Kestvn kehityksen kansalaisraati 2019 2020 Kestvn kehityksen kansalaisraati

Kestävän kehityksen kansalaisraati 2019 -2020

Kestävän kehityksen kansalaisraati 2019 -2020 • 900 ilmoittautui 500 vastasi • 2/3 oli naisia • vajaa puolet oli 29– 49 -vuotiaita, alle 29 vuotiaita 15 % ja yli 50 vuotiaita 40% -> vastaajissa painottuvat yli 50 vuotiaat (3, 5 milj 1564, alle 1 milj alle 15 v, 1, 2 milj yli 65 v) • korkeakoulututkinnon oli suorittanut lähes 75 prosenttia. (73 % suorittanut jonkin tutkinnon perusasteen jälkeen) • Vastaajista 85 prosenttia asui kaupungeissa ja taajama-alueilla. (80 % suomalaisista asuu taajamissa) 2 | 24. 10. 2021

3 | 24. 10. 2021

4 | 24. 10. 2021

100 0 -100 • Kansalaisraatilaiset pysyttelivät melko lähellä keskiosaa. Kaikki tulokset ovat koko ruudun suurennos. -100 0 10 0

50 Kansalaisraati 2020, n = 200 Suomalaiste n koulutustas o Nuorten lukutaito Korruption kokemus Koettu elämänlaatu Sairastavuus Lehdistönvapauden toteutuminen Ilmanlaat u Osallistuminen kv. kriisinhallintaan Kirjastopalveluiden käyttö Puuston määrä Päivittäistavarakaupa n saavutettavuus Nuorten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan Nuorten aikuisten tyytyväisyys elämään NEET -nuoret Nuorten kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin 50 Uusiutuvan energian osuus loppukäytöstä Kasvihuonekaasupäästö Kehitysyhteisty t Luonnon ö- rahoitus Ensirekisteröityjen monimuotoisuu Sukupuolten autojen co 2 -päästöt s palkkaero Kiintiöpakolaisten määrä Jokien ravinne. Alityöllisten osuus kuorma Ympäristölle haitalliset Itämereen tuet Perustoimeentulotue Suomalaisten n kulutuksen saajien määrä hiilijalanjälki 50 50

3. Suomen luonnon monimuotoisuus (146) (EOS: 0) 4. Suomen jokien ravinnekuorma Itämereen: (142) (EOS: 4) 5. Ilmanlaatu Suomessa: (140) (EOS: 3) 6. Ympäristölle haitallisten tukien määrä Suomessa: (140) (EOS: 4) Ilmanlaatua lukuun ottamatta muut indikaattorit sijoittuivat hyökkää sektorille. 50 Luonnon ja ympäristön tila

3. Suomen luonnon monimuotoisuus (146) (EOS: 0) Punainen X indikaattorin päällä merkitsee, että joko kysymystä tai indikaattoria on muutettu viime vuoteen verrattuna, eikä tieto siksi ole vertailukelpoista edelliseen kansalaisraatiin verrattuna. Luonnon monimuotoisuus arvioitiin molemmilla akseleilla huonoksi, ja on siksi Hyökkää –kategoriassa. ”Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen jatkuu ja se on huolestuttavaa etenkin koska ilmaston muutoksen edetessä luonto ja sen eliöstö kohtaavat koko ajan lisää uhkia. Nykytila ei ole huonoin mahdollinen, mutta trendit eivät kerro hyvää tulevaisuudesta. ” 50 Luonnon ja ympäristön tila

4. Suomen jokien ravinnekuorma Itämereen: (142) (EOS: 4) Kansalaisraatilaiset arvioivat tämän indikaattorin tilanteen positiivisemmaksi kuin edellinen raati, vaikka itse indikaattorissa ei vastaavaa positiivista kehitystä olekaan nähtävillä. ”Ravinteiden poisto ja poistuminen valumavesistä ja taajamien jätevesistä paranevat koko ajan. Peltojen ja maatalouden osalta tilanne ei ole yhtä hyvä, mutta paranevat menetelmät auttavat sielläkin. ” 50 Luonnon ja ympäristön tila

5. Ilmanlaatu Suomessa: (140) (EOS: 3) Tämä oli yksi selkemmistä ”Vahvista” kategorian indikaattoreista. Raadin arvio oli viime vuoteen vielä selkeästi positiivisempi kuin edellisen raadin. Pohdimme syyksi mm. paljon julkisuudessa ollutta keskustelua Intian ja Kiinan suurkaupunkien saastetilanteesta. ”Minun on hyvin vaikea samaistua huoleen Suomen ilmanlaadusta verratessani tilannetta kansainväliseen tasoon ja kokemuksiini miljoonakaupungeissa asumisesta. Tietenkin ilmalaatua pitää tarkkailla ja hiukkaspäästöjen vähentämiseksi tehdä töitä. ” 50 Luonnon ja ympäristön tila

50 Luonnon ja ympäristön tila 6. Ympäristölle haitallisten tukien määrä Suomessa: (140) (EOS: 4) Avoimissa vastaukset jakaantuivat pitkälti kahteen kategoriaan; Niihin jotka ymmärsivät tuilla olevan muita positiivisia vaikutuksia muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja niihin, jotka pitivät asiaa yksiselitteisesti negatiivisena. Keskiarvona raatilaiset sijoittivat tukien määrän Hyökkää-sektroille. ”Tämä on monimutkainen asia, kuten tekstissä todettiin. Esimerkiksi turpeen tuet voitaisiin lakkauttaa mielestäni tältä seisomalta, mutta silläkin toisaalta olisi varmasti näitä ns. negatiivisia vaikutuksia työllistymiseen. On hyvä, että ympäristölle negatiiviset tunnistetaan, ja että ne myös tunnistetaan moniulotteisesti, eikä mustavalkoisesti vain hyväksi tai huonoksi. ”

Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta 2. Suomen kasvihuonekaasupäästöt (131) (EOS: 3) 3. Metsiemme puuston määrä: (130) (EOS: 2) 4. Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä: (128) (EOS: 3) 5. Business Finlandin rahoitus resurssitehokkaisiin ja hiilineutraaleihin ratkaisuihin: (128) (EOS: 18) 6. Luonnonvarojen kulutus RMC-jaottelulla: (126) (EOS: 32) Muutosta tapahtunut yleisesti positiivisempaan suuntaan

Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta 2. Suomen kasvihuonekaasupäästöt (131) (EOS: 3) Kasvihuonepäästöjen indikaattorin osalta muutos oli suhteellisen suuri sen siirryttyä hyökkää -sektorilta vahvista-sektoriin ilman että indikaattori tai sen tulkinta antaisi aihetta näin suureen muutokseen. Mahdollisena selityksenä tälle saattaa olla, että viimeaikaiseen kehitykseen on ajateltu myös esim. hallituksen hiilineutraaliustavoite. ”Kehitys menee oikeaan suuntaan ja nykytilannekaan ei ole niin paha, kuin voisi olla. Toisaalta suomalaisten päästöissä tulisi ottaa huomioon myös kulutuksen aiheuttamat päästöt muualla maailmassa. Harva suomalainen voi sanoa olevansa osaton esim. Kiinan päästöihin, koska suurin osa ostaa siellä tuotettuja tavaroita. Tulevaisuuden näkymät ainakin energiasektorin osalta näyttävät hyvältä. ”

Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta 3. Metsiemme puuston määrä: (130) (EOS: 2) Puuston määrä oli yksi vahvoista vahvista-kategorian indikaattoreista, mutta avoimissa vastauksissa tuotiin vahvasti esiin, ettei puuston määrän kasvu ole automaattisesti hyvä asia, jos se tapahtuu luonnon monimuotoisuuden kustannuksella. ”Metsien puustomäärän kasvu on positiivinen asia, mutta se on vaarantanut luonnon monimuotoisuuden monilla alueilla erityisesti Etelä-Suomessa. Luonnonsuojelua ei sovi unohtaa ja luonto ja metsät tulee nähdä muunakin kuin taloudellisena resurssina. Luonnontilaisessa metsässä sitä paitsi maaperä sitoo enemmän hiiltä kuin talousmetsä, jolloin pelkkä puun kasvu ei ole hiilinielu vaan koko metsäekosysteemi. ”

Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta 4. Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä: (128) (EOS: 3) Raadin positiivisempi suhtautuminen oli linjassa indikaattorin kehityksen kanssa ja se sijoittuu nyt vahvista-kategorian sijasta varmista-kategoriaan. ”Yllätyin siitä, miten suuri osuus Suomen energiasta on uusiutuvista lähteistä! Kehitys on menossa ehdottomasti oikeaan suuntaan. Ja vaikka monesti kuulee, että ei sillä ole väliä, mitä ratkaisuja Suomessa tehdään, niin mielestäni tällä osastolla Suomella olisi todella hyvä sauma, valtiontalouden ja viennin kannalta, ottaa kaikki irti uusista innovaatioista ja olla edellä kävijä sekä suunnannäyttäjä!”

Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta 5. Business Finlandin rahoitus resurssitehokkaisiin ja hiilineutraaleihin ratkaisuihin: (128) (EOS: 18) Tässäkin kehitys on ollut raatilaisten mukaan positiivisempaa, kuin indikaattori antaa ymmärtää, vaikka positiivista kehitystä onkin tapahtunut. Nyt indikaattori päätyi nipin napin Varmista-kenttään viime vuoden Hyökkää-kentän sijasta. ”Suunta on ollut hyvä ja resurssitehokkaisiin ja hiilineutraaleihin ratkaisuihin tulee ehdottomasti satsata innovaatio- ja kehittämisrahoitusta. Suomella on tässä vahvaa osaamisnäyttöä. ”

Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta 6. Luonnonvarojen kulutus RMC-jaottelulla: (126) (EOS: 32) Kehitys nähtiin hennosti positiivisena, vaikka indikaattorin tiedot olivatkin melko vanhoja. Positiivisesta kehityksestä huolimatta pysyttiin hyökkää-sektorilla. ”Luonnonvarojen kulutus on joka tapauksessa kestämättömällä tasolla, mutta positiivisena voi pitää sitä, että merkittävää nousua ei ole tapahtunut. Siirtymä tehokkaaseen kiertotalouteen olisi suotava. ”

Kulutus ja julkiset hankinnat 3. Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki: (201) (EOS: 2) 4. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio: (198) (EOS: 1) 5. Ensirekisteröityjen autojen hiilidioksidipäästöt: (195) (EOS: 10) 6. Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä: (194) (EOS: 3) Indikaattorit jakautuivat ”Hyökkää” ja ”Vahvista” sektoreille, eli nykytila ei missään nähty hyvänä, mutta osa indikaattoreista on liikkunut positiiviseen suuntaan.

