Ilmastotyst elinvoimaa kuntiin Kestvn kehityksen ja ilmastotyn tuloksia

Ilmastotyöstä elinvoimaa kuntiin Kestävän kehityksen ja ilmastotyön tuloksia Iin kunnassa Ari Alatossava, kunnanjohtaja

Uusiutuvan energian edelläkävijä 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella (väestö n. 250 000) Tavoitteena uusiutuvan lähienergian käytön lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen kunnan omissa toimissa, iiläisissä yrityksissä ja kotitalouksissa. • Uusiutuvan energian investointien aktivointi • Öljyriippuvuuden vähentäminen • Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja säästöjen aikaansaanti Tulot paikallisille maan- ja metsänomistajille sekä yrityksille Uudet yritykset, työpaikat ja asukkaat Menetelmänä uusien asioiden pilotointi, mittaaminen, skaalaus ja käyttöönotto Tekemällä oppii ja uusi tieto jää itselle!

Energiaomavarainen Iin alueella tuotettiin energiaa (2015): • Vesisähköä n. 620 GWh (Raasakan voimalaitos) • Tuulisähköä n. 290 GWh • Lämpöä puuenergialla n. 40 GWh (lämpölaitokset ja erilliskäyttö) (Vatunki, Olhava, Nyby, Myllykangas ja Laitakari) Sähköenergiaa käytetään n. 80 GWh

Taustalla ajatus siitä … ► että kunta/kaupunki voi muodostaa markkinan … ► että energiakäänne ”Energiewende” on mahdollista tehdä paikallisesti ► että energia voi olla näkyvä osa kasvua ja työllisyyttä … (vanha näkemys: energia on kustannus) ► että talous, työllisyys, energia, ilmasto, innovaatiot, tieto ovat yhtä kokonaisuutta … Päättäjien sitouttaminen: Kvalt päätös TA 2012

Mukana HINKU-foorumissa Ii mukana virallisesti vuodesta 2012 lähtien. Päästövähennystavoitteet: • -15 % vuoteen 2016 mennessä • -30 % vuoteen 2020 mennessä • -80 % vuoteen 2030 mennessä (v. 2007 tasosta) • Koskee kaikkea toimintaa kunnan rajojen sisällä (pl. päästökauppa) • KETS/KEO vaatimukset • Iin tavoite -80% 2020 mennessä Iin kunta ja TEM energiatehokkuussopimus (6/2012) • kokonaissäästötavoite v. 2016 1790 MWh (-9%) Toteutui jo vuoden 2014 aikana !

YMPÄRISTÖOHJELMASTA RESURSSIVIISAUTEEN FISU - Finnish Sustainable Communities IIN PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET Ei päästöjä CO 2 (kt) Ei ylikulutusta 80 % Ei jätettä (ei materiaalihäviöitä) Nyt on mitattu vesi, jonka käyttö on pienentynyt 9 % (verrokkivuosi 2010) 20 % Nykytilanne 67 % (vähennys 63 kt. CO 2 vuoteen 2007 verrattuna) 2030 86 % 30 % 20 % 2050 92 % 50 % 40 % 2020 10 % FISU = Suomen kestävän kehityksen kunnat –verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.

