Luentomateriaali Muistisairaudet Hoidon kokonaisuus Julkaistu 3 4 2017

Luentomateriaali Muistisairaudet Hoidon kokonaisuus Julkaistu 3. 4. 2017 Perustuu 27. 1. 2017 päivitettyyn Muistisairaudet Käypä hoito -suositukseen

Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvia näytön vaatimuksia Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus); tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 1

Luentomateriaalin käyttö • Käypä hoito -suositusten luentomateriaalit on laadittu tukemaan suosituksen käyttöönottoa. • Ne ovat vapaasti käytettävissä terveydenhuollon, julkishallinnon ja oppilaitosten koulutuksissa ja apuna ammattilaisten arjessa. • Käyvän hoidon tuottamat aineistot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. • Esityksen sisältöä ei saa muuttaa. – Jos esitykseen sisällytetään muuta materiaalia, Käypä hoito -esityspohjaa ei saa käyttää lisätyssä materiaalissa.

Ehyt hoitoketju turvaa hyvän hoidon • Aivojen terveyden edistäminen ja muistisairauksien ehkäisy on kaikkien tehtävä. • Muistipotilaiden suuresta kasvavasta määrästä ja hoidon tarpeesta aiheutuu merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. • Avohoidon muistipotilaat tarvitsevat paljon terveysja sosiaalihuollon räätälöityjä palveluja. • Muistisairauden loppuvaiheen ympärivuorokautinen hoito vaatii paljon erityisosaamista ja resursseja.

Tavoitteena saumaton lähipalvelu • Muistipotilaan hoito tulee toteuttaa lähipalveluina: – Lähtökohtana ovat potilaan tarpeet. – Oikeat palvelut, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan niin kotona kuin pitkäaikaishoidossakin. • Työikäisten muistipotilaiden diagnostiikka tulee keskittää neurologian muistipoliklinikkaan. • Muistipotilaan toimiva hoitoketju (ks. dia 6) – turvaa hoito- ja kuntoutuspalveluiden jatkuvuuden muistin heikkoudesta ja kommunikaation vaikeutumisesta huolimatta. • Yhteistyössä toteutettu hoito säästää sekä potilaan että hoitavien yksiköiden kuormitusta ja kustannuksia hoidon laatua vaarantamatta.

Muistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT)

Muistipoliklinikka ja muistitiimi (1) • Muistipoliklinikka ja muistitiimi ovat hoitoketjun keskeisiä toimijoita. • Potilaan ja omaisten pitää voida ottaa suoraan yhteyttä paikalliseen muistipoliklinikkaan, jossa on muistisairauksien hoidon erityisosaamista ja kykyä kokonaisvaltaiseen tilannearvioon. • Muistipoliklinikan vastuualue on noin 20– 30 000 henkilöä.

Muistipoliklinikka ja muistitiimi (2) • Muistipotilaan tueksi rakennetun muistitiimin kokoonpano muuttuu sairauden edetessä ja hoivan ja palvelujen tarpeen muuttuessa. – Muistihoitaja: ensikontakti, haastattelu, muistitestit, ohjaaminen lääkärille – Muistikoordinaattori: varmistaa avohoidon saumattomuuden sekä ohjaa muistipotilasta ja omaisia arjen ongelmissa – Muistisairauksiin perehtynyt lääkäri: jatkotutkimukset, diagnostiikka ja hoidon suunnittelu; toimii myös muistikoordinaattorin ja -hoitajan työparina • Vaikuttavien hoitointerventioiden yhteinen piirre on muistikoordinaattorin säännölliseen seurantaan ja ohjaukseen perustuva hoitokokonaisuus (C).

