Dyslipidemioiden ravitsemushoito Julkaistu 11 4 2018 Perustuu 18

Dyslipidemioiden ravitsemushoito Julkaistu 11. 4. 2018 Perustuu 18. 12. 2017 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Dyslipidemiat

Dyslipidemiat-suosituksen luentomateriaalit • Käypä hoito -suosituksesta Dyslipidemiat on olemassa neliosainen luentomateriaali: 1. Dyslipidemioiden hoito perustuu valtimosairauksien riskinarvioon 2. Dyslipidemioiden ravitsemushoito (tämä luentomateriaali) 3. Statiinit ovat tehokkaita ja turvallisia valtimosairauksien ehkäisyssä 4. Dyslipidemiat: lapset • Lue muut asiat Dyslipidemiat-suosituksesta

Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvia näytön vaatimuksia Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus); tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 1

Luentomateriaalin käyttö • Käypä hoito -suositusten luentomateriaalit on laadittu tukemaan suosituksen käyttöönottoa. • Ne ovat vapaasti käytettävissä terveydenhuollon, julkishallinnon ja oppilaitosten koulutuksissa ja apuna ammattilaisten arjessa. • Käyvän hoidon tuottamat aineistot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. • Esityksen sisältöä ei saa muuttaa. – Jos esitykseen sisällytetään muuta materiaalia, Käypä hoito -esityspohjaa ei saa käyttää lisätyssä materiaalissa.

Dyslipidemioiden elämäntapahoito • Valtimoterveyttä edistävät elämäntavat ovat kokonaisuus, johon kuuluvat – – terveellinen ravinto säännöllinen liikunta tupakattomuus liiallisen stressin välttäminen ja riittävä lepo ja uni. • Elämäntapamuutokset ovat dyslipidemian hoidon perusta ja usein riittävä hoito pienen riskin potilaille.

Valtimoterveyttä edistävän ruokavalion yleisperiaatteet • Monipuolisuus • Vähäinen tyydyttyneen ja transrasvan (kovan rasvan) käyttö • Kohtuullinen tyydyttymättömän (pehmeän) rasvan käyttö • Runsas kuidun saanti • Sopiva energian saannin ja kulutuksen suhde • Vähäinen suolan käyttö • Vähäinen lisätyn sokerin, sokeroitujen juomien ja vähäkuituisten viljatuotteiden käyttö

Seerumin LDL-kolesterolipitoisuus • Plasman LDL-kolesterolipitoisuus on ensisijainen hoidon kohde. – LDL-kolesterolipitoisuuden tavoitearvot (mmol/l) riippuvat valtimotautien kokonaisriskistä: Erityisen suuri riski Suuri riski Kohtalainen tai pieni riski alle 1, 81 alle 2, 51 alle 3, 0 1 tai vähintään 50 %: n pieneneminen • Kohonnut LDL-kolesterolipitoisuus on kiistaton sepelvaltimotaudin riskitekijä. • Liian suuri kovan rasvan määrä on tärkein LDL-kolesterolipitoisuutta suurentava ravintotekijä. • Kovan rasvan osittainen korvaaminen pehmeällä rasvalla pienentää seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta.

Tyydyttyneen rasvan saanti FINRAVINTO 2012 -tutkimuksen mukaan • Tyydyttyneen rasvan osuus kokonaisenergiasta on suurentunut 25– 64 -vuotiailla vuoteen 2007 verrattuna (FINRAVINTO 2012 -tutkimus) – miehillä 13 %: sta 14 %: iin – naisilla 12 %: sta 14 %: iin • Tyydyttyneen rasvan keskeiset lähteet (Finravinto 2012) – juustot, voita sisältävät levitteet sekä liha- ja makkararuoat (kaikki ikäryhmät) – hampurilaiset ja muut suolaiset leivonnaiset (työikäiset miehet ja naiset) – suklaa (työikäiset naiset) – makkara ja rasvaiset liharuoat (65– 74 -vuotiaat miehet) – makeat kahvileivät ja nestemäiset maitovalmisteet (65– 74 vuotiaat naiset)

Millaisia elämäntapamuutoksia tarvitaan? (Käypä hoito –suosituksen interaktiivinen kaavio) Pääset suosituksen interaktiiviseen kaavioon klikkaamalla kuvaa

Ruokavalion muutos (interaktiivinen kaavio) Pääset suosituksen interaktiiviseen kaavioon klikkaamalla kuvaa

