Luentomateriaali Kohonnut verenpaine Julkaistu 23 10 2014 Perustuu

Luentomateriaali Kohonnut verenpaine Julkaistu 23. 10. 2014 Perustuu 22. 9. 2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvia näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus); tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. www. käypähoito. fi

Luentomateriaalin käyttö Käypä hoito -suositusten luentomateriaalit on laadittu tukemaan suosituksen käyttöönottoa. Ne ovat vapaasti käytettävissä terveydenhuollon, julkishallinnon ja oppilaitosten koulutuksissa ja apuna ammattilaisten arjessa. Käyvän hoidon tuottamat aineistot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Esityksen sisältöä ei saa muuttaa. Jos esitykseen sisällytetään muuta materiaalia, Käypä hoito -esityspohjaa ei saa käyttää lisätyssä materiaalissa. www. käypähoito. fi

Keskeinen sanoma • Kohonneen verenpaineen ja sen haittojen tehokas ehkäisy edellyttää vaikuttavia toimenpiteitä koko väestön natriuminsaannin vähentämiseksi. • Aikuisikäisistä suomalaista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine. Vain joka viidennen verenpaine on ihanteellisella tasolla. • Hypertension tärkeimpiä muutettavissa olevia vaaratekijöitä ovat suolan runsas saanti, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikapaino. www. käypähoito. fi

Keskeinen sanoma • Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä, mutta heistä vain noin 40 %: lla verenpaine on hoitotavoitteessa. • Hoitotavoitteiden saavuttamiseksi ACE: n estäjiin tai ATR: n salpaajiin ja kalsiumkanavan salpaajiin tai diureetteihin perustuvaa yhdistelmähoitoa tulee lisätä. • Beetasalpaajien käyttöä suositellaan, jos se on muiden sairauksien johdosta aiheellista. www. käypähoito. fi

Keskeinen sanoma • Lääkehoitoa suositellaan, jos vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on elintapahoidoista huolimatta vähintään 140 mm. Hg tai diastolinen vähintään 90 mm. Hg ja – kotona itse mitattu systolinen painetaso on vähintään 135 mm. Hg tai diastolinen painetaso vähintään 85 mm. Hg tai – verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnissä systolisen paineen päivätaso on vähintään 135 mm. Hg tai diastolinen päivätaso vähintään 85 mm. Hg. www. käypähoito. fi

Mitä uutta päivityksessä? • Suolan saannin vähentämisen merkitystä ehkäisyssä ja hoidossa korostetaan. • Ennen lääkehoidon aloitusta terveydenhuollon mittauksissa todettu kohonnut verenpaine varmistetaan aina joko koti-mittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla. • Kohonneen verenpaineen lääkehoidon aloitustasoa on alennettu. – Lääkehoito on aiheellinen, jos elintapahoidosta huolimatta vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on vähintään 140 mm. Hg tai diastolinen vähintään 90 mm. Hg ja kotona itse mitattu tai pitkäaikaisrekisteröinnin päiväaikainen systolinen painetaso on vähintään 135 mm. Hg tai diastolinen painetaso vähintään 85 mm. Hg. • Beetasalpaajia suositellaan ensisijaislääkkeeksi vain, jos se on muiden sairauksien vuoksi aiheellista. www. käypähoito. fi

Mitä uutta päivityksessä? • Verenpaineen hoidon yleinen tavoite on alentaa systolinen paine alle 140 mm. Hg: iin ja diastolinen paine alle 90 mm. Hg: iin (koti- ja ambulatorinen päivätaso alle 130/85 mm. Hg: iin). – Yli 80 -vuotiailla tavoite on alle 150/90 mm. Hg (koti- ja ambulatorinen päivätaso alle 140/85 mm. Hg). – Diabeetikoilla tavoite on alle 140/80 mm. Hg (kotitaso alle 135/75 mm. Hg ja ambulatorinen päivätaso alle 135/80 mm. Hg). – Munuaistautiin liittyvässä albuminuriassa tavoite on alle 130/80 mm. Hg (kotitaso alle 125/75 mm. Hg ja ambulatorinen päivätaso alle 130/80 mm. Hg). www. käypähoito. fi

