TYYHTEIS SYSTEEMIN Nina Sajaniemi Copyright Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos

TYÖYHTEISÖ SYSTEEMINÄ Nina Sajaniemi Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

SYSTEEMIÄLY Älykkyyden muodot: Visuaalinen, looginen, motorinen, kielellinen, musikaalinen, interpersoonallinen, intraperoonallinen (Gardner) Sosiaalinen, emotionaalinen (Salovey, Mayer, Goleman) Ennen kaikkea muuta: Toiminta ja konteksti, jossa älykkyys realisoituu Yksilön toimintaa muuttuvissa tilanteissa voidaan kuvata systeemiäly-käsitteella Eroaa systeemiajattelusta olemalla alati liikkeessä, dynaaminen käsite Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

SYSTEEMIÄLY Määritelmä: Älykästä toimintaa, jolla voidaan hahmottaa vuorovaikutuksellisia takaisinkytkentöjä sisältäviä kokonaisuuksia tarkoituksenmukaisella ja luovalla tavalla elämänfilosofia, tilannetaju, aktiivinen muutoksen tuottaminen, älykkään toiminnan perusmuoto, terve järki, askel ulos itsekkyydestä Systeemiälyn taustaoletukset ihmisessä on piileviä voimavaroja ihmisenä ja osaajana rakenteet kätkevät nämä voimavarat pieni muutos inhimillisessä ulottuvuudessa voi laukaista valtavan muutoksen kokonaissysteemissä Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Systeemiäly tuo organisaatioon tuottavuutta inhimillisyyttä asioiden sujuvuutta kokonaisuuden näkökulmaa kykyä hahmottaa asioita toisen kannalta kehityksen kvanttihyppyjä Systeemiäly tähtää suuriin vaikutuksiin pienillä muutoksilla pelon ja inhimillisen latistavuuden murtamiseen vapaus, innostus, arvonanto inhimillisiin tunne- ja vuorovaikutusvaikutuksiin Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Systeemiäly edellyttää muutosta mentaalimalleissa tavat hahmottaa työtä, yhteistoimintaa ja elämän arkisia mahdollisuuksia henkilökohtaisen vastuun uudelleenarviointia halukkuutta avautua tunnevoimaisesti toisiin ihmisiin nähden halukkuutta avautua moniin, jopa ristikkäisiin, näkökulmiin samanaikaisesti kyvykkyyttä systeemiajatteluun ja tajua vuorovaikutuskokonaisuuksien logiikalle Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Systeemiälyn ihmiskuva ihmisessä on kätkettyjä voimavaroja, joita nykysysteemi peittää ihmisessä on kätkettyä anteliaisuutta, arvonantoa ja innostusta, joka odottaa vapautumistaan ihmisen välisellä keskinäisellä innostavuudella ei ole ylärajaa ihmiset tarvitsevat yhteyttä toisiinsa ja omaa elämäänsä suurempiin merkityksiin innostuakseen toden teolla vallitsevat organisatoriset vuorovaikutuskäytännöt synnyttävät pelkoa, ahdistusta ja latistumista sen sijaan, että synnyttäisivät vapautunutta yhteisluovuutta Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Systeemiälyn neljä kivijalkaa ihmisen tunneolemus ihmisen symboliherkkyys ihmisen halu elää merkitsevästi kokonaisuuden vipuvoima Näkyvä systeemi organisaatioita kehitetään näkyvän systeemin ehdoin ihmisten johtaminen hahmotetaan näkyvän systeemin ehdoin Haamusysteemi syväinhimillinen systeemi näkyvän systeemin takana syntyy ihmisen tunne- ja symboliolemuksesta käsin ohjaa organisaatiota yhtä paljon tai enemmän kuin näkyvä systeemi Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Haamusysteemi voi kehittää systeemisiä vinoutumia systeemidiktatuuri, joka musertaa alleen inhimilliset muuttujat pakkokoneisto, joka kahlehtii luovuutta Haamusysteemiä ajaa pelko henkilökohtainen etu puhumattomuus teeskentely, kaksinaamaisuus, osatotuudet kätketyt suunnitelmat pelin politiikka kilpailuvietti Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Systeemiälyn rikastavuus inhimillisyydestä ei päästä eroon eikä ole aihettakaan päästä Inhimillisen rikastavuussysteemin tunnusmerkkejä innostus rohkeus reiluus halu ymmärtää toista kokonaisuuden etu asioiden avoin käsittely ihmisten tunnetason avoimuus toisilleen halu onnistua yhdessä Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Pelko kaventaa ajattelun mittakaavaa, aiheuttaa takertumista määrättyyn rooliin ja