Kulutus ja julkiset hankinnat 3. Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki: (201) (EOS: 2) Keltainen risti indikaattorin päällä kertoo, että raatilaisten arvio on pysynyt samana viime vuoteen verrattuna. Kulutuksen hiilijalanjälki arvioitiin siten niin viime kuin tänä vuonnakin hyökkää-sektorille. ”Kulutuksen hiilijalanjäljen alentamiseen tulisi kiinnittää entistä paremmin huomiota, vaikka viimeaikainen kehitys on ollut ihan hyvällä mallilla. Tarvitaan enemmän kannustavia ja ohjaavia keinoja kestävämpien kulutusvalintojen tekemiseen. Ylipäätään kulutusta tulisi tarkastella kriittisesti ja ostaa vain todelliseen tarpeeseen. Kulutusyhteiskunta on vanhentunut yhteiskuntamalli. ”

Kulutus ja julkiset hankinnat 4. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio: (198) (EOS: 1) Kulutuskoriin halutaan sisällyttää jokin ruokaan liittyväindikaattori, mutta hyvän löytäminen on haastavaa. Tämä sijoittui lähes täysin nelikentän keskelle. ”Julkisissa palveluissa pitää panostaa entistä enemmän kasvisruokailuun, eritoten niin, että tarjotaan maistuvaa kasvisruokaa. Asenteet eivät muutu, jos kasvisruoka maistuu mauttomalta tai jopa pahalta. Hävikin pienentämiseen on jo herätty, mikä on hyvä asia. ”

Kulutus ja julkiset hankinnat 5. Ensirekisteröityjen autojen hiilidioksidipäästöt: (195) (EOS: 10) Tämä indikaattori oli yksi harvoista, joka liikkui selkeästi huonompaan suuntaan. Analysoimme, että viimeisen vuoden aikana käyty keskustelu liikenteen päästöistä on saanut raatilaiset kriittisemmäksi viimeaikaisen kehityksen suhteen. ”Käyttöön pitäisi saada vähäpäästöisiä autoja paljon nykyistä nopeammin. Koska autontuotannon päästöt ovat myös suuret, pääpaino pitäisi olla sillä että kannustetaan muuntamaan nykyistä autokantaa vähäpäästöiseksi. ”

Kulutus ja julkiset hankinnat 6. Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä: (194) (EOS: 3) Muutosta viime vuoteen ei juurikaan tapahtunut, mutta indikaattoriin tulisi saada vahvempi kierrätysaspekti mukaan pelkän jätteen määrän lisäksi. Myös esimerkiksi vaate- ja elektroniikkajätteen kierrätys herätti huolta. ”Lajittelu ja kierrätys alkavat olla luonnollisia asioita, mutta miten estää uuden jätteen syntymisen kasvua. Esim. vaatteiden osalta ihmiset tuntuvat pesevän omatuntoaan uusien tuotteiden ostamisesta sillä, että vievät vanhat kirpparille. Valistusko tähän auttaisi. ”

Työelämä, laatu ja muutos 2. Työllisyysaste: (181) (EOS: 1) 3. Työn tuottavuus: (178) (EOS: 5) 4. Pienitulosten työssäkäyvien osuus: (179) (EOS: 7) 5. Alityöllisten osuus: (178) (EOS: 13) 6. Kokemus työn rasittavuudesta: (178) (EOS: 4) 7. Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön: (177) (EOS: 10) 8. Mahdollisuudet oppimiseen työssä: (178) (EOS: 7) 9. Sukupuolten välinen palkkaero: (178) (EOS: 2) 10. Suurten yritysten globaali vastuullisuus: (176) (EOS: 6) Korissa havaittavissa runsaasti hajautuneisuutta. Osa kysymyksistä oli myös hyvin kokemusperusteisia, joita voi olla haastava analysoida.

Työelämä, laatu ja muutos 2. Työllisyysaste: (181) (EOS: 1) Työllisyysasteen kohoamista pidettiin hyvänä asiana, mutta erityisesti korin muun indikaattorien tietoihin peilaten, raatilaiset muistuttivat, ettei työllisyysasteen keinotekoinen nostaminen paranna kenenkään tilannetta. ”Se, että työllisyysaste on kasvanut Suomessa on hyvinvointivaltion kulurakenteen kannalta hyvä uutinen. Olemme kuitenkin yhä tavoitetasosta jäljessä, jos verrataan samanlaisen sosiaalijärjestelmän Pohjoismaihin. Työllisyysastetta ei kuitenkaan mielestäni saa kasvattaa keinotekoisesti niin, että tehdyn työn laatu laskee ja palkalla on vaikeaa tulla toimeen. Siksi ainoastaan työllisyysasteeseen ei tulisi keskittyä indikaattorina. ”

Työelämä, laatu ja muutos 3. Työn tuottavuus: (178) (EOS: 5) Kansalaisraatilaiset olivat kriittisiä sen suhteen, millaista työn tulisi kestävässä yhteiskunnassa olla; Mitä tuotettaan ja miten? ”Työn tuottavuus on arvioitu rahassa. Ehkä jatkossa arviossa on myös tuottavuus hyvinvoinnissa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisenä? "Kaikki kuluttaminen tuottaa päästöjä". Jospa ihmiset eivät halua tehdä sellaista tuottavaa työtä, josta saa korvauksen taloudelliseen kuluttamiseen? ”

Työelämä, laatu ja muutos 4. Pienitulosten työssäkäyvien osuus: (179) (EOS: 7) Vaikka muutosta hyökkää- ja huolestu-sektoreiden välimaastosta ei ollutkaan tapahtunut, oltiin viimeaikaisesta kehityksestä huolestuneita. ”Tilanne on yllättävän hyvä eli pienituloisten prosentti on kovin pieni. Mutta toisaalta kehitys on huono, koska matalapalkatut työt ja nollatuntisopimukset lisääntyvät. Tämä ei luo vakautta ei turvallisuutta, kun ihmisten, joilla on jatkuva taloudellinen epävarmuus päällä, määrä kasvaa. ”

Työelämä, laatu ja muutos 5. Alityöllisten osuus: (178) (EOS: 13) Tämäkin oli yksi harvoista laskevista indikaattoreista. Analysoimme, että raadin työskentelyn aikaan paljon julkisuudessa ollut alustatalous ja erityisesti erilaisten ruokalähettipalveluiden työehdot vaikuttivat arvioon. ”Mahdollisuus osa-aikatyöhön on lisääntynyt mm kauppojen aukioloaikojen pidentymisen seurauksena. Toisille osa-aikatyö sopii, mutta muutaman tunnin työllä ei tule toimeen vaan jää erilaisten tukien varaan. ”

