KLUSTERIANALYYSI JA TOIMINTAYMPRISTN KEHITYKSEN ARVIOINTI Satakunnan ennakointihanke Tutkimuspllikk

KLUSTERIANALYYSI JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN ARVIOINTI Satakunnan ennakointihanke Tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu

PORTERILAINEN KLUSTERIAJATTELU -”Klusteri on joukko yrityksiä, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. ” -Synergiaetu: ” 1 + 1 = 3” -Klusteri = yritysrypäs, osaamiskeskittymä -Yleensä klusterin yritykset toimivat samalla toimialalla, tuotteiden ja palveluiden tuottajina, alihankkijoina, kilpailijoina tai asiakkaina -Klusteriin kuuluvat tuotannontekijät eli raaka-aineet, työ, pääoma, maa, tieto ja osaaminen, lähi- ja tukialat -Klusterit ovat verkostomaisia kokonaisuuksia jossa toimijoiden välillä on erilaisia ”kytkentöjä” 2

KILPAILUKYKY JA KLUSTEROITUMINEN 3 • Kilpailukykyä voidaan arvioida yritysten, klustereiden ja kansantalouksien tasolla. • Porterilla on mikrotaloudellinen käsitys kilpailukyvystä. • Menestyminen ilman tukia on osoitus kilpailukyvystä. • ”Kilpailukyky määräytyy siitä, miten paljon maa pystyy tuottamaan tavaroita ja palveluita avoimille kansainvälisille markkinoille ja samalla säilyttää kotimaisen tulotasonsa tai parantaa sitä. ” – OECD • Resurssien tehokas käyttö osoitus kilpailukyvystä. • Klusterin olemassaolo perustuu aina tosiasiallisille kilpailukykytekijöille.

ESIMERKKI KESKEISESTÄ KLUSTERISTA: ITKLUSTERI IT-klusteri: Ks. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus http: //www. tieke. fi/ TIEKE: n IT-klusterin kuvaus http: //www. tieke. fi/it-klusteri. nsf? Open. Database 4

KANSANTALOUDEN KILPAILUKYKY ”Kansantaloutta voidaan pitää kilpailukykyisenä mikäli se tarjoaa sellaisen infrastruktuurin ja tuotannontekijät, että kilpailukykyiset yritykset ja klusterit ovat kiinnostuneita sijoittamaan toimintojaan kyseiseen maahan. ” 5

KLUSTERIN HAHMOTTAMINEN • • 6 Alan avaintuotteet Alan avainpalvelut Keskeiset alan yritykset Alan verkostosuhteet Kilpailuasetelmat Tuote- ja kehitysyhteistyösuhteet Tuottajan ja asiakkaan suhteet Vahvat keskittymät

PORTERIN TIMANTTI YRITYKSEN STRATEGIA, KILPAILUTILANNE JULKINEN VALTA SATTUMA TUOTANNONTEKIJÄOLOT KANSAINVÄLISET LIIKETOIMET 7 KYSYNTÄOLOT MARKKINAT LÄHI- JA TUKIALAT

TUOTANNONTEKIJÄOLOT • • • Maa Luonnonvarat Ilmasto Työ Fyysinen infrastruktuuri Yliopistot ja tutkimuslaitokset Osa tuotannontekijöistä on annettuja, osaa voidaan itse kehittää tietoisesti. 8

KYSYNTÄOLOT • • 9 Kotimaan kysyntä Lähialueiden kysyntä Globaali kysyntä Asiakaskunta ja sen rakenne: eri segmentit

LÄHI- JA TUKIALAT • Verkoston analysoiminen auttaa tunnistamaan lähi- ja tukialat. • Kyse on verkoston toiminnan ymmärtämisestä. • Verkoston toimivuus ja innovatiivisuus ratkaisevan tärkeää klusterin kilpailukyvylle. • Esim. yrityspalvelut, raaka-ainetuottajat, välituotteiden tuottajat • Täydentävät klusterin ydinosaamista. 10

KILPAILUKENTTÄ JA STRATEGIA • • 11 Strategiat Keskinäinen kilpailu Olemassa olevat rakenteet Kilpailu ja yhteistyö vallitsevat yhtä aikaa Kova kilpailu =>kova kehitystyö Vähäinen kilpailu =>luutuminen ja kehityksen huomattava hidastuminen Innovaatiot syntyvät yleensä verkoston yhteistyönä.