Verenpaineen mittaaminen • Kotona itse tehdyt verenpainemittaukset kuvaavat luotettavammin tavanomaista verenpainetasoa. • Terveydenhuollossa ja kotona itse tehtyjä mittauksia edeltävän puolen tunnin aikana vältetään – raskasta fyysistä ponnistelua – tupakointia – kofeiinipitoisten juomien (kahvi, tee, kolajuomat ja ns. energiajuomat) nauttimista. • Ortostaattisen hypotension toteamiseksi verenpaine mitataan iäkkäiltä ja diabeetikoilta myös makuulla sekä heti ja 2 minuutin kuluttua makuulta seisomaan nousemisen jälkeen. • Mittaustulokset kirjataan verenpainekorttiin tai seurantalomakkeelle. • Ohjeistus verenpaineen kertamittauksen suorittamisesta esitetään diassa 10. www. käypähoito. fi

Taulukko 1. Tiivistelmä verenpaineen kertamittauksen suorituksesta Tärkeimmät huomioitavat seikat Huomioitava myös Mittari Käytetään kliinisissä testeissä hyväksyttyä Mittaustarkkuuden tarkistus tehdään mallia. joka toinen vuosi. Mansetin kumipussi Koko on ohjeen mukainen: • leveys vähintään 40 % • pituus vähintään 80 % olkavarren ympärysmitasta. 12 cm: n ja 15 cm: n levyiset mansetit yleensä riittävät. Mittauspaikka Mittaus tehdään olkavarresta. Mittauksen aikana tutkittava istuu kyynärvarsi tuettuna mansetin alareuna sydämen alareunan tasolla. Mittausolot Tutkittava lepää 5 minuuttia istuallaan ennen mittausta, mansetti paikalleen asetettuna. Ympäristön tulee olla rauhallinen. Tutkittavaa ei saa kuormittaa fyysisesti eikä henkisesti. Keskustelua on vältettävä. Mittaustapa Auskultaatiomittauksessa painetta Systolinen paine = Korotkoffin äänien nostetaan värttinävaltimon sykettä vaihe I, diastolinen paine = vaihe V tunnustellen aluksi 30 mm. Hg yli systolisen (tai vaihe IV, jos vaihe V ei ole todettavissa) paineen ja sitten lasketaan 2– 3 mm. Hg/s. Mittaustulos Painelukemat kirjataan 2 mm. Hg: n tarkkuudella tai automaattimittaria käytettäessä 1 mm. Hg: n tarkkuudella. Paine mitataan kahdesti 1– 2 minuutin välein ja molemmat tulokset kirjataan.

Kohonneen verenpaineen diagnosointi • Kohonneen verenpaineen diagnoosi perustuu vähintään neljällä erillisellä mittauskerralla istuallaan tehtyjen verenpaineen kaksoismittausten keskiarvoon. • Diagnoosi varmistetaan elintapahoidon aikana kotona itse tehtyjen verenpainemittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla. • Toisiaan vastaavat vastaanotto-, kotimittaus- ja pitkäaikaisrekisteröinti-verenpainetasot on esitetty seuraavassa diassa 12. www. käypähoito. fi

Taulukko 2. Valtimotautiriskin suhteen toisiaan vastaavat vastaanotto-, kotimittaus- ja pitkäaikaisrekisteröinti-verenpainetasot. Verenpaineluokka Vastaanottopaine, mm. Hg Kotipaine, mm. Hg 1 Ambulatorinen 24 t, mm. Hg 2 Ambulatorinen päivä, mm. Hg 2 Ambulatorinen yö, mm. Hg 2 Optimaalinen < 120/80 < 120/75 < 115/75 < 120/80 < 100/65 ”Normaali” SVP 120– 129 tai SVP 120– 124 tai SVP 115– 124 tai SVP 120– 129 tai DVP 80– 84 DVP 75– 79 DVP < 75 DVP 80– 84 SVP 100– 109 tai DVP 65– 69 ”Korkea normaali” SVP 130– 139 tai SVP 125– 134 tai SVP 125– 129 tai SVP 130– 135 tai DVP 85– 89 DVP 80– 84 DVP 75– 79 DVP < 853 SVP 110– 119 tai DVP < 703 Kohonnut SVP ≥ 140 tai DVP ≥ 90 SVP ≥ 135 tai DVP ≥ 85 SVP ≥ 120 tai DVP ≥ 70 Vähintään kohtalaisesti kohonnut SVP ≥ 160 tai DVP ≥ 100 SVP ≥ 145 tai DVP ≥ 90 Valkotakkihypertensio SVP ≥ 140 tai DVP ≥ 90 < 135/855 Piilevä hypertensio < 140/90 SVP ≥ 1355 tai DVP ≥ 855 SVP ≥ 130 tai DVP ≥ 80 SVP ≥ 1354 tai DVP ≥ 85 1 Raja-arvot perustuvat IDHOCO-tutkimuksen tuloksiin. 2 Raja-arvot perustuvat pääosin IDACO-tutkimuksen tuloksiin. 3 Pyöristämätön DVP: n päivätaso on 83– 84 mm. Hg ja yötaso 68– 69 mm. Hg. 4 Raja-arvo perustuu kansainvälisiin suosituksiin ja käytäntöihin. IDACO-tutkimuksessa raja-arvo oli 138, 2 mm. Hg, pyöristettynä 140 mm. Hg. 5 Aihepiiriin liittyvissä tutkimuksissa käytetyt yleisimmät raja-arvot

