VASTASYNTYNEEN ERITYISPIIRTEET JA VAUVAN PERUSHOITO Savoniaammattikorkeakoulu Terveysala Kuopio

VASTASYNTYNEEN ERITYISPIIRTEET JA VAUVAN PERUSHOITO Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala, Kuopio Arja Lång & Helena Pennanen

LAPSEN ENSIMMÄINEN IKÄVUOSI • Vastasyntyneisyyskausi on 4 ensimmäistä elinviikkoa • Perinataalikausi: rv 22 + 0 + 7 vrk • Neonataalikausi: 28 vrk • Imeväiskausi: 1. ikävuosi Arja Lång & Helena Pennanen

VASTASYNTYNEEN TUNNUSMERKKEJÄ • Keskipituus 50 cm (48 – 53 cm) • Paino 3500 gr. (2700 – 4000 gr) – tytöt noin 200 gr pienempiä • Pään ympärys n. 35 cm • Lämpö 36. 5 -37. 5ºC • Ensimmäiset ulosteet lapsenpihkaa, mekoniumia – kirjataan lapsen papereihin • Virtsa tulee yleensä 24 tunnin kuluessa • Sydämen syke 120 -140 kertaa/min • Hengitystaajuus 40 kertaa/min Arja Lång & Helena Pennanen

VASTASYNTYNEEN KASVUN JA KEHITYKSEN PIIRTEITÄ • Lapsen kasvu koostuu kolmesta osittain päällekkäisestä vaiheesta – alkukasvu – lapsuuden kasvu – murrosikäkehityksen kasvupyrähdys • Alkukasvu – suurimmaksi osaksi sikiön nopeaa kasvua, mutta se jatkuu vielä hidastuvana varhaislapsuudessa 2 -3 vuoden ikään saakka – ravinto, kilpirauhashormoni ja kasvuhormoni säätelevät • Kehitys – Kefalokaudaalista – proksimodistaalista Arja Lång & Helena Pennanen

VAUVAN IHO JA SEN HOITO • Lapsenkinaa, valkoista salvamaista ainetta (vernix caseosa) erityisesti ennenaikaisilla lapsilla • Sen tarkoituksena on suojata lapsen ohutta ihoa – veden vaikutukselta kohdussa – auttaa lasta kulkeutumaan synnytyskanavan läpi – eristää lämpöä • Syntymän jälkeen lapsenkina saa rauhassa imeytyä ihoon • Taipeisiin kertynyt kina, joka ei ole imeytynyt puhdistetaan varovasti pois (syntymän jälkeisenä päivänä), jotta iho ei kinan alla pääse rikkoutumaan Arja Lång & Helena Pennanen

VAUVAN IHO • On ohut ja herkkä, iholla usein ohimeneviä väriainekertymiä eli haikaranjälkiä • Kasvoissa usein talipilkkuja, nk. miliae-näppyjä • Ryppyinen ja hilseilevä (erityisesti yliaikaisilla), varsinkin käsistä ja jaloista • Väri aluksi punakka (Hb 180) ja ajoittain kirjavoitunut (marmoroitunut), jalat ja kädet ovat kylmät, joka johtuu pintaverenkierron vakiintumattomuudesta • Ihon pinnalla on nukkamaista karvoitusta eli lanungokarvoitusta Arja Lång & Helena Pennanen

PÄÄ JA AUKILEET • Lapsen pää saattaa olla muovautunut synnytyksessä, koska kallon saumat eivät ole luutuneet ja ne antavat periksi • Kallon saumat ovat avoimet ja liitoskohdissa päälaella ovat aukileet (fontanellit), jotka mahdollistavat aivojen nopean kasvun • Isoaukile (anterior fontanelle) eli etu aukile (2. 5 cm x 2. 5 cm) sulkeutuu toisen elinvuoden aikana • Takana käteen tuntuva pikkuaukile (posterior fontanelle)eli taka-aukile sulkeutuu ensimmäisen elinkuukauden aikana Arja Lång & Helena Pennanen

VASTASYNTYNEEN NORMAALI KALLO Lähde: HAIDAR KABBANI, M. D. , and TALKAD S. RAGHUVEER, M. D. , University of Kansas Medical Center, Kansas City, Kansas Am Fam Physician. � 2004�Jun� 15; 69(12): 2863 -2870. Arja Lång & Helena Pennanen

