Luentomateriaali Elvytys vastasyntynyt Julkaistu 22 9 2014 Perustuu

Luentomateriaali Elvytys (vastasyntynyt) Julkaistu 22. 9. 2014 Perustuu 4. 8. 2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvia näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus); tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. www. käypähoito. fi

Luentomateriaalin käyttö Käypä hoito -suositusten luentomateriaalit on laadittu tukemaan suosituksen käyttöönottoa. Ne ovat vapaasti käytettävissä terveydenhuollon, julkishallinnon ja oppilaitosten koulutuksissa ja apuna ammattilaisten arjessa. Käyvän hoidon tuottamat aineistot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Esityksen sisältöä ei saa muuttaa. Jos esitykseen sisällytetään muuta materiaalia, Käypä hoito -esityspohjaa ei saa käyttää lisätyssä materiaalissa. www. käypähoito. fi

Mitä uutta päivityksessä? • • • Elvytyksen etenemisen aikarajoja on väljennetty. Maskiventilaatiota ja ylipainehengityksen käyttöä korostetaan. Happisaturaatiotavoitteet ensi minuuttien osalta on määritelty. Paras keino sykkeen seurantaan on EKG-monitorointi. Ylähengitysteiden imemistä suositellaan vain hengitysvaikeuksista kärsiville vastasyntyneille. • Napanuoran myöhäinen sulku hyödyttää vastasyntyneitä, mutta se ei saa viivästyttää elvytyksen aloitusta. • Elvytyskaavio ja -lomake on päivitetty, ja suositukseen on lisätty siirtokuljetuslomake. Alla linkit sähköisiin versioihin: – Elvytyskaavio – Elvytyslomake – Siirtokuljetuslomake www. käypähoito. fi

Keskeinen sanoma • Vastasyntyneellä lapsella tulee olla oikeus tehokkaaseen elvytykseen kaikissa maamme synnytysyksiköissä. • Synnytysyksikössä tulee olla ympärivuorokautinen valmius hätäkeisarileikkaukseen ja vastasyntyneen elvytykseen. • Kaikissa synnytyssairaaloissa on oltava mahdollisuus saada tarvittaessa välittömästi paikalle lääkäri, joka osaa vastasyntyneen elvytyksen. • Jokaisen vastasyntyneen vointi tulee arvioida heti syntymän jälkeen, ja elvytys on tarvittaessa aloitettava viivyttelemättä. • Vastasyntyneen elvytykseen kuuluvat stimuloinnin lisäksi hengityksen avustaminen sekä paineluelvytys ja muu verenkierron tukihoito. • Keskeisintä elvytyksessä on hengityksen avustaminen. • Elvytystaidon oppimiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan säännöllistä koulutusta. www. käypähoito. fi

Synnytyspaikka • Vastasyntyneiden elvytykseen tulee varautua ennakolta. – Kaikissa synnytyssairaaloissa on oltava valmiudet huonokuntoisen lapsen hoitoon, sillä joka kolmas vastasyntyneen elvytystilanne alkaa äkkiarvaamatta. • Synnytyssairaalassa tulee olla – asianmukaiset synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäripalvelut sekä virka- että päivystysaikana – ympärivuorokautinen hätäkeisarileikkausvalmius – Käypä hoito -suosituksen mukaiseen elvytykseen asianmukaiset tilat ja välineet – elvytyssuunnitelma ja – jatkuva elvytyskoulutus. www. käypähoito. fi

Synnytysten keskittäminen • Raskauden keston ollessa alle 30– 32+0 raskausviikkoa tai arvion syntymäpainosta ≤ 1 500 g – synnytys tulee hoitaa yliopistollisessa sairaalassa, sillä se parantaa lapsen eloonjäämisennustetta C. • Kun sikiöaikana on diagnosoitu syntyvän lapsen erityistä hoitoa vaativa sairaus, kuten – vaikea sydänvika – vatsanpeitepuutos tai – palleatyrä äiti siirretään yliopistolliseen keskussairaalaan synnyttämään. www. käypähoito. fi

Vihreä lapsivesi • Rutiinimaista ylähengitysteiden puhdistamista imulla heti pään syntymisen jälkeen ei suositella, sillä se ei ilmeisesti estä mekoniumaspiraatio-oireyhtymää B. • Huonokuntoiselle vihreästä lapsivedestä syntyneelle lapselle tehdyn henkitorvi-imun hyödystä tai haitasta ei ole näyttöä. – Kokenut elvyttäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan tehdä nopean henkitorvi-imun heti syntymän jälkeen ennen kuivausta ja stimulaatiota. www. käypähoito. fi