Perustutkimukset sekä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden selvitys • Kun verenpainetaso on todettu kohonneeksi, tehdään potilaalle perustutkimukset ja valtimosairauksien vaaratekijöiden selvitys. • Perustutkimuksissa selvitetään – – – muut sairaudet sekundaarisen hypertension mahdollisuus lääkkeiden käyttö elintavat kohde-elinvauriot muut sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät. • Valtimotaudin kokonaisriski voidaan arvioida primaarisessa ehkäisyssä "terveillä" FINRISKI-laskurin avulla. – Laskuri laskee riskin sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavan kymmenen vuoden aikana. www. käypähoito. fi

Taulukko 3. Systoliseen (SVP) ja diastoliseen verenpaineeseen (DVP) perustuva toimenpidekaavio ja verenpainetason luokitus. Luokka SVP (mm. Hg) DVP (mm. Hg) Toimenpiteet Optimaalinen < 120 ja < 80 Tarkistusmittaus 5 vuoden välein "Normaali" 120– 129 tai 1 80– 84 Elintapaohjeet Tarkistusmittaus 2 vuoden välein "Tyydyttävä" 130– 139 (”korkea normaali”) tai 1 85– 89 Elintapaohjeet Verenpainetason 2 arviointi 4 kuukauden aikana Verenpaineen tarkempi luokittelu kotiverenpaineen tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla, jos vastaanottopainetaso on ”korkea normaali” 1 Kumpikaan painearvo ei oikeuta korkeampaan verenpaineluokkaan 2 Vastaanotolla vähintään neljänä eri päivänä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo Huom. Taulukko jatkuu seuraavassa diassa. www. käypähoito. fi

Taulukko 3. Systoliseen (SVP) ja diastoliseen verenpaineeseen (DVP) perustuva toimenpidekaavio ja verenpainetason luokitus. Luokka SVP (mm. Hg) DVP (mm. Hg) Toimenpiteet Kohonnut verenpaine Lievästi kohonnut 140– 159 tai 1 90– 99 Elintapaohjeet Verenpainetason 2 arviointi ja tarkempi luokittelu 3 2 kuukauden aikana Kohtalaisesti 160– 179 kohonnut tai 1 100– 109 Elintapaohjeet Verenpainetason 2 arviointi ja tarkempi luokittelu 3 2 kuukauden aikana 1 Kumpikaan painearvo ei oikeuta korkeampaan verenpaineluokkaan 2 Vastaanotolla vähintään neljänä eri päivänä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo 3 Tarkempi luokittelu kotiverenpaineen tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla, jos vastaanotto- painetason perusteella kohonnut verenpaine Huom. Taulukko jatkuu seuraavassa diassa. www. käypähoito. fi

Taulukko 3. Systoliseen (SVP) ja diastoliseen verenpaineeseen (DVP) perustuva toimenpidekaavio ja verenpainetason luokitus. Luokka SVP (mm. Hg) DVP (mm. Hg) Toimenpiteet Kohonnut verenpaine Huomattavasti ≥ 180 kohonnut tai ≥ 110 Elintapaohjeet Verenpainetason 2 arviointi ja tarkempi luokittelu 3 1– 2 viikon aikana Hypertensiivinen kriisi ≥ 200 tai ≥ 130 Välitön hoito 4 Isoloitunut systolinen hypertensio ≥ 140 ja Elintapaohjeet Verenpainetason 2 arviointi ja tarkempi luokittelu 3 < 90 1 Kumpikaan painearvo ei oikeuta korkeampaan verenpaineluokkaan 2 Vastaanotolla vähintään neljänä eri päivänä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo 3 Tarkempi luokittelu kotiverenpaineen tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla, jos vastaanotto- painetason perusteella kohonnut verenpaine 4 Päivystystapauksena erikoissairaanhoitoon, jos kohde-elinlöydöksiä ja -oireita (hypertensiivinen hätätila) Huom. Taulukon alkuosat kahdessa edellisessä diassa. www. käypähoito. fi

