaisu 6: Ulotetaan oppivelvollisuus toiselle asteelle KANSAINVÄLINEN TUTKIMUS osoittaa, että oppivelvollisuusiän nostolla on positiivisia vaikutuksia koulutustasoon, työmarkkinoille siirtymiseen ja lopulta myös tulotasoon, työllisyyteen ja erilaisiin yksilön sosiaalisiin ominaisuuksiin. Oppivelvollisuusiän nostaminen lisäisi koulutuksen järjestäjien vastuuta niiden nuorten tilanteen parantamiseksi, jotka nyt putoavat järjestelmän ulkopuolelle. Maksuttomat oppimateriaalit voidaan toteuttaa sähköisiä alustoja, kirjasto- ja leasing-palveluita kehittämällä. 27. 2. 2021 Näin uudistus pitäisi toteuttaa: • Pidennetään oppivelvollisuus jatkumaan toisen asteen loppuun tai kunnes nuori täyttää 19 vuotta. Toinen aste sisältää kaikki koulutusmuodot sekä valmentavat ja valmistavat koulutukset. • Toisen asteen aikana opiskelija voi suorittaa korkea-asteen opintoja. Jokaiselle nuorelle laaditaan ura- ja jatko-opintosuunnitelma. • Siirtyminen maksuttomiin oppimateriaaleihin toteutetaan niin, että opiskelijan oikeus opetukseen ei vaarannu. 17

Vahva enemmistä suomalaisista kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä “Nuoret pitäisi velvoittaa jatko-opintoihin tai työharjoitteluun heti peruskoulun jälkeen tarvittaessa vaikka lailla” 8 3 23 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä 19 Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 47 27. 2. 2021 Lähde: Yle 18

27. 2. 2021 19

Mitä muuta 300 miljoonalla eurolla voisi saada? 300 miljoonalla voisi saada esimerkiksi • 2 hävittäjää, • 5 pitsaa jokaiselle suomalaiselle, • 50 km moottoritietä tai • 50 jääkiekkojoukkuetta 27. 2. 2021 20

Varhaiskasvatuslakiluonnos lausunnolla Hallitus päätti lisätä lastentarhanopettajien koulutuspaikkoja tuhannella Keskustelua palkkauksen pienuudesta 5 v maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus kokeilu, 21 kuntaa haki, 5 milj e

Varhaiskasvatuslakiluonnos AIKATAULU • Lausuntokierros 6. 22 -18. 3. 2018 • Kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunta KUTHANEK 3. 4. 2018 • VN yleisistunto 12. 4. 2018 • Eduskunta kevät 2018 • Laki voimaan 1. 8. 2018 • Poikkeus 31 ja 37 §, sovelletaan 1. 1. 2030 alkaen

Sosiaalihuollon lakien soveltaminen loppuu • Uudistuksen myötä varhaiskasvatuksessa ei enää sovelleta • lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, • yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia • lakia ja asetusta sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. • laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä eikä • laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. Tämä kokonaisuudistus helpottaa ja selkeyttää varhaiskasvatuslain soveltamista ja toimeenpanoa niin paikallis- kuin aluehallinnon tasolla, kun viittaukset eri lainsäädäntöön vähenevät.

1 § Lain tarkoitus ja soveltamisala Toimintamuodot ja lain soveltaminen • Avoimeen varhaiskasvatustoimintaan sovelletaan vain seuraavia säännöksiä: • lapsen edun ensisijaisuudesta, palveluiden tuottamistavasta, varhaiskasvatusympäristöstä, osallisuudesta ja vaikuttamisesta, varhaiskasvatussuunnitelman perusteista ja paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekä lukuja, joissa säädetään toiminnan hallinnosta ja valvonnasta, rahoituksesta ja maksuista sekä valvontaviranomaisen päätöksiin liittyvistä oikeusturvakeinoista. • Muun kuin kunnan tai kuntayhtymän järjestämän muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa tapahtuvan toiminnan sisältö ja tuottamistapa perustuvat palvelujen tuottajan ja asiakkaiden väliseen sopimukseen, eikä varhaiskasvatuslakia sovelleta.

