Luentomateriaali Seksitaudit Julkaistu 17 9 2018 Perustuu 8

Luentomateriaali Seksitaudit Julkaistu 17. 9. 2018 Perustuu 8. 5. 2018 julkaistuun Käypä hoito -suositukseen

Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvia näytön vaatimuksia Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus); tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 1

Luentomateriaalin käyttö • Käypä hoito -suositusten luentomateriaalit on laadittu tukemaan suosituksen käyttöönottoa. • Ne ovat vapaasti käytettävissä terveydenhuollon, julkishallinnon ja oppilaitosten koulutuksissa ja apuna ammattilaisten arjessa. • Käyvän hoidon tuottamat aineistot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. • Esityksen sisältöä ei saa muuttaa. – Jos esitykseen sisällytetään muuta materiaalia, Käypä hoito -esityspohjaa ei saa käyttää lisätyssä materiaalissa.

Keskeinen sanoma 1(2) Seksitaudit jaetaan tartuntatautilainsäädännön mukaan • yleisvaarallisiin (kuppa), • valvottaviin (klamydia, tippuri, HIV-infektio, hepatiitti B ja C, sankkerit) • muihin (kondyloomat ja genitaaliherpes). Kondomin käyttö on paras keino suojautua seksitaudeilta. Valtaosa seksitautitartunnoista saadaan nykyisin kotimaasta. Klamydia, kondylooma ja genitaaliherpes ovat Suomessa yleisimpiä seksiteitse tarttuvia tauteja. Luotettavan näytteidenoton suunnittelemiseksi selvitetään potilaan haastattelulla tartuntariski ja -ajankohta.

Keskeinen sanoma 2(2) Klamydian, tippurin, kupan, HIV-infektion ja hepatiittien B ja C diagnostiikka perustuu laboratorionäytteisiin. Kondylooman ja usein myös genitaaliherpeksen diagnoosi tehdään kliinisen kuvan perusteella. Vakituinen seksikumppani tulee uusintatartuntojen ehkäisemiseksi yleensä hoitaa samanaikaisesti kuin potilas. Hoitava lääkäri on ensisijaisesti vastuussa siitä, että yleisvaarallista tai valvottavaa tartuntatautia sairastava ja muut mahdollisesti tartunnan saaneet saatetaan tutkimukseen ja hoitoon.

Tartuntatautilaki ja -asetus 1(2) • Seksitautien diagnostiikka ja hoito Suomessa perustuu tartuntatautilakiin ja -asetukseen (ks. täältä). • Tartuntatauti-ilmoitus: – Hoitavan lääkärin tulee tehdä yleisvaarallisista ja valvottavista tartuntataudeista ilmoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). 7 vuorokauden kuluessa tartunnan toteamisesta. • Poikkeuksena on klamydia, josta ilmoituksen tekee vain tutkimuksen suorittanut laboratorio. – Tartuntatauti-ilmoitus tehdään verkossa lääkärin tunnistauduttua terveydenhuollon ammattihenkilön varmennekortilla.

Tartuntatautilaki ja -asetus 2(2) • Kustannukset: – Potilaalle maksuttomia ovat kunnallisissa hoitopaikoissa • kupan tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet sekä sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn eristäminen • HIV-infektion, tippurin ja seksiteitse tarttuvan klamydiainfektion tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet sekä muihin valvottaviin tartuntatauteihin (mm. hepatiitit B ja C) sairastuneen hoitoon määrätyt lääkkeet. – Ellei lääkitystä voida antaa hoitopaikasta, lääkitys tulee määrätä e-reseptillä, jossa on merkintä "Tartuntatautilain mukainen maksuton lääke" ja potilaan kotikunta. – Genitaaliherpes ja kondyloomat kuuluvat muiden tartuntatautien ryhmään. Niiden osalta noudatetaan normaaleja maksukäytäntöjä.

Muutoksia seksitautien esiintyvyydessä • Viime vuosina etenkin tippurin esiintyvyys on lisääntynyt voimakkaasti. – Vuonna 2017 ilmoitettiin THL: n tartuntatautirekisteriin 597 tippuritartuntaa. – Tippuritartunnoista yli puolet on saatu Suomessa. • Klamydiatartuntoja todetaan vuosittain yli 14 000. Ne painottuvat nuoriin aikuisiin. • Miesten tippuri- ja kuppatartunnoista merkittävä osa on saatu miesten välisessä seksissä.