JULKINEN VALTA • Julkinen valta luo puitteet toiminnalle. • Julkisen vallan tulisi edistää kilpailua ja puuttua markkinahäiriöihin. • Turvallisuuden ja standardien luominen on julkisen vallan perustehtävä. • Suotuisten toimintaedellytysten luominen • Infrastruktuurin luominen ja sen ylläpitäminen • Perustutkimuksen rahoitus 12

SATTUMA • • 13 Teknologinen innovaatio Sosiaalinen innovaatio Hintamuutokset Poliittiset muutokset Joustavuuden merkitys korostuu sattumanvaraisessa kehityksessä. Pelivarojen merkitys tärkeä klusterin toimivuudelle. Globaali kehitys lisää sattumien merkitystä menestykselle.

KANSAINVÄLISET LIIKETOIMET • Kansallisen toimintaympäristön ja kansainvälisen toimintaympäristön raja on häilyvä. • Kansainvälisten liiketoimien merkitys on kasvava. 14

KLUSTERIN SYNTYMINEN • • 15 Usein syntyneet luonnonvarojen ympärille, esim. Suomen metsäklusteri Toinen tie: itse luodut tuotannontekijät lähtökohtana, esim. IT-klusteri Klusteri voi syntyä myös kysynnän ympärille: voimakas volyymi tai erikoistunut kysyntä: esim. musiikkiklusteri Sattumalla voi olla merkitystä myös klusterin synnyssä.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN ARVIOINTI • • • Tieto on aina arvokasta pääomaa yrittäjälle Tietoa kannattaa hankkia eri tietolähteistä Ennakointitoiminnassa hankitaan yleensä tietoa: 1. Yleisistä kehitystrendeistä ja laajemmistä kehitysprosesseista (ns. megatrendit ja trendit) 2. Vaihtoehtoisista ratkaisumalleista ja kehitysvaihtoehdoista (ns. skenaarioanalyysi) 3. Mahdollisista yllättävistä muutostekijöistä, jotka voivat muuttaa toimintaympäristöä rajusti (ns. heikkojen signaalien analyysi) 16

Tulevaisuuden ennakoinnin kolme perusmenetelmää: 17 Trendianalyysi ØYksi tai muutama dominoiva kehityskulku/piirre analysoidaan Skenaarioanalyysi Ø Monia vaihtoehtoja kuvataan ja analysoidaan Heikkojen signaalien arviointi ØJotkut hyvin epävarmat, mutta potentiaalisesti tärkeät mahdollisuudet analysoidaan ØNäitä eri menetelmiä voidaan käyttää apuna pohdittaessa visionäärisiä kehittämiskysymyksiä. Monet kehittämiskysymykset liittyvät osaamiseen ja toimintaympäristön muutoksiin.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ HAHMOTTAMISELLA PYRITÄÄN TÄSMENTÄMÄÄN YRITYKSEN VISIOTA, MISSIOTA JA TOIMINTASUUNNITELMIA…. Visio ja focus Vision asettamat tavoitteet Strategian muotoileminen Nykyinen tila ja suorityskyky Missio X “Next steps” – toimintasuunnitelma Nykyiset tiedot taidot ja resurssit Uudet vision määrittämät tiedot, taidot ja resurssit Visionääriset kehitystehtävät 18

JOHTAMISJÄRJESTELMÄN PERUSOSAT 1. VISIO 2. STRATEGIAT 3. OPERATIIVINEN TOTEUTUS 4. YKSILÖTASON TOIMINTA 19 YRITYS X

STRATEGISEN OSAAMISEN NÄKÖKULMA TOIMINTAYMPÄRISTÖN ARVIOINTIIN Arvon tuottamisen näkökulma Kilpailukyvyn näkökulma Kilpailuetu suhteessa muihin toimijoihin Toimialan taloudellinen käyttäytyminen STRATEGINEN OSAAMINEN JA SEN HALLINTA Toimialan vaatima osaaminen sinänsä Toimialan näkökulma lähdeaineistoa : Kimmo Koivu (Hyk Oy) 20 Organisaation perusosaamiset Henkilöstönäkökulma