Hoidon aiheet • Kohonnutta verenpainetta ja sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaaraa pyritään aina pienentämään tehokkaan elintapaohjauksen avulla. • Lääkehoito on aiheellinen, jos elintapahoidosta huolimatta – vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on vähintään 140 mm. Hg tai diastolinen vähintään 90 mm. Hg ja – kotona itse mitattu tai vuorokausirekisteröinnin päiväaikainen systolinen paine on vähintään 135 mm. Hg tai diastolinen paine vähintään 85 mm. Hg C. www. käypähoito. fi

Hoidon tavoitteet • Hoidon tavoitteena on alentaa verenpaine – alle 140/90 mm. Hg: iin (koti- ja ambulatorinen päivätaso alle 135/85 mm. Hg) A – alle 150/90 mm. Hg: iin (koti- ja ambulatorinen päivätaso alle 140/85 mm. Hg), jos potilas on yli 80 -vuotias – alle 140/80 mm. Hg: iin (kotitaso alle 135/75 mm. Hg ja ambulatorinen päivätaso alle 135/80 mm. Hg), jos potilaalla on diabetes D, C – alle 130/80 mm. Hg: iin (kotitaso alle 125/75 mm. Hg ja ambulatorinen päivätaso alle 130/80 mm. Hg), jos diabeettiseen tai ei-diabeettiseen nefropatiaan liittyy albuminuria (U-Alb > 300 mg/vrk tai U-Alb/Krea >30 mg/mmol) ja tavoite on haitoitta toteutettavissa D. www. käypähoito. fi

Elintapahoito • Verenpainetta alentavat ja muita sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä vähentävät elintapamuutokset ovat keskeinen osa kohonneen verenpaineen hoitoa. • Niiden toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista neuvontaa. • Keskeisiä riskitekijöitä ovat – – suolan (natriumin) liiallinen saanti runsas alkoholin käyttö vähäinen fyysinen aktiivisuus ylipaino. • Natriumin keskimääräinen päivittäinen saanti tulee vähentää alle 2 000 mg: aan (ruokasuolaa alle 5 g). Tavoitteeseen päästään – korvaamalla runsassuolaiset elintarvikkeet tuotteilla, joissa on pakkausmerkintä "vähemmän suolaa" tai "suolaa vähennetty" – luopumalla suolan käytöstä ruoanvalmistuksessa ja ruokapöydässä. www. käypähoito. fi

Taulukko 4. Suositus elintapojen muutoksista kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja osana hoitoa Tekijä Tavoite Natriuminsaanti, mg/vrk < 2 000 (vastaa < 5 g: aa Na. Cl/vrk)1 Kaliuminsaanti, mg/vrk Naiset ≥ 3 1002, Miehet ≥ 3 5002 Kalsiuminsaanti, mg/vrk ≥ 800 Tyydyttyneet 3 ja trans-rasvahapot 4, E %5 < 10 n-3 -sarjan monityydyttymättömät rasvahapot 6, E%5 ≥ 1 Alkoholin käyttö, g viikossa (annosta/vko) Naiset < 100 (< 9), Miehet < 160 (< 14) Liikapaino ja lihavuus Liikapainoisilla (painoindeksi 25– 29, 9 kg/m 2) ja lihavilla (painoindeksi vähintään 30 kg/m 2) 5– 10 %: n suuruinen painon väheneminen Vyötärölihavuus Vyötärön ympärysmitta miehillä < 102 cm ja naisilla < 88 cm Fyysinen aktiivisuus Vähintään viidesti viikossa vähintään 30 minuuttia kerralla (yhtenä tai useampana jaksona) kohtalaisen kuormittavaa liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä Tupakointi Tupakoinnin lopettaminen 1 Vastaa natriummäärää 87 mmol 2 Vastaa naisilla kaliummäärää 79 mmol ja miehillä 90 mmol 3 Tärkein lähde kovat maito- ja muut eläinrasvat 4 Tärkeimmät lähteet rasvaiset maitovalmisteet ja voi, rasvaiset leivonnaiset ja rasvaiset liharuoat 5 Osuus energiansaannista 6 Tärkeimmät lähteet kala (eikosapentaeeni- ja dokosaheksaeenihappo) ja rypsiöljy (alfa-linoleenihappo)