RESURSSIVIISAS II, VÄLITTÖMÄSTI TOTEUTETTAVAT TAVOITETILAN TOIMENPITEET 2) LIIKKUMINEN JA YHDYSKUNTARAKENNE 3) KULUTUS JA MATERIAALIKIERROT 4) RUOANTUOTANTO JA –KULUTUS 5) VEDENKÄYTTÖ JA LUONNONVEDET • • • 50/50 MAX laajentaminen kaikkiin kouluihin ja esiopetukseen. Selvitys, missä kunnan yksikössä 50/50 MAX-periaate voidaan soveltaa seuraavaksi? Tuulivoiman jatkorakentamisen edellyttämä kaavoitustyö ja kuntalaiskeskustelut. Palveluiden digitalisointi ja palvelut verkon kautta. Aurinkosähköjärjestelmien laajentaminen nykyisestä moninkertaiseksi eri kohteissa. • • • Selvitys kunnan eri kuljetuksista sekä sen perusteella mahdollisen integroinnin suunnittelu ja toteutus. Kevyen liikenteen väylien suunnittelu ja rakentaminen. Etätyö-HUBin kokeilu, kehittäminen ja raportointi ja viestintä. Selvitys ja innovointi kimppakyydeistä. Kampanja poljetuista ja kävellyistä kilometreistä. • • • Jätteen lajitteluaseman suunnittelu ja toteuttaminen. Organisointi: lajiteltujen jakeiden kuljetus lajiteltuna Ruskon jäteasemalle. Muovien keräyspisteen saaminen Iihin. Haastekampanja työpaikoille: kuka vähentää lajittelematonta jätettä eniten. Kuntalaisten motivointi ”kierrätys on hauskaa ja säästää”. Ruokahuollossa painottuminen ruokiin ja raaka-aineisiin, joiden energia- ja vesitase ovat alhaisia. Lähikalan hyödyntämisen sekä jalostamisen kehittäminen. Menetelmän kehittäminen, jottei ruokahuollossa tehdä ylimääräisiä annoksia. Kauppojen ylijäämäruoan hyödyntämisen seuranta. • • • Hulevesijärjestelmien haltuunotto uusilla rakennusalueilla. Nykyisen hulevesijärjestelmän kehittäminen resurssien mukaisesti. Putkien vaiheistettu kunnostussuunnitelma, kuinka hule- ja vuotovedet erotetaan jätevedestä. Vedenottamoiden kehittäminen. Haastekisa: kuka säästää vettä eniten ja millä keinolla? HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN ON KILPAILUTEKIJÄ 1) ENERGIANTUOTANTO • JA -KULUTUS •

Merkittäviä tuloksia ja näkyvyyttä Investoinnit ja toteutuneiden hankkeiden laskennalliset säästöt v. 2012 -2015: • • Investoinnit: Energiavähennys: CO 2 vähennys: Säästöt: 1, 7 M€ 7 707 MWh (vuodesta 2010) 630 tkg. CO 2/a (*) 566 000 € • Öljyn kulutuksen vähennys 314 544 l / a. • v 2010: 367 492 l/a • v 2015: 52 950 l/a (*) Suomen ympäristökeskuksen mukaan (17. 11. 2015), Iissä on onnistuttu vähentämään hiilidioksidipäästöjä vuosien 2007– 2013 välisellä seurantajaksolla -67 %: a, joka on valtakunnan tasolla parhain tulos. Ii valittiin 25 parhaan Pohjoismaisen biotalousesimerkin joukkoon Pohjoismaisen ministerineuvoston ja Pohjoismaisen Biotalouspaneelin toimesta 2016 Pohjoismaiden Neuvoston Luonto- ja ympäristöpalkintoehdokas 2014 Suomen ympäristökeskus Hinku. Teko syyskuu 2013: Ii palkittiin esimerkillisestä aktiivisuudesta uusiutuvan energian edistämisestä ja päästöjen vähentämisestä. Hinku. Teko toukokuu 2014: Sähköautot; kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi hankinnan tuomat taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt, edelläkävijyyden osoittaminen.

Lähienergian hyödyntäminen Maalämpö Koulu: Investointi € • kolme koulua (2012 -2013) Käyttökulujen kokonaissäästö 85 000 € / vuosi • Vuokratalot: viiden öljylämmitteisen ja yhden sähkölämmitteisen rivitaloyhtiön muuttaminen maalämmitykseen, yhteensä 58 huoneistoa (2013). Käyttökulut €/a (ennen) Takaisin maksuaika Alaranta 170 000 12 000 (36 000) 7 Asema 110 000 13 000 (45 000) 3, 5 Pohjois-Ii 110 000 12 000 (41 000) 4 Säästö lämmityskuluissa 60 100 € / vuosi Hakelämpö • Olhavan koulu (joulukuu 2012) • Lämpö kontista putkikanaalia pitkin nykyiseen kattilahuoneeseen • Pitkäaikainen sopimus lämpöyrittäjän kanssa • Investointi 30 000 € Säästö käyttökuluissa 6 000 € / vuosi • Takaisinmaksuaika 5 a

Rakennusten energiatehokkuus Energiatehokkuustoimenpiteitä: • Reaaliaikainen kulutuksen mittaus (sähkö, vesi ja lämpö) • Ilmastoinnin säätö, huonelämpötila, vedenpaine • Eristyksen lisääminen • LED valaistus (sisävalaistus / ulkovalaistus) • Aurinkoenergian hyödyntäminen 5 koulua Teollisuusrakennuksia Teknologiakeskus Palvelutalo 5 vuokratalous Uudisrakennukset