YRITYS JA KLUSTERI TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ YRITYS A TOIMINTAYMPÄRISTÖ MARKKINAT 21 VERKOSTOT HIERARKISET RAKENTEET

KLUSTERIANALYYSIEN HYÖDYNTÄMINEN YRITYKSESSÄ -”PORTERIN TIMANTIN” OSIEN VAIKUTUKSET YRITYKSEN OMAAN SISÄISEEN TOIMINTAAN TÄRKEÄ ASIA -VOIDAAN YHDISTÄÄ PORTERIN TIMANTTIMALLI JA BALANCED SCORECARD-AJATTELU YRITYKSEN STRATEGIA, KILPAILUTILANNE JULKINEN VALTA TUOTANNONTEKIJÄOLOT KANSAINVÄLISET LIIKETOIMET 22 SATTUMA YRITYS X: BSC-MALLI KYSYNTÄOLOT MARKKINAT LÄHI- JA TUKIALAT

ERÄS MAHDOLLISUUS: LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN KLUSTERIANALYYSIN POHJALTA PORTERIN TIMANTIN ANALYYSI 23 YRITYSTASON BALANCED SCORECARD -PROSESSIT

BALANCED SCORECARD -JÄRJESTELMÄ, VISIO JA STRATEGIA Rahoitus Asiakkuudet Visio ja strategia Oppiminen ja kasvu 24 Lähde: Kaplan & Norton 1996 Yrityksen sisäinen liiketoimintaprosessi

PERUSIDEOINA BALANCED SCORECARDJÄRJESTELMÄSSÄ 1. SELKIYTTÄÄ JA LUODA YHTEISYMMÄRRYS ORGANISAATION STRATEGIASTA 2. STRATEGIAN VIESTITTÄMINEN ORGANISAATION LÄPI 3. AUTTAA YHDISTÄMÄÄN OSASTOJEN JA HENKILÖSTÖN TAVOITTEET STRATEGIAAN 4. LUO LINKIN OPERATIIVISTEN TAVOITTEIDEN JA STRATEGISTEN PÄÄMÄÄRIEN JA BUDJETTIEN VÄLILLÄ 5. AUTTAA TUNNISTAMAAN JA TOTEUTTAMAAN KESKEISET STRATEGISET ALOITTEET 6. AUTTAA TUOTTAMAAN SYSTEMAATTISESTI JAKSOITTAISET ARVIOT YRITYKSEN TOIMINNASTA 7. AUTTAA KERÄÄMÄÄN PALAUTETTA STRATEGISTA JA PARANTAMAAN OPPIMISEN KAUTTA STRATEGIAN TOIMIVUUTTA 25

ARVIOITAVAT ASIAT JA BALANCED SCORECARD-JÄRJESTELMÄ Tavoitteet Mittarit Päämäärät Aloitteet Rahoitus Asiakkuudet Oppiminen ja kasvu Yrityksen sisäinen liiketoimintaprosessi 26

AVAINMUUTTUJIEN LINKITTYMINEN TOISIINSA Rahoitus Asiakkuudet Oppiminen ja kasvu Yrityksen sisäinen liiketoimintaprosessi 27 Rahoitusmittarit Asiakasuskollisuus Jakelu ja myynti JIT Prosessien laatu Prossessien läpimenoaika Työntekijöiden osaaminen

SISÄINEN LIIKETOIMINTAPROSESSI LISÄARVONÄKÖKULMASTA ARVIOITUNA Asiakkaiden tarpeiden tunnista minen 28 Design Asiakastyytyväi. Kehitys Valmistus Markkinat. Palvelut syys

LIIKETOIMINTAYKSIKKÖKOHTAINEN STRATEGIA JA STRATEGISET TEEMAT KASVU YLLÄPITÄMINEN TUOTTOJEN KERÄÄMINEN -TUOTTOJEN KASVU JA MIX -KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN/TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN -RESURSSIEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN JA KOHDENTAMINEN 29

RAHOITUKSEEN LIITTYVIÄ MITTAREITA: KASVUSTRATEGIAN EVALUOINTI TUOTTOJEN KASVU JA MIX Myynnin kasvu asiakas/tuoteryhmittäin, Uusien tuotteiden ja palveluide osuus kokonaismyynnistä, asiakasmäärän kasvu KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN/TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN Liikevaihto/työntekijä RESURSSIEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN JA KOHDENTAMINEN Investointien osuus liikevaihdosta, R&D-panostukset 30

