Erilaisia verkkoja LAN MAN ja WAN 10312020 1

Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/31/2020 1

SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET, . . TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko (‘Ethernet’), vuororengas, vuoroväylä, atm, fddi, dqdb, X. 25, puhelinverkko, satelliittiverkko, gsm, valmistajien omat verkot, . . . Erilaisia linkkikerroksia HDLC, PPP MAC-protokollia Erilaisia tapoja lähettää generoida ja siirtää bittejä 10/31/2020 2

Paljon erilaisia verkkoja! q LAN • • Ethernet Vuororengas (802. 4, Token Ring) langaton lähiverkko WLAN (wireless LAN, 802. 11) Atm (? ) q MAN • FDDI, DQDB q WAN • puhelinverkko, X. 25, kehysvälitys (frame relay) • atm 10/31/2020 3

Lähiverkkostandardi IEEE 802: b LAN- ja MAN-verkoille • 802. 1 Johdanto, rajapintaprimitiivit • 802. 2 LLC (Logical Link Control) • 802. 3 CSMA/CD (kuulosteluväylä) • 802. 4 Token bus (vuoroväylä) • 802. 5 Token ring (vuororengas) • 802. 6 DQDB (Distributed Queue Dual Bus) • 802. 11 langaton LAN 10/31/2020 4

Ethernet-lähiverkko q Yleisin lähiverkkoteknologia • CSMA/CD (kuulosteluväylä) – kuunnellaan, ja jos vapaa, lähetetään – jos syntyy törmäys, odotetaan satunnainen aika – binary exponential backoff • ei kuittauksia, ei prioriteettejä • paljon erilaisia kokoonpanoja – 10 BASE 5, 10 BASE 2, 10 BASE-T, 10 BROAD 36, 10 BASEF – 100 BASE-T – 1000 BASE-LX, 1000 BASE-SX (kuitu) 10/31/2020 5

Eetteriverkon rakenne q väylä kaapeli u tähti HUB - hub toimii toistimen tavoin 10/31/2020 Kaksi parijohtoa 6

Erittäin nopeat Ethernet-verkot q Perusversion nopeus 10 Mbps q 100 Mbps (fast Ethernet) q Gigabit Ethernet q 100 Gigabit Ethernet q Terabit Ethernet 10/31/2020 7

Vuororengas (802. 5) q rengas on ketju kaksipisteyhteyksiä • ei siis yleislähetystä • tekniikka hallussa – digitaalitekniikkaa (melkein kokonaan) – kierretty pari – koaksiaalikaapeli – valokuitu • IBM: n valinta • enää melko vähäisessä käytössä 10/31/2020 8

Lähetys vuororenkaassa q renkaassa kiertää – erityinen bittikuvio vuoromerkki q vuoromerkin tulee mahtua renkaaseen – kunkin aseman aiheuttama viive (1 bitti) – öisin keinotekoinen viive – siirtoviive q kuuntelumoodi – kopioi bittejä sisääntulosta ulosmenoon 10/31/2020 9

1. lähetysmoodi • vain jos on vuoromerkki • omaa dataa siirretään ulosmenoon 2. lähetetyt bitit kiertävät koko renkaan ja lähettäjä poistaa ne – voi tutkia, onko kehyksissä virheitä 3. lopetettuaan lähettäjä lähettää vuoromerkin renkaaseen – rengas ei rajoita kehyksen kokoa 10/31/2020 10

q jos kevyt kuorma – vuoromerkki kiertelee renkaassa – joskus joku lähettää q jos raskas kuorma – kaikilla asemilla jonoa – kaikki lähettävät maksimimäärän ja siirtävät vuoromerkin seuraavalle • renkaan suoritusteho lähes 100% 10/31/2020 11

Kuittaukset, prioriteetti q kehyksessä 1 bitti kuittausta varten – aluksi 0 – vastaanottaja muuttaa 1: ksi • entä jos useita vastaanottajia? – monimutkaisempi kuittaus – ei lainkaan kuittausta q sanomat voidaan priorisoida – monitasoisia prioriteettejä, nälkiintyminen mahdollista 10/31/2020 12

802. 5 -renkaan rakenne q kierretty pari q 1, 4 tai 16 Mbps q differential Manchester -koodaus – kehyksen alussa ja lopussa koodausta, joka ei ole normaalia dataa (high-high tai low-low) – aina siirtymä keskellä – tahdistusta varten – 0 alussa siirtymä, 1 alussa ei siirtymää 10/31/2020 13

Renkaan ylläpito 1. ongelma: rengas katkeaa! • johtokeskus (wire center) – jokainen asema yhdistetty johtokeskukseen kahdella kierretyllä parilla • releen virroitus asemalta – virta katkeaa => rele sulkeutuu – asema siirtyy ohitustilaan • asema voidaan myös ohjelmallisesti irroittaa renkaasta 10/31/2020 – esim. testausta varten 14

MAC-protokolla ja -kehys q token holding -time – 10 ms q access control -kenttä (1 – vuoromerkki (3 bittiä) – monitor-bitti – prioriteettibitit – varausbitit q frame tavu) status -kenttä ( 1 tavu) • automaattinen kuittaus: 10/31/2020 – A = nähnyt, C = kopioinut 15

q loppumerkissä • E-bitti – asetetaan, jos havaitaan epäkelpo merkki • enf-of-file -bitti – viimeinen kehys 10/31/2020 16

Vuoromerkki SD AC Start Delimiter : datasta eroavaa signallointia ED End Delimiter: sisältää errorbitin ja bitin, joka ilmoittaa, milloin tiedosto loppuu Access Control P P P T M R R R Prioriteettibitit: vuoromerkin prioriteetti Token bitti: onko vuoromerkki vai kehys Monitor bitti: havaitaan kiertämään jääneet kehykset Reservation bitit: asetetaan vuoromerkille uusi prioriteetti 10/31/2020 17

Kehys: SD AC Frame Control: erottaa datakehykset kontrollikehyksistä FC DA SA data FCS ED FS osoitteet Frame A C r r A C r Status Field Address recognised: nähnyt kehyksen r Frame copied: kopiointi onnistunut Huom! Kahteen kertaan, koska niitä ei lasketa tarkistussummaan 10/31/2020 18 (FCS)