Tartunnan jäljitys Taudin toteava lääkäri • Taudin toteava lääkäri on ensisijaisesti vastuussa yleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneen potilaan ja mahdollisesti muiden tartunnan saaneiden tutkimisesta ja hoidosta. Sairastunut ja sairastuneeksi perustellusti epäilty • Henkilön on ilmoitettava asiaa selvittävälle lääkärille tartuntataudin leviämisen estämiseksi käsityksensä tartuntatavasta, -ajankohdasta ja -paikasta sekä niiden henkilöiden nimet, jotka ovat voineet olla tartunnan lähteenä tai saada tartunnan. Tartunta-ajankohta • Tartunta-ajankohta on pyrittävä määrittämään niin tarkkaan kuin mahdollista (kartoitettavista ajanjaksoista taudeittain, ks. dia 10).

Taaksepäin kartoitettavat ajanjaksot taudeittain Tauti Selvitettävä aika Yleisvaarallinen tauti Kuppa Primaarikuppa: oireiden kesto + 2 kuukautta Sekundaarikuppa: oireiden kesto + 2 kuukautta Latentti kuppa: 2 vuotta Valvottavat taudit Tippuri Oireinen: oireiden kesto + 2 viikkoa Oireeton: 6 kuukautta Klamydia Oireinen: oireiden kesto + 4 viikkoa Oireeton: 6 kuukautta LGV (lymphogranuloma venereum) Oireinen: 6 kuukautta Oireeton: 6 kuukautta HIV Nykyhetkestä todennäköiseen tartuntahetkeen tai viimeisimpään negatiiviseen HIV-testitulokseen

Mahdollisesti tartutetuille kumppaneille ilmoittaminen • Suositeltavinta on, että potilas itse ilmoittaa kumppaneilleen tartunnasta ja kehottaa näitä hakeutumaan tutkimuksiin. – Jos potilas ei tavoita kumppaneitaan tai ei itse halua olla heihin yhteydessä, tehtävä jää hoitavalle lääkärille. – Jos potilas kieltäytyy itse kertomasta, hoitavan lääkärin on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. • Vastuulääkärillä on tällöin oikeus tartunnanlähdettä ilmaisematta ja salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa todennäköisestä tartuntavaarasta asianomaiselle henkilölle. Malli kutsukirjeestä mahdollisesti tartutetuille kumppaneille, ks. täältä

Seksitautia epäilevän haastattelu Haastattelussa selvitettävät asiat: • tulosyy (altistuminen, kumppanilla todettu tartunta tms. ) • oireet (seksitautien itämisajat) • potilaan oma käsitys tartunta-ajankohdasta ja -riskistä sekä tartunnan yhteydestä mahdollisten oireiden alkamiseen • kondomin käyttö • naisilla raskauden ehkäisy • seksitapa: heteroseksi, miesten välinen seksi, mahdollinen altistuminen suuseksin välityksellä (näytteenottopaikkojen valinta: sukuelimet, anaalikanava ja nielu) • tartuntamaa (merkityksellinen tutkimustarpeen laajuutta arvioitaessa) • tieto jäljitettävästä taudista ja todennäköinen tartunta-ajankohta, jos potilas tulee seksikumppanin tai terveydenhuoltohenkilöstön lähettämänä • huumeiden pistoskäyttö • aiemmat HPV-, hepatiitti A - ja hepatiitti B -rokotukset Malli haastattelulomakkeesta, ks. täältä

Diagnostiikan uudet tuulet 1(2) Seksitavalla on merkitystä näytteenottopaikkojen valinnassa. Tippuritartunnat ovat nykyään usein oireettomia klamydian tapaan, eikä niitä voi erottaa kliinisesti, joten ne tulee testata samanaikaisesti. Klamydian ja tippurin nukleiinihapon osoitustesti (Ct. Gc. Nh. O) voidaan ottaa joko ensivirtsasta tai tikkunäytteenä (A). Naisilla vaginan limakalvolta hoitopaikassa tai potilaan itse ottama klamydiaja tippuritikkunäyte on osoittautunut ensivirtsanäytettä paremmaksi näytteeksi (A). Jos tippurin nukleiinihapon osoitustestin tulos on positiivinen, tulee ennen hoidon aloitusta ottaa viljelynäyte antibioottiherkkyyksien selvittämiseksi.