RINTARAUHASET • Sekä tyttö- että poikavauvoilla voivat rintarauhaset olla turvoksissa • Tämä johtuu äidin hormoneista • Turvotus häviää vähitellen • Vauvaa käsiteltäessä varottava sormella painamista rintarauhaseen • Rintarauhasista voi tulla myös maitoa, joka johtuu äidin hormonien vaikutuksesta Arja Lång & Helena Pennanen

VAUVAN UNI JA NUKKUMINEN • Vastasyntynyt nukkuu suurimman osan ajasta, heräten välillä syömään • Yösyötöistä kannattaa tehdä mahdollisimman helppoja koko perheelle -> vauvan sänky äidin sänkyyn kiinni • Myös vanhempien kannattaa levätä silloin, kun vauva nukkuu • Perhepeti, jos turvallisuuskriteerit täyttyvät! Arja Lång & Helena Pennanen

VAUVAN RAVINTO • Paras vaihtoehto vastasyntyneelle on äidinmaito, jota tarjotaan lapsentahtisesti, tiheästi lapsen tarpeen mukaan • Terveelle täysiaikaiselle vastasyntyneelle äidinmaito D-vitamiinin lisäksi riittää ensimmäisen 6 kuukauden ravinnoksi • Jos vauvalle annetaan korvikemaitoa, maidon määrä on yksilöllistä ja lastenneuvolan terveydenhoitaja ohjaa perheitä yksilöllisesti toteuttamaan lapsen ravinnon annon Arja Lång & Helena Pennanen

TÄYSIMETYS • Vauva saa ravinnokseen vain oman äidin maitoa D- vitamiinin lisäksi • Suositusten takana on lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan imetetyillä lapsilla esiintyy vähemmän useita vakavia lapsuusiän sairauksia sekä kätkytkuolemia • WHO: n tavoite, johon myös Suomi on periaatetasolla sitoutunut, on saada kaikista maailman lapsista täysimetetyiksi 4 kk iässä ainakin 80 % • ”Suomi imetyksen kärkimaaksi” tavoitteena on, että Suomessa 80% syntyneistä lapsista on täysimetettyjä 4 -6 kk: n iässä. Arja Lång & Helena Pennanen

TÄYSIMETYS • WHO: n suositukset: – täysimetys 6 kk – sen jälkeen imetys soseiden ohella 2 vuotiaaksi tai pitempään • STM: n suositukset: – täysimetys 4 - 6 kk – kiinteiden ruokien (soseiden) aloitus viimeistään 6 kk: n iässä – imetys soseiden ohella vähintään vuoden ikään Arja Lång & Helena Pennanen

IMETYKSEN EDUT Arja Lång & Helena Pennanen

VAUVAN IHON HOITO • Iho on puhdistettava ja tarkistettava huolellisesti päivittäin • Vauvan voi kylvettää pari kertaa viikossa • Kylpyveteen voi lisätä hieman hajusteetonta kylpyöljyä • Vauvan iho ja erityisesti poimut ja napa, on hyvä kuivata huolellisesti taputtelemalla kylvyn jälkeen • Vauvan ihoa rasvataan vain tarvittaessa Arja Lång & Helena Pennanen

KYNNET • Ovat usein pitkät, lohkeilevat ja terävät ja kynsivallit usein repaleiset -> infektioriski • Vauvan kynsiä ei leikata sairaalassa infektioriskin vuoksi • Jos vauva raapii itseään, hänelle voidaan laittaa lapaset käsiin tai vetää hihat sormien suojaksi, mutta ei imetyksen aikana • Kotona kynnet voi varovasti leikata vauvan omilla kynsisaksilla Arja Lång & Helena Pennanen

KARSTA • Kulmakarvoihin ja päänahkaan tulee helposti karstaa • Päänahkaan voi hieroa kylpyöljyä tai perusvoidetta ja antaa rasvan vaikuttaa myssyn alla yön yli • Pää ja hiukset pestään ja karsta irrotetaan varovaisesti harjaamalla • Jos kaikki karsta ei irtoa kerralla, voidaan hoito uusia Arja Lång & Helena Pennanen