Mekoniumaspiraatio • Vastasyntyneen suu ja nielu on tarkistettava mahdollisen ylähengitysteitä tukkivan mekoniumin varalta. • Elvytystä jatketaan kuten muillakin vastasyntyneillä. • Surfaktantti inaktivoituu mekoniumin vuoksi. Boluksena annetusta surfaktantista (100– 200 mg/kg) ja surfaktanttilavaatiosta on ilmeisesti hyötyä vaikean mekoniumaspiraatio-oireyhtymän hoidossa B. www. käypähoito. fi

Napanuoran sulkeminen • Myöhäinen napanuoran sulku (1– 3 minuuttia syntymän jälkeen) takaa terveille täysiaikaisille vastasyntyneille – korkeamman painon ja hemoglobiinitason heti syntymän jälkeen A – suuremmat rautavarastot aina 3– 6 kuukauden ikään asti A – suurentaa jonkin verran valohoitoa vaativan keltaisuuden riskiä A. • Ennenaikaisesti syntyneillä vastasyntyneillä myöhäinen napanuoran sulku (30– 120 sekuntia syntymän jälkeen) tai napanuoran lypsäminen ilmeisesti vähentää verensiirtojen tarvetta, aivoverenvuotojen määrää ja nekrotisoivan enterokoliitin vaaraa B. www. käypähoito. fi

Elvytystarpeen arviointi • Vastasyntyneen hengitys, sydämen syke ja jäntevyys arvioidaan heti syntymän jälkeen. • Vastasyntyneistä – 10 % tarvitsee stimulaatiota hengityksen käynnistymiseen – 3– 6 % tarvitsee hengityksen avustamista ja – 0, 1 % tarvitsee paineluelvytystä, adrenaliinia tai molempia. • Vastasyntynyttä arvioidaan Apgarin pistein, jotka annetaan yhden, viiden ja kymmenen minuutin iässä. – Apgarin pisteet yksinään eivät määritä elvytyksen tarvetta, mutta niillä voidaan seurata vastetta elvytykseen. www. käypähoito. fi

Elvytystarpeen arviointi • Vastasyntyneen rintakehän liikkeistä arvioidaan hänen hengityksensä määrää ja syvyyttä. • Haukkova tai katkonainen hengitys tai hengittämättömyys kertoo hengityksen avustuksen tarpeesta. • Sykettä kuunnellaan stetoskoopilla vasemmalta puolelta rintakehää. www. käypähoito. fi

Vastasyntyneen stimulointi hengityksen käynnistämiseksi • Vastasyntynyttä stimuloidaan kuivaamalla ja hieromalla selästä. • Raajojen hierominen ja jalkapohjien taputtaminen stimuloi vastasyntyneen hengitystä. www. käypähoito. fi

Vastasyntyneen lämpötalous • Vastasyntyneen lämmöstä tulee huolehtia heti syntymän jälkeen, sillä suojaamaton vastasyntynyt jäähtyy nopeasti. – Ihon tavoitelämpötila on 37 °C. – Vastasyntynyt on suojattava vedolta. – Vastasyntynyt on kuivattava syntymän jälkeen, ja märät ja kosteat liinat on poistettava heti. – Synnytyshuoneen on oltava riittävän lämmin (suositus 25 °C). • Elvytystä tarvitsevat vastasyntyneet on hoidettava lämpösäteilijän alla. • Myös hypertermia on haitallista vastasyntyneelle. – On tärkeää estää hypertermia ja tarvittaessa hoitaa sitä. www. käypähoito. fi

Elvytysvasteen seuranta • Elvytysvastetta seurataan ensisijaisesti sykkeen avulla C. – Syketavoite on yli 100 lyöntiä minuutissa. • Sykettä seurataan elvytyksen aikana – pulssioksimetrilla, jonka anturi kiinnitetään oikeaan käteen (preduktaalisesti) ja/tai – EKG-monitorilla, joka löytää sykkeen nopeammin kuin pulssioksimetri – kliinisin keinoin joko auskultoimalla stetoskoopilla vasemmalta puolen rintakehää tai palpoimalla napanuoran tyvestä. • Sykkeen palpaatio on epäluotettavampaa kuin auskultaatio. Kumpikaan menetelmä ei ole yhtä luotettavaa kuin sykkeen jatkuva monitorointi. • Happeutumisen seurannassa tulee käyttää pulssioksimetria. www. käypähoito. fi