ruokkii itsepetosta jokainen kiistää pelon omalla kohdallaan Peruspelkoja ovat en ole ammatillisesti uskottava olen menettänyt otteeni olen menettänyt asemani en suorita tarpeeksi olen pehmennyt olen osaamaton en ole tarpeeksi älykäs en ole tarpeeksi sanavalmis Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Peruspelkoja ovat paljastun tietämättömäksi minut sivuutetaan parhaat vuoteni ovat takana eikä tulevaisuutta ole minua ei arvosteta minua vastaan on liittouduttu minulle naureskellaan minua pidetään lapsellisena Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Systeemiälykästä mikrokäytöstä on hyväksyvyys, epätuomitsevuus lämmin asiallisuus kiinnostus ja hyväntahtoisuus huumori, kuunteleminen ja kiitos vilpittömyys, kannustavuus ja ystävällisyys Systeemiälyn hyveitä ovat optimismi rikas, moniulotteinen hahmotuskyky kärsivällisyys, kauaskatseisuus viisaus, rohkeus tilannetaju, avoimuus myötäelävyys, innostuneisuus Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Ruusun ostamattomuus ruusun osto: esimerkki mikrokäytöksestä, joka on kaikille mahdollista vaikka käytäntönä on ruusun ostamattomuus on perusilmiö, joka paljastaa haamusysteemissä piilevän systematiikan ruusun ostamattomuus systeemi latistaa elämää rikkaampi elämä olisi mahdollinen, mutta systeemin sisältä tuntuu, ettei vaihtoehtoja ole syy on toisissa, ei minussa Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Ruusun ostamattomuuksia tulet palaveriin, etkä tervehdi ketään innostavasti, vaan yhtä laimeasti kuin muutkin kiinnostumattomuus harjoittelijaan (avustajaan, opiskelijaan …), joka tulee sattumalta samaan hissiin kollega pitää esitystä, mutta et kuuntele häntä kannustavasti myötäeläen puolisoitten rakastava silmiin katsominen (5 -7 sek. ) töiden jälkeen jää joka päivä pois Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Yhteistyön voima Yksilön käsitykset yhteistyöstä ja sen mahdollisuuksista voivat rajoittaa hedelmällistä vuorovaikutusta Yhteistyön matemaattinen malli: 1 x 1 x 1 x 1 = 1 0. 8 x 0. 8 = 0. 26 1. 2 x 1. 2 = 2. 98 Inhimillisillä systeemeillä on taipumus liukua negatiivisuuteen ellei taipumusta estetä tietoisella ponnistuksella Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Aristoteleen (344 -322 e. Kr. ) logiikka Länsimainen kulttuurievoluutio on lähtöisin Antiikin Kreikasta Länsimaisen ”perusfilosofi” oli Aristoteles, järjen filosofi Hänen filosofiassaan jokainen asia on tosi tai epätosi Suuret vaikutukset länsimaiseen kulttuurin, joka on noudattanut järjen periaatetta Sen seurauksena meillä on esimerkiksi teknologia, tietokone, virtuaalimaailma ja internet Aristoteleen logiikalla kaikkeen voidaan aina sanoa kyllä tai ei Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Buddhan logiikka Itämaisen kulttuurin perusfilosofi Buddha eli 200 vuotta ennen Aristotelesta Buddhan mukaan asiat ovat sekä tosia että epätosia eli tarkkaan ottaen kaikki on totta Buddha sanoo kaikkiin asioihin kyllä Itämaisessa kulttuurissa ihminen ymmärretään henkiseksi olennoksi ja tunne on kaiken lähtökohta Heidän maailamankaikkeudessaan ei ollut rationaalista luojaa Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Miten eri logiikat toimivat mielessämme Tietoinen toiminta: Aristoteleen logiikka voimme peruuttaa ajatuksiamme, voimme olla sanomatta sanojamme voimme liikkua ja pysähtyä tietoinen teko aiheuttaa ärsytystä esim. käden tuntosoluissa ja palautuessaan aivoihin tämä ärsytys on olennainen tietoisen kontrollin mahdollistaja Tunteet ja mielikuvat: Buddhan logiikka tiedostamattomat prosessit vaikuttavat lihaksiin mutta niin lievästi, että tuntosolujen ärsytyskynnys ei ylity silloin ei ole palaute eikä kontrollointimahdollisuutta tunne-informaatioon ei voi tarttua kiinni eikä palauttaa sitä takasin aivoihin uusintakäsittelyyn tunteille ja mielikuville ei voi sanoa ei, niille voi sanoa vain kyllä ja ne ovat aina totta Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