Keskeiset tekijät ravinnon kovan rasvan määrän vähentämiseksi • • • Rasvaisten maitovalmisteiden sijaan rasvattomat ja vähärasvaiset nestemäiset maitovalmisteet eli maito, piimä, jukurtti ja viili sekä rahka (rasvaa enintään 1 %) Rasvaisten juustojen sijaan vähärasvaiset juustot (rasvaa enintään 17 %) Voin ja voi-kasviöljyseosten välttäminen Rasvaisen lihan sijaan vähärasvainen liha, esimerkiksi paistit, fileet ja liha, josta on poistettu näkyvä rasva Rasvaisten leikkeleiden sijaan vähärasvaiset täyslihaleikkeleet, esimerkiksi keittokinkku, uunikinkku ja kalkkunaleike (rasvaa enintään 4 %) Vähärasvaiset tai rasvattomat ruoanvalmistusmenetelmät, esimerkiksi keittäminen, hauduttaminen uunissa tai liedellä tai öljyn tai pehmeän margariinin käyttö ruoanvalmistuksessa voin ja voi-kasviöljyseosten sijaan. Kovaa rasvaa ei voi saada liian vähän. Tyydyttynyttä ja transrasvaa tulisi olla ruokavaliossa alle 10 % energiasta. Optimaaliseksi tyydyttyneen rasvan osuudeksi katsotaan alle 7 % energiasta.

Keskeiset tekijät pehmeän rasvan osuuden suurentamiseksi ruokavaliossa • Pehmeää kasvimargariinia (rasvaa vähintään 60 % ja Sydänmerkki) leivälle noin 1 tl/viipale • Öljyä tai öljypohjaista salaatinkastiketta 1/2– 1 rkl salaattiannosta kohden • Kalaa 2– 3 kertaa viikossa (josta vähintään kerran rasvaista kalaa) valmistettuna rasvattomin ruoanvalmistusmenetelmin tai pehmeää rasvaa käyttämällä • Tarvittaessa kasviöljy, juokseva margariini ("pullomargariini") tai pehmeä leipärasva ruoanvalmistuksessa • Kasviöljy, juokseva margariini tai pehmeä leipärasva leivonnassa • Maustamattomia pähkinöitä, manteleita ja siemeniä 2 rkl/vrk

Keskeiset tekijät kuidun lisäämiseksi ruokavaliossa • Viljatuotteista tulisi ensisijaisesti valita täysjyvävalmisteita, joissa kuitua on vähintään 6 g/100 g. – Vältetään sokeria, sokeroituja juomia ja vähäkuituisia viljatuotteita (esim. leipä, jossa on kuitua alle 6 g/100 g). • Päivittäin tulee syödä – 6– 9 (naiset – miehet) leipäviipaletta vastaava määrä täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita (täysjyväpastaa, -riisiä tai muuta –lisäkettä, -puuroa, -muroja, -mysliä) – vähintään 500 g kasviksia, marjoja ja hedelmiä – 2 rkl pähkinöitä, manteleita ja siemeniä maustamattomina. Ravintokuidut, joiden lähteenä ovat kasvikset, marjat, hedelmät ja täysjyväviljatuotteet, pienentävät plasman kokonais- ja LDLkolesterolipitoisuutta 3– 5 % (A).

Keskeiset tekijät kolesterolin vähentämiseksi ruokavaliossa • Kolesterolin saanti on suositeltavaa rajoittaa alle 300 mg: aan vuorokaudessa. – Kolesterolin saanti vähenee samalla, kun vähennetään kovaa rasvaa sisältävien tuotteiden, erityisesti rasvaisten maitovalmisteiden, käyttöä. – Kananmunan keltuaisia on suositeltavaa nauttia enintään 2 kpl/vko. • Pannukahvin ja muiden suodattamattomien kahvien (kapselikahvit mukaan luettuna) käyttö suurentaa plasman kolesterolipitoisuutta. • Sisäelimiä ei tule käyttää säännöllisesti. • Katkarapujen ja muiden äyriäisten kohtuullista nauttimista ei tarvitse välttää. – Vaikka ne sisältävät kolesterolia, niiden kokonaisvaikutukset seerumin lipidipitoisuuksiin ovat edullisia.