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014 Huom! Tässä on esitetty vain osa elvytyskaaviosta. Tässä linkki sähköiseen elvytyskaavioon www. käypähoito. fi

Hengitysteiden avaaminen (1) • Hengitystiet avataan taivuttamalla lapsen päätä hieman taaksepäin välttäen kuitenkin niskan yliojentamista. www. käypähoito. fi

Hengitysteiden avaaminen (2) • Vastasyntyneen ylähengitysteiden rutiinimainen puhdistaminen imulla ei ole tarpeellista. • Jos lapsi hengittää huonosti tai ei ollenkaan eikä lapsivesi kirkasta, tulee ylähengitystiet puhdistaa eritteistä imulla. – Ensin puhdistetaan suu, sitten sieraimet. – Katetri valitaan lapsen koon mukaan: • täysiaikaiselle imukatetri nro 10 • 1– 2, 5 kg painaville lapsille imukatetri nro 8 • alle 1 kg painaville lapsille imukatetri nro 6. • Liian syvää imua on syytä välttää haitallisen vagaalisen heijasteen vuoksi. www. käypähoito. fi

Hengityksen avustus (ventilaatio) vastasyntyneen elvytyksessä • Hengityksen avustaminen on tärkein ja tehokkain keino huonokuntoisen vastasyntyneen elvytyksessä. • Ylipainehengitys aloitetaan, jos lapsen hengitys on työlästä. • Ventilaatio aloitetaan, jos hengitys on riittämätöntä. • Paras osoitus riittävästä ventilaatiosta on sykkeen tiheneminen C. • Rintakehän liikkumisen havainnointi on riittämätön tapa arvioida ventilaation onnistumista. www. käypähoito. fi

Hengityksen avustus (ventilaatio) • Täysiaikaisen vastasyntyneen ventilaatio aloitetaan ilmalla. • Ventiloidaan taajuudella 30− 60/min. – Sisäänhengitys kattaa noin yhden kolmasosan ja uloshengitys noin kaksi kolmasosaa ventilaatiosyklin kokonaiskestosta. – "PUH – kaa – koo – PUH – kaa – koo" (sisäänhengitys + uloshengitys = ventilaatiosykli) • Tarkista syke säännöllisin väliajoin (esim. 30 sekunnin välein). • Elvytyksen aikana lisähappea annetaan, jos – onnistunut ventilaatio ei nosta sykettä yli 60/min tai – saturaatioarvo pysyy alle iänmukaisten vähimmäisrajojen. • Työryhmän suositukset tavoiteltaviksi saturaatioarvoiksi ovat – 3 min: 50– 70 % – 5 min: 70– 85 % – 10 min: ≥ 90 %. www. käypähoito. fi

Maskiventilaatio Valitaan sopivan kokoinen maski: • A ja B) Liian pieni maski ei peitä vastasyntyneen suuta ja sieraimia. • C ja D) Sopiva maski peittää suun ja nenän ja asettuu tiiviisti kasvoille. • E ja F) Liian suuri maski painaa silmiä eikä asetu tiiviisti. www. käypähoito. fi

Jos vastasyntyneen maskiventilaatio ei onnistu • Jos vastasyntyneen maskiventilaatio ei onnistu, – – – – tarkista maskin koko ja tiiviys korjaa pään asento avaa suu ime ensin suu ja sitten sieraimet intuboi tarvittaessa harkitse kurkunpäämaskin käyttöä arvioi, käytetäänkö ventiloitaessa riittävän suurta painetta arvioi, onko mahaan kertynyt ilmaa, joka painaa palleaa ja estää ventilaatiota • Aseta mahaletku nenän tai suun kautta. – arvioi, ovatko sieraimet pienet • Jos imukatetri ei mene läpi, avaa lapsen suu. – nieluputkesta voi olla apua, mutta asiasta ei ole vastasyntyneiden osalta tutkimusnäyttöä. www. käypähoito. fi