Diagnostiikan uudet tuulet 2(2) Ensivirtsa- ja vaginan limakalvon tikkunäytteeseen perustuvaa klamydian ja tippurin kotinäytteenottoa voidaan käyttää testauksen osana, kunhan tutkimusten tarjoaja huolehtii positiivisen löydöksen saaneiden hoitoonohjauksesta ja tartunnanjäljityksestä. Positiivinen S-Trpa. Ab-löydös viittaa joko tuoreeseen kuppainfektioon tai jo aiemmin sairastettuun ja myös hoidettuun tautiin. Positiivisesta Trpa. Ab-näytteestä laboratorio tekee kardiolipiinititrauksen taudin aktiivisuuden arvioimiseksi. HIV-näyte (S-HIVAg. Ab) on aiheellinen, jos epäillään muuta seksitautitartuntaa. Harkinnan mukaan myös hepatiittitutkimukset tulevat kyseeseen.

Sukupuolitautitestit Tauti Aikaisin luotettava näytteenottoajankohta Tarkistusnäytteen Diagnostiset ajankohta, jos testit ensimmäinen näyte negatiivinen Klamydia 5 vrk Tippuri 5 vrk Kuppa 3– 4 viikkoa 1, 5 kuukautta HIV-infektio 3– 4 viikkoa Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ei 3 kuukautta U-Chtr. Nh. O U-Ct. Gc. Nh. O Gc. Vi S-Trpa. Ab (tai S-Kard. Ab + S -TPHA) S-HIVAg. Ab ei kyllä Oireinen HSV-infektio Hepatiitti B 3– 4 viikkoa 3– 4 kuukautta HSVVi HSVPVi HSVNh. O S-HBs. Ag Hepatiitti C 3– 8 viikkoa 3– 6 kuukautta S-HCVAb kyllä

Klamydia • Aiheuttajana ovat Chlamydia trachomatis -bakteerin immunotyypit D–K. • Itämisaika on 10– 14 vuorokautta. • Klamydian aiheuttama infektio on useimmiten oireeton. • Hoitamaton klamydia voi aiheuttaa sisäsynnytintulehduksen, jonka seurauksena saattaa olla lapsettomuus tai kohdunulkoinen raskaus.

Tippuri • Aiheuttajana on Neisseria gonorrhoeae -bakteeri. • Itämisaika on miehillä 1– 5 vuorokautta ja naisilla useimmiten 2– 3 viikkoa. • Vain osalla tartunnan saaneista on kliinisiä oireita.

Klamydian ja tippurin ilmenemismuodot Klamydian ja tippurin ilmenemismuotoja ovat: • oireeton • servisiitti • uretriitti • proktiitti • epididymiitti • faryngiitti • konjunktiviitti • sisäsynnytintulehdus (PID) • reaktiivinen niveltulehdus • klamydian aiheuttama perihepatiitti • yleistynyt (disseminoitunut) tippuri.

Klamydian hoito • Klamydian ensisijainen hoito – atsitromysiini (1 g: n kerta-annos) tai – doksisykliini (100 mg x 2 seitsemän vuorokauden ajan) (A). • Sukuelinten ulkopuolisen klamydian hoito – doksisykliini (100 mg x 2 seitsemän vuorokauden ajan).

Tippurin hoito • Ensisijainen hoito – keftriaksoni (500 mg lihakseen kerta-annoksena) yhdistettynä atsitromysiiniin (2 g suun kautta). • Kefalosporiinille allergiset – spektinomysiini (2 g lihakseen kerta-annoksena, erityislupavalmiste). • Tippurin aiheuttama konjunktiviitti – keftriaksoni (500 mg lihakseen 3 peräkkäisenä päivänä). • Kinoloneja ei lisääntyneen resistenssin vuoksi suositella käytettäväksi, ellei kanta ole niille herkkä.