Työelämä, laatu ja muutos 6. Kokemus työn rasittavuudesta: (178) (EOS: 4) Tämä ja kaksi seuraavaa kysymystä olivat luonteeltaan sellaisia, jotka riippuvat vahvasti siitä, tekeekö asiantuntijatyötä vai ruumiillista työtä. Koska suurin osa vastaajista oli korkeasti koulutettuja, tämä luultavasti heijastui vastauksissa. ”Olen seurannut läheltä sekä ylityöllistettyjen että pätkätöissä paineistettujen henkilöiden kamppailua loppuun palamisesta toiseen, joten näkemykseni on tilastojen mukainen: työhyvinvointi ei ole Suomessa hyvällä tasolla. ”

Työelämä, laatu ja muutos 7. Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön: (177) (EOS: 10) ”Monilla on kuva siitä, että omaan työhön pääsee vaikuttamaan. Tämä riippuu varmasti paljon myös ammattialasta. Perinteisen tehdas/liukuhihnatyön väheneminen lisää varmasti myös mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön. Työn tuunaaminen on tulevaisuutta. ”

Työelämä, laatu ja muutos 8. Mahdollisuudet oppimiseen työssä: (178) (EOS: 7) ”Mahdollisuudet oppimaan työssä ovat keskittyneitä korkean koulutuksen, tuottavuuden ja tulojen aloille. Tämä on osittain luonnollista - kilpailu samoilla aloilla on kovaa mutta muutkin alat voisivat koulutuspanostuksesta hyötyä ehkä enemmän lähtötason ollessa alhaisempi. Tähän tilanteeseen voisi hyödyntää esim. korkeakouluja tutkimukseen ja ratkaisunhakuun. ”

Työelämä, laatu ja muutos 9. Sukupuolten välinen palkkaero: (178) (EOS: 2) Muutosta suuntaan tai toiseen ei ole tapahtunut raadin näkemyksissä, mikä vastaa myös indikaattorin kehittymistä viime aikoina. ”Sukupuolten palkkaerosta on päästävä lopullisesti vuonna 2020! Niin kauan kun Suomessa on sukupuolten välinen palkkaero, emme ole tasaarvoinen maa. Useat naisvaltaiset alat ovat lähtökohtaisesti matalapalkkaisia ja ylläpitävät sukupuolten välistä palkkaeroa, esimerkiksi lasten- ja vanhustenhoitajat. Aloilla on pula työvoimasta mutta matala palkka ei korreloi työn vaativuuden kanssa saati motivoi pysymään alalla. ”

Työelämä, laatu ja muutos 10. Suurten yritysten globaali vastuullisuus: (176) (EOS: 6) Jokaiseen koriin on haluttu tuoda Suomen globaaliin vastuuseen liittyvä indikaattori, sillä globaalin vastuun edistäminen ei ole vain kehitysyhteistyötä. ”Varovaisen positiivinen näkemys nykytilanteesta ja kehityksestä selittyy sillä, että vaikka Suomi onkin pieni maa, niin täällä on yhä enenevissä määrin otettu huomioon globaali vastuullisuus. Kuinka tätä kehitystä tuetaan ja kuinka saamme yhä useamman suomalaisen yrityksen kiinnittämään huomiota heidän toimitusketjuihinsa? ”

Koulutus ja osaamisen kehittäminen 2. Suomalaisten koulutustaso: (121) (EOS: 1) 3. Osallistuminen aikuiskoulutukseen: (121) (EOS: 5) 4. Sertifioidut kestävän kehityksen päiväkodit ja koulut: (121) (EOS: 8) 5. Nuorten lukutaito: (121) (EOS: 2) 6. Nuorten kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ja politiikkaan: (121) (EOS: 1) 7. Kirjastopalveluiden käyttö: (121) (EOS: 2) 8. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus BKT: sta: (121) (EOS: 9) Koulutukseen liittyviä kysymyksiä on pidetty pitkään Suomen vahvuutena. Myös kansalaisraatilaiset olivat samaa mieltä, ja sijoittivat lähes kaikki indikaattorit selkeästi nykytilansa puolesta hyväksi, mutta osan indikaattoreista viimeaikainen kehitys huolestuttaa.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen 2. Suomalaisten koulutustaso: (121) (EOS: 1) Vaikka koulutustaso ei viimeaikoina olekaan todellisuudessa noussut, kansalaisraatilaiset asettivat sen viime vuotta korkeammalle Vahvista –kenttään. ”Koulutustason lasku ei ole ollut suurta. Pidän kuitenkin huolestuttavana koulutukseen kohdistuneita leikkauksia, jotka näkyvät erityisesti toisella asteella ja korkeakouluissa. Lähiopetuksen määrä ja sitä myötä koulutuksen taso ovat laskeneet ja pitkällä tähtäimellä tämä ei voi olla vaikuttamatta myös koulutuksen arvostukseen. ”

Koulutus ja osaamisen kehittäminen 3. Osallistuminen aikuiskoulutukseen: (121) (EOS: 5) Vaikka raatilaiset asettivat indikaattorin tilan viime vuotta paremmaksi asettamalla sen Huolestu kentästä Varmista kettään, nousi avoimissa vastauksissa esiin huoli siitä, saavuttaako oikeanlainen koulutus oikeat ihmiset. ”Aikuiskoulutuksen suosio on hieman hiipunut, mutta huolestuttavampaa on se että koulutukseen osallistuminen ei jakaudu tasan väestössä. Heikommassa taloudellisessa asemassa olevat osallistuvat muita vähemmän aikuiskoulutukseen. ”