Prioriteetti monitasoisia prioriteettejä q vuoromerkin prioriteetti q • määrää minkä prioriteetin kehyksiä saa lähettää – kolme bittiä vuoromerkissä q vuoromerkin prioriteetin asetus • datakehyksen varausbittien avulla – varataan vuoromerkkiä korkean prioriteetin lähetykselle • kun lähetys loppuu uusi vuoromerkki saa korkeimman varauksen prioriteetin 10/31/2020 19

q vuoromerkin prioriteetin nostanut, myös laskee sen! q alemman prioriteetin kehykset voivat joutua odottamaan ikuisesti 10/31/2020 20

Vuororenkaan ylläpito q keskitetty ylläpito • yksi asema toimii valvoja-asemana • kaikki asemat voivat toimia valvonta-asemana q jos valvoja-asema vikaantuu – ACTIVE_MONITOR_PRESENT -kehystä ei tule • tilanteen havainnut asema lähettää – CLAIM_TOKEN -kehyksen • jos useita => kilpailemalla saadaan uusi valvontaasema 10/31/2020 21

Valvoja-asema valvoo renkaan toimintaa q vuoromerkin katoaminen • vuoromerkin kiertoa valvova ajastin • jos laukeaa, rengas tyhjennetään ja lähetetään uusi vuoromerkki q vaurioituneet kehykset • väärä kehysmuoto, tarkistussumma ei täsmää • tyhjennys ja uusi vuoromerkki 10/31/2020 22

q ‘orvot’ kehykset • lähettäjä vikaantui, eikä poistanut kehystä • kehyksessä monitoribitti – valvoja asettaa kehyksen monitoribitin aina, kun kehys ohittaa sen – jos kehyksessä on jo bitti asetettu, kehys poistetaan q renkaan pituuden säätely – 24 bitin vuoromerkin tulee mahtua renkaaseen • valvoja lisää viivettä tarvittaessa – jos renkaan pituus + asemien aiheuttamat 1 bitin viipeet eivät riitä 10/31/2020 23

Bitin pituus siirtonopeus renkaassa R Mbps q => bitti lähetetään joka 1/R millisekunti q siirtoviive kaapelissa 200 000 km/s = q 200 m/ms q kukin bitti vie tällöin 200/R metriä q Jos R = 1 Mbps ja renkaan koko 1000 m, niin renkaaseen mahtuu vain 5 bittiä (a’ 200 metriä) q 10/31/2020 200 m 24

renkaan rikkoutuminen q kun asema huomaa renkaan katkenneen – sen naapurit vaikuttavat ‘kuollelta’ • lähettää BEACON-kehyksen – jossa oletetun rikkoutuneen aseman osoite • kehys etenee niin pitkälle kuin voi – voidaan päätellä katkoksen alku • poistetaan rikkoutuneet ohitusreleen avulla – rengas kuntoon 10/31/2020 25

802. 3 CSMA/CD hyvät puolet q yleisesti käytetty q yksinkertainen protokolla q asemien lisääminen helppoa q passiivinen kaapeli, q ei modeemia, q kevyellä kuormalla lähetysviive nolla 10/31/2020 26

802. 3 CSMA/CD huonot puolet q analoginen q törmäyksen havaitseminen pienin kehys 64 tavua q=> yleisrasitetta, jos sanomat lyhyitä epädetermistinen q ei prioriteetteja q raskas kuorma q • => törmäyksiä => suoritusteho laskee 10/31/2020 27

802. 5 vuororengas hyvät puolet q kaksipisteyhteyksiä • rengas voidaan rakentaa mistä tahansa täysin digitaalinen q johtokeskus q – => automaattinen vikojen havaitseminen ja korjaaminen q prioriteetit • alimman prioriteetin sanomat eivät saa lähetysaikaa 10/31/2020 28

hyvin lyhyet ja hyvin pitkät kehykset mahdollisia q suorituskykyinen ja tehokas q qhuonot q puolet keskitetty valvontatoiminto • seonnut valvoja voi tehdä mitä vaan q kevyellä kuormalla turhaa odotusta 10/31/2020 29

FDDI (Fiber Distributed Data Interface) q vuororengas • • valokuitu 100 Mbps => 200 km 500 asemaa, – asemien väli < 2 km, kun monimuotokuitu + LED – yksimuotokuidulla ja laserille voi olla suurempi q käyttö 10/31/2020 LANeja yhdistävänä runkolinjana 30

synkronista ja asynkronista dataa • ISDN • ääntä PCM-koodattuna • dataa q BER < 1 virhe /2. 5*10**10 bittiä q maksimi kehys 4599 tavua 10/31/2020 31

FDDI: rakenne q kaksi valokuiturengasta • toisessa myötäpäivään • toisessa vastapäivään q renkaan katkeaminen • tarvittaessa renkaat voidaan yhdistää yhdeksi q asemat • A: kiinni molemmissa renkaissa • B: kiinni vain yhdessä renkaassa 10/31/2020 32

FDDI: protokolla q Vuororenkaan johdannainen • renkaassa useita lähetyksiä – vuoromerkki heti renkaaseen, kun oma lähetys loppunut • kehys hyvin samanlainen kuin vuororenkaassa 10/31/2020 33

q voidaan lähettää myös synkronisia kehyksiä – PCM-ääntä – ISDN-dataa • master-asema generoi kehyksen joka 125 ms – PCM: 8000 näytettä sekunnissa • kehyksessä 96 tavua synkronista dataa – 4 T 1 kanavaa tai 3 E 1 kanavaa q asemalle varatut aikaviipaleet käytössä, kunnes asema luopuu niistä • muut jaetaan tarpeen mukaan – korkein prioriteetti ensin 10/31/2020 34

q kaksi ajastinta • token holding timer – säätelee lähetysaikaa • token rotation timer – vuoromerkin kiertoaika q Lisäksi tiedossa on • target token rotation time – tavoitteena oleva vuoromerkin kiertoaika q jos vuoromerkki etuajassa, kaikkia voidaan lähettää, jos myöhässä vain korkeimman prioriteetin sanomat (synkronisen liikenteen kehykset) 10/31/2020 35

q Lähetysvuoro asemalle aina vähintään 2*TTRT: n välein • riippuen synkronista dataa lähettävien asemien määrästä • ja yleisestä kuormituksesta • ei takaa isokronisuutta – lähetysvuoro aina tasaisin välein q Asynkroniset kehykset voidaan jakaa 8 prioriteetti luokkaan • kullekin luokalle oma ajastin q kytketyt eetteriverkot ja atm korvaamassa FDDI: n 10/31/2020 36