Lymphogranuloma venereum (LGV) • Aiheuttajana ovat Chlamydia trachomatis -bakteerin immunotyypit L 1– 3. • Itämisaika on 3– 12 vuorokautta. • Euroopassa ja Pohjoismaissa LGV: tä on esiintynyt lähes yksinomaan miehillä, joilla on ollut seksiä miesten kanssa. • Euroopassa esiintyvä LGV aiheuttaa miesten proktiittia. • Oireita ovat limainen tai verinen vuoto peräsuolesta, kipu, tenesmus ym. proktokoliitit sekä myöhemmin ilmaantuvat krooniset ja strikturoivat fistelit. • LGV voi olla myös vähäoireinen tai oireeton.

Lymphogranuloma venereumin (LGV) hoito • Ensisijainen hoito – doksisykliini (100 mg x 2 kolmen viikon ajan). • Toissijainen hoito – erytromysiini (500 mg x 4 kolmen viikon ajan).

Uusien tartuntojen ehkäisy ja jälkitarkastus • Klamydian, tippurin ja LGV: n hoidon yhteydessä huolehditaan uusien tartuntojen ehkäisemisestä. – Seksistä tulee pidättyä hoidon ajan. – Kondomia tulee käyttää jälkitarkastukseen asti. • Jälkitarkastuksessa – näytteet otetaan niistä paikoista, joissa tartunta todettiin, ja tutkitaan nukleiinihapon osoitustestillä – varmistetaan, että tartunnan lähde ja muut tartunnan saaneet on hoidettu – annetaan ohjeet turvaseksistä ja raskaudenehkäisystä – varmistetaan, että muut seksitaudit on suljettu luotettavasti pois.

Kuppa • Aiheuttajana on Treponema pallidum -spirokeetta. • Itämisaika on 3– 4 viikkoa. • Kun todetaan kuppaan viittaava positiivinen vastaainelöydös, tulee tarvittaessa konsultoida – – terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä sukupuolitautipoliklinikan lääkäriä iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäriä tai infektiolääkäriä hoidon tarpeen arvioimiseksi. • Keskushermosto-oireita epäiltäessä tulee aina konsultoida erikoissairaanhoitoa.

Kupan kliiniset vaiheet Vaihe Oireet Primaarikuppa (alkaen 3– 4 viikkoa tartunnasta) Haava: kovareunainen, aristamaton (ks. kuva) Imusolmuketurvotus S-Trpa. Ab- ja S-Kard. Ab-löydökset voivat olla negatiiviset Sekundaarikuppa (alkaen 1, 5– 2 kuukautta tartunnasta) Yleisoireet: kuume, sairaudentunne Iho-oireet: roseola (ks. kuva), syfilidit (ks. kuva), myöhemmin hiusten lähtö S-Trpa. Ab- ja S-Kard. Ab-löydökset positiivisia Latentti kuppa (alkaen 1– 2 vuotta tartunnasta) Alkuvaiheessa voi esiintyä ajoittain roseolaa (ks. kuva) ja syfilidejä (ks. kuva) Kahden vuoden jälkeen ei enää oireita, ei tartuta S-Trpa. Ab-löydös positiivinen S-Kard. Ab-löydös voi olla negatiivinen Tertiäärikuppa (alkaen 4– 40 vuotta tartunnasta) Useimmiten oireeton Muutoksia voi olla ihossa, keskushermostossa ja sydämessä S-Trpa. Ab-löydös positiivinen S-Kard. Ab-löydös voi olla negatiivinen

Kupan hoito • Primaari- ja sekundaarikupan hoito – ensisijaisesti bentsatiinipenisilliiniä (2, 4 milj. IU kerta-annoksena) – penisilliinille allergisille keftriaksonia (1 g x 1 lihakseen 10 vuorokauden ajan). • Myöhäisvaiheen kuppaa hoidettaessa käytetään bentsatiinipenisilliinia 2, 4 milj. IU lihakseen viikon välein kolmesti. • Hoidon jälkeinen serologinen seuranta (S-Kard. Ab) tehdään 1, 3, 6 ja (12) kuukauden kuluttua.