Koulutus ja osaamisen kehittäminen 4. Sertifioidut kestävän kehityksen päiväkodit ja koulut: (121) (EOS: 8) Indikaattoria ihmeteltiin, sillä kestävän kehityksen opetus kuuluu nykyään opetussuunnitelmaan. Sen toteutumista on kuitenkin hankala mitata tämänkaltaisessa toteutuksessa. ”Tarvittaisiin jonkinlaista laajempaa tarkastelua kestävän kehityksen teemojen ja ekososiaalisen sivistyksen näkymisestä koulujen opetuksessa. Tuntuma on, että aihe on ollut vuosi vuodelta enemmän esillä, mutta toisaalta harvat Suomessa aiheesta tehdyt tutkimukset paljastavat, että eri koulujen ja oppilaitosten lapset ja nuoret ovat varsin eriarvoisessa asemassa kestävän kehityksen tietojen ja taitojen opettamisen suhteen. ”

Koulutus ja osaamisen kehittäminen 5. Nuorten lukutaito: (121) (EOS: 2) Nuorten lukutaitoa mittaava PISA-testi suoritetaan vain muutamien vuosien välein, eikä indikattorissa siksi ollut tapahtunut mitään muutosta ja raatilaiset tulkitsivat tilanteen täysin samoin kuin viimevuoden raatilaiset; Nykytila on vielä hyvä, mutta viimeaikainen kehitys on huonoa. Erityisesti sukupuolten välisten erojen kasvaminen huolestutti vastaajia. ”Nykyinen tietotulva edellyttää hyvää media – ja monilukutaitoa. Eli erottaa fakta fiktiosta. Lukutaidon heikkeneminen huolestuttaa että tulevilla sukupolvilla sekä nuorilla ei ole riittävää kykyä muodostaa kokonaiskäsitystä yhteiskunnallisista asioista. ”

Koulutus ja osaamisen kehittäminen 6. Nuorten kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ja politiikkaan: (121) (EOS: 1) Viimeisen vuoden aikana herännyt nuorten ilmastoliike näkyi moneen nuoriin liittyneeseen kysymyksen vastauksissa. Tässä kysymyksessä ilmastoaktivismi nähtiin hyvin positiivisena kehityksenä. ”Tästä nuorten kiinnostuksen lisääntymisestä aukeaa kiinnostavia näköaloja vaikuttamisen tapoihin ja nykyisen puoluepolitiikan uudistuskykyyn tai kyvyttömyyteen. Nuorten aikuisten pyrkimys nopeaan vaikuttamiseen ja vaativuus tulosten suhteen tarkoittavat murrosta vanhanaikaisen politiikanteon tapoihin. Yleensä tänä päivänä toivoisi olevan enemmän mahdollisuuksia suoraan poliittiseen vaikuttamiseen ruohonjuuritasolla ja myös puolueiden ulkopuolelta; hyvä olisi tavata poliitikkoja - vaikkapa kirjastoissa! myös muulloin kuin vaalien alusviikoilla. ”

Koulutus ja osaamisen kehittäminen 7. Kirjastopalveluiden käyttö: (121) (EOS: 2) Kirjastopalveluiden käyttö on raatilaisten mielestä pysynyt hyvällä tasolla. Digitaalisten palveluiden lisääntyminen esimerkiksi e- ja äänikirjojen lainaamisen mahdollistamisella on myös nähty hyvänä kehityksenä. ”Kirjastopalvelujen käyttöön tulisi kannustaa ihmisiä, samalla säästetään resursseja, kun jokaista kirjaa ei tarvitse ostaa uutena. Verkkoaineistojen ja omatoimiaikojen lisääntyminen mahdollistavat lähes rajattomat mahdollisuudet etsiä tietoa mihin aikaan päivästä tai viikosta vaan. Mukavaa on myös, että kirjastoista saa lainattua urheiluvälineitä, ompelukoneita, kausikortteja (urheiluun, teatteriin), mikä laajentaa mahdollisuuksia osallistua. ”

Koulutus ja osaamisen kehittäminen 8. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus BKT: sta: (121) (EOS: 9) Viimeaikainen kehitys on ollut hyvää niin indikaattorin itsensä valossa, kuin kansalaisraatilaisten arvioidenkin mukaan, vaikka nykytilassa olisikin parantamisen varaa. Indikaattori siirtyi kohti Vahvista sektoria. ”Tutkimukseen ja kehittämiseen annettavan rahoituksen määrä on ehdottomasti liian pieni. Positiivista on tietenkin, että määrä on kääntynyt nousuun. Verrattaessa muihin Pohjoismaihin määrä on kuitenkin pieni ja sitä pitäisi kasvattaa, jotta haluttua muutosta saataisiin aikaan. ”

Terveyden edellytykset 3. Koettu elämänlaatu (216) (EOS: 3) 4. Sairastavuus (212) (EOS: 9) 5. Lähisuhteessa koettu väkivalta (213) (EOS: 22) Vaikka näiden kolmen indikaattorin tilanne nähtiin suhteellisen positiivisena, nousi avoimissa vastauksissa esiin uusia ilmiöitä, joita ei tässä korissa ole mitattu, kuten mielenterveysongelmat, sisäilmasairaudet ja uudet väkivallan muodot kuten vihapuhe ja kiusaaminen.