TIETOINEN JA TIEDOSTAMATON Jos tietoinen ja tiedostamaton joutuvat ristiriitaan, tiedostamaton tavallisesti voittaa – mielikuvitus voittaa todellisuuden Tietoisen ja tiedostamattoman (järjen ja tunteen) erottaminen toisistaan on elämän ymmärtämisen kulmakivi Ne ovat kaksi toimintaamme ohjaavaa syvällistä periaatetta, ja molempia tarvitaan hyvän elämän rakennusaineiksi Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

TIETOINEN JA TIEDOSTAMATON Tunteista ei voi päättää ja selitykset eivät muuta tunteita Tietoinen valinta on kuitenkin avain, jolla voi päästä käsiksi tunteisiin Pitää pystyä mielessään vertaamaan kahta eri suuruista arvoa keskenään ja tehdä niiden perusteella valinta Tietoisen tarkkaavaisuuden tasolla voidaan keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, välittömän muistimme kapasiteetin verran Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

YHDISTÄMINEN Tietoisina olentoina tehdään vain tietoisia päätöksiä ja valintoja Tietoisesta valitsemisesta syntyy tunteita Tunteet voivat olla luonteeltaan vastustavia Silloin käytetään paljon energiaa ja saadaan aikaan vähän Uupumisen yksi perimmäinen syy on tunnevastarinta Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