Kasvistanoleja ja -steroleja sisältävät tuotteet • Plasman kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuuden pienentäminen kasvistanoli- tai kasvisterolielintarvikkeilla: – 1, 5– 3 g: n vuorokausiannos pienentää suositusten mukaisen ruokavalion lisänä plasman LDL-kolesterolipitoisuutta noin 10 %. • 1, 5 g: n annoksen saa noin 25 g: sta (5 tl) margariinia. • 2 g: n annoksen saa yhdestä pullollisesta jogurttijuomaa. – Käytön tulee olla päivittäistä. • Valmisteiden vaikutus on tehokkaimmillaan, kun niitä käytetään päivittäin suositeltavan ruokavalion osana. • Kasvistanolien ja -sterolien käyttöä voidaan jatkaa myös statiinihoidon rinnalla.

Kalaöljyjen vaikutukset • Kalaöljyä saadaan kalasta ja muista merenelävistä ja kalaöljyvalmisteista. – Kalaöljyjen hyödyllisten vaikutusten saamiseksi suositellaan ensisijaisesti kalaruokien syöntiä. • Tutkimustulokset kalaöljyjä (pitkäketjuisia omega-3 rasvahappoja) sisältävien ravintolisien vaikutuksista valtimotaudin päätetapahtumiin ovat ristiriitaisia. – Kalaöljyistä ei ilmeisesti ole hyötyä ateroskleroottisten sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä (B). – Kalaöljyvalmisteita ei tule käyttää hyperkolesterolemiassa, koska ne saattavat suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta.

Ravitsemusohjaus • Ravitsemusohjauksesta vastaavan tulisi olla ravitsemusterapeutti tai asiaan erittäin perusteellisesti koulutuksella perehdytetty hoitaja, jotta optimaalinen ravitsemushoito olisi mahdollista. – Jos potilaalla on useampia ravitsemushoidolla hoidettavia terveysongelmia tai sairauksia, hänen tulee saada ravitsemusterapeutin ohjausta. • Potilaalla tulee olla mahdollisuus seurantakäynteihin. • Parhaat tulokset ravitsemushoidolla saadaan, kun ruokavaliossa huomioidaan mahdollisimman moni ravintotekijä.

Lisätietoa ravitsemuksesta • Lisätietoa ravitsemuksesta on saatavilla Suomen Sydänliitosta ja Diabetesliitosta. – Sydänliitto on laatinut ohjeita potilaille ja väestölle, ks. täältä. – Sydänliiton ja Diabetesliiton Sydänmerkki auttaa tekemään parempia valintoja ruokakaupassa ja ruokailtaessa kodin ulkopuolella. – Sydänliiton ravitsemussuositus on suunnattu terveydenhuollon ja ravitsemuksen ammattilaisille, ks. täältä. – Diabeetikolle sopivasta ruokavaliosta lisätietoa Diabetesliiton internetsivuilta, ks. täältä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry: n asettama työryhmä Puheenjohtaja Timo Strandberg, LKT, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, HYKS Sisätaudit ja kuntoutus ja Oulun yliopiston elinikäisen terveyden tutkimuksen yksikkö Kokoava kirjoittaja Mikko Syvänne, LT, sisätautiopin dosentti, kardiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, professori h. c. Työryhmän jäsenet Juhani Kahri, LKT, dosentti, sisätautien erikoislääkäri, ylilääkäri; HYKS Sisätaudit ja kuntoutus Eeva Ketola, LT, e. MBA, yleislääketieteen erikoislääkäri, projektijohtaja; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Eksote, kuntoutus, Käypä hoito -toimittaja Tiina Laatikainen, LT, professori; Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jatkuu seuraavalla dialla

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry: n asettama työryhmä Työryhmän jäsenet (jatkoa edelliseltä dialta) Niina Matikainen, LT, dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri; HYKS Vatsakeskus, endokrinologian poliklinikka Päivi Ruokoniemi, LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri, ylilääkäri; Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Matti K. Salo, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Tampereen yliopistollinen sairaala, Tays Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Ursula Schwab, FT, laillistettu ravitsemusterapeutti, professori; Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto ja Medisiininen keskus, kliinisen ravitsemuksen yksikkö, KYS Hannu Vanhanen, LKT, dosentti, sisätautien erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri; Työeläkeyhtiö ELO Alpo Vuorio, LT, dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri; Mehiläinen Airport ja Helsingin yliopisto Työryhmän sidonnaisuudet näkyvät suosituksen sähköisessä versiossa Diojen laatiminen Ursula Schwab ja Tiina Tala, hyväksyntä Timo Strandberg Luentomateriaalin ulkoasu ja viimeistely Tiina Tala ja Kirsi Tarnanen; Käypä hoito