Terveyden edellytykset 3. Koettu elämänlaatu (216) (EOS: 3) Koettu elämänlaatu on sekä indikaattorin, että raatilaisten näkemyksen mukaan pysynyt korkealla. Moni kuitenkin kantoi huolta kasvavasta eriarvoisuudesta. ”Isolla osalla elämänlaatu on varmasti hyvää ja kehittyy edelleen paremmaksi. Kysymyksestä kuitenkin puuttuu se, että hyvinvoinnin erot suurenevat eri ryhmien välillä: osa ihmisistä voi yhä huonommin. ”

Terveyden edellytykset 4. Sairastavuus (212) (EOS: 9) Myös sairastavuus koettiin tasaisen hyvänä, mutta raatilaiset toivoivat erityisesti mielenterveyden parempaa kuvaamista. ”Fyysisten sairauksien osalta sairastavuus on vähentynyt, mutta mielenterveyden häiriöt ovat erittäin yleisiä eikä suurin osa saa niihin asianmukaista hoitoa tai hoitoa tarpeeksi ajoissa. Oikeaan terapiaan pääsevät vain rikkaat tai tarpeeksi hyväkuntoiset joille voidaan myöntää kelan kuntoutus. ”

Terveyden edellytykset 5. Lähisuhteessa koettu väkivalta (213) (EOS: 22) Raatilaiset olivat arvioineet kehityksen olleen positiivista, vaikka tämä ei indikaattorin valossa ollut selitettävissä. Avoimissa vastauksissa kävi ilmi, että moni kantoi huolta nimenomaan uusista, esim. rasistisista viharikoksista lähisuhdeväkivaltaa enemmän. ”Kehitys lähisuhteissa koetusta väkivallasta on hyvää. Mutta huolestuttavaa nähdä muunlaisen uhkailun ja väkivallan lisääntyneen. Etenkin someuhkailuun ja vihapuheeseen tulisi puuttua nykyistä tiukemmin. ”

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus 2. Tuloerot (gini-kerroin ja pienituloisuusaste): (176) (EOS: 10) 3. Perustoimeentulon saajien määrä: (172) (EOS: 9) 4. Nuorten aikuisten tyytyväisyys elämään: (173) (EOS: 6) 5. Suomeen saapuvien kiintiöpakolaisten määrä: (175) (EOS: 9) Suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuutta on pidetty vahvuutenamme, mutta raatilaisten mukaan viimeaikainen kehitys ei ole ollut erityisen hyvää, ja monissa asioissa ollaan myös nykytilan osalta huonossa tilanteessa.

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus 2. Tuloerot (gini-kerroin ja pienituloisuusaste): (176) (EOS: 10) Tuloeroissa ei ole nähty muutosta viime vuoteen niin raatilaisten arvioissa kuin tilastoissakaan. Vaikka GINI-kerroin on edelleen verrattain hyvä, asettivat raatilaiset sen melko tarkalleen Huolestu- ja Hyökkää –kategorioiden väliin. ”Tuloerot, ja sitä kautta varsinkin rikkaimpien ja köyhimpien elämien ja maailmojen erot, luovat epävakautta yhteiskuntaan. Jos kaikenlaisissa johtavissa asemissa on ihmisiä, jotka eivät pysty edes kuvittelemaan köyhimpien jokapäiväistä elettyä todellisuutta, tehdyt päätökset eivät heijasta koko yhteiskunnan etua. ”

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus 3. Perustoimeentulon saajien määrä: (172) (EOS: 9) Perustoimeentulotukea saavien määrä kasvoi kaksi vuotta sitten huomattavasti, kun sen maksaminen siirtyi KELA: n hoidettavaksi, eikä merkittäviä muutoksia sen jälkeen ole nähty suuntaan tai toiseen. ”Nykytilanne ei ole hyvä ja toimeentulolla elävien määrä on noussut viime vuosina. Yhä nuoremmat jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle ja erityisesti mielenterveyden ongelmat jatkavat kasvuaan. Tämä kehitys täytyy saada pysähtymään. ”

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus 4. Nuorten aikuisten tyytyväisyys elämään: (173) (EOS: 6) Positiivinen kehitys tuli yllätyksenä raatilaisille. Avoimissa vastauksissa toisaalta löytyi ymmärrystä niille nuorille, jotka eivät olleet tyytyväisiä elämäänsä. ”Epävarmuus tulevaisuudesta, työpaikan saanti, korkeat asuntojen vuokrat, kansallinen syyllistävä keskustelu työttömyydestä, siinä muutamat syyt, jotka eivät ruoki nuorten aikuisten tyytyväisyyttä. Todella moni on jättänyt perheen perustamisen tulevaisuuteen, koska oma päivittäinen pärjääminen on heikkoa. ”

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus 5. Suomeen saapuvien kiintiöpakolaisten määrä: (175) (EOS: 9) Kysymyksen voi ymmärtää kahdella tavalla: Voi ajatella, että nykytila on huono, jos kiintiöpakolaisia tulee liikaa, mutta sen voi ajatella olevan huono myös jos heitä tulee liian vähän. Avointen vastausten perusteella kansalaisraatilaiset olivat sen kannalla, että kiintiöpakolaisia otetaan vastaan liian vähän. ”Suomi ottaa ihan liian vähän kiintiöpakolaisia. Nämä ihmiset ovat suuren avun tarpeessa ja Suomella on resurssit auttaa heitä. ”

Syrjäytymisen torjunta ja yhteiskunnallinen osallisuus 2. Työn tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä: (199) (EOS: 9) 3. Nuorten kokemukset syrjinnästä ja yksinäisyydestä: (197) (EOS: 17) 4. Äänestysaktiivisuus eduskunta- ja kuntavaaleissa: (196) (EOS: 11) 5. Korruption kokemus: (195) (EOS: 6) 6. Lehdistönvapauden toteutuminen: (194) (EOS: 8) 7. Nuorten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan: (193) (EOS: 11) Kaikki tämän korin indikaattorit on sijoitettu joko Vahvista tai Varmista kenttiin. Korissa nähtiin myös monta positiivisesti kehittynyttä indikaattoria.