SILMÄT • Silmät puhdistetaan ulkonurkasta sisänurkkaan päin kostealla vanulapulla • Silmien rähmiminen on vauvoilla tavallinen ongelma • Rähmivää silmää hoidetaan pyyhkimällä kostealla lapulla rähmä pois • Rähmimisen syynä saattaa olla kyynelkanavan tukos, jota voi yrittää avata pumppaamalla sormella silmänurkan ja nenänvarren keskikohdasta Arja Lång & Helena Pennanen

KORVAT • Vauvan korvista saattaa tulla runsaastikin vaikkua • Ulkokorvan voi puhdistaa pumpulipuikolla, mutta vaikkua ei saa kaivaa vauvan korvakäytävästä • Iho korvan takaa on puhdistettava huolella • Kuivan karstan saa poistettua hellävaroin esim. perusvoiteella Arja Lång & Helena Pennanen

NENÄ • Vastasyntynyt osaa hengittää vain nenän kautta • Karsta tai lima nenässä voi vaikeuttaa lapsen hengittämistä varsinkin lapsen syödessä • Nenään voi tiputtaa keittosuolatippoja, joita voi ostaa apteekista Arja Lång & Helena Pennanen

NAPA • Napa puhdistetaan päivittäin puhtaaseen veteen kostetulla pumpulipuikolla ja kuivataan huolellisesti pumpulipuikolla • Jos napa haisee tai sen pohjalla on vaaleaa eritettä, kyseessä saattaa olla napasieni • Napa puhdistetaan tällöin antiseptisella puhdistusaineella • Napatynkä irtoaa yleensä 1 - 2 viikon iässä ja silloin tyngän juuresta tlee verensekaista eritettä, tällöin napa on hyvä puhdistaa useamman kerran päivässä Arja Lång & Helena Pennanen

SUKUELIMET • Vastasyntyneillä tyttövauvoilla on lapsenkinaa myös häpyhuulien poimuissa, mutta kina imeytyy lapsen ihoon eikä kinaa saa poistaa hankaamalla • Hellävarainen pesu puhtaalla vedellä riittää sukuelinten puhdistukseen • Tyttövauvan emättimestä voi tulla veristä vuotoa (”mensis”), joka aiheutuu äidin hormoneista Arja Lång & Helena Pennanen

SUKUELIMET • Vesipesu riittää puhdistukseen • Poikavauvoilla voi olla ahdas esinahka, josta voi aiheutua tulehdus (balaniitti) hoitona Akvakol tipat • Esinahkaa ei saa venyttää, koska silloin voi syntyä kiinnikkeitä, jotka ovat haitallisia • Neuvolalääkäri tarkastaa sukuelimet ja tarvittaessa lähettää jatkohoitoon Arja Lång & Helena Pennanen

VAIPAN VAIHTAMINEN • Vaippa vaihdetaan ainakin kahdeksan kertaa vuorokaudessa tai tarpeen mukaan • Jos iho on vaippa-alueelta ärtynyt, huolellinen pesu, kuivaus, rasvaus (esim. sinkkivoide) ja ilmakylvyt auttavat • Peppu pestään aina ulostevaippaa vaihdettaessa ja tarpeen mukaan myös pissavaipan jälkeen. Arja Lång & Helena Pennanen

ULKOILU • Ulkoilun voi vastasyntyneen kanssa aloittaa vähitellen vuodenajasta ja säästä riippuen • Pakkasella ja kesähelteellä muistettava vauvan huono lämmönsäätelykyky Arja Lång & Helena Pennanen

ULKOILU KESÄLLÄ • Kesällä lapsen voi nukuttaa ulkona varjoisassa paikassa, kun muistaa suojata vauvan auringolta, hyönteisiltä, kuumuudelta ja tuulelta • Kevyet kesäiset vaatteet riittävät vaatetukseksi, mutta hattu kuuluu vauvan vaatetukseen • Jos vauvalla on tummat vaunut, tulee olla tarkkana, ettei lämpötila nouse vaunuissa aurinkoisella säällä liian korkeaksi Arja Lång & Helena Pennanen

ULKOILU TALVELLA • Vauvan ulkoiluttamisen voi aloittaa vähitellen noin parin viikon iässä • Yli 10 asteen pakkasella tai tuulisella ja viimaisella säällä ulkoilua on syytä rajoittaa • Talvella vauvalle voi pukea ulos lähtiessä sisävaatteiden päälle villa-asun, villasukat ja lapaset, trikookypärän ja myssyn sekä lämpimän toppapuvun ja makuupussin • Vaunuihin voi laittaa myös lampaantaljan tai villapeiton lämmikkeeksi • Muista kuitenkin, että tuuli lisää aina pakkasasteita! Arja Lång & Helena Pennanen