YHDISTÄMINEN Myötämielisyyden periaate ei sidottu vain myönteisiin tunteisiin, negatiiviset tunteet käyvät yhtä hyvin tunne ei ole ongelma vaan kysymys on siitä miten suuntaa Virtaus mitä tahansa tehdään, se tehdään tunteen voimalla Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Tunteiden tärkeys University of California at Berkeley (1994): tunneäly oli neljä kertaa ÄO: ta vahvempi menestyksen ja maineen edellytys ’ Huippujohtajia ja ylikansallisia yhtiöitä koskevat tutkimukset (Goleman 1998) kognitiivisten kykyjen osalta tähdet erottuivat keskinkertaisuudesta yhdessä suhteessa: kokonaiskuvan näkeminen kaikkien huippujohtajien on oltava älykkäitä, mutta kukaan ei kohoa muiden yläpuolelle ÄO: n ansiosta huiput erottuivat tunnekykyjen vuoksi 90 prosenttia menestyksestä näytti olevan tunneälyn ansiota kaikissa töissä, joka alalla, tunnetaidot ovat vähintään kaksi kertaa puhtaasti älyllisiä kykyjä tärkeämpiä Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Tunteiden tärkeys Tunneälyn osa-alueet: itsetuntemus tietoisuus omista tunteista, itsearviointi, itseluottamus itsehallinta itsekuri, innovatiivisuus, joustavuus, luotettavuus motivoituminen sitoutuminen, kunnianhimo, optimismi, aloitekyky empatia muiden ymmärtäminen, muiden kehittämien, palvelualttius, yhteistyötuntuma, moninaisuuden hyväksikäyttö sosiaaliset kyvyt vaikuttaminen, viestintä, tiimityötaidot, ristiriitojen hallinta, muutosvalmius, suhteiden solmiminen, yhteistyö Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Tunteiden tärkeys Huippuosaajilla on vahvoja alueita koko kirjolta kriittinen piste, jonka jälkeen huippusuoritusten todennäköisyys lähtee jyrkkään nousuun kriittinen piste: vähintään kuusi taitoa kirjon laidasta laitaan kriittisen pisteen saavuttaneista johtajista 87 prosenttia kuului parhaaseen kolmannekseen kun puutteita avaintaidoissa, parhaaseen kolmannekseen kuulumisen todennäköisyys oli 11 prosenttia Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutuksen pelisääntöjen hallinta säästää energiaa ja vähentää uupumista Viestit ilmentävät sekä tietoista että tiedostamatonta Tietoiset viestit ilmenevät sanallisessa ja ei-tietoiset viestit ei-sanallisessa muodossa Vuorovaikutus on enemmän kuin viestien vastaanottamista ja lähettämistä Peli, jossa osapuolet vaikuttavat toisiinsa ja ovat alttiita toisen vaikutukselle kahdella tavalla (tietoisella ja ei-tietoisella) Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

VUOROVAIKUTUS Puhuessa ilmennetään ajatuksia Samalla ilmennetään kaikkea mikä liikkuu mielikuvituksessa ja tunteissa Ilmeet, eleet, äänensävy, tauotukset, rytmi jne. Myös sanavalinnat kertovat tunteista jos (saat tämän tehdyksi) -kun mutta lisääntynyt konditionaalin käyttö Hyvä vuorovaikutus: sanalliset ja ei-sanalliset vietit ovat sopusoinnussa Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

VUOROVAIKUTUS Ihmismielen logiikka: jos sanalliset ja ei-sanalliset vietit ovat ristiriidassa, niin tunneviesti otetaan totena asiaviestiä epäillään – epäluottamus Epäluotettavuus haittaa todellista yhteistyötä Tunneviestien ymmärtäminen ja luottamuksellisten suhteiden synnyttäminen pitäisi olla ensisijainen tavoite yhteistyösuhteissa muihin tavoitteisiin on mahdollista päästä vasta tämän jälkeen Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

VUOROVAIKUTUS Tapa kommunikoida on merkittävämpi kuin tulee ajatelleeksi Kommunikoinnissa käskymuoto on usein parempi kuin konditionaalimuoto herkkä tunnesävyille Suorat ja avoimet kysymykset: ”onko sinulla aikaa tehdä tämä. . ” antavat mahdollisuuden vastata rehellisesti ja kiertelemättä Konditionaali sopii kuitenkin moniin tilanteisiin esimerkiksi tilanteisiin, joissa ehdotetaan muutosta ja jätetään asia toisen harkittavaksi ei tilanteisiin, joissa vaaditaan muutosta (”voisitteko olla vähän hiljempaa”) Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

VUOROVAIKUTUS Aivoista ei voi siirtää suoraan tietoa toisen ihmisen aivoihin Tieto siirretään itsestä ulos toisen tarkasteltavaksi Toinen ihminen on itsenäinen päätöksentekijä, joka voi halutessaan hylätä tiedon tai valita tarkasteluunsa osan tiedosta ja hylätä osan Se tieto, mikä otetaan tarkasteluun, pyritään ymmärtämään kokemusmaailma vaikuttaa ymmärtämiseen Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Vuorovaikutus Kahden ihmisen vuorovaikutus on usein valtapeliä, jossa pyritään vähintään tasa-arvoasemaan Dialogi on älyllistä kamppailua, jossa molemmat osapuolet voivat kehittää ajatuksiaan Hyöty voi moninkertaistua, jos keskustelijoita on useita ryhmässä yhden esittämä ajatus synnyttää jokaisen jäsenen aivoissa poikkeavia ajatuksia, jotka vuorollaan ilmaistuna johtavat erilaisiin ajatuksiin jne. Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