3 § Varhaiskasvatuksen tavoitteet • vastaa voimassa olevan lain 2 a §: ää. • Varhaiskasvatuksen tavoitteita sovelletaan kaikissa lain mukaisissa toimintamuodoissa. Avoin varhaiskasvatustoiminta • Lain tavoitteita toteutetaan toimintaan soveltuvalla tavalla, koska sen laajuus, toteutus ja painopisteet sekä henkilöstön koulutus vaihtelevat järjestäjän päätösten mukaan. • Toiminnan tulee aina olla tavoitteiden mukaista. • toiminnan tulee edistää tavoitteiden saavuttamista siten kuin on kohtuudella mahdollista edellyttää, ottaen huomioon toiminnan luonne ja järjestämistapa ja suhteutettuna siihen, kuinka usein, säännöllisesti ja kuinka pitkän aikaa kerrallaan toimintaan on tarkoitus osallistua. • Toiminta voi myös olla painotettua siten, että tietyt tavoitteet korostuvat muita tavoitteita enemmän. • toiminnan tulee olla suunniteltua, jotta edellä kuvattu tavoitteen asettelu voidaan ottaa siinä huomioon • Tavoitteet tulee ottaa sitä kattavammin ja laaja-alaisemmin huomioon mitä säännöllisemmin ja useammin toimintaan osallistutaan.

1 § Lain tarkoitus ja soveltamisala Esiopetus • Esiopetuksen järjestämispaikaksi voi osoittaa myös varhaiskasvatuspaikan • Säännöksessä ei enää mainita perhepäivähoitoa, koska esiopetusta ei käytännössä järjestetä perhepäivähoidon yhteydessä • Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa • • • • velvollisuus osallistua esiopetukseen, esiopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kunnan järjestämisvelvollisuus, opetuksen laajuus ja lukuvuosi, tuen järjestäminen, oppilaan arviointi, esiopetushenkilöstön kelpoisuusvaatimukset, oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja työrauhaa koskevat seikat, esiopetuksen maksuttomuus, oikeus oppilashuoltoon ja sen järjestäminen, oikeus koulukuljetuksiin, opetusryhmien muodostaminen sekä oppilaaksi ottaminen • Päiväkodissa järjestettävään esiopetukseen sovelletaan lisäksi, mitä varhaiskasvatuslaissa säädetään päiväkodin ryhmäkoosta ja henkilöstömitoituksesta

4 § Lapsen edun ensisijaisuus • Lapsen edun tulisi ohjata varhaiskasvatuksen suunnittelua, järjestämistä ja päätöksentekoa. • Ehdotettu sanamuoto on vahvempi kuin voimassa olevan varhaiskasvatuslain 11 §: n säännös lapsen edun huomioimisesta. • Lapsen edun ensisijaisuus olisi toiminnan järjestämistä sekä lain tulkintaa ohjaavana yleisenä periaatteena. • Säännös perustuu Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklaan, jonka mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. HUOM: Lapsen oikeuksien komitea on lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanotoimia koskevassa yleiskommentissaan No 5 (kohdat 45 -47) todennut, että lapsen edun huomioon ottaminen edellyttää lapsivaikutusten arviointia.

6 § Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta asumisen ja oleskelun perusteella Lakia täsmennetty seuraavilta osin: • ulottuuko kunnan järjestämisvelvollisuus vastaanottokeskuksissa oleskeleviin lapsiin • onko kunnan järjestettävä varhaiskasvatusta kunnassa laittomasti oleskelevalle lapselle, esimerkiksi tilanteessa jossa kielteinen turvapaikkapäätös on saanut lainvoiman, mutta perhe ei ole vielä poistunut maasta. • Helsingin hallinto-oikeus on todennut, että kunnalla ei voimassa olevan lainsäädännön perusteella ole varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuutta turvapaikkaprosessin ollessa kesken (päätös 10. 3. 2017, dnro 13176/16/6111). • Varhaiskasvatusta on näissä tilanteissa järjestettävä, mikäli se tapauskohtaisesti erityisten syiden vuoksi arvioidaan tarpeelliseksi. • Arvioinnissa on aina ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu

10 § Varhaiskasvatusympäristö • Lasta on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. • Tämä korostaa sitä, että kiusaamista ei varhaiskasvatuksessa hyväksytä missään muodossa, vaan kiusaaminen tunnistetaan, siihen puututaan ja sitä ehkäistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti. OAJ LAUSUNTO • varhaiskasvatuksen järjestäjälle säädetään velvollisuus laatia suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. • Suunnitelman pohjalta tulee päiväkodin tarkentaa toimintatapansa ja varmistaa, että toimintatavat ovat yhtenäiset. • 54, 7 prosentilla päiväkodeista on jo olemassa tai vähintään työn alla suunnitelma • 18, 3 % oli aikeissa tulevaisuudessa tehdä suunnitelman • Puuttuminen kiusaamiseen on suunnitelman omaavissa päiväkodeissa tehokkaampaa ja ilmapiiri kiusaamista ennaltaehkäisevämpi kuin niissä päiväkodeissa, joissa ei suunnitelmaa ollut. • … Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee laatia lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suunnitelma, jonka pohjalta päiväkodit tarkentavat toimintatapansa. .

13 § Vuorohoidon järjestäminen • subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ei kata vuorohoitoa • Vuorohoitoa olisi järjestettävä ainoastaan lapselle, joka tarvitsee sitä lapsen vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. • Vuorohoidolla tarkoitetaan varhaiskasvatuksen järjestämistä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä. OAJ LAUSUNTO Pykälää täsmennettävä niin, että siitä käy ilmi kuinka vuorohoidossa taataan lapselle varhaiskasvatus, jossa painottuu suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja erityisesti pedagogiikka.

23 § Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma • Laadittava päiväkodissa tai perhepäivähoidossa lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. • kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. • laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa. • Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. • Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin tarpeen mukaan. • Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon • laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut tahot. • Jos tuen tarpeen arviointi edellyttää sote-viranomaisten asiantuntemusta, on näiden osallistuttava arvioinnin tekemiseen varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä. • toteutumista sekä lapsen tuen tarvetta, riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät.

23 § Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja salassapito • Lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä varhaiskasvatuksen järjestäjälle sellaiset tiedot, jotka ovat arvioinnin kannalta välttämättömiä. • Laissa ei säädetä lapsen huoltajan oikeudesta kieltää välttämätöntä tiedonvaihtoa tai estää lapsen asioiden käsittelyä osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa.

40 § salassapito • Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) salassapitoa koskevia säännöksiä sovelletaan myös yksityisen palvelujen tuottajan järjestämässä varhaiskasvatuksessa. • Salassa pidettäviä ovat muun muassa seuraavia asioita koskevat tiedot • • • henkilön tuloja ja varallisuutta, terveydentilaa ja vammaisuutta sekä elintapoja, harrastuksia ja muita henkilökohtaisia oloja lapsen tuen tarvetta, tukitoimia ja niiden toteuttamista koskevat tiedot lapsen henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointia koskevat tiedot lapsen varhaiskasvatussuunnitelma MUTTA HUOM: • Koska varhaiskasvatus ei ole sosiaalipalvelu, ei varhaiskasvatuksen asiakkuuden salassapidolle ole perusteita.

41 § Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista • Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot opetustoimen viranomaisilta, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta, muilta varhaiskasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuottajilta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä. • Lapsen varhaiskasvatuksesta vastaavilla henkilöillä ja tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin osallistuvilla henkilöillä on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä varhaiskasvatuksen järjestäjälle sellaiset tiedot, jotka ovat varhaiskasvatuksen järjestämisen ja tuen arvioinnin kannalta välttämättömiä.

41 § Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista • Jos lapsi siirtyy toisen varhaiskasvatuksen järjestäjän tämän lain mukaisesti järjestämään varhaiskasvatukseen tai perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai perusopetukseen, aikaisemman varhaiskasvatuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle varhaiskasvatuksen järjestäjälle taikka varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäjälle. • Vastaavat tiedot voidaan antaa myös varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai perusopetuksen järjestäjän pyynnöstä.

41 § Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista • Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.

25 § Riittävä henkilöstö • Kunnan käytettävissä on oltava varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja. • Palvelun käytettävissä oleminen ei tarkoita, että joka yksikössä olisi oltava oma erityisopettajan kokoaikainen virka tai toimi. Palvelu voidaan myös hankkia. • Lain 1 §: ssä tarkoitetulla päiväkodilla tulee olla toiminnasta vastaava johtaja. • Johtaja voisi vastata useiden, myös eri toimintamuotojen ja yksiköiden toiminnasta. • Säännös koskee myös yksityisiä toimijoita. • Kunta voi muutoin järjestää varhaiskasvatuksen, myös perhepäivähoidon, johtamisen tarkoituksenmukaisella tavalla. • Laissa ei enää erikseen säädettäisi hallinnollisista johtajista ja heidän kelpoisuudestaan.