Muistikoordinaattori keskeisessä roolissa • Muistikoordinaattorin toimenkuva – Perehtynyt muistisairaiden ja heidän perheidensä tarpeisiin. – Vastaa muistipotilaan hoidon ja kuntoutuksen koordinoinnista. – Pyrkii ongelmien ennakointiin ja ratkaisemiseen yhdessä perheen kanssa kotona asumisen eri vaiheissa. – Neuvoo ja opastaa muistisairasta ja hänen läheisiään esimerkiksi lääkehoidossa, erilaisten yhteiskunnan järjestämien etuuksien hakemisessa (mm. Kela) sekä tarvittavien tukipalvelujen, kuten omaishoidon, kotihoidon palvelujen jne. järjestelyissä. • Jokaisella kotona asuvalla muistisairaalla tulisi olla oikeus saada muistikoordinaattorin apua.

Muistisairauden taudinmääritys (diagnoosi) • Tavoitteena on muistisairauden varhainen diagnosointi. • Diagnoosin kertominen yleiskielen sanoin tekee tilanteen paremmin ymmärrettäväksi potilaalle ja hänen läheisilleen. • Taudinmäärityksen jälkeiseen hoitoon kuuluvat muun muassa: – ensitieto muistisairaudesta – lääkityksen aloittaminen muistisairauteen ja mahdollisiin käytösoireisiin – muiden sairauksien hoito – ehkäisevät toimet – tarvittavat lausunnot (lääkkeiden korvattavuus, etuisuudet, ajoterveys, edunvalvonta ym. )

Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma sekä ennakointi • Jokaiselle muistipotilaalle laaditaan oma yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma – Se tarkistetaan säännöllisesti 6– 12 kuukauden välein sairauden edetessä. • Muutosten ennakointi ja riskien hallinta auttavat selviytymään uusissa tilanteissa sairauden edetessä. • Tulevaisuuden suunnittelussa on tärkeää – – mahdollisten poikkeamien havaitseminen taudinkuvassa varautuminen kriisitilanteisiin tukiverkoston järjestäminen perheelle potilaan oman tahdon kuuleminen.

Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt Muistisairauksien ehkäisy on kaikkien tehtävä Muistioire tulee tunnistaa mahdollisimman varhain Muistioireen syy tulee selvittää Käypä hoito -suosituksen mukaisesti Muistipotilaan diagnostiikka ja hoidon organisointi kannattaa keskittää muistipoliklinikkaan Muistisairauden diagnoosi tulee selvittää potilaalle ja läheiselle Diagnoosin jälkeen laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma Muistikoordinaattori varmistaa muistipotilaan avohoidon toteutumisen Etenevän muistisairauden oireenmukainen lääkehoito vaatii seurantaa Käytösoireiden ennakointi ja hoito vaativat osaamista Muistipotilaiden somaattisten sairauksien kokonaisvaltainen hoito kannattaa Ravitsemustilan arviointi kuuluu muistipotilaan tilan seurantaan Edunvalvontavaltuutus, hoitotahdon laadinta ja ajoterveyden arviointi ovat osa ennakoivaa hoitoa Muistisairauksia esiintyy myös työikäisillä, ja niiden diagnostiikka ja hoito vaativat erityisosaamista Dementiapotilaiden ympärivuorokautinen hoito vaatii erityisosaamista Yksityissektori ja kolmas sektori tuottavat myös muistipotilaiden tarvitsemia palveluja

Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman sisältö (1) Muistipotilaan yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman keskeinen sisältö Kokonaistilanteen säännöllinen seuranta ja arviointi 6– 12 kuukauden välein Lääkehoidon tarkistus Oheissairauksien hoito Muistisairauksien vaaratekijöiden hoito Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut Käytösoireiden hoito Ajoterveyden ja -turvallisuuden arvio Liikunnallisen, sosiaalisen ja psyykkisen kuntoutuksen arvio Muistiapuvälinearvio Jatkuu seuraavassa diassa

Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman sisältö (2) Muistipotilaan yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman keskeinen sisältö (jatkoa edelliseltä dialta) Ravitsemustilan arvio Sosiaalietuuksien päivitys Edunvalvontavaltuutus, edunvalvonta Hoitotahto Ohjaus ja neuvonta Omaisten kuuleminen ja tukeminen Seuraavasta seurantakäynnistä sopiminen Yhteystiedot (esimerkiksi muistikoordinaattorille tai muistipoliklinikalle)