Elintapamuutosten vaikutukset verenpaineeseen • Päivittäisen suolan saannin vähentäminen noin 6 gramman verran alentaa verenpainetta hypertensiivisillä potilailla keskimäärin 7/4 mm. Hg A. • Vähäenergiaisen ruokavalion avulla saavutettu noin 4 %: n laihtuminen taas alentaa liikapainoisten hypertensiivisten verenpainetta keskimäärin 6/3 mm. Hg, mutta sen pitkäaikaisvaikutukset saattavat olla pienempiä B. • Pitkäaikaiseen verenpaineen laskuun tarvitaan laihtumisen ohella pysyviä ravinnon laadun muutoksia, erityisesti suolan käytön vähentämistä. www. käypähoito. fi

Elintapamuutosten vaikutukset verenpaineeseen • Kohtalaisen kuormittava kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu, esimerkiksi puoli tuntia reipasta kävelyä viidesti viikossa, pienentää – kohonnutta lepoverenpainetta keskimäärin 8/5 mm. Hg B – ambulatorista päiväaikaista verenpainetta keskimäärin 3/3 mm. Hg muttei vaikuta yönaikaiseen verenpaineeseen B. • Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen 3– 4 annoksen verran päivää kohden alentaa kohonnutta verenpainetta keskimäärin 3/2 mm. Hg B. www. käypähoito. fi

Lääkehoidon aiheet • Lääkehoito aloitetaan, jos verenpaine pysyy elintapahoidoista huolimatta kohonneena. – Toistuvissa vastaanottomittauksissa systolinen verenpaine ≥ 160 mm. Hg tai diastolinen paine ≥ 100 mm. Hg A. • Painetaso varmistetaan kotimittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla. – Toistuvissa vastaanottomittauksissa systolinen verenpaine on 140– 159 mm. Hg tai diastolinen verenpaine 90– 99 mm. Hg, ja kotimittausten tai vuorokausirekisteröinnin perusteella verenpaine on kohonnut C. • Sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaaraa on lisäksi aina pyrittävä pienentämään tehokkaan elintapaohjauksen ja tarvittaessa lääkehoidon (statiinit) avulla. • Sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaara voidaan arvioida FINRISKI-laskurilla. www. käypähoito. fi

Lääkehoidon valinta • Lääke on valittava yksilöllisesti • Lääkehoidon valintaan vaikuttavat – hypertension vaikeusaste – kohonneeseen verenpaineeseen liittyvät elinvauriot – muut samanaikaiset riskitekijät, sairaudet ja lääkitykset. • Tärkeintä ovat riittävä verenpaineen lasku ja sydän- ja verisuonitautivaaran pienentäminen. • Yleensä tarvitaan yhdistelmälääkehoitoa. – Mielekäs yhdistelmä on ACE: n estäjä tai ATR: n salpaaja yhdistettynä diureettiin ja kalsiumkanavan salpaajaan. • Beetasalpaajia suositellaan ensisijaislääkkeeksi vain, jos se on muiden sairauksien vuoksi aiheellista (esim. sepelvaltimotauti). www. käypähoito. fi

Yhdistelmälääkehoidon valinta • • • Useimpia eri ryhmiin kuuluvia verenpainelääkkeitä voidaan yhdistää. Kahden verenpainelääkkeen yhdistelmä alentaa kohonnutta verenpainetta enemmän kuin yhden lääkkeen annoksen kaksinkertaistaminen A. Esimerkkejä ensisijaisista verenpainelääkkeistä eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa esitetään dioissa 26 ja 27. www. käypähoito. fi

Taulukko 5. Esimerkkejä ensisijaisista verenpainelääkkeistä eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa Ei kohde-elinvaurioita Komplisoitumaton essentiaalinen hypertensio ACE: n estäjä, ATR: n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti Kohde-elinvaurio tai sydän- ja verisuonisairaus LVH ACE: n estäjä, ATR: n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti Mikroalbuminuria tai proteinuria ACE: n estäjä, ATR: n salpaaja Munuaisvaurio ilman albuminuriaa ACE: n estäjä, ATR: n salpaaja ja muut, diureetti mukaan luettuna (furosemidi, jos e. GFR < 30 mg/ml/1, 73 m 2) Sairastettu aivohalvaus ACE: n estäjä, ATR: n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti Sairastettu sydäninfarkti Beetasalpaaja, ACE: n estäjä (ATR: n salpaaja, jos ACE: n estäjä ei sovi) Oireinen sepelvaltimotauti Beetasalpaaja, kalsiumkanavan salpaaja Sydämen vajaatoiminta ACE: n estäjä, ATR: n salpaaja, diureetti, beetasalpaaja, aldosteroniantagonisti ACE = angiotensiinikonvertaasientsyymi ATR = angiotensiinireseptori LVH = sydämen vasemman kammion hypertrofia Huom. Taulukko jatkuu seuraavassa diassa