RAHOITUKSEEN LIITTYVIÄ MITTAREITA: YLLÄPITÄMISSTRATEGIAN EVALUOINTI TUOTTOJEN KASVU JA MIX Avainasiakasryhmien osuus liikevaihdosta ja avainasiakkaiden määrä, Uusien tuotteiden liikevaihdon osuus kaikesta liikevaihdosta, tuotto/asiakas, tuotto/tuotelinja, vakioasiakkaiden aiheuttama myynti KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN/TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN Kustannustaso verrattuna kilpailijoiden kustannustasoon, kustannusten alenemisaste, epäsuorat kustannukset, tuottavuusindikaattorit RESURSSIEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN JA KOHDENTAMINEN 31 Sitoutunut pääoma, taseeseen liittyävät perustunnusluvut, tuoteryhmien ROCE-tunnusluvut, eri resurssien hyödyntämisasteet

RAHOITUKSEEN LIITTYVIÄ MITTAREITA: TUOTTOJEN KERÄÄMISEN STRATEGIAN EVALUOINTI TUOTTOJEN KASVU JA MIX Asiakasryhmäkohtainen liiketoiminnan voitollisuus, tuotantolinjakohtainen liiketoiminnan voitollisuus, Voittoa tuottamattomien asiakkaiden osuus kaikista asiakkaista KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN/TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN Tuotantoyksikkökohtaiset kustannukset RESURSSIEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN JA KOHDENTAMINEN 32 Payback-indeksit, resurssien läpivirtaindeksit (throughput)

ASIAKKUUKSIIN LIITTYVIÄ MITTAREITA: 1. MARKKINAOSUUS 2. PYSYVIEN, USKOLLISTEN ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ TAI MUU INDIKAATTORI, JOKA MITTAA ASIAKASUSKOLLISUUTTA (CUSTOMER RETENTION) 3. UUSIEN, TUOTTEISTA KIINNOSTUNEIDEN ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ TAI MUU INDIKAATTORI JOKA MITTAA KIINNOSTUSTA TUOTTEISIIN (CUSTOMER ACQUISITION) 4. ASIAKASTYYTYVÄISYYS 5. ASIAKASTUOTOLLISUUS (CUSTOMER PROFITABILITY BY ACTIVITYBASED COST SYSTEMS) 33

KASVUUN JA OPPIMISEEN LIITTYVIÄ MITTAREITA Työntekijöiden osaaminen ja sitoutuminen: 1. Työntekijöiden työtyytyväisyys (employee satisfaction) 2. Työntekijöiden pitkäjänteinen sitoutuminen (employee retention) 3. Työn tuottavuus organisaatiossa (employee productivity) 34

KASVUUN JA OPPIMISEEN LIITTYVIÄ MITTAREITA Työntekijöiden työtyytyväisyys (employee satisfaction): 1. 2. 3. 4. Osallistuminen päätöksentekoon Palautteen saaminen hyvin tehdystä työstä Informaation saaminen työn suorittamiseksi hyvin Rohkaiseminen innovointiin ja toiminnan kehittämiseen 5. Tuki työpisteessä johdolta 6. Yleinen tyytyväisyys organisaation toimintaan 35

KASVUUN JA OPPIMISEEN LIITTYVIÄ MITTAREITA Työntekijöiden pitkäjänteinen sitoutuminen (employee retention): 1. Avainhenkilöstön vaihtuvuus 2. Avaintyöntekijöiden sitoutumista kuvaavat indikaattorit 3. Työvoiman vaihtuvuusindikaattorit (uudet rekrytoinnit, eroamiset jne. ) 36

KASVUUN JA OPPIMISEEN LIITTYVIÄ MITTAREITA Työn tuottavuus organisaatiossa (employee productivity): • • 37 Liikevaihto per työntekijä (Liikevaihto – muuttuvat kustannukset)/työntekijä (Liikevaihto – kiinteät kustannukset)/työntekijä Voitto per työntekijä