Intubaatio • Työryhmä suosittaa, että lapsi intuboidaan, jos – hän ei ala hengittää riittävästi tai – hänen syketaajuutensa ei happilisän kanssa annetulla minuutin tehokkaalla maskiventilaatiolla suurene arvoon yli 60/min. • Maskiventilaatiota on jatkettava keskeytyksettä, ellei intubaatio onnistu. • Kuva. Intubaatioputken paikantamisessa voidaan käyttää apuna CO 2 -osoitinta. www. käypähoito. fi

Huom! Tässä on esitetty vain osa elvytyskaaviosta. Tässä linkki sähköiseen elvytyskaavioon www. käypähoito. fi

Kurkunpäämaski • Kurkunpäämaski on ilmeisesti hyödyllinen yli 34+0 raskausviikolla syntyneen tai yli 2 000 g painavan vastasyntyneen elvytyksessä, jos maskiventilaatio tai intubaatio ei onnistu B. • Tutkimuksia kurkunpäämaskin käytöstä ennen raskausviikkoa 34 syntyneillä on tehty vähän. • Kurkunpäämaskin toimivuus paineluelvytyksen yhteydessä on epävarma. • Kurkunpäämaskin asetusta ja käyttöä tulee harjoitella nukella. www. käypähoito. fi

Kuva. Kurkunpäämaskeja on useita malleja: mansetittomia (vasen) ja täytettävällä mansetilla varustettuja. www. käypähoito. fi

”Lisähappea annetaan, jos onnistunut ventilaatio ei suurenna sykettä arvoon yli 60/min tai saturaatioarvo pysyy iänmukaisten vähimmäisrajojen alapuolella”. ”Natriumbikarbonaatti-harkinta pitkittyneessä elvytyksessä” Huom! Tässä on esitetty vain osa elvytyskaaviosta. Tässä linkki sähköiseen elvytyskaavioon www. käypähoito. fi

Paineluelvytys • Paineluelvytys aloitetaan vasta, jos vastasyntyneen syketaajuus ei tehokkaallakaan lisähapen kanssa annetulla ventilaatiolla ole kasvanut arvoon yli 60/min. • Rintalastaa painetaan kahdella peukalolla alakolmanneksesta, yksi kolmasosa rintakehän syvyydestä alas selkärankaa kohden. Muut sormet ovat rintakehän ympärillä tukemassa D. • Rintakehän tulee palautua jokaisen painalluksen jälkeen. • Maskiventilaation aikana ventilaatio ja painelu rytmitetään suhteessa 1: 3. – Ensimmäinen painallus aloitetaan uloshengityksen aikana: ”PUH – yy – kaa – koo – PUH – yy – kaa – koo” – Tavoitteena 30 puhallusta ja 90 painallusta minuutissa. – Painelun ja ventilaation tulee olla mahdollisimman keskeytyksetöntä, kunnes syke on yli 60/min. • Sykettä ja sydämen rytmiä seurataan EKG-monitoroinnilla. www. käypähoito. fi

Elvytyksessä käytettävät lääkkeet • Adrenaliinia annetaan elvytyksessä ensisijaisesti suoneen (napa- tai perifeerinen laskimo), koska intubaatioputkeen annettuna se imeytyy ja vaikuttaa huonommin C. – Vastasyntyneen elvytyksessä käytetään adrenaliiniliuosta, jonka vahvuus on 1: 10. 000 eli 0, 1 mg/ml. • Annos voidaan toistaa 3– 5 minuutin välein. • Natriumbikarbonaatin (Na. HCO 3) hyödyistä ja haitoista vastasyntyneen elvytyksessä ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä D. • Naloksonista ei todennäköisesti ole hyötyä huonokuntoisen vastasyntyneen elvytyksessä C. – Työryhmä ei suosittele naloksonin rutiinimaista käyttöä. www. käypähoito. fi

Nestetäyttö • Nestetäyttö on aiheellinen akuutissa verenvuodossa, kun vastasyntynyt reagoi elvytykseen huonosti. • Vastasyntyneen nestetäytössä käytetään isotonisia suolaliuoksia tai O Rh-negatiivisia punasoluja: – Annetaan 0, 9 -prosenttista Na. Cl-liuosta tai Ringerin asetaattia nopeasti 10 ml/kg. • Annostus voidaan tarvittaessa toistaa. – Huomattavassa verenvuodossa suositeltavimpia lienevät O Rh-negatiiviset punasolut D. www. käypähoito. fi