31 § Päiväkodin johtaja • Vuonna 2030 johtajan kelpoisuusvaatimuksena: vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto, johon sisältyy LTO koulutus ja riittävä johtamistaito • Vuoteen 2030 saakka nykyiset kelpoisuusvaatimukset • Johtajalla olisi oltava koulutuksensa puolesta valmius toimia lapsiryhmässä. • Hallinnollisen johtajan kelpoisuusehdoista voitaisiin päättää paikallistasolla. • Siirtymäsäännökset turvaisivat nykyisten kelpoisuusehtojen täyttävien johtajien aseman. Edelleen myös soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt, jotka ovat toimineet varhaiskasvatuksen hallinnollisina johtajina, voisivat toimia päiväkodin toiminnasta vastaavana johtajana • OAJ: Hallinnollisiin johtotehtäviin kelpoisuuden saaneiden henkilöiden kelpoisuutta ei tule laajentaa päiväkodin johtajan tehtäviin. Siirtymäsäännöksestä tulee poistaa säännös hallinnollisen johtajan kelpoisuudesta 31 §: ssä tarkoitetun päiväkodin johtajan tehtävään.

Esiopetuksen opettaja • Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 7 §: ssä, johon ei esitetä muutosta.

35 § Päiväkodin henkilöstön mitoitus Tuen tarpeessa olevia lapsia ryhmässä • Jos päiväkodissa on yksi tai useampia tuen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon lasten taikka 1 momentissa tarkoitettujen henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. • ei edelleenkään säädettäisi tarkasti, kuinka paljon ryhmän lasten määrää tulisi vähentää, vaan sitä arvioitaessa olisi huomioitava tukea tarvitsevien lasten etu ja tuen tarve ja se, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan ryhmässä saavuttaa. • Myös henkilöstön osaamista voitaisiin henkilöstörakennetta koskeva säännös huomioiden painottaa sen mukaan, tarvitaanko ryhmässä enemmän esimerkiksi pedagogista osaamista tai terveyden hoitamiseen painottunutta osaamista • Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa 1 momentissa tarkoitettua henkilöä vastaava määrä lapsia

37 § Päiväkodin henkilöstön rakenne • Päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta 35 §: ssä tarkoitetusta henkilöstöstä • vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, • josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. • Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus. • Näin ollen vähintään yhdellä kolmesta olisi kandidaatin tutkinto, toisella joko kandidaatin tutkinto tai sosionomin tutkinto ja kolmannella vähintään lastenhoitajan kelpoisuus. • Pykälää ryhdytään soveltamaan vasta 1. 1. 2030. • Henkilöstörakenne voisi siis säilyä vuoteen 2030 nykyisen kaltaisena, mutta lakiluonnoksen perusteluiden mukaan käytännössä varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee ennakoivasti ryhtyä rekrytoimaan palvelukseensa nykyistä enemmän varhaiskasvatuksen opettajan ja sosionomin kelpoisuuden täyttäviä henkilöitä, kun koulutusmäärien lisäys tämän mahdollistaa.

Varhaiskasvatuksen tietovarannon tiedot • varhaiskasvatuksen järjestäjistä, • toimipaikoista, • lasten varhaiskasvatusajoista, • varhaiskasvatuksen järjestysmuodoista sekä • henkilöstörakenteesta • varhaiskasvatuspäätösten rakenteesta, • varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä • varhaiskasvatuksessa olevien vuorohoidon tai palvelusetelin piirissä olevien lasten määrästä. • Tiedot olisivat näitä tietoja tarvitsevien viranomaisten ja asianomaisten kansalaisten käytettävissä luotettavasti, turvallisesti, yhdenmukaisesti ja ajantasaisesti.