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) q IEEE 802. 11 -standardi • IEEE 802. 11: 1 ja 2 Mbps • IEEE 802. 11 a: 6, 12, 24, 54 Mbps • IEEE 802. 11 b: 5. 5, 11 Mbps q ETSI: Hiper. LAN • • q Hiper. LAN 1: 20 Mbbps Hiper. LAN 2: 25 -54 Mbps Hiper. Access: 25 Mbps Hiper. Link: 155 Mbps Home. RF 10/31/2020 37

IEEE 802. 11 -standardi q Ratifioitu 1997 – 7 vuoden kehitystyön jälkeen q nopeus 1 tai 2 Mbps q 2. 4 GHz: n lisenssivapaa alue • MAC-kerros ~ Ethernetin kaltainen – CSMA/CA (Collision Avoidance) – piilolähettäjäongelma (hidden terminal ) • fyysinen kerros – kaksi eri ratkaisua radioaalloille – hajaspektritekniikkoja (Spread spektrum), jotka hajauttavat lähetyksen laajalle taajuusalueelle – infapuna-aallot 10/31/2020 38

ISM q (Industrial, Scientific, and Medical) Radiotaajuudet ovat säänneltyjä ja luvanvaraisia – ‘rajallinen luonnonvara: UMTS-lisenssit’ q ISM: Vapaassa käytössä olevia radiotaajuuksia mm. : – 902 -928 MHz, – 2. 4 -2. 483 GHz, – 5. 15 -5. 35 GHz, – 5. 725 -5. 875 GHz. • Eri maissa alueiden rajat ja säännökset ovat erilaisia • yleensä paljon häiritseviä muita laitteita – esim. 2. 4 GHz: n taajuudelle toimivat monet mikroaaltouunit – hyvin korkeiden taajuuksien käyttö teknisesti vaativaa 10/31/2020 39

Hidden terminal -ongelma Lähettäjä ei kuule C: n lähetystä. Jos A lähettää B: lle, niin tapahtuu törmäys! Vastaanottaja B A Lähettäjä C Este 10/31/2020 Piiloasema A: lle (hidden terminal) 40

q exposed station problem: • B: n lähetys A: lle estää turhaan C: tä lähettämästä D: lle A B 10/31/2020 C D 41

Ratkaisu piilolähettäjän ongelmaan q RTS (Request to send) • lähettäjä kysyy vastaanottajalta lähetyslupaa q CTS (Clear to send) • vastaanottaja antaa luvan lähettää RTS A B C D CTS 10/31/2020 42

Datan lähetys B --> C q B lähettää C: lle RTS-kehyksen (Request To Send) • kehyksessä datalähetyksen pituus • => B: n kuuluvuusalueella olevat (esim. A) tietävät olla lähettämättä q C lähettää B: lle CTS-kehyksen (Clear To Send) • • datalähetyksen pituus => C: n kuuluvuusalueella olevat (esim. D) tietävät olla lähettämättä 10/31/2020 43

RTS A 10/31/2020 CTS B C D 44

IEEE 802. 11 MAC-kerros q kaksi eri tapaa koordinoida lähetykset q. RTS, CTS, NAV qpelkät ajoitukset ja odottelut (~ Ethernet) q törmäyksiä voi sattua q ACK-kuittaus on tarpeen qainoa tapa saada selville menikö lähetys kunnolla perille 10/31/2020 45

Aikavälejä lähetyksen koordinointiin q IFS (Interframe space) • erilaisia aikavälejä – mitä lyhyempi aika sitä suurempi prioriteetti – DIFS (Distributed IFS) – määrää kuinka pitkään aseman on kuunneltava ennenkuin se voi valmistautua lähettämään tavallista dataa – SIFS (short IFS) – määrää kuinka pitkään on kuunneltava ennen kuittauksen lähettämistä – ( PIFS – odotusaika ei -kilpailevile lähetyksile) 10/31/2020 46

RTS, CTS ja NAV SIFS Lähettäjä RTS CTS data Vast. ottaja RTS CTS data Asema j RTS ACK SIFS Asema i ACK NAV (Net Allocation Vector) CTS NAV = muiden odotusaika RTS: n ja CTS: n jälkeen (osataan laskea) 10/31/2020 DIFS 47

SIFS < DIFS CSMA/CA: lähettäminen Voi lähettää vapaasti, jos kanava vapaa DIFSajan kilpailuikkuna DIFS SIFS Next frame Busy medium aikaviipaleita Odotetaan kanavan vapautumista 10/31/2020 Valitaan satunnainen aikaviipale ja odotetaan sen ajan. Jos mikään muu asema ei ole aloittanut lähetämistä, päästään itse lähettämään. 48

Satunnaisperääntyminen (Random backoff) q Kilpailuikkuna : 31 -1023 aikaviipaletta • oletusarvo 31 • kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienenee kun lähetys onnistuu – törmäys aina kaksinkertaistaa ikkunan q ikkunasta valitaan satunnainen odotusaika • aikaa vähennetään , jos kukaan muu ei ala lähettää q samankaltainen 10/31/2020 kuin Ethernetissä 49

Lähetysten kuittaukset DIFS Lähettäjä data Vastaanottaja kilpailuikkuna ACK SIFS DIFS Muu asema Odottelee perääntyy Jos lähettäjä ei saa kuittausta, niin sanoma lähetetään uudestaan 10/31/2020 50

Fyysinen kerros: hajaspektri q FHSS taajuushyppely (frequency hopping) • koko käytössä oleva taajuuskaista on jaettu useaan alikaistaan – – maksimissaan 79 alikaistaa a’ 1 MHz lähetyksessä käytettävä ainakin 6 eri alikaistaa • lähettäjä vaihtaa alikaistaa koko ajan tietyn kuvion mukaan => vähentää häiriöiden vaikutusta q DSSS suorasegvenssi (direct sequence ) • lähettää datan yhdessä satunnaisen bittisekvenssin (pseudo -noise) kanssa eli useana siruna (vrt. CDMA) • tuloksena hyvin laajakaistainen, kohinan kaltainen signaali – kestää hyvin häiriöitä – ei häiritse voimakkaampaa kapeakaista lähetystä – vaikeaa havaita, salakuunnella tai väärentää 10/31/2020 51