YRITYKSEN SISÄISIIN LIIKETOIMINTAPROSESSEIHIN LIITTYVIÄ MITTAREITA: Innovointiprosessit: 1. 2. 3. 4. 5. 38 Uusista tuotteista saatava liikevaihto suhteessa koko liikevaihtoon Uniikkituotteista saatava liikevaihto suhteessa koko liikevaihtoon Uusien omien lanseerattujen uusien tuotteiden osuus kaikista tuotteista markkinoilla Mahdollinen tuotantokapasiteetti yrityksen tuotantoyksiköissä Tuotekehitysprosessin edellyttämä aika uuden sukupolven tuotteiden kehittämiseksi

Läpimurtojen arviointikehikko innovaatiotoiminnassa Kumulatiiviset kustannukset ja tuotot 1000 100 Myynti Läpimurtoaika (break-even time, BET) Voitto 10 Investointi 1 Aika markkinoille (time-to-market, TM) Läpimurtoaika julkaisemisen jälkeen (break-even after Kehitysvaihe release) Aika (kuukaisia) 39

YRITYKSEN SISÄISIIN LIIKETOIMINTAPROSESSEIHIN LIITTYVIÄ MITTAREITA: Liiketoiminnan operointi- ja tuotantoprosessit: 1. Tuotteiden ja palveluiden valmistuksen edellyttämät ajat 2. Laatujohtamiseen liittyvät indikaattorit (hävikki, viat, jätemäärät, korjaustyöt, virheettömyys) 3. Operaatiotutkimuksen perusindikaattorit 40

TUOTANTOPROSESSIN TEHOKKUUS (MANUFACTORING CYCLE EFFECTIVENESS, MCE) Throughput = Processing + Inspection + Movement + Waiting/Storage time time MCE = Processing time _______ Throughput time 41

YRITYKSEN SISÄISIIN LIIKETOIMINTAPROSESSEIHIN LIITTYVIÄ MITTAREITA: Myynnin ”after sales” -prosessit 1. 2. 3. 4. 5. Tuotteiden korjausjärjestelmät Tuotteiden kierrätysjärjestelmä Viallisten tuotteiden palautusjärjestelmä Maksujärjestelmät (esim. ns. credit card administration) Aika valituksesta tilanteen korjaamisen asiakasta tyydyttävällä tavalla Markkinointiin liittyviä indikaattoreita: 6. 7. 8. 9. 42 Asiakasuskollisuutta mittaavat mittarit (customer loyality) Brandin tunnettuus asiakkaiden piirissä (brandin arviointimittarit) Asiakaspalvelun laadukkuutta mittaavat mittarit (”memorable shopping experience”) Alihankintaverkoston toimijoiden tyytyväisyys (dealer satisfaction)

YRITYKSEN SISÄINEN TOIMINTA: PÄÄMUUTTUJIEN YLEINEN MITTAAMINEN 43 Rahoitus Pääoman tuottoaste, taloudellinen tuottavuus, voitto Asiakkuudet Asiakastyytyväisyys, asiakasuskollisuus, markkinaosuus, asiakasmäärä Yrityksen sisäinen liiketoimintaprosessi Laatumittarit, toimitusaikamittarit, kustannukset, uudet tuoteinnovaatiot Oppiminen ja kasvu Työntekijätyytyväisyys, osallistuminen, osaamispääomamittarit, intellektuaalinen pääoma

Tärkeät osa-alueet liiketoiminnan kehittymisen kannalta: 1. Työntekijöiden osaaminen ja sitoutuminen 2. Informaatiojärjestelmän toimivuus 3. Motivaatio, valtuuttaminen, yhteistyö 44

KASVU JA OPPIMINEN Tulokset Työntekijöiden pitkäjänteinen sitoutuminen Työntekijöiden tuottavuus Työntekijöiden työtyytyväisyys Henkilöstön taidot ja kyvyt Teknologiainfrastruktuuri Ilmapiiri toimia KLUSTERI- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 45

KASVU JA KEHITTYMINEN: TILANNEKOHTAISET DRIVERMUUTTUJAT KOMPETENSSIT TEKNOLOGIA INFRASTRUKTUURI ILMAPIIRI Strategiset taidot Strategiset teknologiat Avainpäätöksentekoprosessi Koulutus ja valmennus Strategiset tietokannat Strateginen focus Osaamistaso Kokemus teknologiasta infran hyödyntämisestä ATK-tuki ja software Henkilöstön sitoutuminen Petentit, copyrightit KLUSTERI- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 46