Perusopetus

Ennen maailman paras peruskoulu on rapautumassa Heikkojen osaajien määrä on moninkertaistunut 13. 6 % 12. 3 % 11. 5 % 11. 0 % 8. 0 % 6. 0 % 8. 0 % 5. 9 % 4. 8 % 4. 1 % Luonnontiede 2006 Matematiikka 2009 2012 • Oppimistulosten ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävän kymmenyksen välillä on kasvanut, samoin oppilaiden sosioekonomisen taustan yhteys tuloksiin. • Alimman ja ylimmän sosioekonomisen neljänneksen keskituloksen ero vastaa jo kahta kouluvuotta. • Oppilaiden saaman opetuksen määrässä voi olla jopa yli puolen kouluvuoden mittainen ero perusopetuksen aikana. • Opetusryhmän enimmäiskoko kunnissa vaihtelee 14– 38 oppilaan välillä. Uusi opetussuunnitelma edellyttää yhä yksilöllisempää opetusta. Lukutaito 2015 Kuvio: PISA-tutkimuksen suoritustasolle 1 tai sen alle jääneiden oppilaiden osuus eri tutkimusalueilla vuosina 2006 -2015. Lähde: OECD, PISA-tutkimus.

Peruskoulu on pelastettava! Perusopetuksen rahoitus pohjoismaiselle tasolle Suomen panostukset perusopetukseen ovat pohjoismaiden pienimmät. Pohjoismaiselle keskitasolle yltäminen edellyttäisi 1 Mrd. lisärahoitusta. Vain nostamalla panostuksia perusopetukseen voidaan turvata koulutuksen hyvä laatu koko maassa. Lainsäädäntöä täsmennettävä laadun turvaamiseksi Oppilaiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen voidaan turvata säätämällä sitovista laatukriteereistä (sisältäen opettajamitoitukset) ja antamalla Aluehallintovirastoille omaaloitteinen puuttumisoikeus. Kuntapäättäjien on huolehdittava että oman kunnan koulu on maailman paras Jokaisessa kunnassa tulisi tehdä suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi ja lyhytjänteisestä hankerahoituksesta pitäisi siirtyä koordinoituun pitkäkestoiseen kehittämistyöhön. Opettajarekisteri turvaamaan kelpoisten opettajien saatavuus Opettajarekisterin avulla voidaan aiempaa paremmin ennakoida opettajankoulutus- ja työvoimatarpeita ja varmistaa jokaiselle kelpoinen opettaja. 27. 2. 2021 | OAJ | 46

OAJ haluaa opettajamitoituksen kuntoon

Kaikki lapset eivät saa riittävästi tukea oppimiseensa, sillä resursseja ei ole Ainoastaan 3 % opettajista ja rehtoreista pitää oppilaan tuen resursseja riittävinä. Opettajat uskovat, että moni oppilas tarvitsisi nykyistä enemmän opetusta pienryhmässä. Lapsen saaman tuen määrä ja tukimuodot riippuvat suuresti siitä, missä kunnassa lapsi sattuu asumaan. ØOpettajia on oltava riittävästi suhteessa oppilaiden määrään. ØPienryhmäopetus on taattava lailla jokaiselle sitä tarvitsevalle oppilaalle. ØErityis- ja erityisluokanopettajia on koulutettava lisää. ØKaikkien opettajien erityispedagogista perustaitoja pitää vahvistaa. Luokan-, aineen-, ja erityisopettajien yhteistyön mahdollisuuksia ja taitoja pitää parantaa. 48

Lukio

Lukiolaki toisi uudistusta opintoohjaukseen ja erityisopetukseen • Uusi laki korvaa moneen kertaan paikatun lain ja vahvistaa lukion roolia osana 2. asteen duaalimallia. • Moni OAJ: n pitkäaikainen tavoite etenee, kuten oikeus henkilökohtaiseen opintojen ohjaukseen a erityisopetukseen. Lukiodiplomit kirjataan lakiin. • Ei tulosrahoitusta tai muita muutoksia rahoitukseen, mutta ei myöskään saavutettavuuskorotusta pienen lukion lisän sijaan. • Kurssien sijaan tulevat opintopisteet. • Lukion on järjestettävä osa opinnoista yhteistyössä korkeakoulun kanssa. • Ylioppilaskirjoitusten hyväksyttyjä kokeita saisi uusia rajoituksetta, mitä OAJ pitää ongelmallisena.