Elvytyksestä tulee pitää kirjaa www. käypähoito. fi

Elvytyksen jälkeinen hoito • Elvytetty vastasyntynyt tarvitsee seurantaa elvytystilanteen jälkeen. • Mekoniumaspiraatiolapsen elvytyksen jälkeisessä hoidossa tulee huomioida liitännäisongelmat, kuten – ilmateiden osittainen tai täydellinen tukkeutuminen ja ilman salpautuminen; nämä lisäävät ilmarinnan vaaraa – surfaktantin inaktivaatio – pulmonaalihypertensio, joka voi vaatia teho-osastolla annettavia erityishoitoja – asfyksia. • Hypoglykemian esto – Suonensisäistä glukoosiliuoksen antoa suositellaan pian elvytyksen jälkeen hypoglykemian estämiseksi. www. käypähoito. fi

Elvytyksen jälkeinen hoito • Asfyksia – Verenkierron vakauttaminen ja sopiva hapetus mahdollistavat aivojen energiatasapainon palauttamisen elvytyksen jälkeen. – Elvytyksenjälkeinen lievä viilennyshoito parantaa vastasyntyneiden ennustetta A. • Infektion hoito – Vastasyntynyt, jolla on hengitysvaikeus elvytyksen jälkeenkin, tarvitsee antibioottihoitoa: • G-penisilliiniä tai ampisilliinia yhdistettynä aminoglykosidiin. • Sydänvikainen vastasyntynyt – Kriittistä, varhaista hoitoa vaativaa sydänvikaa tulee epäillä, jos hyvästä elvytyksestä huolimatta vastasyntynyt jää huonokuntoiseksi, syanoottiseksi, tiheästi hengittäväksi tai harvasykkeiseksi. www. käypähoito. fi

Ennenaikaisen elvytys: jäähtymisen estäminen • Muovipussiin tai eristävään muoviin kapaloiminen, muovipäähine tai lämpöpatjalle asettaminen heti syntymän jälkeen ehkäisevät hypotermiaa pienipainoisilla keskosilla A. • Lapsi tulee kapaloida muoviin heti syntymän jälkeen kuivaamatta ihoa. • Muovin ja lämpöpatjan keskinäisestä paremmuudesta ei ole tutkimustietoa. • Hengityksen tukemiseen käytettyjen kaasujen lämmittäminen ja kostuttaminen ovat myös hyödyksi ≤ 32 raskausviikolla syntyneillä keskosilla. www. käypähoito. fi

Ennenaikaisen elvytys: hengityksen avustaminen • Pikkukeskosen alkuhoidossa ja stabiloinnissa on suositeltavaa käyttää varhain synnytyssalissa aloitettua ylipainehengityshoitoa vähintään 5– 6 cm. H 2 O: n ylipaineella. – Se ei lisää kuoleman tai BPD: n vaaraa A. – Se vähentää intubaation ja surfaktantin tarvetta. • PEEP: n käyttö todennäköisesti hyödyttää keskosia C. • Sopivasta PEEP-arvosta ei ole riittävästi tutkimustietoa. Useimmiten käytetään arvoa 4– 6 cm. H 2 O. www. käypähoito. fi

Ennenaikaisen elvytys: lisähappi • Suuntaa antavat syntymän jälkeiset vähimmäissaturaatiorajat ovat samat kuin täysiaikaisillakin. • Keskosilla happisaturaatioarvot nousevat hitaammin kuin täysiaikaisilla. • Pieniä keskosia koskevia satunnaistettuja tutkimuksia on vain muutamia, ja niiden potilasmäärät ovat olleet pieniä. Tulosten perusteella näyttää siltä, että useimmat alle 32 viikkoiset ventilaatioapua tarvinneet keskoset tarvitsivat myös lisähappea synnytyssalissa. www. käypähoito. fi

Ennenaikaisen elvytys: lisähappi • Työryhmä suosittaa, että alle 32 -viikkoisten ventilaatiota tarvitsevien vastasyntyneiden hoito aloitetaan 21– 40 prosenttisella hapella. • Lisähappea käytettäessä happisaturaatioarvon ei tulisi ylittää 95 prosenttia. • Alkuhoidon aikana lisähappea lisätään, jos noin minuutin tehokas ventilaatio ei suurenna sykettä yli 60/min: n tai saturaatioarvo pysyy iänmukaisten vähimmäisrajojen alapuolella. www. käypähoito. fi