Huolto- ja säätötoimenpiteet I Valtarin koulu (2012) Raasakan tehdashalli (2012) • Reaaliaikaisen sähkön • IV-koneen vuosihuolto (sähkölämmitteinen / seurantajärjestelmän asennus • Ilmanvaihtokoneiden huolto (automatiikan viat korjattiin) ja käyntiaikojen säätö. SÄÄSTÖ käyttökuluissa 23 000 € / vuosi Päästövähennys 5 500 kg CO 2 e/a Inv. kustannus 0€ Käyttökulut (ennen) 181 000 €/a (204 000€/a) Takaisinmaksuaika 0 a kiertoilma / lämmön talteenotto) • IV-koneen kello-ohjauksen uusiminen ja uudet käyntiajat. Vanha kello-ohjaus oli asennettu toimimaan koko ajan täydellä teholla • SÄÄSTÖ käyttökuluissa 38 000 € / vuosi Päästövähennys Inv. kustannus Käyttökulut (ennen) Takaisinmaksuaika 77 000 kg CO 2 e/a 500 € 33 000 €/a (71 000 €/a) 0 a

Vaikutuksia Mitä Missä Investointi Säästö Takaisin maksuaika Päästövähennys [€] [€/a] [kg CO 2 e/a] 390 000 85 000 4, 7 198 200 Öljystä maalämpöön 3 koulua Öljystä hakkeeseen Olhavan koulu 30 000 6 000 5 120 000 Energia-tehokkuus Valtarin koulu 300 23 000 0 5 500 Öljystä ja sähköstä maalämpöön Vuokratalot (52 huoneistoa) 330 000 60 100 3, 3 156 000 Öljystä ja turpeesta biopolttoaineisiin Kuivaniemi kaukolämpölaitos Myyty yksityiselle 1 923 900

Uudisrakennukset Hoiva- ja palveluasunnot (8/2015) • Uudella konseptilla (moduulirakentaminen) talotehtaassa esivalmisteltu 26 rakennusosaa, jotka kuljetettiin rekoilla suoraan rakennuspaikalle yhteen liitettäväksi. • Moduuleissa valmiiksi sisäpinnat, liitännät sekä julkisivu. • Etuina ovat kuivaketjun säilyminen sekä nopeus, joka perinteiseen rakentamistapaan verrattuna on jopa 3 -4 kertaa ripeämpää. • Energialuokka B – rakentaminen vastaa passiivitaloa. Päiväkoti – ja moduulikoulu Hamina (12/2014) • Edellytetty erittäin tiukkoja energiansäästötoimia; LED-valaistus älyohjauksella, huonekohtaiset säädöt (lämpö ja valaistus) • Koulu energialuokka B, päiväkoti A energialuokka Keskuskeittiö (6/2016) • Valmistaa kunnan ateriatuotannon, noin 3 500 annosta per päivä. • Suunnittelussa ja rakentamisessa painotettu energiatehokkuutta, ei liitetä kaukolämpöön, hyödynnetään kylmälaitteiden hukkalämpöä sekä maalämpöä.

Huolto– ja säätötoimenpiteet II Yrityskeskus Micropolis • Reaaliaikainen sähkönseurantajärjestelmä, johon liitettynä kaksi eri paineilmakompressoria ja ilmanvaihtokoneita. • Paineilmakompressorin tehtiin muutoksia painetasoon ja käyntiaikoihin sekä laitteistolle tehtiin vuosihuolto (syyskuussa 2012). • Paineilmakompressorin muutoksilla saatiin n. 60 000 kwh säästö sähkössä. • Lisäksi kohteessa tehtiin automatiikan valaistuksen ohjaukseen muutoksia ja sekä käytiin läpi valaistuksen aikaohjaukset. SÄÄSTÖ käyttökuluissa 6 600 € / vuosi • Toteutunut päästövähennys • Investointikulut • Käyttökulut ennen (jälkeen) • Takaisinmaksuaika 13 200 kg. CO 2 e/a 900 € 15 400 €/a (8 800 €/a) 0 a

Kuivaniemen hoitokoti Puhallusvillan lisääminen Talvisin vesikatto ollut paksun jääkerroksen peitossa. Kiinteistön ullakolle lisättiin kaikkialle puhallusvillaa 500 mm (alkuperäinen n. 0 - 300 mm). • Kiinteistössä oli kattovuotoja, räystään aluslaudat rikkoutuivat sekä vesi aiheutti sisäpuolisia vaurioita. • Puhallusvillan asennuksen jälkeen lämmityskustannuksen pienenivät n. 10 MWh (toteutettiin 2013). Kohteen merkittävin säästö tulee korjauskulujen pienentymisellä. • • Toteutunut päästövähennys • Investointikulut • Käyttökulut ennen (jälkeen) • Takaisinmaksuaika 2 200 kg. CO 2 e/a 10 000 € 17 500 €/a (16 500 €/a) 14 a