IEEE 802. 11 a Nopeudet 6 ->54 Mbps q Käyttää 5 GHz: n kaistaa q • herkkä monenlaisille häiriöille • USA: ssa 300 MHZ vapaa-alue (UNII) • Euroopassa varattu Hiper. LAN 2: lle q fyysinen kerros OFDM (Orthoganal Frequency Division Multiplexing) • useita alikanavien eri taajuuksia, jotka keskenään ortogonaalisia q laitteita vuoden 2001 lopussa 10/31/2020 52

IEEE 802. 11 b q Yhteensopivuus perusversion kanssa • 2. 4 GHZ: n alue • samankaltainen fyysinen kerros q nopeudet 5. 5 tai 11 Mbps (~10 Mbps perus. Ethernet) • nopeutus perustuu suurelta osin kehittyneempään modolointitekniikkaan – yhtä signaalimuutosta kohden enemmän bittejä • sopeutuu automaattisesti lähetyskanava ominaisuuksiin – nopeus voi olla vain 1 tai 2 Mbps! 10/31/2020 53

ETSI: n Hiperlan-standardit q Hiper. LAN-tavoitteita • • q suuret nopeudet (> IEEE: llä) turvallisuuspiirteet priorisointi yhteensopivuus 3 G-mobiililaitteiden kanssa Standardeja • • Hiper. LAN 1: 20 Mbbps Hiper. LAN 2: 25 -54 Mbps Hiper. Access: 25 Mbps Hiper. Link: 155 Mbps 10/31/2020 54

Hiper. LAN 2 q Nopea: fyysisellä tasolla 54 Mbps, verkkokerroksella q Fyysinenb kerros lähes samanlainen kuin 802. 11 a: ssa 25 Mbps) • OFDM (Orthogonal Frequency Digital Multiplexing) • 5 GHz q MAC-kerroksella dynaaminen aikajako (TDD, Time-Division Duplex) • MAC-kehys 2 ms – Resource Request -pyyntö ennen lähetystä – tässä kilpailua muiden lähettäjien kanssa – lähetysvuorot jaetaan ja lähetys tapahtuu ilman kilpailua q Yhteydellinen ja keskitetty valvoja => Qo. S • Sovituskerros: sovittaa erilaisten linkkikerrosten palvelut – solu- tai pakettiliikenteelle (atm tai Ethernet), UMTS, PPP, . . 10/31/2020 55

Hiper. Access ja Hiperlink q Hiperaccess • langaton laajakaistayhteys koteihin – vrt. x. DSL-yhteys ja kaapelimodeemi • 25 Mbps • max. 5 km: n etäisyydellä q Hiperlink • kiinteä kaksipisteyhteys • 17 GHz: n taajuusalueessa • 155 Mbps nopeus – atm-yhteensopivuus 10/31/2020 56

Home. RF q Korvaamaan kotiympäristössä 802. 11 b: n • 802. 11 b tarkoitettu yritysten käyttöön – kallis ratkaisu – jos laitteita tiiviisti kuten kotona 802. 11 b edellyttää keskitettyä valvontaa – ei sovi hyvin äänensiirtoon siirtoetäisyys n. 50 metriä q ääni + data q 10/31/2020 57

Laajaverkot (WAN) q Puhelinverkko • runkolinjat – digitaalisia, kuitua • local loop – analoginen, kierretty pari • kanavointi X. 25, Frame Relay q Atm-verkko q 10/31/2020 58

Peruskerros b Bittien generointi ja lähettäminen linjalle • miten bitit esitetään ja koodataaan – esim. voltteina ja ampeereina, taajuuksina ja vaiheina – Manchesterin koodaus • ajoitukset – kauanko yhden bitin lähetys kestää? • miten yhteys muodostetaan • millaiset liittimet 10/31/2020 59

Lainalaisuudet valonnopeus q informaatioteorian teoreemat q • maksimaalinen nopeus, jolla kanavalla voidaan siirtää dataa riippuu kanavan kaistan leveydestä – Nyquist: kohinattomalle kanavalle – Shannon: kohinaiselle kanavalle • teoreettiset raja-arvot – “ täysin kohinaton kanava, jossa pystytään erottamaan ääretön määrä tasoja” 10/31/2020 60

Tiedon koodaus signaaliin q bittien koodaukseen käytetään signaalin • taajuutta • amplitudia • vaihetta q signalointinopeus • signaalia / s • yksikkönä baudi 10/31/2020 61

Sinifunktio q perusesimerkki jaksollisesta funktiosta s(t) = A sin (2 p f t + q) A maksimiamplitudi f taajuus q vaihe 10/31/2020 62

Fourier-sarja (Tanenbaum ss. 78 -82) jaksollinen funktio voidaan esittää Fourier -sarjana q g(t) = c/2 + S ( An sin (2 pii n f t ) + Bn cos (2 pii n f t ) ) summassa n saa arvot 1: stä äärettömään f = 1/T An , Bn = Fourier-kertoimet (harmonics) q 10/31/2020 63

Fysikaalinen tulkinta q mielivaltainen jaksollinen signaali • generoidaan tarpeellinen määrä eritaajuisia siniaaltoja – siniaaltoja on helppo generoida – määrä voi olla myös ääretön • käytännössä mukaan vain äärellinen määrä – signaali vääristyy q spektri • signaalin siniaaltojen taajuuksien kokoelma 10/31/2020 64

Esimerkki: ‘b’-kirjain qb = 01100010 q tästä saadaan jaksollinen funktio, kun ajatellaan b: n lähetyksen toistuvan q 01100010 jakso T T = 8; f =1/T = 1/8 10/31/2020 65

q g(t) 10/31/2020 = 0, 0 <= t < 1 1, 1 <= t < 2 1, 2 <= t < 3 0, 3 <= t < 4 …. . 1, 6 <= t < 7 0, 7 <= t < 8 66

1. Kun integroidaan lausekkeet An, Bn ja Cn käyttäen ‘b’: n jaksollista funktioita, saadaan ‘b’-funktion Fourier-kertoimet. 2. ‘b’-signaalin tarkkaan esittämiseen tarvitaan ääretön määrä Fourier-sarjan kertoimia • signaali voidaan approksimoida äärellisellä määrällä termejä – äärellisellä määrällä sinifunktioita • mitä enemmän kertoimia sitä tarkempi approksimaatio 10/31/2020 67