PULMATILANTEITA • Vauvan hoitoon liittyy usein tilanteita, jotka melko helposti ovat ratkaistavissa kotikonstein • Näitä ovat esimerkiksi: Arja Lång & Helena Pennanen

PULAUTTELU • Vauva pulauttelee yleensä siksi, että hän syö ahnaasti tai nielee ilmaa • Pulauttelu on tavallinen vaiva, joka johtuu vauvojen mahansuun väljyydestä • Jos vauva pulauttelusta huolimatta kasvaa hyvin eikä hänellä ole muita oireita, ei ole syytä huoleen • Hikkaan voi tarjota rintamaitoa Arja Lång & Helena Pennanen

SAMMAS • Sammas on hiivasienen aiheuttama tulehdus • Oireena valkoiset täplät tai katteet suussa ja kielessä • Sammaksen hoito: – Vauvalle annetaan imetyksen tai ruokailun jälkeen lusikalla muutama tippa esim. puolukkamehua, – Puolukkamehua voi sivellä myös rinnanpäihin ennen imetystä – Jos sammas ei häviä näillä keinoilla neuvolan lääkäri voi määrätä lääkettä sammaksen hoitoon Arja Lång & Helena Pennanen

ILMAVAIVAT • Seuraavat keinot voivat auttaa: – pelkkää rintamaitoa vauvan ravinnoksi – röyhtäyttäminen syötön jälkeen – vauvan pyörittely vatsalta kyljelle hoitojen aikana – jumppaaminen vauvan kanssa – vauvan kantaminen kantoliinassa tai rintarepussa – imettävän äidin ruokavalion • kaali, herneet, porkkana, sipuli, tuore ruisleipä, sitrushedelmät ovat tavallisia ilmavaivojen aiheuttajia – tupakoinnin ja kahvin juonnin tarkastaminen Arja Lång & Helena Pennanen

UMMETUS • Ummetuksesta puhutaan silloin, kun ulosteet ovat kovia, määrältään vähäisiä ja ulostamisvälit ovat pitkät • Pelkästään äidinmaitoa saavien vauvojen, suolen toiminta vaihtelee paljon, mutta ummetus on harvinaista • Soseita saavien lasten ruokavaliolla voi helpottaa ummetusta (esim. luumumehu ja –sose) Arja Lång & Helena Pennanen

UNIHÄIRIÖT JA LEVOTTOMUUS YÖLLÄ • Vastasyntynyt nukkuu suurimman osan vuorokaudesta heräten välillä syömään • Yöllä riittää yleensä pelkkä syöttäminen, ei tarvitse vaihtaa vaippaa eikä röyhtäyttää vauvaa • Vastasyntyneellä on oma rytmi, ja hän ei erota yötä päivästä • Vanhempien kannattaa yrittää levätä silloin, kun vauva nukkuu • Mikäli on ongelmia vauvan nukkumisen kanssa, kannattaa keskustella asiasta neuvolan terveydenhoitajan kanssa Arja Lång & Helena Pennanen

KOLIIKKI • Koliikista puhutaan silloin, kun vauva itkee vähintään kolmena iltana tai päivänä viikossa yli kolme tuntia vuorokaudessa • Koliikin syitä ei tunneta • Asiasta kannatta keskustella lasten neuvolan terveydenhoitajan kanssa • Vaivat helpottavat useimmiten noin neljän kuukauden ikään mennessä Arja Lång & Helena Pennanen

LÄHTEITÄ • Deufel & Montonen (toim. ) 2010 Onnistunut imetys. Tampere: Duodecim. • Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 20182022. 2017. THL. Helsinki. • Paananen, Pietiläinen, Raussi-Lehto, Väyrynen & Äimälä (toim. ) 2006. Kätilötyö. Tampere: Edita. • Rajantie, Mertsola & Heikinheimo (toim. ) 2010 Lastentaudit. Hämeenlinna: Duodecim. • Syödään yhdessä –ruokasuositukset lapsiperheille. 2. uudistettu painos 2019. THL ja VRN Arja Lång & Helena Pennanen