Genitaaliherpes • Genitaalialueen infektioita voivat aiheuttaa herpes simplex -virukset 1 (HSV-1) ja -2 (HSV-2). • Itämisaika on yleensä 4– 7 päivää tartunnasta. • Oireita ovat infektioalueen kipu, kutina ja kihelmöinti, kipu virtsatessa ja virtsaumpi. – Oireet lievittyvät ilman hoitoa 2– 3 viikossa. • Viruslääkkeet (asikloviiri, valasikloviiri, famsikloviiri) nopeuttavat oireiden lievittymistä ensi-infektiossa noin viikon verran (B) ja reaktivaatiossa 1– 2 päivän verran (A). • Estohoitoa (yli 6 kuukautta) kannattaa ehdottaa potilaalle, jos uusintaepisodeja on ollut vuoden aikana 6 tai enemmän.

Genitaaliherpeksen hoitosuositus Lääke Primaari-infektio Uusintaepisodi Estohoito Asikloviiri 200 mg × 5 (tai 400 mg x 3) 200 mg × 5 5– 10 vrk (tai 400 mg x 3) 5 vrk tai 800 mg x 3 2 vrk 400 mg × 2 Valasikloviiri 500 mg × 2 5– 10 vrk 500 mg × 2 3 vrk tai 5 vrk 500 mg × 1 Famsikloviiri 250 mg × 3 5– 10 vrk 125 mg × 2 5 vrk tai 1000 mg x 2 1 vrk 250 mg × 2

Kondylooma • Aiheuttajana on ihmisen papilloomavirus (HPV). – Tavallisimmin aiheuttajana ovat tyypit 6 tai 11, jotka ovat niin sanottuja pienen riskin viruksia. • HPV voi tarttua seksin lisäksi perinataalisesti tai käsien välityksellä. • Kondomi ei täysin suojaa HPV-infektiolta. • Itämisaika tartunnasta oireisiin vaihtelee kuukausista vuosiin. • Kondylooman kliininen kuva vaihtelee.

Kondylooman hoito • Hoito voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa potilaan itsensä toteuttamalla paikallishoidolla. Paikallisvalmisteita ovat: – podofyllotoksiini (liuos tai voide) tai – imikimodi (voide). • Jos paikallisvalmisteella ei saada riittävää vastetta tai kondyloomat residivoivat tiheästi, polikliinisella vastaanotolla hoitovaihtoehtoja ovat – nestetyppijäädytys (kryohoito) – hiilidioksidilaser tai – kirurgia. • Eri hoitojen pitkäaikaistehosta ei ole näyttöä. Kondyloomien uusiutuminen on yleistä.

Muita seksiteitse tarttuvia tauteja Trikomonas (Trichomonas vaginalis) • Itämisaika on 1– 2 viikkoa. • Naisilla oireina ovat pahanhajuinen runsas kellertävä kupliva valkovuoto ja kirvely virtsatessa. • Miehillä trikomonas on usein oireeton. • Hoitona on metronidatsoli (2 g: n kerta-annos suun kautta). • Seksikumppani on hoidettava samanaikaisesti. Mycoplasma genitalium -infektio • Tartunta tulee huomioida etenkin miehillä, joilla on virtsaputken tulehdus, mutta klamydia- ja tippurinäytteet ovat jääneet negatiivisiksi. • Voidaan osoittaa nukleiinihapon osoitusmenetelmällä (-Myge. Nh. O). • Voi aiheuttaa uretriittia, servisiittiä ja sisäsynnytintulehdusta. • Ensisijaisena hoitona on atsitromysiini 1. päivänä 500 mg ja 2. – 5. päivinä 250 mg x 1. Atsitromysiinihoidon epäonnistuessa annetaan moksifloksasiinihoito (400 mg x 1, kesto 7 vuorokautta).

Rokotteet • Käytettävissä on ehkäisevä HPV-rokote. • Miesten välinen seksi altistaa muun muassa hepatiitti B tartunnoille, minkä vuoksi ryhmä on lisätty kansalliseen rokotusohjelmaan (hepatiitti A - ja -B -yhdistelmärokote).