Tuulienergia Suomen suurin tuulivoimapuistokeskittymä Investoinnit yhteensä 160 M€, 51 turbiinia yhteisteholtaan 122 MW Tuotannossa • Vatunki, 8 turbiinia (Leppäkosken Sähkö Oy, 1993 - 2002) • Laitakari, 2 turbiinia (Iin Energia Oy, 2010 ja Lumituuli Oy, 2014) • Olhava, 11 turbiinia (Tuuliwatti Oy, 2013 -2014) • Nyby – Myllykangas, 30 turbiinia (Taaleritehdas Oy, 2015 -2016) Kaavoitusvaiheessa useita kohteita, joista suurin • Pahkakoski, 32 turbiinia (Lagerway Development Oy), Hyödyt kunnalle, yrityksille ja kuntalaisille: maanvuokra, kiinteistövero sekä rakentamisen että huolto- ja ylläpitotyön työllistävä vaikutus Maakuntakaavan mukaan Iissä on vielä potentiaalia jatkorakentamiselle

Kuivaniemen lämpölaitos ja haketerminaali Puun käytön lisääminen energiatuotannossa • Valmisteilla neljän kaukolämpökattilan (turve, öljy ja pelletti) korvaaminen bioenergialaitoksella (toteutus 2017 aikana) • Aiemmin kunta on vastannut lämmön tuottamisesta, nyt kunta ostaa lämmön yksityiseltä yritykseltä. • Uusinvestointina v. 2016 - 17 bioterminaalin rakentaminen lämpölaitoksen yhteyteen. Rakentamisesta vastaa Oulun Energia. Terminaali on osa tulevan Oulun Laanilan voimalan raaka-ainehuoltoa. Terminaalin on arvioitu luovan n. 30 uutta työpaikkaa logistiikkaketjuun • Arvioitu CO 2 päästövähennys 1 926 900 kg/a • Kevyt polttoöljy vähennys 10 000 MWh • Raskas polttoöljy vähennys 300 MWh Iin kaukolämpölaitos 2015: Varapolttoaine pelletti (aiemmin öljy)

Energia- ja ympäristötietoutta kouluille • Kaikissa Iin kouluissa järjestettiin tietoiskut lukuvuosien 2012 - 2013 aikana. Oppilaat ja opettajat saivat ajankohtaista tietoa oman koulunsa energiankulutuksesta sekä vinkkejä, miten energiaa voidaan säästää kouluilla ja kotona. • Kolme koulua (Asema, Kuivaniemi ja Ojakylä) olivat mukana Euroopan laajuisessa energiansäästöhankkeessa. Tavoitteena vähentää energiankulutusta veden, sähkön ja lämmön osalta. 2014 aikana koulut saavuttivat kulutustottumusten muutoksilla säästöä yhteensä 6 351, 76 euroa. 50/50 -metodin mukaisesti kunta palauttaa kouluille puolet rahallisesta säästöstä, jonka koululaiset ovat energiantehokkuustoimillaan saaneet aikaan. 2016 lähtien 50/50 toiminta laajennettiin jokaiseen kouluun ja päiväkotiin.

Sähköautot tavara- ja henkilöliikenteessä (2014 – ) • Kunnalla viisi täyssähkö henkilöautoa sekä yksi täyssähkö pakettiauto. • 7 puolinopeaa latausasemaa • Henkilöstö käyttää ensisijaisesti työajoissa sähköautoa. Työntekijöillä ajoseurantajärjestelmä (tunnistelätkät) • Käyttökokemuksia: Käytettävyys - samaa luokkaa normiautojen kanssa, ennakoitavuus – etukäteissuunnittelu ajoihin ja latauksiin • Toimintasäde max. 120 km (Oulu – Ii – Kemi) • Autojen kuluttama sähkö tuotetaan tuulivoimalla (10 000 k. Wh vuodessa) sekä aurinkosähköllä (n. 18 000 k. Wh). • Julkisia pikalatauspisteitä alueella 2 kpl Iin Kärkkäisen kauppakeskus sekä Kuivaniemellä Neste Nelosparkki. Latausaika noin 15 min, jolla akunvarausaste 80 %.