Kaistanleveys (bandwidth) q signaalin kaistanleveys • f 2 - f 1, missä f 1 on pienin ja f 2 suurin signaalin siniaaltokomponentin taajuus q kanavan kaistanleveys • väli [ f 1, f 2 ], jolla alueella olevia taajuuksia kanava pystyy välittämään 10/31/2020 68

Kaistanleveys ja tiedonsiirto mitä suurempi kaistanleveys, sitä suuremmat taajuudet mahdollisia, sitä useampi Fourier-termi kaistaan mahtuu ==> signaalin muoto säilyy paremmin q signaalilla voi olla useita tasoja q • kaksi tasoa: 0 ja 1 • useampia tasoja : esim. 0, 1, 2 ja 3 10/31/2020 69

Kanavan siirtokyky 1. siirtonopeus ja siirrettävän tietoyksikön koko (‘signaalin pituus bitteinä’) ==> tietoyksikön siirtoaika eli sen jaksonpituus T 2. 1. Kertoimen taajuus = 1/T 3. rajallisessa kanavassa voi lähettää vain rajallisen määrän harmonic-termejä 4. termien määrä ==> signaalin laatu 10/31/2020 70

Esimerkki q kanavan nopeus 9600 bps q tietoyksikön koko 8 bittiä (‘b’) q tietoyksikön siirtoaika q T = 8/9600 = 0. 833 ms q 1. termi = 1/T = 9600/8 = 1200 Hz 10/31/2020 71

Esimerkki jatkuu q Jos kanavan kapasiteetti on 3000 Hz (~puhelinlinjalla ) q => kanavaan mahtuu 3000/1200 eli 2 termiä => lähetyksen laatu on huono 10/31/2020 72

Esimerkki jatkuu yhä q tiedonsiirtonopeus 38400 bps ja kanavan kaista 3000 Hz => 1. termi = 4800 Hz q => binääritietoa ei voida lähettää, sillä kaistaan ei mahdu yhtään tämän taajuisen signaalin termiä! 10/31/2020 73

Nyquistin kaava q maksimaalinen tiedonsiirtonopeus häiriöttömällä kanavalla C = 2 H log 2 V bps C = tiedonsiirtonopeus (bps) H = kaistanleveys V = tasojen lukumäärä 10/31/2020 74

Näytteiden otto q Nyquist q => Jos kanavan kaistanleveys on H, niin kaikki kanavan informaatio saadaan ottamalla kanavasta 2 H näytettä sekunnissa – tiuhempi näytteiden otto ei enää tuota lisää informaatiota 10/31/2020 75

Esimerkki q q q Modeemi yleisessä puhelinverkossa käyttää 8 tasoa. Verkon kaistanleveys on 3100 Hz. Mikä on tiedonsiirtonopeus? Nyquistin kaava: C = 2 H log 2 (V) bps C = 2*3100* log 2 (8) bps = 6200 * 3 bps = 18600 bps 10/31/2020 76

Kohinaksi kutsutaan johtimessa aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä – vahvistamaton signaali vaimenee kohinaksi q signaali-kohina -suhde SNR = 10 log 10 ( S/N ) d. B S = signaalin teho N =kohinan teho • ilmoitetaan desibeleinä • suuri SNR => hyvä signaalin laatu 10/31/2020 77

Shannonin kaava q maksimaalinen tiedonsiirtonopeus kohinaisessa kanavassa C = H log 2 (1+ S/N) bps H kaistan leveys S signaalin teho wateissa N kohinan teho wateissa 10/31/2020 78

Esimerkki q Yleisessä puhelinverkossa H = 3000 Hz ja SNR = 20 d. B. Mikä on (teoreettinen) maksiminopeus C? SNR = 20 = 10 log 10 (S/N) 2 = log 10 (S/N) eli S/N = 10**2 = 100 C = H log 2 (1+S/N) = 3000 log 2 (1+100) = 3000 log 10(101) / log 10(2) = 19974 bps 10/31/2020 79

Esimerkki jatkuu q Tyypillisesti SNR = 30 DB ==> q 3000 Hz: n kanavalla teoreettinen maksimi aina < 30000 käytettiin koodauksessa kuinka monta tasoa tahansa q q ‘luonnonlaki’ ~ valon nopeus 10/31/2020 80

Laajaverkot (WAN) q Puhelinverkko qkanavointi X. 25, Frame Relay q Atm-verkko q 10/31/2020 81

Kanavointi (multiplexing) b Kanavointi (tai limitys) • runkolinja yhteiskäytössä 10/31/2020 82

T 1 Carrier b 24 äänikanavaa, kanavista näyte vuorotellen b näyte = 8 bittiä, joista yksi pariteettibitti – 7*8000 = 56 000 bps dataa ja 8000 bps signallointi-infoa b kehys: – 24 * 8 = 192 bittiä – + kehystysbitti: 01010101 …. 10/31/2020 – 193 bittiä/125 ms => 1. 544 Mbps 83

b T 2 = 4*T 1 + tahdistusbitit = 6. 312 Mbps b T 3= 6*T 2 + tahdistusbitit = 44. 736 Mbps b T 4 = 7*T 3 + tahdistusbitit = 274. 175 Mbps b E 1 = 2. 048 Mbps • 32 * 8 bittiä dataa, joista 30 dataa varten ja 2 signallointiin b Ei+1 = 4*Ti => 8. 848, 34. 304, 139. 264, 565. 148 Mbps 10/31/2020 84

CCITT PCM b vähemmän signalontia, • 8 bittiä dataa, • common channel signaling – kehysbitti: 101010 … parittomissa kehyksissä • channel associated signaling – kullakin kanavalla oma signalointi alikanava » yksi bitti joka kuudennesta kehyksestä 10/31/2020 85

E 1 (2. 048 Mbps) b 32 kanavaa – 32 näytettä a’ 8 bittiä => 2. 048 Mbps • • 30 datakanavaa 2 signalointikanavaa eli 16 bittiä/kehys – neljä kehystä => 64 bittiä signalointidataa – 32 bittiä kanavien signalointiin – 32 bittiä kehyssynkronointiin + maakohtaisiin tarpeisiin 10/31/2020 86

SONET/SDH (ss. 125 -130) b SONET (Synchronous Optical NETwork) – Bellcore b SDH (Synchronous Digital Hierarchy) – ITU-T – eroaa vain hyvin vähän b korvaamaan eri tahoilla kehitetyt optiset TDMkäytännöt 10/31/2020 87