Taulukko 5. Esimerkkejä ensisijaisista verenpainelääkkeistä eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa Kohde-elinvaurio tai sydän- ja verisuonisairaus Eteisvärinä Toistuva ATR: n salpaaja, ACE: n estäjä, beetasalpaaja Pysyvä Beetasalpaaja, verapamiili (huom. ei näiden kahden yhteiskäyttöä) Perifeerinen valtimotauti ACE: n estäjä, kalsiumkanavan salpaaja Erityistilanteet Diabetes ACE: n estäjä, ATR: n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti Raskaudenaikainen hypertensio Beetasalpaaja, alfa- ja beetasalpaajan yhdistelmä (labetaloli), kalsiumkanavan salpaaja Astma Kalsiumkanavan salpaaja, ATR: n salpaaja, diureetti ACE = angiotensiinikonvertaasientsyymi ATR = angiotensiinireseptori LVH = sydämen vasemman kammion hypertrofia Huom. Taulukko alkaa edellisestä diasta

Seuranta • Verenpaineen seuranta perustuu pääosin kotona tehtäviin mittauksiin. • Seurantakäyntien ja laboratoriokokeiden määrä ja tiheys ovat yksilöllisiä ja riippuvat verenpainetasosta, kohdeelinvaurioista, lääkitysmäärästä ja lisäsairauksista. • Verenpainelääkkeen aloituksen tai muutoksen jälkeen suositellaan 1– 2 kk: n välein tehtäviä seurantakäyntejä, kunnes verenpaineen hoitotasapaino on saavutettu. • Kun verenpaine on saatu tavoitetasolle, suositellaan noin 6– 12 kk: n välein tehtäviä seurantakäyntejä. • Mekaaninen reseptien uusinta ilman tilannearvioita ei ole hyväksyttävä käytäntö. www. käypähoito. fi

Seuranta Taulukko 6. Verenpainepotilaan arviokäynnin sisältö 6 kuukauden välein 1– 2 vuoden välein* Verenpainetaso ja syke, lääkityksen sopivuus Krea, e. GFR, K, Na, U-Alb/Krea Hoitomyöntyvyys f. P-Gluk, (B-Hb. A 1 c) Paino lipidit, Alat Elintavat EKG tarvittaessa *Potilaskohtaisesti lääkärin harkinnan perusteella • Kohonneen verenpaineen hoidon keskeisiä ongelmia ovat huono sitoutuminen hoitoon ja hoitotavoitteiden riittämätön toteutuminen A. – Puolet verenpainepotilaista ei noudata sovittua lääkehoitoa 6– 12 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta. • Hoitoon sitoutumista lisäävät ymmärrettävät ja havainnolliset hoitoohjeet ja huolellinen seuranta. www. käypähoito. fi

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry: n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Antti Jula, LKT, tutkimusprofessori, sisätautien erikoislääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jäsenet: Ilkka Kantola, LKT, dosentti, sisätautien erikoislääkäri, toimialuejohtaja; TYKS: n medisiininen toimialue Päivi Korhonen, LT, dosentti, yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri, ma. yleislääketieteen professori; Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Turun yliopiston yleislääketieteen laitos Seppo Lehto, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, vastaava ylilääkäri; KYS: n sisätautien klinikka Eero Mervaala, LT, professori; Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos, farmakologia, Käypä hoito -toimittaja Kaj Metsärinne, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, nefrologian ylilääkäri ja vastuualuejohtaja; TYKS: n medisiininen toimialue Timo Strandberg, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, sisätautien ja geriatrian klinikka, ja HUS Medisiininen tulosyksikkö: Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos/geriatria ja OYS, yleislääketieteen yksikkö Ilkka Tikkanen, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS: n nefrologian klinikka Mikko Syvänne, LT, dosentti, kardiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Suomen Sydänliitto ry. Luentomateriaalin laadinta Tiina Tala, oppimateriaalitoimittaja; Käypä hoito Luentomateriaalin asiasisällön tarkistus Antti Jula Luentomateriaalin ulkoasu Tiina Tala ja Kirsi Tarnanen; Käypä hoito www. käypähoito. fi