DIALOGI Hyvä dialogi ei aina onnistu Ajatuksia ei ilmaista avoimesti ja suoraan tai pelataan ”varman päälle” Dialogi toimii parhaiten ryhmissä ja ilmapiirissä, jossa on helppo ilmaista mieleen tulevat pienet ja vaatimattomatkin ajatukset matala ilmaisukynnys helppo löytää vasta-ajatuksia Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Dialogi voi toimia hyvin niin kauan kuin on kyse tietoisesta puolesta Siitä tulee ongelma kun siirrytään tiedostamattomalle alueelle on vältettävä järkeistämistä asennoiduttava kuuntelemaan toisen pitää tulla tietoiseksi siitä, että häntä kuunnellaan Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

AKTIIVINEN KUUNTELU Huolellinen kuunteleminen Kuullun omin sanoin kuvaaminen Ei omia käsityksiä eikä tunteita, ellei toinen pyydä Hyväksyvä asenne toisen ilmaisuun ei kuitenkaan pidä olla samaa mieltä eikä hyväksyä toisen ajatuksia tai tekoja Uusien kysymyksien esittäminen taukojen aikana kysyä voi aina voi kysyä uutta asiaa, tarkentaa vanhoja, etsiä uusia polkuja jne. Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

AKTIIVINEN KUUNTELU Tarkoittaa toisen tunnekokemuksien kuuntelemista, vastaanottamista ja hyväksymistä Kerrottava, että on kuunnellut ja ymmärtänyt Tarkoitus ei ole muuttaa toisen kokemusta Toisen tunnekokemuksen tuominen ”silmien eteen” peilaaminen Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Ei kannata liittää omia käsityksiä tai tuntemuksia, ei tulkintaa ei mennä mukaan toisen tunteisiin Kuuntelun osaaminen kuuluu sille, jolla on vastuu keskustelun etenemisestä perheessä vanhemmat työyhteisössä johto asiakastyössä työntekijä Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Myönteisiä tunteita tuottavat tekijät Arvostus kiinnostuksen osoittaminen neuvon ja opastuksen pyytäminen mielipiteen arvostaminen hyödyllisyyden osoittaminen palautteen antaminen, vastaanottaminen Onnistuminen flow-kokemukst, onnistumisen ilo Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Myönteisiä tunteita tuottavat tekijät Välittäminen ja huolenpito tervehtiminen, kiinnostus Hauskuus ja huumori vähentää stressiä parantaa ongelmanratkaisukykyä lisää viihtyvyyttä Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Hyvinvointia uhkaavat ongelmakohdat Ongelmista keskusteleminen syyttävät selitykset pakottavat puolustuskannalle syyttävät selitykset estävät luovuutta Ratkaisumahdollisuuksia: tuplanegatiivit positiiveiksi ongelmien kääntäminen tavoitteiksi ei metelöodä – osataan olla hiljaa ei kiusata toisia – ollaan kivoja toisille Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Kritiikin antaminen ja sen vastaanottaminen ihminen alkaa yleensä automaattisesti puolustautua, kun hänen tekemisiinsä puututaan Ratkaisumahdollisuuksia: mieti, miten ihminen toimii väärin keksi myönteinen selitys sille, miksi ihminen toimii niin kuin toimii käännetään valituksen aihe toiveeksi Õ uuden aloittaminen on helpompaa kuin vanhasta luopuminen ehdotetaan uutta tapaa toimia, mitä hyötyä siitä voi olla jne. Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Kriittinen palaute voi olla rakentavaa Ihmiset pyrkivät muuttamaan toimintaansa palautteen suuntaiseksi, jos he ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan Ihmiset eivät toimi väärin se vuoksi että ovat sellaisia vaan sen vuoksi, etteivät osaa, ymmärrä tai muista toimia paremmalla tavalla Rakentavasti annettu palaute voi auttaa muuttumaan, loukkaavasti annettu palaute voi pahentaa asiaa Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Ihmiset ovat pohjimmiltaan melko hyvin selvillä siitä, mitä tekevät huonosti tai väärin Ihmiset eivät välttämättä ole selvillä siitä, miten heidän tulisi tehdä toimiakseen oikein Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Kritiikin vastaanottaminen todellinen taito ottaa vastaan kritiikkiä punnitaan siinä, miten ihminen ottaa vastaan asiatonta kritiikkiä kritiikin vastaanottamisen kuusi kohtaa: kuunteleminen kiittäminen ”on tärkeä kuulla tästä…arvostan suoruuttasi…. ” tunnetilan hyväksyminen tapahtuneen pahoitteleminen arvostelun muuttaminen toiminnaksi ”miten toivot minun tekevän…olenko ymmärtänyt oikein, että toivot minun tästä lähtien…” asiasta sopiminen Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Hyvinvointia uhkaavat ongelmakohdat Loukkaaminen ja loukkaantuminen suuri osa loukkauksista on tahattomia loukkaantumiset on hyvä ottaa puheeksi heti loukkaantumisen tapahduttua puheeksi ottamista estää kaksoisloukkauksen pelko kaksoisloukkaus on vastahyökkäys kieltäytyminen keskustelemasta vähättely vastahyökkäys väärin ymmärtäminen yliherkäksi syyttäminen tosikoksi väittäminen vainoharhaiseksi vihjaaminen Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Hyvinvointia uhkaavat ongelmakohdat kaksoisloukkauksen pelosta käännytään usein kolmannen henkilön puoleen kolmannella osapuolella tärkeä rooli loukkaantumisessa parhaimmillaan konsultti ja neuvonantaja kuuntelee vahvistaa osoitteen ymmärtää loukkaantunutta ja loukkaajaakin rohkaisee ottamaan asia puheeksi auttaa miettimään, miten asia otetaan puheeksi pahimmillaan suuren haitan aiheuttaja ei halua keskustella, pitää valitusta aiheettomana liittoutuu loukatun puolelle loukkaajaa vastaan liittoutuu suoraan loukkaajan puolelle loukkaantunutta vastaan alkaa arvostella loukkaantunutta Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Hyvinvointia uhkaavat ongelmakohdat Erilaiset epäonnistumiset ja vastoinkäymiset osoita kiinnostusta, kuuntele vahvista tapahtuneen emotionaalinen merkitys arvosta asianosaista tavasta, jolla hän suhtautuu asiaan osoita ymmärtäväsi, että asia voi vaivata pitkäänkin Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Narsistisen tasapainon säätely Narsistisen hyvänolon (itsearvostuksen) ylläpitäminen on yksi ihmisyyden keskeinen tehtävä Terve narsismi: itseen ja muihin liittyviin mielikuvien tasapaino psyykkisen itsesäätelyn keinoin Terveessä narsismissa itseen liittyvät mielikuvat pitävät sisällään kokemuksen omasta merkityksellisyydestä kiinnittyminen, itseä säätelevä toinen, vuorovaikutusmielikuvat minäskeema- sisäinen tunne rakastetusta olemisesta Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Narsistisen tasapainon säätely on joka hetki käynnissä oleva aktiivinen tehtävä, minuuden tuottamisen ydinprosessi sen tunnistamisen oppiminen ristiriitatilanteissa on tärkeää Tasapainon säätelyn ääripäät: suurenmoisuuskuvitelmat idealisoiva samaistuminen Arkielämän pikkutapahtumat voivat tuottaa ihmisille voimakkaita loukkauksia Minän käytössä olevat puolustusmekanismit ovat yksilön keinoja säädellä narsistista tasapainoa Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Minän