Tavoitteet b kaukopuhelun fyysisen kerroksen standardi • operaattoreiden yhteistoiminta – aallonpituus, ajoitus, kehysrakenne, … • • PCM-kanavoinnin ‘yhtenäistäminen’ digitaalikanavien limitys runkolinjoihin – T 3 => • toiminnan, hallinnan ja ylläpidon tuki – OAM 10/31/2020 88

b TDM • yksi kanava, josta aikaviipaleita alikanaville b synkroninen • • master clock, tarkkuus ~1/10**9 bitit lähetään kellon tahdissa b kehys • 810 tavua , 125 ms välein (~ PCM-näytteenottoa) • lähetetään, oli dataa tai ei 10/31/2020 89

b SONET-järjestelmä koostuu • kytkimistä • kanavointilaitteista • toistimista b yhteyshierarkia • sektio: kuitu kahden laitteen välissä • linja: kahden kanavointilaitteen väli • polku: lähteen ja kohteen väli 10/31/2020 90

SONET-kehys b 810 tavua = 9 riviä, jolla kullakin 90 saraketta • kehyksen 3 ensimmäistä saraketta hallintaa varten – kolmella ensimmäisellä rivillä ‘section overhead’ – kuudella viimeisellä ‘line overhead’ • 87 saraketta käyttäjän dataa = > SPE (Synchronous Payload Envelope) 10/31/2020 – 87*9*8*8000 = 50. 112 Mbps 91

SPE b kuljetushallinnon yksikkö b alkaa mistä tahansa kohtaa kehystä • osoitin alkuun – ‘line overhead’ 1. rivillä • voi jatkua toiselle kehykselle • ei tarvitse odottaa kehyksen alkua • esim. atm-solukuorma sopii paremmin b SPE: n 10/31/2020 1. sarake ‘path overhead’ 92

Datavirtojen limitys b siirtonopeus • 8*810 = 6480 bittiä => 51. 84 Mbps => STS-1 (Synchronous Transport Signal-1) b limitys • • • kolme STS-1 => STS-3 neljä STS-3 => STS-12 … => STS-48 = 2488. 32 Mbps b limitys 10/31/2020 tavuittain 93

X. 25 b (ss. 59 -60) ensimmäinen julkinen pakettikytkentäinen teknologia, maks 64 kbps • kehitettiin 70 -luvun lopussa, käytössä 90 luvulla, nyt väistymässä • vanhanaikaiseen puhelinverkkoon – vanhoja kuparikaapeleita => paljon virheitä => HDLC-tyyppinen siirtoyhteysprotokolla – virhetarkistus ja kuittaus sekä vuonvalvonta joka linkillä • tyhmiä päätteitä => älykkyys verkkoon 10/31/2020 => virtuaalipiiriverkko 94

Kehysvälitys (Frame Relay ) (ss. 60 -61) b “second-generation • • • X. 25” kehitettiin 80 -lopussa, käytössä 90 -luvulla virtuaalipiiriverkko (usein pysyvä) ei virhevalvontaa, ei vuonvalvontaa – lasikuitulinkit lähes virheettömiä • käytetään LANien yhdistämiseen – IP-liikennettä eri konttoreiden välillä – luotettavampi kuin Internet • 64 kbps … 1. 544 Mbps 10/31/2020 95

Frame relay b ‘virtual leased line’ – vastaa vuokralinjaa kahden pisteen välillä b nopeus 1. 5 Mbps • ‘purskeet’ täydellä nopeudella • keskimääräinen lähetysmäärä ei saa ylittää sovittua tasoa b myös monipisteyhteys mahdollinen • kehyksessä osoite, joka kertoo mihin yhteyteen lähetetään 10/31/2020 96

Pääte tai IP-reititin Kehysvälitys verkko Pääte tai IP-reititin 10/31/2020 Pääte tai IP-reititin 97

b voi lähettää kehyksiä (paketteja) – max 1600 tavua b minimaalinen’ • • yhteydellinen palvelu tunnistaa kehyksen alun ja lopun havaitsee siirtovirheet virheellinen kehys tuhotaan ei kuittauksia eikä vuonvalvontaa – kehyksessä yksi bitti, jolla voi ilmoittaa ongelmista 10/31/2020 98

Sovittu datan lähetysnopeus b Tästä käyttäjä maksaa b paketeilla kaksi eri prioriteettiä • kehyksessä 1 bitti tätä varten b taattu toimitus vain korkean prioriteetin paketeille • kun kytkimen puskuri liian täynnä, hävitetään alemman prioriteetin paketteja 10/31/2020 99

b Palvelun tarjoaja tarkkailee lähettämistä • tarkistaa tietyin välein, onko lähetetty liikaa – esim. 500 ms välein katsotaan, onko lähettäjä pysynyt sovitussa lähetysmäärässä (esim. 32 Kbps) ja lähettänyt vain 10 kpl 1600 bitin kehystä. – jos lähettää kehyksiä tiuhempaan kuin sovittu, ylimenevä osa kehyksistä merkitään alemman prioriteetin paketeiksi – toimitetaan perille vain, jos linjakapasiteettia 10/31/2020 riittää 100

b Mitä pitempi tarkkailun aikaväli, sitä purskeisempi voi lähetys olla, mitä lyhyempi sitä tasaisempi b palvelun tarjoaja yleensä ‘ylibuukkaa’ käytettävissä olevan kapasiteetin • datansiirto purskeista, vähän samanaikaisia aktiivisia lähettäjiä 10/31/2020 101

B-ISDN (Broadband Integrated Services Digital Network) (ss. 61 -65, 144 -147) b yksi verkko korvaamaan puhelinverkon ja kaikki erilliset verkot – X. 25, DQDB, frame relay, …, kaapeli-TV b sopii kaikille sovelluksille b ISDN • liian hidas, piirikytkentäinen b ATM (Asynchronous Transfer Mode) • siirtoteknologia, siirtopalvelu 10/31/2020 102

ATM (Asynchronous Transfer Mode) b Soluvälitys (cell relay) • pienet kiinteämittaiset solut – solukytkentäinen teknologia – 53 tavua: 5 tavua otsaketta, 48 käyttäjän dataa • virtuaalipiiri – virtuaalikanava • joustava – vakionopeutinen liikenne (audio, video) – purskeinen liikenne • 25 -622 Mbps 10/31/2020 – solun käsittely nopeaa 103