ikoilla Herättää parkkipa toa kovasti mielenkiin ; muissa liikkujissa aamaan varaudu siis vast siin. teknisiin kysymyk uu onnist s u a t La lla otipiha myös k katolpan paik lämpö kkeesta pisto Vaatii totuttelua etukäteissuunnitteluun; missä auton saa ladattua ja mihin asti sillä pääsee Helppo ajaa ja viisi henkeä mahtuu hyvin kyytiin Hiljaisia hevosvoimia! Autojen tehokkuus yllätti; ei jää jalkoihin liikenteessä

Iin aurinkovoimalat Yhteishankintatilaisuus (2014 -2015) • Avaustilaisuudessa (7. 10. 2014) 72 osallistujaa. • Yhteishankinnan myötä Iihin on hankittu lisää yhdeksän erikokoista aurinkovoimalaa, yhteisteholtaan 31 k. W. Mukana on niin verkkoon liitettäviä sähkövoimaloita kuin myös yksi akustollinen saarekejärjestelmä kesämökille. Lisäksi yhteen kotitalouteen on valmistunut aurinkokeräinvoimala (lämpö). Kunnalla on kaksi 10 k. W aurinkosähkövoimalaa, jotka sijaitsevat Micropoliksen yrityskeskuksessa sekä elokuussa 2015 valmistuneessa uudessa hoiva-ja palveluasunnot kiinteistössä. Lisäksi Micropoliksen katolle on jo (9/2014) asennettu 27 aurinkokeräintä, joiden tuottamaa lämpöä hyödynnetään käyttöveden ja kiinteistön lämmityksessä. Micropoliksen aurinkosähkövoimalan reaaliaikaista tuotantoa voi seurata oheisen linkin takaa: https: //easyview. auroravision. net/easyview/index. html? entity. Id=7476580 Hoiva- ja palveluasunnot: https: //easyview. auroravision. net/easyview/index. html? entity. Id=7663545

Mitä hyötyä tästä työstä on? Energiatehokkuus paranee, kilpailukyky kohenee Säästöt kiinteistönomistajille, kunnalle Päästöt vähenee Iin ilmastotoimet Raha kiertoon Iissä Työpaikat raakaaineketjuun, jalostukseen, logistiikkaan, huoltoon ja ylläpitoon Eurot maan- ja metsänomistajille, raaka-aineiden tuottajille Investointeja Iihin, Ii houkuttelee Työpaikat, verotulot, vuokratulot

Työpaikat ja säästöt 2012 -2015 Kokonaissäästöt Energia: 7 707 MWh CO 2: 630 000 kg. CO 2/a Säästö 566 000 €/a Uudet työpaikat Tuulivoima 30 Hakkeen tuotanto/jakelu 30 (tulossa) Energiatehokkuus na Öljynkulutus Vuosi 2010 367 492 l/a Vuosi 2015 52 950 l/a Vähennys 314 544 l/a Kunta on saavuttanut 9% energiasäästön vuoden 2014 aikana, kaksi vuotta etuajassa. (TEM energiatehokkuussopimus)

Seuraavat askeleet kohti vähähiilistä yhteisöä Resurssiviisauden tiekartta 1. RE tuotanto & kulutus Uudet investoinnit (sähkö / lämpö) & Led valaistus & toimitilat 2. Yhdyskuntarakenne & liikenne Keskustan asemakaava & kevyen liikenteen väylät & julkinen liikenne & sähköautot – vaihe 2 (2017 – 2020) 3. Kulutuksen vähentäminen ja materiaalikierrätys Kierrätys & sähköiset palvelut & valokuituverkko & e. Oppiminen & e. Hallinto 4. Ruokatuotanto & kulutus Paikaillista ruokaa (kala) & ruokaketju (kouluissa / hoivakodeissa) 5. Vesivarat & Luonnonvedet Jätevesiverkosto & Iijoen veden laatu & … 5 G ja Io. T – yhdessä VTT kanssa, avoin toimintaympäristö yrityksille

Mitä valtion tulisi tehdä? Tuulivoimalat voimalaitosveron piiriin (esim. sähköaseman tehon mukaan) Pientuotanto myös tukien piiriin (tukee ajatusta hajautetusta tuotannosta, mahdollistaa myös pienempien yritysten ja yhteisöjen kannattavan energiatuotannon) Energiatuet jatkossakin kunnille kestävään kehitykseen siirtymisessä

Yhteystiedot: Ari Alatossava p. +358 40 5676 700 ari. alatossava@ii. fi @iinkunta Vatunki, Ii Negawatti on paras watti!