Joko tunnet ympristkasvatuksen kukan Vielk muistat kestvn kehityksen

Joko tunnet ympäristökasvatuksen kukan? Vieläkö muistat kestävän kehityksen toimintamme painotukset? Nuorisoasiainkeskuksen kestävän kehityksen toiminta muodostuu kahdesta osa-alueesta: • ekologisen arjen rakentamisesta • nuorten ympäristötoiminnasta (=ympäristökasvatuksesta)

Ekologinen arki nuorisotaloilla Ekologiseen arkeen paneudutaan oman kestävän kehityksen ohjelman avulla. Siinä on eko-ohjeita nuorisotalon jokapäiväiseen toimintaan. Nuo, sinänsä vaatimattomat ja pieniltä kuulostavat ohjeet, kuten esimerkiksi ”tarkastetaan ikkunoiden tiivisteiden kunto kerran vuodessa ja korjautetaan tarvittaessa” tai ”suositaan vähäfosfaattisia pesuaineita” asettuvat isojen ja merkittävien otsikoiden alle. Toimenpiteillä pyritään: • vähentämään kasvihuonekaasujen syntymistä • vähentämään ympäristön kemikalisoitumista • kuluttamaan vähemmän luonnonvaroja • suojelemaan vesistöjen puhtautta • lisäämään globaalia oikeudenmukaisuutta

Nuorten ympäristötoiminta ympäristökasvatuksena Nuorisoasiainkeskuksessa toteutettavaa ympäristökasvatusta voidaan lähestyä kukka-mallin avulla. Kukka-mallin keskiössä on mukailtu Joy Palmerin kokonaisvaltaisen ympäristökasvatuksen mallin kolmijakoa. (Palmer J. A. 1998, Environmental education of the 21 st century: Theory, practice, progress and promise. London: Routledge)

IM I OP P Si ha sus nk tus ke et Hyvis miso /ihike kasv usatus Toiminta ympäristössä Vihreä lippu Luo nto päi koulu vät Elä m tap än ah liek tum kiat rit i Le istö pär Ym ide -ta Ym he pä Ma rkk rist ak yys öäv ely / t Sei kka ilu stö i r pä t Ym erho k eli p tö his ä L puolesta SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Merkityksellisen luonto- ja ympäristösuhteen syntyminen. US T-paitojen tuunauskilpailu Tieto ympäristöstä SU Kie rr han ätyskke et t oo k l ta us ella o v Sii alue Keke a Toiminta hjelm o ympäristön I LL on t pä oko iv ul ät u- SA Lu O ke a Ke elm j oh Kuinka maapallo toimii? Neljä suurta prosessia: energiavirta, aineen kiertokulku, riippuvuussuhteet, jatkuva muutos. Miten ihminen on suhteessa näihin prosesseihin? NE N Ympäristökasvatus nuorisoasiainkeskuksessa Toiminnot, jotka lisäävät vastuullista suhtautumista ympäristöön.

Kukan keskiössä on ympäristökasvatuksen kolme ulottuvuutta • tieto ympäristöstä • toiminta ympäristössä • toiminta ympäristön puolesta Nämä kolme ulottuvuutta ovat mukana kokonaisvaltaisessa ympäristökasvatuksessa. Ympäristökasvatus voi joskus olla myös painottunut yhteen tai kahteen näistä ulottuvuuksista. Ainakin meillä nk: ssa.

Kukan terälehtinä ovat esimerkit toiminnoista, joita nuorisoasiankeskuksessa toteutetaan. Itsestäänselvyyksinä nuo toiminnot eivät ole ympäristökasvatusta. Esimerkiksi kaikki leirit eivät ole ympäristökasvatusta, eikä kaikkia sisustushankkeita toteuteta ympäristökasvatuksellisina. Ne olisivat kuitenkin loistavia ympäristökasvatuksen toteuttamisen areenoja ja usein ne sitä ovatkin. Kukan taustalehtinä ovat oppiminen ja nuorisoasiainkeskuksen strategiset painopistealueet sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuuden edistäminen. Ne kuvaavat sitä ohjaajan pääasiallista tavoitteellista painotusta, joka toiminnolla ja sen lähellä olevalla keskiön ulottuvuudella voi olla. Terälehtien paikkoja voidaan vaihtaa, jolloin myös tavoitteellinen painotus muuttuu. Joskus toiminta on niin kokonaisvaltaista, että se sisältää kaikki kukan painotukset. Toisinaan taas: vähempikin riittää! Kukan ulkopuolella ovat vielä ydinajatukset kustakin ulottuvuudesta.

Esimerkiksi: • Toiminta ympäristön puolesta toteutuu asuinalueen siivoustalkoissa. Se on osa nuorisotalon osallisuustoimintaa ja sillä pyritään ympäristövastuullisen käyttäytymisen kasvuun omalla asuinalueella. Tai: • Toiminta ympäristössä toteutuu luontoa kunnioittavalla seikkailuleirillä. Leirillä vahvistetaan nuorten itseluottamusta, uskoa omiin mahdollisuuksiin sekä rohkeutta toimia ryhmässä ja pyritään kaiken elämän merkityksellisyyden kokemiseen. Tai: • Tieto ympäristöstä lisääntyy nuorisotalon t-paitojen tuunausillassa, jossa opitaan ekotehokkuutta materiankäytössä ja tullaan tietoisiksi luonnonvarojen rajallisuudesta.