B-ISDN (Broadband Integrated Services Digital Network) b 1980 -luvulla: yksi verkko korvaamaan puhelinverkon ja kaikki erilliset verkot – X. 25, DQDB, frame relay, …, kaapeli-TV b sopii kaikille sovelluksille b vähittäinen muutos=> ISDN – liian hidas, piirikytkentäinen b ATM (Asynchronous Transfer – siirtoteknologia, siirtopalvelu 10/31/2020 Mode) 104

ATM-verkko b yhteydellinen verkko • yhteyspyyntö muodostaa kanavan – muut paketit kulkevat samaa reittiä • solujen järjestys taataan • mutta soluja voi kadota b yleensä WAN-verkkojen – telelaitokset b myös 10/31/2020 rakenne LAN-verkkoja 105

Verkon nopeudet b 155 Mbps • teräväpiirtotelevio • yhteensopivuus AT&T: n SONET siirtojärjestelmän kanssa b 622 Mbps • neljä 155 kanavaa b Gigabittejä tulevaisuudessa b Tarvitaan huippunopeat kytkimet! • Kytkentäaikaa korkeintaan muutama sata ns! 10/31/2020 106

atm-standardit b ATM FORUM b ITU b standardi määrittelee koko protokollapinon • sovelluskerrokselta fyysiselle tasolle 10/31/2020 107

Atm-käyttö b Runkolinjoissa • n. 80% on atm-linjoja – atm-kytkin on nopea – terabittejä sekunnissa – IP-over-atm – IP pitää atm-verkkoa linkkitason yhteytenä • LANeissa käyttö vähäistä 10/31/2020 108

10/31/2020 109

ATM-viitemalli b protokollapino • • • ATM-sovituskerros (~kuljetuskerros) ATM-kerros atm: n fyysinen kerros – riippumaton siirtomediasta: – usein SONET/SDH, T 1/T 3 b valvontataso ja käyttäjätaso (Control plane /user plane b verkonhallinta 10/31/2020 110

ATM-protollat b ATM-kerros • • solujen kuljetus solun rakenne virtuaalipiirien muodostus ja purku vuonvalvonta b AAL • 10/31/2020 • (sovituskerros) muodostaa paketeista soluja soluista paketteja 111

b valvonta taso (control plane) • yhteyksien valvonta b käyttäjätaso • • • (user plane) datasiirto vuonvalvonta virheiden korjaus b verkonhallinta • resurssien hallinta 10/31/2020 • kerrosten toiminnan koordinointi 112

b telelaitosten suurisuuntainen projekti – koko puhelinverkon korvaaminen! – muiden televerkkojen korvaaminen – TV-verkkojen ‘kaappaaminen’ b käytössä lähinnä runkoverkkoina • TCP/IP kulkee atm-verkossa => – “ linkkikerroksen yhteys” 10/31/2020 113

Erilaisia IP-reitittimiä yhdistäviä linkkejä X. 25 -verkko atm-verkko puhelinverkko 10/31/2020 114

5. 6 Verkkokerros atm-verkoissa b toiminnallisesti atm-kerros vastaa verkkokerrosta • solujen siirto lähettäjältä vastaanottajalle – reititys – globaali osoittaminen • samankaltainen kuin X. 25: n 3 kerros b => siis käsitellään tässä b monet kuitenkin pitävät siirtoyhteys 10/31/2020 kerroksena, jopa peruskerroksena! 115

atm-kerros on yhteydellinen b virtuaalikanava (virtual channel) • yksisuuntainen b atm-kerroksella • • ei käytetä kuittauksia tarkoitettu luotettaville valokaapeliverkoille tosiaikainen liikenne b solujen järjestys virtuaalikanavassa säilyy • eri virtuaalikanavilla järjestystä ei taata 10/31/2020 116

2 -tasoinen yhteyshierarkia b siirtopolulla (transmission path) virtuaalipiirit voidaan ryhmitellä virtuaalipoluiksi(virtual path) – ~ johtokimppu – reititetään yhdessä 10/31/2020 117

b rajapinnat • UNI (User-Network Interface) • NNI (Network-Network Interface) – kahden atm-kytkimen (reitittimen) välillä b solun rakenne • 5 tavun otsake • 48 tavua dataa 10/31/2020 118

soluotsake 4 bittiä 8 bittiä GFC VP I GFC VPI VCI PTI CLP HEC 16 bittiä VC I 3 bittiä 1 bitti 8 bittiä C PTI L HEC P General Flow Control Virtual Path Identifier Virtual Channel Identification Payload Type Cell Loss Priority Header Error Check GFC on vain UNI-liitännässä, NNI-liitännässä VPI on 12 bittiä. (GFC on bugi !) 10/31/2020 119

Kuorman tyyppi 000 001 010 011 100 101 110 111 käyttäjän dataa, ei ruuhkaa, solutyyppi 0 käyttäjän dataa, ei ruuhkaa, solutyyppi 1 käyttäjän dataa, ruuhkaa, solutyyppi 0 käyttäjän dataa, ruuhkaa, solutyyppi 1 hallintatietoa vierekkäisten reitittimien välillä hallintatietoa lähde- ja kohdereitittimen välillä resurssinhallintasolu (ABR ruuhkan valvonta) varattu tulevaan käyttöön 10/31/2020 120

b CLP • tärkeä tai vähemmän tärkeä solu • ruuhkan sattuessa hävitetään ensin vähemmän tärkeät b HEC • laskee tarkistussumman otsakkeelle 10/31/2020 – korjaa yhden bitin virheet – havaitsee noin 90 % virheryöpyistä – valokuidussa suurin osa virheistä yhden bitin virheitä 121

yhteyden muodostus b pysyvät virtuaalipiirit – ~ vuokralinja (permanent) b kytkentäiset virtuaalipiirit – ~puhelun muodostaminen b teknisesti yhteyden muodostuksen hoitaa valvontataso – ITU-protokolla Q. 2931 b loogisesti toimintaa 10/31/2020 osa verkkokerroksen 122

b b hankitaan virtuaalipiiri signallointia varten – pyyntösolut virtuaalipolun 0 virtuaalipiiriin 5 – jos varaus onnistuu, muodostetaan uusi virtuaalipiiri, jossa sovitaan yhteydestä tarkemmin yhdeyden muodostuksessa käytetään 6 sanomatyyppiä • SETUP • CALL PROCEEDING • CONNECT ACK • RELEASE COMPLETE 10/31/2020 123

b monilähetyskanava • muodostetaan normaali yhteys yhteen vastaanottajaan • lisätään uusia vastaanottajia (ADD PARTY) b atm-osoitteita on kolmenlaisia • 20 tavun mittainen OSI-osoite – maantieteellinen (maa) – organisaation mukaan • 15 -numeroinen ISDN-puhelinnumero 10/31/2020 124