Ennenaikaisen elvytys: varhainen surfaktanttihoito • Profylaktinen surfaktanttihoito välittömästi syntymän jälkeen: – Suositellaan vain hyvin ennenaikaisille vastasyntyneille, jos lapsi tarvitsee synnytyssali-intubaatiota hengityksen stabiloimiseksi. – Ilmeisesti lisää kuoleman ja BPD: n (yhdistelmämuuttujana) vaaraa selektiiviseen hoitoon nähden ennen raskausviikoa 30 syntyneillä B. • Varmistetun RDS-taudin hoidoksi suositellaan ensisijaisesti varhaista selektiivistä surfaktantin antoa. www. käypähoito. fi

Elvytyksestä pidättäytyminen • Vastasyntyneen elvytyksestä pidättäytymistä harkitaan tilanteissa, joissa varhainen kuolema tai tuloksettoman hoidon aiheuttama kärsimyksen pitkittyminen on todennäköistä. Tällaisia tilanteita ovat: – hyvin vaikea rakennepoikkeama (esim. anenkefalia ja 18 -trisomia) – raskauden hyvin lyhyt kesto (22– 23 viikkoa), mutta päätös tehdään vasta lapsen synnyttyä, koska • ennusteeseen vaikuttavat myös muun muassa lapsen sukupuoli, antenataalinen glukokortikoidihoito, sairaalasiirto syntymän jälkeen, sikiöiden lukumäärä ja lapsen syntymäpaino. www. käypähoito. fi

Tulokseton elvytys, milloin lopetaan? • Ehdotonta takarajaa elvytyksen lopetukselle ei voida antaa. • Elvytys voidaan lopettaa tuloksettomana, jos – – – lapsella ei ole sykettä elvytyksen aikana ja lasta on ventiloitu asianmukaisesti 20 minuutin ajan ja lapselle on annettu paineluelvytystä 20 minuutin ajan ja lapselle on annettu adrenaliinia ja lapselle on annettu nestetäyttöä eikä ilmarintaa ole tai se on hoidettu. www. käypähoito. fi

Elvytyskoulutuksen järjestäminen • Elvytystaitojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan säännöllistä koulutusta. • Työryhmä ehdottaa koulutuksen järjestämiseksi seuraavaa: – Synnytyssairaaloiden tulee vastata elvytyskoulutuksen järjestämisestä ja nimettyjen vastuulääkäreiden ja -hoitajien kouluttamisesta. – Koulutukseen tulee kuulua teoreettista ja käytännön koulutusta ja mahdollisuus ventilaatioharjoitteluun elvytysnuken avulla elvytyskaavion mukaan mahdollisimman todentuntuisessa tutussa ympäristössä (simulaatiokoulutus). – Jokaisen vastasyntyneitä hoitavan on taitojensa ylläpitämiseksi osallistuttava elvytyskoulutuksiin. – Jokainen uusi hoitoon osallistuva työntekijä tulee perehdyttää vastasyntyneen elvytykseen. www. käypähoito. fi

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologisen Seuran Suomen Neonatologit -alajaoksen asettama työryhmä Puheenjohtaja: Outi Tammela, dosentti, osastonylilääkäri; TAYS: n lastentautien klinikka Jäsenet: Mari Juuti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; Pohjois-Karjalan keskussairaala Tiina Kemppainen, Tt. M, kätilö; OYS, synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Jaana Leipälä, dosentti, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; THL/Finohta Marjo Metsäranta, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; HYKS: n naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, pediatrian vastuualue Sanna Pylkkönen, lasten sairaanhoitaja; HYKS: n naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, pediatrian vastuualue Liisa Rovamo, LKT, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; HYKS: n naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, pediatrian vastuualue Timo Saarela, dosentti, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; OYS, lapset ja nuoret Hanna Soukka, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; TYKS: n lasten ja nuorten klinikka Ulla Sankilampi, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; KYS: n lasten ja nuorten klinikka Piia Vuorela, Käypä hoito -toimittaja, dosentti, synnytys- ja naistentautiopin erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja HUS Porvoon sairaala Diasarjan laadinta Tiina Tala ja Outi Tammela, asiasisällön tarkastus Outi Tammela Diojen muokkaus ja ulkoasu Tiina Tala ja Kirsi Tarnanen www. käypähoito. fi