Syrjäytymisen torjunta ja yhteiskunnallinen osallisuus 2. Työn tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä: (199) (EOS: 9) NEET-nuorten määrässä on tapahtunut selkeästi positiivista kehitystä ja kansalaisraatilaiset arvioivatkin sen siirtyneen Hyökkää-kategoriasta lähelle Varmista-sektoria. ”Tässä mennään hyvään suuntaan, mutta toivoisin merkittävää panostusta esimerkiksi ulkomailta Suomeen muuttavien, koulutettujen nuorien työmahdollisuuksien parantamiseen. Valtiollisen, kunnallisen ja kaupungin tason töitä niille, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea, on äärimmäisen vähän, eikä yksityisellä puolellakaan paikkoja ole läheskään yhtä laajalti tarjolla kuin esimerkiksi Tukholmassa, Oslossa tai vaikkapa Prahassa. Myös englanninkielisten aloituspaikkojen määrää tulisi pohtia tämän suhteen. ”

Syrjäytymisen torjunta ja yhteiskunnallinen osallisuus 3. Nuorten kokemukset syrjinnästä ja yksinäisyydestä: (197) (EOS: 17) Myös tämän indikaattorin osalta kehityksen arvioitiin olleen positiivista. Toisaalta kiusaamiseen toivottiin entistä vahvempaa puuttumista. ”Vihapuheiden kasvu heijastuu nuoriin. Sosiaalinen media lisää yhteisöllisyyttä, mutta myös siellä kiusaaminen on helpompaa. ”

Syrjäytymisen torjunta ja yhteiskunnallinen osallisuus 4. Äänestysaktiivisuus eduskunta- ja kuntavaaleissa: (196) (EOS: 11) Äänestysprosentti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa todella kasvoi jonkin verran ja moni vastaaja nosti erityisesti nuorten ilmastoaktivismin selittävänä tekijänä tälle. ”Äänestysaktiivisuuden kasvaminen on hyvä asia, ja erityisesti vuoden 2019 "ilmastovaalit" näyttivät sen, että myös nuoret aktivoituvat äänestämään, kun asia on heille tärkeä. Sen sijaan nuoriin suhtauduttiin vaalien alla jälleen vähättelevästi, eikä ilmastonmuutoshuolta otettu tosissaan kuin erikseen siihen keskittyneiden tahojen toimesta. ”

Syrjäytymisen torjunta ja yhteiskunnallinen osallisuus 5. Korruption kokemus: (195) (EOS: 6) Vastaajat nostivat viime vuoden tapaan esiin sen, ettei indikaattori pääse pureutumaan rakenteelliseen korruptioon, jota raatilaisten mukaan on normaalia korruptiota enemmän. ”Luotan suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen päättäjiin. Uskon, että Suomessa toiminta perustuu yleensä ottaen rehellisyyteen ja avoimuuteen. Toisaalta uskon kuitenkin, että korruptiota esiintyy enemmän kuin Suomessa ajatellaan. Se voi olla enemmän sellaista pienen piirin hyväveli-toimintaa mutta korruptiota sekin. ”

Syrjäytymisen torjunta ja yhteiskunnallinen osallisuus 6. Lehdistönvapauden toteutuminen: (194) (EOS: 8) Osa vastaajista piti lehdistöä jopa liian vapaana. Toiset taas nostivat esiin uudenlaiset toimittajiin kohdistuneet vaientamis- ja maalittamis-yritykset. ”Suomalainen lehdistö on todella neljäs valtiomahti. On hienoa, että rohkea ja riippumaton journalismi kukoistaa myös Suomessa. Olen kuitenkin huolissani maakuntien sanomalehtien alasajosta ja toimitusten keskittämisestä. Lehdet tasapäistyvät ja ohenevat ja oleellisia sisältöjä on viime vuosina karsittu (esim. taide- ja kulttuurikritiikki). ”

Syrjäytymisen torjunta ja yhteiskunnallinen osallisuus 7. Nuorten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan: (193) (EOS: 11) Tässä nähtiin selkeästi positiivista kehitystä, mutta osa vastaajista arvioi positiivisen tilanteen olevan vain hetkellistä. Indikaattori on peräisin nuorisobarometrista, jonka tulokset ovat hyvin riippuvaisia sen hetkisestä ilmapiiristä, ja tulokset saattavat vaihdella kyselystä toiseen paljonkin. ”Nuoret ovat entistä tietoisempia maailman tilasta ja luottamusta yhteiskuntaan lisää se, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa esim. ilmastonmuutokseen tekemällä ratkaisuja. Koen, että keskeistä on se, että yhteiskunta tarjoaa tukea heille. ”

Asuminen ja yhdyskunnat 2. Kotona asuvat yli 75 vuotiaat: (187) (EOS: 13) 3. Yli 40 % tuloista asumiseen käyttävien kotitalouksien määrä: (187) (EOS: 16) 4. Asukastiheys kaupunkiseuduilla: (186) (EOS: 15) 5. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus: (185) (EOS: 6) 6. Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla: (186) (EOS: 30) Korkeat asumismenot herättivät muista indikaattoreista poikkeavaa huolta, muissa indikaattoreissa tilanne nähtiin hyvänä.

Asuminen ja yhdyskunnat 2. Kotona asuvat yli 75 vuotiaat: (187) (EOS: 13) Indikaattoria pidettiin ristiriitaisena; toisaalta pidettiin hyvänä, että yhä useampi ikäihminen voi asua kotonaan, mutta toisaalta pelättiin, että kehitys johtaa yhä huonokuntoisempien vanhusten asumiseen kotona vastoin tahtoaan. ”Periaatteessa hyvä, että ihmiset voivat halutessaan asua kotona mahdollisimman pitkään. Toisaalta pitäisi kyllä miettiä, onko huonokuntoisten vanhusten asuttaminen ja hoitaminen kotona todella (varsinkaan hyvin järjestettyä) laitoshoitoa halvempaa ja inhimillisempää. ”

Asuminen ja yhdyskunnat 3. Yli 40 % tuloista asumiseen käyttävien kotitalouksien määrä: (187) (EOS: 16) Asumiskulujen suuri osuus tuloista on erityisesti vuokra-asujien ilmiö. Indikaattoriin ei sisällytetä asuntolainan takaisin maksua, sillä se lasketaan säästämisen muodoksi. Tätä ihmeteltiin peilattuna siihen, että monessa osaa maata kiinteistöjen arvo on romahtanut, eikä asuntoaan saa kaupaksi edes tappiolla. ”On erikoista lukea omistusasunnon hankintakulut säästämiseksi. Maaseudulla omistusasunto on usein ainoa mahdollisuus eikä mikään sijoituskohde, sillä sen tuleva myyntiarvo todennäköisesti heikkenee kaupungistumisen myötä. ”