OPPIMINEN JA KASVU YRITYKSESSÄ Uudelleenkoulutus (osaamisvaje) Strateginen uudelleenkouluttaminen Massiivinen uudelleenkoulutus Kompetenssien kohottaminen yleisesti Osuus työvoimasta 47

LIIKETOIMINNAN SISÄINEN KEHITTÄMINEN Tärkeät osa-alueet liiketoiminnan kehittymisen kannalta: 1. Innovointiprosessit 2. Liiketoiminnan operointi- ja tuotantoprosessit 3. Myynnin ”after sales”-prosessit 48

KLUSTERI- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN HYVÄKSIKÄYTTÖ JOHTAMISJÄRJESTELMÄSSÄ OPERATIIVISET TOIMENPITEET VISIOIDEN JA MUUTOSTARPEIDEN MUUTTAMINEN TOIMINNAKSI STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET MARKKINOIDEN, VERKOSTOJEN JA HIERARKIOIDEN OSALTA KLUSTERI- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI 49 YKSILÖTASON JA ORGANISAATIOIDEN TOIMENPITEET MISSIO JA OPERATIIVISET TOIMINTAOHJELMAT STRATEGIAT VISIO

ALOITEALUEET: TYYPILLISESTI PARANNETTAVIA ASIOITA YRITYKSESSÄ • KOKONAISLAATUJOHTAMISJÄRJESTELMÄ (TQM) • REAALIAIKAINEN TUOTANTO JA JAKELUJÄRJESTELMÄ (JIT) • AIKAPOHJAINEN KILPAILUKYKY (TILAUKSET YM. ) • TUOTANNON KEVEYS JA JOUSTAVUUS (LEAN PRODUCTION) • ORGANISAATION ASIAKASKESKEISYYS • TOIMINTAPERUSTEINEN KUSTANNUSTEN ARVIOINTI • TYÖNTEKIJÖIDEN VIIHTYVYYS JA AKTIVOINTI 50 • UUDELLEENJÄRJESTELYT (REENGINEERING)

HARJOITUSTYÖN OHJEISTUS: ITKLUSTERI 1. JAKAANNUTAAN KAHTEEN TYÖRYHMÄÄN 2. TEHTÄVÄ: LAADITAAN ALUSTAVA KLUSTERIKUVAUS IT -KLUSTERISTA 3. RYHMÄN 1 TEHTÄVÄNÄ ON LAATIA PORTERIN TIMANTIN OSAT: (1) JULKISEN VALLAN TOIMINTA ITKLUSTERIN OSALTA, (2) KILPAILUTILANTEEN YLEISKUVAUS ALUEELLA, (3) PINNAN ALLA OLEVAT YLLÄTTÄVÄT MUUTOSTEKIJÄT (SATTUMAT), (4) TUOTTEIDEN KYSYNTÄTILANNE MARKKINOILLA 4. RYHMÄN 2 TEHTÄVÄN ON LAATIA PORTERIN TIMANTIN OSAT: (2) LÄHI- JA TUKIALOJEN KUVAUS, (2) KANSAINVÄLISET LIIKETOIMET JA (3) TUOTANNONTEKIJÄOLOJEN KUVAUS 51

HARJOITUSTYÖN OHJEISTUS: ITKLUSTERI ETELÄ-POHJAMAALLA 5. TÄMÄN JÄLKEEN KUMPIKIN RYHMÄ POHTII OMAN ANALYYSINSÄ POHJALTA KEHITTÄMISIDEOITA SEN SUHTEEN MITEN IT-KLUSTERIN TOIMINTAA VOISI PARANTAA ELI VAIKUTUKSIA IT-ALAN VISIOIHIN JA STRATEGIOIHIN 6. KOTITEHTÄVÄNÄ: KUKIN YRITTÄJÄ ESITTÄÄ TIIVIIN VISION, MISSION JA BALANCED SCORECARD-ANALYYSIN YRITYKSENSÄ OSALTA 52

KIITOKSIA MIELENKIINNOSTA! Tutkimuspäällikkö Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu Puh. (02) 4814 526, GSM (050) 502 7030 Fax. (02) 4814 630 Email: jari. kaivo-oja@tukkk. fi Web: www. tukkk. fi/tutu 53