Ajoterveys • Ajokyvyn arviointi on tärkeä osa hoitosuunnitelmaa. • Ajokyky on syytä ottaa puheeksi jo muistisairauden diagnosointivaiheessa. • Ajoterveysohjeiden mukaan muistisairaus on aina este ryhmän 2 (raskaat kuljetusneuvot, ammattiliikenne) ajoluvalle. – (http: //www. trafi. fi/tieliikenne/ajoterveysohjeet_laakarille) • Ryhmän 1 (henkilöautot) ajoterveysvaatimukset voivat kuitenkin vielä täyttyä muistisairauden ollessa lievä, CDR 0, 5– 1 (Clinical Dementia Rating).

Ajoterveyden arviointi • Muistisairaan ajoterveyttä tulee arvioida säännöllisesti. – Lievä dementia (CDR 1) edellyttää yleensä lääkärin säännöllistä 6– 12 kuukauden välein tekemää arviota. • Ajoterveyden arvioinnin menetelmät – – – kognitiiviset testit (kellotaulu, MMSE, CERAD, Mo. Ca, TMT A) toimintakyvyn arviointi (IADL, ADL) neuropsykologinen tutkimus potilaan ja omaisen haastattelu tarvittaessa terveysperusteinen ajokyvyn arviointi • Muistipotilas voidaan määrätä ajokokeeseen lisäselvityksen saamiseksi.

Kuntouttavat, selviytymistä ja omatoimisuutta tukevat toimenpiteet Ensitietokurssit, sopeutumisvalmennus Jatkuva kohdennettu ohjaus ja neuvonta (muistihoitaja, muistikoordinaattori, palveluohjaaja, muistiyhdistykset) Fysio- tai toimintaterapia, kotikuntoutus, liikunnalliset ryhmät Apuvälineet, kodin muutostyöt Sosiaalisesti osallistava toiminta (muistikerhot, päivätoiminta, vertaisryhmät) Muistiapuvälineet (kalenterit, lääkkeen ottamisesta muistuttava dosetti, ohjauskyltit)

Lääketieteellinen hoito ja tukitoimet Asianmukainen lääketieteellinen hoito Muistisairauden hoito (kohdennettu lääkehoito, käytösoireiden hoito) Tilaa pahentavien tekijöiden (ravitsemusongelmat, päihteet, epäsopiva lääkitys) havaitseminen ja poistaminen Muiden sairauksien hoito ja kuntoutus Oikea-aikaiset tukitoimet Kotihoito ja kotisairaanhoito Kunnalliset ja yksityiset tukipalvelut (ateriapalvelu, pesupalvelu, kauppapalvelu, siivouspalvelu, ystäväpalvelu) Kuljetuspalvelut Lyhytaikainen tai jaksoittainen hoito

Turvallisuus, etuudet ja omaisten tuki Turvallisuutta lisäävät ratkaisut Hälytysapuvälineet (turvapuhelin, paikantava ranneke, ovihälytin, palohälytin) Taloudellinen turvallisuus (suoralaskutus, markkinointikiellot, edunvalvonta) Kodin turvallisuus (turvaliesi, vedenkeitin, virrankatkaisijat, LED-kynttilät, kulkureitit) Etuuksien varmistaminen ja taloudelliset tukitoimet Lääkkeiden korvattavuus Eläkettä saavan hoitotuki Omaishoidon tuki Omaisten oikeudet ja tukeminen Vertaistuki Vapaapäivät

Valtakirjat, edunvalvontavaltuutus testamentti • Valtakirjat, edunvalvontavaltuutus ja testamentti kannattaa tehdä ajoissa eli silloin, kun potilas on vielä oikeustoimikelpoinen. – Tarkempaa tietoa valtuutuksesta ja lomakemalleja saa Muistiliiton Internet-sivuilta (www. muistiliitto. fi). – Edunvalvontalausunnon sisällöstä ja muodosta, ks. sosiaali - ja terveysministeriön ohjeistus Lääkärinlausunto holhousasioissa 1999; 51 (www. stm. fi)