Asuminen ja yhdyskunnat 4. Asukastiheys kaupunkiseuduilla: (186) (EOS: 15) Vaikka kasvava asukastiheys nähtiin kestävän kehityksen kannalta hyvänä kehityksenä, muistuttivat raatilaiset myös harvemmin asuttujen seutujen mahdollisuuksista ja hyvistä puolista. ”Mahdollisimman suuri asukastiheys ei ole itseisarvo. Eri alueiden ja kaupunginosien viihtyisyyteen ja palveluiden läheisyyteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Kehitys on mennyt ainakin osittain väärän suuntaan. ”

Asuminen ja yhdyskunnat 5. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus: (185) (EOS: 6) Päivittäistavarakauppojen saatavuus indikoi myös muiden palveluiden saatavuutta ja monet heijastelivatkin sen vaikutuksia mm. kunnallisiin palveluihin taajama-alueiden ulkopuolella. ”Vaikka päivittäistavarakaupan saavutettavuus on pääsääntöisesti nähdäkseni hyvällä tasolla, on kehityssuunta hieman huolestuttava. Erityisesti, jos yksityisautoilua pyritään vähentämään ja vanhusten kotona asumista tukemaan, kuten asiantuntija-arviossakin esitetään, on päivittäistavarakaupan saavutettavuudella suuri merkitys. ”

Asuminen ja yhdyskunnat 6. Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla: (186) (EOS: 30) Vaikka tulva-alueella asuvien määrä ei ole muuttunut mihinkään raatien välillä, nostivat raatilaiset esiin, että he pitivät kysymystä tärkeänä indikaattorina siitä, miten ilmastonmuutokseen sopeutuminen edistyy Suomessa. ”Hyvä, että erilaisiin ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin on jo varauduttu. Pyritäänhän toimimaan niin, että mahdollisimman harva näistä ennakoiduista riskeistä toteutuu!”

Globaali vastuu ja johdonmukaisuus 2. Kauppapolitiikan vastuullisuus CDI: n kauppapolitiikkaindeksillä: (179) (EOS: 26) 3. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö ja tuonnin piilovirrat: (180) (EOS: 18) 4. Kehitysyhteistyörahoituksen määrä: (179) (EOS: 16) 5. Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan: (180) (EOS: 18) Globaalin vastuun toteutuminen hajautui suhteellisen isolle alueelle aina selkeästä Varmista-kulmasta Hyökkääkulmaan.

Globaali vastuu ja johdonmukaisuus 2. Kauppapolitiikan vastuullisuus CDI: n kauppapolitiikkaindeksillä: (179) (EOS: 26) Kehityksen nähtiin olevan melko positiivista, mutta indikaattori itse nähtiin liian suppeana. ”Hyvinhän vastuumme huomioidaan, mutta pitäisi kyllä vielä terästäytyä- pyrkiä näkemään vaikutuksia laajemmin arvopohjalta. Aseiden myynti konfliktimaihin? Sosiaaliset vaikutukset? Ympäristövaikutukset? Myös yksittäisissä toiminnoissa osaksi globaalia kauppapolitiikkaa. ”

Globaali vastuu ja johdonmukaisuus 3. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö ja tuonnin piilovirrat: (180) (EOS: 18) Kysymys ja siihen tarjottu analyysiteksti koettiin silmiä avaavana, ja asiana josta toivottiin enemmänkin julkista keskustelua. Indikaattori sijoittui lopulta niukasti hyökkää-kategoriaan. ”Tuntuu että moni ei jotenkin ymmärrä tätä asiaa: "On tärkeä tiedostaa, että kasvaneen ulkomaankaupan myötä huomattava osa suomalaisten ympäristövaikutuksista syntyy maamme rajojen ulkopuolella. "

Globaali vastuu ja johdonmukaisuus 4. Kehitysyhteistyörahoituksen määrä: (179) (EOS: 16) Kehitysrahoituksen tasossa on tapahtunut pientä muutosta kohti 0, 7 % tavoitetta, mutta raatilaiset sijoittivat sen edelleen positiivisesta kehityksestä huolimatta hyökkää-kategoriaan. ”Kehitysmäärärahatavoitteisiin pitäisi pyrkiä aktiivisemmin. Ilmastorahastoon sitoutuminen on kuitenkin hieno asia, juuri tallaisilla keinoilla köyhiä maita tulisikin tukea rikkaiden maiden aiheuttaman ilmastokriisin edellä, jotta nykyään köyhät maat saisivat mahdollisuuden tehdä parempia valintoja kuin länsimaat aikoinaan. ”

Globaali vastuu ja johdonmukaisuus 5. Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan: (180) (EOS: 18) Raatilaiset sijoittivat tämän viime vuoden tapaan selkeästi varmista-sektorille. ”Siiviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden määrän lisääminen ja ylipäätään siviilikriisinhallintaan keskittyminen on kannatettavaa. ”

Mitä tästä eteenpäin? • Tulokset syötettiin hallituksen vuosikertomukseen Eduskunnalle. Tuloksia käytetään myös hallituksen selontekoon Agenda 2030 toimeenpanosta, sekä Suomen maaraporttiin YK: lle siitä, miten Suomi on edistynyt Agenda 2030 toimeenpanossa tähän mennessä. • Tuloksia käytetään pitkin vuotta eri tilaisuuksissa ja julkaisuissa. |

Kiitos Riina Pursiainen ja Sami Pirkkala kestavakehitys@vnk. fi