Ammatillinen koulutus

Ammatilinen koulutus Oaj: n monet tavoitteet toteutuivat… • Opettaja kirjattu lakiin: HOKS, palaute, arviointi, opetus, tuki, opinto-ohjaus, työpaikalla tapahtuva oppiminen • Ohjaajaa ei mainita laissa, opettajan sijalla voi toimia muu vain perustellusta syystä • VOS rahoitteinen OKM: n työvoimakoulutus järjestämisluvan alle • At, eat, henkilöstökoulutus ja työvoimakoulutus aikuisille suunnattuja • Työsuhteet virkasuhteisiksi kuntapuolella ilman julkista hakua • Kelpoisuudet eivät laskeneet • Kiinteistöjen luopumista helpotettiin …MUTTA näiden toteutumista vaikeuttaa se, ettei rahoitusleikkauksia saatu torjuttua eikä rahoitusmallia vakaammaksi …MUTTA näiden toteutumista vaikeuttaa työnantajapuolen tulkinta säädöksistä ja säännöksistä 27. 2. 2021 52

Ammatillisen koulutuksen ahdinkoon puututtava • Opettajan tehtävänä on opettajaa ja ohjata opiskelijaa niin oppilaitoksessa oppitunneilla kuin työpaikoilla. • Opettajan työtä ei saa korvata tai halpuuttaa sillä, että pedagogisen koulutuksen saanut opettaja korvataan jollakin toisella henkilöllä tai opiskelija jätetään selviytymään itsenäisesti opinnoista tai työpaikan vastuulle ilman opettajan tukea. • Ammatillisen koulutuksen rahoitus on vähentynyt yli viidenneksellä ja koulutuksen järjestäjät hakevat säästöjä opetusta ja opettajia vähentämällä. • Tärkein asia ammatillisen koulutuksen laadun varmistamiseksi olisi rahoitustason korjaaminen. • Ammatillisen kierros 2018 lisäämään ammatillisen vetovoimaa, nostamaan esiin opettajan roolia, tukemaan työvoimapulasta kärsivien alojen houkuttavuutta ja lisäämään kaikkien tietoisuutta uudesta ammatillisesta koulutuksesta.

Korkeakoulut Kielivarannon kehittäminen

Kielenopetuksen vahvistaminen ja varhentaminen ovat tärkeitä tavoitteita OKM julkaisi selvityksen Monikielisyys vahvuudeksi, joka sisältää ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Selvityksessä esitetään mm. kielenopetuksen varhentamista. OAJ kannattaa kieltenopetuksen varhentamista ja kielten opiskelun monipuolistamisesta. Seuraaviin seikkoihin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota: • A 1 -kielen opetusta antavan opettajan tulee olla perusopukseen kelpoinen opettaja. Opettajille on tarjottava alkuopetuksen kielenopetukseen täydennyskoulutusta. • Suunnittelussa pitää huomioida erityisen ja tehostetun tuen oppilaat sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat. Maahanmuuttajalapsi käy ensimmäisellä luokalla oman äidinkielen opetuksessa ja S 2 opetuksessa oman luokan äidinkielen opiskelun ohessa. • Alueellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen ja mahdollisen etäopetuksen toteuttaminen laadukkaasti • Riittävä rahoituksen varmistaminen kaikkien ehdotettujen uudistusten tekemiseen

Korkeakouluvisiossa paljon hyvää – päättäjien sitouduttava linjauksiin • Visio asettaa tavoitteeksi, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. • Myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan halutaan satsata yhteiskunnassa nykyistä huomattavasti enemmän niin, että julkinen ja yksityinen panostus olisi neljä prosenttia bruttokansantuotteesta – tällä hetkellä luku on vain 2, 9 prosenttia. • Henkilöstön hyvinvointi ja opiskelijalähtöisyys ovat tärkeitä pointteja uudessa korkeakouluvisiossa. OAJ: n mielestä visio on oikean suuntainen ja toivoo, että siihen panostetaan myös käytännön tasolla. • Nyt päättäjien on sitouduttava vision linjauksiin yli hallituskausien, ja tämän pitää näkyä korkeakoulutuksen ennustettavana rahoituksena.

Korkeakoulujen rahoitus ennakoitavaksi ja opiskelijamääriä nostettava • Korkeakoulujen rahoitusmallin korjaaminen on yksi keskeisiä toimia, joilla voitaisiin vahvistaa opetuksen ja tutkimuksen laatua. • TKI- ja tutkimusrahoituksen kuin perusrahoituksen on oltava ennakoitavaa. Rahoitusta yritystuista tulisi siirtää TKI-toimintaan. • Erittäin tärkeä kysymys korkeakoulujen kannalta on suomalaisen osaamistason nostaminen. Tätä varten tarvitaan enemmän aloituspaikkoja uusille opiskelijoille. • Lisäksi korkeakoulujen on palveltava kasvavassa määrin myös aikuisväestöä osaamisen kehittämisessä. Avoimeen korkeakoulutukseen ja muuntokoulutukseen tarvitaan oma erillinen rahoitus. • Korkeakouluja ja tutkintojärjestelmää kehittäessä on huomioitava yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset osaamiset ja vahvuudet.