Tämä kaikki edellyttää ohjaajalta tavoitetietoisuutta. On aivan eri asia tuunata t-paitoja ympäristökasvatuksena, kuin tehdä sitä muuten vaan kivana illanviettona. Keskustelu on erilaista. Esiin nousee muitakin arvoja kuin t-paidan esteettisyys, toimivuus tai rahan säästyminen. Ohjaaja voi vaivihkaa johdatella nuoret esimerkiksi nykyisin niin muodikkaaseen onnellisuuskeskusteluun. - Tuleeko onni tavaroista? - Kuinka paljon t-paitoja pitää olla, jotta olisimme onnellisia? - Onko onnellisempaa omistaa vähän vai paljon? - Mitä loppujen lopuksi todella tarvitsemme? - Mitä muut tarvitsevat? - Mistä kaikki onnellisuuteen tarvitsemamme t-paidat tulevat? - Ovatko ne jonkun toisen onnellisuudesta pois? Miten? - Mikä on oikein?

Nuorisoasiainkeskuksen työntekijät yksittäisenä ryhmänä eivät saa aikaan kovinkaan suurta muutosta maapallon tilassa. Onhan meitä vain noin 500 - tuntipalkkaiset mukaan lukien. Olemme niitä pisaroita, joista muodostuu virta. Kyse onkin enemmän asenteista, tietoisuudesta ja eettisyydestä. Luomalla nuorisotalolle ekologisen arjen, toimimalla itse ympäristöystävällisesti ja vahvistamalla tavoitteellista ympäristökasvatusta arvokeskusteluineen voimme vaikuttaa laajasti ja pitkälle tulevaisuuteen nuorten kautta.

VUODEN 2005 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TARKASTUKSEN TULOKSET Tasotarkastuksen teki 47 toimipaikkaa, jotka asettuivat kolmiportaisen ohjelmamme tasoille seuraavasti: 3 -tasolla 3 toimipaikkaa 2 -tasolla 11 toimipaikkaa Perustasolla 33 toimipaikkaa Tulevan syksyn ja vuoden 2007 haaste onkin ympäristötoiminnan lisääminen nuorisotalojen toiminnoissa. Lisäksi monessa toimipaikassa on vielä kehittämisen varaa ekologisen arjen toiminnoissa.

Toimistotyön ekologisointi etenee Hietsussa Vuonna 2005 Nuorten kansalaistoiminnan toimiston yhtenä tupa-tavoitteena oli oman toimistotyön ekologisointi. Apuna käytettiin YTV: n parhaat käytännöt toimistoissa – mallia ja viraston kestävän kehityksen ohjelmaa. Näistä kahdesta koottiin toimistotyön osalta toimenpideohjeistus. Sen mukaan alettiin tarkastella arkisia käytäntöjä ja muuttamaan niitä tarvittaessa vihreämpään suuntaan. Tukena ja arvioijana toimi YTV: n ympäristöasiantuntija Maria Törn. Hän antoikin vuoden lopussa melkoisen mairittelevan arvioinnin toimiston työskentelystä. Tavoitteesta saavutettiin 100 %. Vuoden 2006 alusta lähtien toimistotyön ekologisoinnin ottivat tulospalkkiohaasteekseen kohdennetun ja kulttuurisen nuorisotyön toimistojen sihteerit.

HEKO, Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma 2005– 2008 Kaupungin tasolla toimintojen ekologisointi etenee myös Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman (HEKO) vauhdittamana. Ohjelma sisältää laajasti ympäristönäkökohtien huomioimisen mm. rakentamisessa, hankinnoissa, energiankäytössä ja liikenteessä. Hekoon kuuluu myös ympäristöjohtamisen ja ympäristömyötäisten asenteiden ja toiminnan edistäminen. Tähän liittyen ohjelmassa edellytetään kaikkia virastoja ja laitoksia nimeämään ekotukihenkilöitä, joille järjestetään virastoyhteistyönä perehdyttävää koulutusta. Ekotukihenkilötoimintaan avataan myös omat nettisivut, joilta löytyy mm. uusinta tietoa ekologisesta kestävyydestä, kurssiaineistot, vinkkejä ja kaikkien virastojen ekotukihenkilöiden yhteystiedot. Nuorisoasiankeskuksen keke -yhdyshenkilöt ovat tällaisia ekotukihenkilöitä. Hietaniemenkadun toimistolle ekotukihenkilöksi nimettiin Susanne Österlund-Toivonen. Ekotukihenkilökoulutus tulee jatkossa toimimaan viraston uusien keke – yhdyshenkilöiden ympäristöasioiden perehdytyskoulutuksena. Nuorisoasiainkeskuksen kestävän kehityksen koordinaattori on mukana koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Saat lisätietoja kekeilystä ja ekoilusta kestävän kehityksen koordinaattori Ulla Kajaluodolta ulla. kajaluoto@nk. hel. fi