Hoitotahto • Hoitotahto on hyvä laatia jo sairauden lievässä vaiheessa. • Hoitotahdon laatiminen edistää muistisairaan itsemääräämisoikeutta. – Hoitohenkilökunta on velvollinen noudattamaan hoitotahtoa. • Kirjallinen hoitotahto – Hoitotahto on hyvä liittää potilasasiakirjoihin sekä sähköiseen potilastietokantaan (www. kanta. fi/omakanta). – Muistiliiton ja THL: n sivuilta on saatavissa hoitotahtolomake (www. muistiliitto. fi ja www. thl. fi). • Sen voi tehdä myös vapaamuotoisena. – Suomen muistiasiantuntijat ry on laatinut lomakkeen ns. elämänlaatutestamenttia varten (www. muistiasiantuntijat. fi).

Muistipotilaan pitkäaikaishoito • Sairauden loppuvaiheen hoito toteutuu useimmiten pitkäaikaishoidossa. – Dementiaa sairastavan siirtyminen pitkäaikaishoitoon on läheisille yksi hitaan luopumisen vaihe. – Pitkäaikaishoidossa tarvitaan erityisosaamista. – Hyvän hoidon perustana on monipuolinen muistipotilaan tarpeiden ja voimavarojen arviointi. – Potilaan ja hänen läheistensä kuuleminen ja potilaan elämänhistorian huomioiminen ovat yksilöllisen hoidon edellytyksiä. – Hoidon tulee edistää toimintakykyä ja kuntoutumista. – Potilaan omanarvontunto tulee säilyttää, ja hänen autonomiaansa tulee kunnioittaa huolimatta sairauden vaiheesta.

Elämän loppuvaiheen hyvä hoito • Tavallisimmat muistisairaudet ovat eteneviä aivosairauksia, joihin ei toistaiseksi ole parantavaa hoitoa. • Potilaan ja hänen läheistensä kanssa on keskusteltava loppuvaiheen hoidosta ajoissa. • Tavoitteena voidaan pitää hyvää, inhimillistä hoitoa tutussa yksikössä elämän loppuun saakka. • Varsinkin dementian loppuvaiheessa kuormittavia sairaalasiirtoja tulee välttää. • Potilaalla on oikeus hyvään, oireenmukaiseen hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan hänen hoitotahtoaan kunnioittaen. – Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (www. finlex. fi)

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä Puheenjohtaja: Juha Rinne, professori, neurologian dosentti ja erikoislääkäri; TYKS, PET-keskus ja neurotoimialue, Turku Kokoava kirjoittaja: Ari Rosenvall, yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaava lääkäri; Mehiläinen Ympyrätalo, Helsinki Jäsenet: Timo Erkinjuntti, neurologian professori, neurologian ja yleislääketieteen erikoislääkäri; Helsingin yliopiston neurotieteen osasto ja HYKS: n neurologian klinikka Hannu Koponen, vanhuspsykiatrian professori, ylilääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS, psykiatria Jatkuu seuraavalla dialla

Jäsenet: Minna Löppönen, LT, geriatrian ylilääkäri, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri; Kaarinan kaupunki, terveyspalvelut Minna Raivio, LT, dosentti, geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, Dr. Geri c/o Terveystalo Timo Strandberg, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS, Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimuksen yksikkö Ritva Vanninen, professori, ylilääkäri; Itä-Suomen yliopisto, neuroradiologian oppiaine ja KYS, radiologia Risto Vataja, LL (väit. ), linjajohtaja, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri; HUS, psykiatria Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri; Käypä hoito -toimittaja Työryhmän sidonnaisuudet näkyvät suosituksen sähköisessä versiossa. Alkuperäiset diat Timo Erkinjuntti, Jaana Suhonen, Marjo Lepistö ja Kirsi Tarnanen. Diojen päivitys Tiina Tala, asiasisällön tarkistus Arja Tuunainen ja Juha Rinne.