Raskaudenaikainen seulonta ja diagnostiikka Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen tartuntatautien raskaudenaikaisesta seulonnasta. (Ks. täältä) • Seulottavat infektiot ovat kuppa, HIV-infektio ja hepatiitti B. • Seulonta tehdään yleensä raskausviikoilla 8– 12. Diagnostiikka on raskaana olevilla samanlainen kuin muillakin.

Raskaus ja seksitaudit 1(2) Äidin klamydiainfektio • ei ole merkittävä riski sikiölle • saattaa hieman suurentaa ennenaikaisen synnytyksen riskiä. • Vastasyntynyt voi saada klamydiatartunnan synnytyskanavasta, mikä voi aiheuttaa konjunktiviitin tai keuhkokuumeen. Kuppa • voi aiheuttaa merkittävän sikiövaurion, joka on hoidolla estettävissä. Hoito on sama kuin muilla potilailla (A). Tippuri • suurentaa hoitamattomana ennenaikaisen synnytyksen riskin 3– 5 -kertaiseksi • voi aiheuttaa synnytyksen yhteydessä vastasyntyneelle konjunktiviitin.

Raskaus ja seksitaudit 2(2) Genitaaliherpes • Vastasyntynyt voi saada tartunnan synnytyksen aikana synnytyskanavasta (neonataaliherpestulehdus). HPV- eli papilloomavirusinfektio • HPV ei aiheuta sikiöpoikkeavuuksia. • Ulkosynnyttimien kondyloomia ei tarvitse hoitaa raskauden aikana. HIV-infektio • Vastasyntyneen infektoituminen voidaan estää tehokkaasti äidin HIVlääkityksellä raskauden ja synnytyksen aikana, synnytyksen huolellisella suunnittelulla ja hoidolla, vastasyntyneen lääkityksellä sekä imettämättä jättämisellä.

Milloin erikoislääkärin hoitoon? Potilas tulisi lähettää erikoislääkärin arvioon seuraavin perustein (lähetteen kiireellisyys sulkeissa): • • uudet HIV-positiiviset potilaat (8– 30 vrk) raskaudenaikainen kuppa ja HIV-infektio (1– 7 vrk) kuppa, kun tartunta-ajankohta on epäselvä (1– 7 vrk) sisäsynnytintulehdus eli PID (etenkin, jos kyseessä on nuori nainen, kuumeinen alavatsakipu tai epäily absessista tai muusta komplikaatioista) (kliinisen tilanteen mukaan päivystyslähete tai 1– 7 vrk) kondyloomat kohdunsuulla (yli 30 vrk) virtsaputkensisäiset kondyloomat (yli 30 vrk) LGV-epäily (1– 7 vrk) tippuripotilaat, joilla on epäily keftriaksonille alentuneesta tai resistentistä mikrobikannasta.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Sukupuolitautien vastustamisyhdistys ry: n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Eija Hiltunen-Back, LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri; HYKS: n ihoja allergiasairaala Jäsenet: Anna Alanen, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; TYKS: n naistentautien klinikka Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja Mirja Puolakkainen, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri; Helsingin yliopiston virologian osasto ja HUSLAB: n virologian ja immunologian vastuuyksikkö Pekka Suomalainen, LL, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri; EKSOTE, infektioyksikkö Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri; Vantaan kaupunki, Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö Jatkuu seuraavalla dialla

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Sukupuolitautien vastustamisyhdistys ry: n asettama työryhmä Risto Vuento, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratoriokeskus Piia Vuorela, LT, dosentti, KTK, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Vantaan kaupunki, Käypä hoito -toimittaja Hannamari Välimaa, LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, suun mikrobiologian erikoishammaslääkäri; Helsingin yliopisto, Medicum, virologian osasto ja HYKS: n suu- ja leukasairauksien klinikka Työryhmän sidonnaisuudet näkyvät suosituksen sähköisessä versiossa Alkuperäiset diat on laatinut Tuula Paajanen, diojen päivitys Tiina Tala; Käypä hoito Asiasisällön tarkistus Eija Hiltunen-Back Luentomateriaalin ulkoasu ja viimeistely Tiina Tala ja Kirsi Tarnanen; Käypä hoito