Reititys b reititys virtuaalipolkutunnuksen mukaan • kerran tehty, helppo lisätä uusia virtuaalikanavia • nopeampi teknisesti • uudelleenreititys helppoa • suljetut käyttäjäryhmät helppo toteuttaa b reititysalgoritmin 10/31/2020 voi valita vapaasti 125

Palveluluokat b b b CBR constant bit rate – T 1 - piiri, ~sähköjohto RT-VBR variable bit rate, real time – videokonferenssi NRT-VBR variable bit rate, non-real time – multimedia sähköposti ABR available bit rate – selailu www-verkossa UBR unspecified bit rate – tiedonsiirto tausta-ajona, IP-pakettien siirto 10/31/2020 126

Palvelusopimus b Asiakkaan ja verkon välinen sopimus • asiakkaan liikenteen kuvaus • sovittu palvelun laatu (Quality of Service) • sopimuksen noudattamisehdot ja rikkomissanktiot b sekä liikenteen kuvaus että palvelun laatu esitettävä mitattavina suureina • atm-standardin Qo. S-parametrit 10/31/2020 127

Qo. S-parametrit PCR (Peak Cell Rate) b SCR (Sustained Cell Rate) b MCR (Minimun Cell Rate b CVDT (Cell Variation Tolerance) b CLR (Cell Loss Ratio) b CTD (Cell Transfer Delay) b CDV (Cell Delay Variation) b CER (Cell Error Ratio) b SECBR (Severely-Errored Cell Block Ratio) b CMR (Cell Misinsertion Ratio) 10/31/2020 b 128

Liikenteen tasoitus (Traffic shaping) GCRA (Generic Cell Rate Algorithm) • tarkistaa joka solusta, onko se sovittujen liikenneparametrien mukainen • kaksi parametria – PCR maksimi saapumisnopeus » T= 1/PCR minimi solujen välinen aika – CDVT hyväksytty viipeen vaihtelu • solu ei ole parametrien mukainen, jos se saapuu liian pian edellisen jälkeen – hylätään / merkitään tarvittaessa 10/31/2020 129 poistettavaksi b

Ruuhkan valvonta b ruuhka on ongelmallista • suuret nopeudet • suuret linjojen määrät kytkimissä b pitkäkestoinen ruuhka • liian paljon liikennettä b lyhytkestoinen ruuhka • liikenne purskeista 10/31/2020 130

Ruuhkan valvontamenetelmät atm-verkossa ruuhka pyritään estämään – erittäin nopea verkko – tosiaikainen liikenne b pääsyvalvonta (admission control) – hyväksytään vain ellei haittaa muita – reiluus b resurssien varaus (resource reservation) – varataan kaikki resurssit etukäteen – SETUP-paketti varaa linjakapasiteettia edetessään 10/31/2020 – varaukset keskimääräiselle vai b 131

ABR-liikenteen ruuhkan valvonta b ruuhkatilanteen sattuessa • CBR- ja VBR-liikennettä ei voi hidastaa • UBR-liikenne voidaan kokonaan lopettaa • vain ABR-liikennettä voidaan hidastaa – vain ABR-käyttäjiä pyydettävä hidastamaan b ruuhkan valvonta perustuu lähetysnopeuden pienentämiseen ruuhkatilanteessa (rate-based congestion control) 10/31/2020 132

RM-solu b aina tietyin välein (k solun välein) lähettäjä lisää datavirtaan RM-solun (resource management) b RM-solu kulkee samaa polkua kuin datasolut, mutta kytkimet käsittelevät sitä eri tavalla b kohteeseen saapunut RM-solu tutkitaan, päivitetään ja palautetaan takaisin 10/31/2020 133 lähettäjälle

b ylikuormitetut kytkimet voivat myös itse ilmoittaa ruuhkasta • lähettämällä RM-solun lähettäjälle • asettaa vastaanottajalle menevässä solussa PTI-kentän bitin – nämä solut voivat kuitenkin kadota ruuhkassa b RM-solun lähettäjä huomaa aina, jos solu ei tule takaisin riittävän nopeasti 10/31/2020 134

b nykyinen lähetysnopeus (ACR) – MCR < ACR < PCR b jos ruuhkaa lähetysnopeutta pienennetään – ei kuitenkaan pienemmäksi kuin miniminopeus b jos ei ruuhkaa lähetysnopeutta kasvatetaan – ei kuitenkaan suuremmaksi kuin maksiminopeus b lähetetyssä RM-solussa on lähettäjän toivoma lähetysnopeus (ER) b kytkimet tarvittaessa muuttavat nopeuden pienemmäksi b 10/31/2020 kun RM-solu palaa lähettäjälle, lähettäjä 135

Atm-LAN b atm-teknologian käyttö lähiverkoissa – LAN: ina – siltana LAN: ien välissä b yhteydettömän LAN-palvelun toteuttaminen yhteydellisessä atm-verkossa – kullakin koneella atm-virtuaalipiiri jokaiseen toiseen koneeseen (pysyvä /tarvittaessa muodostettava) – paketti kapseloidaan ATM AAL -sanomaan ja lähetetään tavalliseen tapaan – miten IP-osoite => virtuaalipiirin osoite? 10/31/2020 (ARP-protokolla) 136

b atm-lähiverkko ei ole yleislähetysverkko b LES (LAN Emulation Server) – kyselypaketti LES: lle – LES etsii osoitteen ja palauttaa sen kyselijälle b BUS (Broadcast /Unknown Server) – yhteys kaikkiin koneisiin – yleislähetys = paketti jokaiselle erikseen 10/31/2020 137

Laajaverkot (WAN) b Puhelinverkko • runkolinjat – digitaalisia, kuitua • local loop – analoginen, kierretty pari • kanavointi 10/31/2020 138