Taitotakuu auttamaan ylös osaamiskuopasta • Suomessa on yli 600 000 työikäistä, joiden osaaminen on pelkän peruskoulun varassa. • Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on 43%. Toisen asteen koulutus puolittaa työttömyysriskin. • Moni aikuinen tarvitsee tutkinnon lisäksi koulutusta myös perustaitojen, kuten luku- ja kirjoitustaidon sekä digitallisen ongelmanratkaisutaidon vahvistamiseen. • OAJ: n mielestä tulisi ryhtyä aktiivisiin toimiin osaamiskuopassa olevien aikuisten tavoittamiseksi ja koulutuskokonaisuuksien räätälöimiseksi niin, että joustavia koulutusmahdollisuuksia on tarjolla myös työssäkäyville ja työttömyysriskissä oleville aikuisille. Tähän on osoitettava riittävät resurssit.

Mitä muuta? Paljon muuta…

Suomeen tarvitaan opettajarekisteri • Opettajia koskevissa rekisteritiedoissa ja tietojen keräämisessä on tällä hetkellä merkittäviä puutteita. • Opettajarekisterin avulla olisi mahdollista tutkia paremmin mm. opetuskäytänteitä ja opettajien asenteita oppimistulosten erilaisissa arvioinneissa. • Myös opettajatarvetta on lähes mahdotonta ennakoida luotettavasti. • OAJ on yhdessä viiden valtakunnallisen tutkimuslaitoksen (LAITA NE TÄHÄN) kanssa vaatinut opettajarekisterin hyötyjä, vaikuttavuutta, vaihtoehtoja ja kustannuksia koskevan selvitystyön tekemistä. • Toimenpidealoitteen luovutti ministerille Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Koulutuksen tutkimuslaitos KTL, Palkansaajien tutkimuslaitos PT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja OAJ.

Neljällä kymmenestä terveyshaittoja • Tutkimuksen lähes 5 000 vastaajasta 85 % ilmoitti, että omalla työpaikalla on sisäilmaongelma. Noin 40 %: lle vastaajista on aiheutunut terveydellistä haittaa sisäilmatekijöistä. • Opettajilla ja esimiehillä on tutkimuksen mukaan selvästi enemmän hengitystieinfektioita kuin muulla aikuisväestöllä. Monet lääkärin toteamat sairaudet olivat yhteydessä homealtistumisen kestoon. Suomalaisen koulurakentamisen heikko laatu, kehnosti tehdyt korjaukset, rakennusten ylläpidon puutteet ja riittämätön ilmanvaihto näkyvät selvästi OAJ: n ja Turun yliopiston tekemässä laajassa sisäilmatutkimuksessa.

Huono sisäilma tulee kalliiksi Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosittainen kustannus on noin 450 M€ vuodessa. Rakennuksille korjausohjelma ja rakentamiseen laatua • Sisäilmaongelmien korjaamiseksi ja päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten uudisrakentamiseksi tarvitaan pitkäkestoinen valtakunnallinen ohjelma. Valtion tulee sitoutua sen rahoittamiseen. Terveiden tilojen vuosikymmen –toimenpideohjelma

Perhevapaauudistuksen kariutuminen iso pettymys • OAJ pitää erittäin harmillisena, että kauan suunnitteilla ollut ja tarpeellinen perhevapaauudistus ei toteudu. • Perhevapaauudistus olisi parantanut työllisyyttä ja tasa-arvoa sekä vahvistanut lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. • OAJ: n mielestä kotihoidontuen kestoa voitaisiin lyhentää OECD: n suositusten mukaisesti. Sisaruslisistä, joilla kannustetaan pitämään myös yli kolmevuotiaat lapset varhaiskasvatuksen ulkopuolella, tulisi luopua välittömästi. • Perhevapaauudistus on toteutettava seuraavalla hallituskaudella.