puolustusmekanismit VARHAISET PUOLUSTUSMEKANISMIT: Lohkominen (splitin) kokemusmaailma jaetaan hyvien ja pahojen kokemusten alueeksi Kieltäminen tuskaa tuottava tapahtuma ja siihen liittyvä tunne pyritään tekemään olemattomaksi Projektiivinen samaistuminen oma pahaolo tai virhe siirretään toiseen ihmiseen Kaikkivoipaisuuskuvitelmat itseensä liittyvät katteettomat kuvitelmat Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Minän puolustusmekanismit KEHITTYNEET PUOLUSTUSMEKSNISMIT Reaktionmuodostus kielletty tunne tai yllyke muutetaan vastakohdakseen Eristäminen vaikea asia eristetään siihen liittyvästä tunteesta Taantuminen varhaisten tyydytyskokemusten aktivointi Projektio vaikea tunne tai kielletty yllyke siirretään toiseen ihmiseen tai ryhmään aina, kun koemme jonkin asian erityisen ärsyttävänä, sitä on syytä pohtia tarkemmin Minän köyhtyminen sisäisten elämysten rajaaminen, säästöliekillä eläminen Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Persoonallisuustyypit, uskomukset ja selviytymisstrategiat Estynyt Olen ikävystyttävä ja riittämätön Muut torjuvat minut ja muut ovat tunkeilevia Jos ihmiset oikeasti tuntisivat minut, he eivät pitäisi minusta Läheisyyden välttäminen Riippuvainen Olen avuton Muiden on huolehdittava minusta Jos luottaisin itseeni, epäonnistun Muihin tukeutumine Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Persoonallisuustyypit, uskomukset ja selviytymisstrategiat Vaativa Olen vastuullinen Muut ovat lepsuja, vastuuttomia Ellen ota täyttä vastuuta, maailmani romahtaa Tukeutuminen sääntöihin, perfektionismi Epäluuloinen Olen haavoittuva Muut ovat ilkeitä Jos luotan muihin, he voivat vahingoittaa minua Varautuneisuus, valppau Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Persoonallisuustyypit, uskomukset ja selviytymisstrategiat Epäsosiaalinen Olen yksinäinen ratsastaja Muut käyttävät hyväksi Jos pääsen hyötymään ensiksi, olen voittaja, jos en iske ensin muut tekevät sen Muiden hyväksi käyttäminen Narsistinen Olen huonompi (ilmiasuna: olen ylivertainen) Muut ovat parempia (ilmiasuna: muut alempiarvoisia) Spesiaali-ihmiselle on spesiaalisäännöt. Olen sääntöjen yläpuolella Vaatii erityishuomiota Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Persoonallisuustyypit, uskomukset ja selviytymisstrategiat Huomiohakuinen Olen riittämätön (ilmiasuna: olen valloittava) Muut arvioivat minua (joko hyvin kielteisesti tai myönteisesti) Ellen ole valloittava, muut eivät pidä minusta. Dramaattinen käytös, tunnepurkaukset, vetoava käytös Eristäytyvä Olen itseriittoinen Muilla ei ole mitään annettavaa minulle Jos pidän etäisyyttä muihin, voin paremmin, jos yritän solmia suhteita ne eivät toimi Pysytteleminen erossa muista Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka

Persoonallisuustyypit, uskomukset ja selviytymisstrategiat Epävakaa persoonallisuus Olen avuton, huono, vajavainen, haavoittuva Muut hylkäävät minut. Ihmisiin ei voi luottaa Jos tukeudun vain itseesi, pysyn hengissä. Jos luotan muihin, he hylkäävät minut. Käytös vaihtelee laidasta toiseen. Psykoosipiirteinen Olen erilainen, omituinen. Muut ovat pelottavia. Jos aistin, että muut suhtautuvat minuun negatiivisesti, se on totta. Vetäytyminen, olettaa, että on kätkettyjä motiiveja. Copyright © Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka