Hyvinvointikertomus OSA 1 Kuopiolaisten hyvinvoinnin kehitys vuosina 2013

Hyvinvointikertomus OSA 1: Kuopiolaisten hyvinvoinnin kehitys vuosina 2013 -2016 Sisältö Mikä on hyvinvointikertomus? 1. Hyvinvointikertomuksen työstäminen palvelualueiden yhteistyönä hyvinvointiryhmässä ja hyvinvointiryhmän valmistelevassa ryhmässä 2. OSA 1: Väestön hyvinvoinnin kehitys valtuustokaudella 2013 -2016 3. 1. Yleistä kuopiolaisten hyvinvoinnin kehityksestä: Väestörakenne, työllisyys, työttömyys, talous, asuminen ja ympäristö, Kelan sairastavuusindeksi, liikunta ja kulttuuri ja osallisuus, Tea-indeksi, turvallisuus sekä kokemuksellinen hyvinvointi 3. 2 Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi 3. 3 Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointi 3. 4 Työikäisten hyvinvointi 3. 5 Ikäihmisten hyvinvointi 4. Yhteenveto kuopiolaisten väestön hyvinvoinnin kehityksestä 2013 -2016 5. Edellisen valtuustokauden tavoitteiden, hyvinvointilupausten ja toimenpiteiden toteutumisen arviointi Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 6. 1

1. Mikä on hyvinvointikertomus? Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä ja valmistelemaan laajan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. www. hyvinvointikertomus. fi. Hyvinvointikertomus on tiivis asiakirja, jonka laativat eri hallinnonalojen asiantuntijat yhdessä. Kuopiossa asiakirjan laativat hyvinvointiryhmä ja valmisteleva ryhmä. Hyvinvointikertomuksen sisältö: Osa I Väestön hyvinvoinnin kehitys: Katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin indikaattorien pohjalta, painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointia ja johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. Osa II hyvinvointisuunnitelma: Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset, hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja – suunnitelmat, hyvinvointisuunnitelma eli tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot, resurssit ja arviointimittarit kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä arviointi toteutuneesta hyvinvoinnin edistämisestä. Osa III valtuustokäsittely: suunnitelman laatijat ja suunnitelman hyväksyminen. Näissä dioissa kuvataan edellä mainittu Osa I. Indikaattoritieto kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä saadaan niistä tietokannoista, joista se on. toistaiseksi mahdollista: • Sotkanet www. sotkanet. fi • ATH Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus www. terveytemme. fi/ath • Kouluterveyskysely http: //www. thl. fi/fi/tutkimus-jaasiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely • Tea-viisari https: //www. thl. fi/fi/web/terveydenedistaminen/johtaminen/tyokaluja/teaviisari • Kunnan omat indikaattorit ja tilastot • Laadulliset kyselyt ja asiakaspalautteet – mm. kokemuksellinen hyvinvointikysely ja työpajojen tulokset Indikaattorit kuvaavat erilaisia kuntalaisen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: 1. Hyvinvointi 2. Elämänlaatu ja osallisuus 3. Opiskelu ja työ ja toimeentulo 4. Turvallisuus, asuminen ja ympäristö 5. Päivähoito 6. Koulu 7. Sosiaali- ja terveydenhuolto 8. Kunnan palvelut 9. Vapaa-aika 10. Muut palvelut 11. Talous, tulot, menot, väestö ja elinvoima Kuopion vertailukunnat: • Jyväskylä • Tampere • Turku • Joensuu • Oulu • Lahti 2

2. Hyvinvointikertomuksen työstäminen palvelualueiden yhteistyönä hyvinvointiryhmässä ja hyvinvointiryhmän valmistelevassa ryhmässä KJ KAUPUNGINJOHTAJAN JORY HYVINVOINTIRYHMÄ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen: § suunnittelu, § koordinointi, § kehittäminen ja § arviointi PAJ AJ AJ PAJ SJ AJ AJ HYVINVOINTIRYHMÄ AJ AJ HYVINVOINTIKOORDINAATTORI HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN JOHTAJA KJ= PAJ= SJ= AJ= Kaupunginjohtaja Palvelualuejohtaja Strategiajohtaja Asiakkuusjohtaja HYVINVOINTIRYHMÄN VALMISTELEVA RYHMÄ ASIANTUNTIJOITA KAIKILTA PALVELUALUEILTA 3

Väestörakenne Kuopiossa oli noin 113 000 asukasta vuoden 2016 lopussa. Vuonna 2016 Kuopion väestönkasvu (n. 900) oli edelleen hyvällä tasolla neljän edellisen vuoden tapaan. Kasvu perustuu tulomuuttoon. Kuopioon muuttaa eniten opiskelijoita. Ulkomailta muuttajia (mm. paluumuuttajat) on ollut vuosittain noin 200 -300. Maahanmuutto Maastamuutto Siirtolaisuus (netto) 1400 2012 2014 2015 2016 412 401 334 427 155 144 153 158 257 181 269 Kuopion väestönmuutokset 2008 - 2016 1189 1151 1200 1176 896 1000 800 Huoltosuhde, demografinen 59, 3 47, 2 Tampere 49, 7 49, 2 Turku Jyväskylä 2012 Oulu 2013 52, 1 51, 8 50, 6 Joensuu 2014 Kuopio Lahti 2015 Kuopion demografinen huoltosuhde eli lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhde työikäiseen väestöön on jatkanut nousuaan koko maan ja vertailukuntien tavoin. 828 200 Koulutustasomittain* on noussut vuosittain kuten muissakin vertailukaupungeissa. Kuopiossa teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 3, 8 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen ja se on keskimääräinen suhteessa vertailukaupunkeihin. 0 *Koulutustaso, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. 640 607 600 400 2010 -200 2011 2012 Luonn. muutos Siirtolaisuus (netto) 2013 2014 2015 2016 Muuttovoitto/-tappio VUOSI YHTEENSÄ Lähteet: Sotkanet, Kuopion omat tilastot Päivitetty 03/2017 4

Työllisyys Työlliset, % väestöstä Työllisiä on Kuopiossa 40, 9 % väestöstä vuonna 2015. Tilanne on laskusuunnassa. Työllisten 18 -24 -vuotiaiden määrä on laskusuunnassa niin Kuopiossa kuin suurimmassa osassa vertailukaupungeista paitsi Turussa. Vuonna 2015 Kuopiossa oli nuoria työllisiä 5335. 45 44 43, 1 43 43, 1 42, 5 42 Tampere 41, 6 40, 9 41 Turku Kuopio Jyväskylä 40 Oulu 39 Lahti 38 Joensuu Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde* Kuopiossa on jatkanut nousuaan 144, 5 v. 2015 kuten muissakin vertailukaupungeissa. Tampereella ja Turussa tilanne on parempi kuin Kuopiossa. 37 *Elatussuhde kertoo kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti 12000 2011 2012 2013 2014 2015 Työlliset 18 -24 -vuotiaat, lkm 14000 2011 2012 2013 2014 2015 10000 8000 5335 6000 4000 2000 0 Lähde: Sotkanet Päivitetty 03/2017 Joensuu Lahti Kuopio Jyväskylä Oulu Turku Tampere 5

Työttömyysaste joulukuu 2016 Kuopion työttömyysaste oli joulukuun 2016 lopussa 13, 8 % (14, 8 v. 2015). Kuopion työttömyysaste on matala verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin. 18, 2 18, 3 18, 9 16, 8 17, 1 17, 4 17, 5 10, 3 12, 1 12, 2 12, 4 13, 8 Kuopion työttömyys joulu. 15 joulu. 16 Työttömyysaste 14, 80 % 13, 80 % -1 %-yks. 7 837 4 700 3 137 1363 7 381 4 446 2 935 1258 -456 -254 -202 -105 Ulkomaalaiset työttömät 521 490 -31 50 vuotta täytt. työttämät 2622 2515 -107 Pitkäaikaistyöttömät 2111 2434 323 Työttömiä yht. Miehet Naiset Nuorisotyöttömiä (alle 25 -v) Muutos 20 O U VÄ LU SK YL Ä LA H TI P TA OR I M PE JO RE EN SU U JY ES PO O VA AS VA A N TA H A E H ÄM LS EE INK I N LI N N KU A O PI O TU R KU Työttömien määrä kääntyi laskuun kevään 2016 aikana, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edelleen. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 2400. Kuopion työttömyysaste (%) 2013, 2014, 2015, 2016 15 13, 8 10 5 2013 2014 2015 2016 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 01/2017 6

Ulkomaalaiset Vuoden 2017 alussa turvapaikanhakijoita oli Pohjois-Savossa noin 420 (v. 2016 850), joista Kuopiossa noin 90 (v. 2016 150). Oletettavasti myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista osa jää asumaan Kuopioon. Ulkomaalaisia Kuopiossa 2008 – 2017 01 6 1. 1. 2 01 5 1. 1. 2 01 4 1. 1. 2 01 3 1. 1. 2 01 2 1. 1. 2 01 1 1. 1. 2 00 9 1. 1. 2 00 8 01 0 1535 1391 2002 1800 1672 2358 2230 2964 2758 2583 1. 1. 2 2, 5 % v. 2017 1. 1. 2 Vuoden 2017 alussa Kuopiossa asui noin 3000 ulkomaan kansalaista, 2, 5 % väestöstä. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijat eivät sisälly lukuihin. Kuopion ulkomaalaiset ovat 108: sta eri maasta. Suurimmat ryhmät ovat venäläiset (n. 670), virolaiset (n. 280) ja myanmarilaiset (n. 170) ja syyrialaiset (n. 150). Thaimaalaisia, kiinalaisia, irakilaisia ja amerikkalaisia on kutakin n. 100. Kuopioon muutetaan pääasiassa perhesyistä tai opiskelun ja työn takia. Muuttajat ovat lähinnä nuoria ja koulutettuja henkilöitä, joiden suomen kielen taito on heikkoa. Pakolaistaustaisia on 15 – 20 % kaikista ulkomaalaisista. Aikasarja 2017, sisältää Karttulan, Nilsiän, Maaningan ja Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden %-osuus ulkomaalaisesta työvoimasta keskimäärin vuodessa KOKO MAA 297 KUOPIO 38, 5 37, 0 32, 5 28, 4 30, 2 32, 2 31, 2 30, 2 Ulkomaalaisten työllistyminen on vaikeaa. Tammikuussa 2017 Kuopion ulkomaalaiseen työvoimaan kuuluvista 1237 henkilöstä oli työttömänä 400 henkeä eli 32 % (01/2015 33%). 2013 Päivitetty 03/2017 2014 2015 2016 7

Ulkomaalaiset Ulkomaalaisista työnhakijoista suurin osa keskiasteen koulutuksen omaavia, 37% v. 2017. on Kuopion perusopetuksen oppilaat kielen ja kansalaisuuden mukaan Ulkomaalaisia Kuopiossa Vuoden 2015 lopussa ulkomaalaisia oli noin 2, 4 % kuopiolaisista Peruskouluikäisten maahanmuuttajaopetus on lisääntynyt viime vuosina. Kuopion peruskouluissa opiskelee 320 oppilasta eli 3, 2 % perusopetuksen oppilasmäärästä oppilaita joiden kansalaisuus on muu kuin suomi (20. 9. 2016). Perusopetuksen oppilaita on 36 eri kansalaisuuksista. Oppilaiden koulutaustat ja -valmiudet vaihtelevat suuresti ja pärjäämisessä on isoja eroja, erityisesti mitä vanhempina (yläkouluikäiset) lapset saapuvat. Peruskoulun oppilaista 4, 3%: lla on äidinkieli muu kuin suomi (425 oppilasta, 39 eri äidinkieltä). Päivitetty 03/2017 Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen valmistavassa opetuksessa opiskelee lukuvuonna 2016 -2017 14 oppilasta (opetuksen toteuttaja Savon ammatti- ja aikuisopisto) ja aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksessa opiskelee 12 oppilasta (opetuksen toteuttaja Kuopion Aikuislukio). 8

Talous Kuopiossa pienituloisten kotitalouksien osuus on pienempi kuin vertailukunnissa. Pienituloisuusaste on 14, 6 vuonna 2015 (15, 4 v. 2012). (Sotkanet). Pienituloisuusaste 2012 2013 14, 6 Kuopio 14, 7 Lahti 2014 15, 4 Oulu 2015 16, 9 Tampere Jyväskylä 18, 4 Turku 19, 3 Joensuu Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasaarvoisuuden mittari. Gini-arvon raja-arvoja ovat 0 = täydellisen tasainen tulonjako ja 100 = yksi talous saa kaiken tulon. Kuopion Gini-arvot (26, 3 v. 2014) olivat pienimmät vertailukaupungeista. (Sotkanet). Käytettävissä olevat tulot, Gini-kerroin 2012 2013 2014 2015 28, 2 25, 9 Kuopio 26 Lahti Päivitetty 03/2017 26, 5 Jyväskylä 28, 8 Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%) Kuopiossa on 33, 3% kun koko maan keskiarvo on 32, 3%. Vertailukaupungeista vain Joensuussa (31, 9) määrä on alle maan keskiarvon. Kotitaloudenmenojen kattaminen on hankalinta 20 - 54 -vuotiailla verrattuna vanhempiin ikäryhmiin. (ATH 2013 -2015). Joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia (%) Kuopiossa on 20, 8% joka on keskimäärin sama kuin koko Suomen keskiarvo. (ATH 2013 -2015). Pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää, osuus (%) oli 12, 7% Kuopiossa (koko maassa 11, 7 keskiarvo). Eniten ruoan loppumista on pelännyt 20 -54 -vuotiaat. (ATH 2013 -2015). 29, 4 26, 7 Joensuu Oulu Tampere Turku * Pienituloisuusaste: Kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti ovat pienemmät kuin 60 % kaikkien kotitalouksien rahatulojen mediaanitulosta * Gini-kertoimessa asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaetaan ns. kulutusyksiköllä, jossa huomioidaan asuntokunnan koko ja lasten ikä. 9

Asuminen Asunnottomien yksinäisten henkilöiden määrä 1000 asukasta kohden on Kuopiossa pysynyt alhaisella tasolla. Vuonna 2015 asunnottomia oli 0, 9/1000 asukasta. Vertailukaupungista vain Turussa (1, 8) ja Tampereella (1, 0) luku oli suurempi. (Sotkanet) Tyytymättömiä asuntonsa kustannuksiin on Kuopiossa ja Jyväskylässä saman verran (18, 9%) ja kaikissa eri ikäryhmissä enemmän kuin koko maassa (17, 2%) keskimäärin. Muissa vertailukaupungeissa tyytymättömiä asuntonsa kustannuksiin on vähemmän. Terveydensuojeluviranomaisen tekemien asunnontarkastusten määrä on ollut kasvusuunnassa vuodesta 2014 lähtien (247 v. 2016). Tarkastuksia tehdään, jos asuntoon epäillään liittyvän terveyshaittoja, esim. sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden tai melun osalta. (Kunnan omat tilastot). Terveydensuojeluviranomaisen tekemien asunnontarkastusten määrä lkm/vuosi 300 250 236 200 150 100 50 222 219 240 247 204 139 100 Kuopiolaiset ovat asuinalueen olosuhteisiin tyytyväisempiä kuin koko Suomessa (ATH 2013 -2015). Lisäksi kuopiolaisia (7, 3 %) haittaa rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus harvemmin kuin koko Suomessa (9, 2%) (ATH 2013 -2015). 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Päivitetty 03/2017 10

Ympäristö Kunnossapidettävät puistoja katuviheralueet ovat lisääntyneet vuoteen 2015 ja laskenut vuonna 2016 alhaisimmalle tasolle koko valtuustokautena. Viherrakentamisen määrä on vaihdellut vuosittain. (Kuopion omat tilastot). Kuopion talousvesi on tasalaatuista ja on täyttänyt 2013 -2016 välisenä aikana ominaisuuksiltaan hyvin lakisääteiset vaatimukset ja suositusarvot. Asukastyytyväisyys katujen kunnossapidosta (1 -5) on pysynyt viime vuosina samana. (Kuopion omat tilastot) Kuopiossa jalankulkuväylien liukkaus haittaa eri-ikäisiä harvemmin (41, 5% v. 2015) kuin koko Suomessa 47, 2% (ATH 2013 -2015). Joukkoliikennettä käyttää yhä useampi kuopiolainen. (Kuopion omat tilastot) Jäteveden puhdistustulokset ovat täyttäneet vaatimukset. Vedenkäsittelyssä ei ole ko. vuosina tehty merkittäviä muutoksia. Vuonna 2013 kuntaliitoksen myötä Nilsiän vesihuolto liittyi Kuopion Veteen ja vuonna 2015 Maaninka. (Kuopion Vesi. ) Kaavoitus, kunnossapito, rakentaminen ja joukkoliikenne Asemakaavoitus Asemakaavojen valmistumisaika, kk Puistojen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapito Kunnossapidettävät puistot ja katuviheralueet, ha Liikenneväylien kunnossapito Kunnossapidettävät liikenneväylät km Asukastyytyväisyys katujen kunnossapidosta (1 -5) Rakentaminen Kadunrakentaminen km Viherrakentaminen ha Joukkoliikenne Kaupunkiliikenteen matkustajamäärä 1000 matkustajaa/v (Sis. Kuo - Siilinjärvi) 2013 2014 2015 2016 21 17 17 23 577 587 603 570 750 779 792 3, 5 3, 42 3, 46 3, 5 2, 2 1, 4 3, 5 2, 0 5, 4 5, 6 2, 8 0, 4 4641 4750 4909 5700 Melualueella asuvien määrässä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina (29300 asukasta v. 2014). Melualueella asuvien lukumäärästä kerätään tietoa 5 v välein. (Kuopion omat tilastot) Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot PM 10 uq/m 3 ovat vaihdelleet vuosittain. (v. 2016 11). (Kuopion omat tilastot) Päivitetty 03/2017 11

Kelan sairastavuusindeksi, kansantauti-indeksi Kelan sairastavuusindeksi Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi (v. 2015 115, 6) on Kuopiossa korkein suhteessa vertailukaupunkeihin ja indeksi on pysynyt lähes samana viime vuosien aikana (2013 -2015). Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2012 96, 7 Tampere 2013 98, 1 Turku 2014 99, 8 Jyväskylä 2015 100, 4 Lahti 107, 9 Oulu 115, 6 108, 8 Joensuu Kansantautien osalta (diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti) tilanne ei ole vuosien 2013 -2015 aikana muuttunut Kuopiossa on Itä-Suomen alueella keskimääräistä parempi tilanne. Suhteessa vertailukaupunkeihin korkeammat luvut kuin Kuopiossa suhteessa maan keskiarvoon ovat Joensuussa diabeteksen ja astman osalta ja Oulussa sydämen vajaatoiminnan ja verenpainetaudin osalta (v. 2015). Kuopio Sairastavuusindeksi: miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16– 64 -vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Päivitetty 05/2017

Liikunta, kulttuuri, osallistuminen Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeensa nähden riittävästi tietoa liikuntapalveluista on Kuopiossa (74%) lähes saman verran kuin Jyväskylässä, Turussa ja Joensuussa ja koko maassa keskimäärin (74, 4%). Kuopiolaisista 90% kokevat, että he ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi liikuntapalveluja (koko maa 88, 5%) ja tilanne on paras suhteessa vertailukaupunkeihin. (ATH 20132015). Toisaalta kysyttäessä Kuopiossa kulttuuripalveluja käyttää 1 -3 krt/kk 1, 5 % asukkaista (koko Suomen keskiarvo on 1, 6%). Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita on Kuopiossa 90, 1 % kun koko maan keskiarvo on 81, 7 %. Kulttuuripalveluista tiedotetaan 80 % mielestä riittävästi. Vain 7 %: n mielestä kulttuuripalveluita on riittämättömästi (vrt koko Suomi 10, 4%). (ATH 20132015. ) Aktiivisesti liikuntatai urheiluseuroihin osallistuvia (väh 1 krt/v, 20 -75+v) on enemmän (29, 4%) kuin koko maassa keskimäärin (28, 7%). Kuopiolaisista 26 % osallistuu aktiivisesti jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, ryhmän tai yhteisön toimintaan (koko maan keskiarvo 27 %). 20 -54 vuotiaat osallistuvat enemmän liikuntaja urheiluseuroihin. Iän karttuessa yhä enemmän osallistutaan kulttuuriyhdistystoimintaan. (ATH 20132015. ) Asukastupien käyntimäärät 80000 70000 69405 60000 53209 73282 70218 70335 2016 56600 40000 30000 20000 10000 0 2011 2012 2013 2014 Elämänlaatunsa (Euro. HIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) on kasvanut vuosien mittaan tasaisesti (57% v. 2015) ja on keskimääräinen suhteessa vertailukaupunkeihin. Keskitason koulutuksen omaavien elämänlaatu on hieman parempi kuin korkean koulutuksen omaavilla ja paljon parempi kuin matalan koulutuksen omaavilla (ATH). Päivitetty 03/2017 13

Kulttuuri Kuopiolaiset (93, 4%) kokevat saavansa tarpeeseensa nähden riittävästi kirjastopalveluja ja tilanne on sama kuin koko maassa keskimäärin (93, 9%). Eniten riittämättömäksi kirjastopalvelut kokevat matalan koulutustason omaavat miehet (6, 6%), mutta tarkasteltaessa suhteessa väestöön riittämättöminä kirjastopalvelut koetaan eniten naisten korkean koulutustason omaavien parissa (4%) ikäryhmittäin tarkasteltuna erityisesti 20 -54 vuotiaiden parissa (4%). (ATH 2013 -2015). Museokohteiden kävijämäärät ovat olleet kasvussa viime vuosina. Kaupunginteatterin kävijöiden lukumäärä on ollut suuressa kasvussa Musiikkikeskuksessa kävijöitten lukumäärä on ollut laskussa. (Kuopion omat tilastot). Fyysiset kirjastokäynnit/ asukas ovat pienen notkahduksen jälkeen jälleen kasvaneet 11, 6 käyntiin / asukas vuonna 2016. Verkkoasiointitapahtumat/asukas (kirjaston ulkopuolella tapahtuva asiointi) (5 vuonna 2016). Ja kirjastolainan hinta 3€ ovat pysyneet samana koko valtuustokaudella. (Kuopion omat tilastot). 160000 140000 134860 121045 111150 120000 100000 60000 74530 69623 71200 60553 80000 5862356335 40000 20000 12 0 2014 Päivitetty 03/2017 11, 6 9, 8 2015 2016 Museokohteiden kävijämäärät Kaupunginteatterin kävijämäärät Musiikkikeskuksen kävijämäärät Fyysiset kirjastokäynnit/asukas 14

Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA-indeksi) Kuopion kaupungin terveydenedistämisaktiivisuuden indeksi (TEA) on noussut jatkuvasti ollen vuonna 2015 tasolla 73 (71 v. 2014, 68 v. 2013). Hyvät tulos on kuntajohdolla (92) ja ikääntyneiden palveluilla (88) ja liikunnassa (80). Muissa osa-alueissa on parannettavaa. Lukion ja perusterveydenhuollon luvut ovat alle maan keskiarvon. TEA tulokset kuvaavat kunnan kykyä integroida asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osaksi organisaation perustoimintaa, niin että saadaan vaikutuksia kuntalaisten terveydessä ja hyvinvoinnissa. TEA mitataan ohessa kuvion mukaisilla toimialueilla. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. Lisätietoa: https: //www. teaviisari. fi/teaviisari/fi/tietoa-palvelusta Liikunnan osa-alueessa on eniten kehitettävää seuranta- ja tarveanalyysissa erityisesti liikuntaaktiivisuuden sukupuolittaisessa ja ikäseurannassa sekä voimavaroissa, erityisesti henkilöstöresursseissa. Perusopetuksen osa-alueessa parhaiten toimivat yhteiset käytännöt ja organisaation sitoutumisessa terveyden edistämiseen ja eniten kehitettävää on osallisuudessa ja voimavaroissa, esimerkiksi opettajamitoituksessa. Lähde: Teaviisari. fi 20. 2. 2017 https: //www. teaviisari. fi/teaviisari/fi/index 15

Turvallisuus Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma on liitetty vuodesta 2015 lähtien osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Katuturvallisuusindeksin mukaan Kuopio on turvallinen kaupunki. Mitä suurempi indeksin arvo on sitä vähemmän rikoksia esiintyy. Kuopio oli neljänneksi turvallisin vertailukaupunkien joukossa vuonna 2016. Turvallisuus indeksi oli 104. Kymmenen vuoden indeksin keskiarvoon verrattuna Kuopion katuturvallisuus on kohentunut vuonna 2016 noin 27 prosentilla. Myös suurimmassa osassa muita kaupunkeja turvallisuus kehittyi viime vuonna parempaan suuntaan. Katuturvallisuusindeksi, suhteellinen arvo 2013 2014 2015 2016 Kuopio 82, 63 96, 93 94, 75 104, 07 Joensuu 88, 83 90, 27 91, 22 104, 81 Mikkeli 84, 51 91, 52 102, 57 98, 22 Jyväskylä 79, 96 84, 66 82, 91 79, 95 Lahti 83, 54 93, 13 89, 32 99, 56 Oulu 87, 58 94, 13 91, 30 105, 40 Maan kymmenen suurinta kaupunkia turvallisuusjärjestyksessä vuoden 2016 katuturvallisuusindeksin ennakkotietojen perusteella. YLE 26. 1. 2016 Katuturvallisuusindeksin muutos prosentteina vuonna 2016 verrattuna kymmenen edellisvuoden keskiarvoon. YLE 26. 1. 2016. 16

Turvallisuus Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma on liitetty vuodesta 2015 lähtien osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Asuinalueensa turvattomaksi kokee vain noin 2 % asukkaista (ATH). Huolta aiheuttaa huumausaineiden käyttö erityisesti nuorten parissa. Huumausaineiden käyttörikokset ovat kasvussa. 445 500 400 354 224 240 272 257 287 200 100 0 Yleisesti rikosten määrät ovat vähentyneet ja päihdekiinniotot ovat laskeneet. Päihteiden käytön runsaus näkyy poliisin tilastoissa esim. rattijuopumus (263 v. 2016) ja törkeiden rattijuopumus tapausten (147 v. 2016) määrissä. 300 259 250 230 217 261 190 203216 218 158 237 166 150 100 263 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Huumausaineen käyttörikos Kuopiossa poliisin tilastoimia perheväkivaltatilanteita on paljon, mutta määrät ovat laskusuunnassa. 818 147 614 440 478 452 2008 2009 2010 687 713 781 715 50 0 2011 2012 Rattijuopumus 2013 2014 2015 Törkeä rattijuopumus 2011 2012 2013 2014 Kotihälytys: perheväkivalta 2015 2016 17

Asiakaspalaute ja Terve Kuopio kioski Asiakkaiden yhteydenotot potilasasiamieheen (PAM) ovat vuosittain lisääntyneet ja yhteydenotot sosiaaliasiamieheen (SAM) ovat hiukan vähentyneet vuoden 2014 jälkeen. Vastaanottopalveluihin liittyvien yhteydenottoja on ollut entistä enemmän (vuonna 2015 192 ja vuonna 2016 259). Yhteydenottojen syynä on usein ollut asiakkaan tyytymättömyys saamaansa hoitoon ja hoitomenetelmiin. Sosiaaliasiamieheen otettiin eniten yhteyttä toimeentulotuesta ja lastensuojelusta. Vuosittaiset vaihtelut yhteydenottojen määrissä ovat pieniä. Suurin osa yhteydenottoon johtaneista syistä hoituu potilas- ja sosiaaliasiamiehen kanssa keskustellessa. Asiakkaat tekevät suurimman osan kirjallisista muistutuksista ottamatta ensin yhteyttä potilas- tai sosiaaliasiamieheen Potilas- ja sosiaaliasiamiehen yhteydenotot PAM SAM yht. 2013 2014 2015 2016 238 270 282 357 265 297 296 279 503 567 578 636 Terve Kuopio -kioskin asiakaskäynnit ovat olleet noususuunnassa. Asiakaskäyntejä oli 8139 (v. 2016). Fysioterapian käyntejä on ollut eri vuosina 24 -32% asiakaskäynneistä ja sairaanhoitoon tai terveydenhuollon käyntejä eri vuosina 68 - 76 %. Vuonna 2015 tehdyn asiakasseurannan perusteella (N=2015) saadaan hyvin kiinni asiakkaita jotka muuten ohjautuisi terveyskeskuksen hoitaja/lääkärivastaanotolle (56, 6%) tai muihin terveyspalveluihin (15, 6%). Fysioterapiaresursseja on lisätty ja luvuissa näkyy Nilsiän hyvinvointitorin toiminta v. 2016 alkaen. (Kuopion omat tilastot). Päivitetty 03/2017 14000 Terve Kuopio kioskin asiakaskäynnit 12000 10000 Asiakaskäynneistä fysioterapiakäyntejä 8000 6000 4000 2000 0 2013 2014 2015 2016 Asiakaskäynneistä sairaanhoitoon ja terveydenhuollon käyntejä Apua riittämättömästi saaneiden osuus väestöstä (% 55 vuotta täyttäneistä, saavat riittämättömästi apua arkipäivän askareissa) Kuopiossa on suurin (6, 9% v. 2015) ja tilanne on ainoastaan Kuopiossa huonontunut suhteessa vertailukaupunkeihin. (ATH 2013 -2015). Apua riittämättömästi saaneiden osuus väestöstä (%) 18

Yksinäisyys kalvaa myös, sillä ystäviä ei ole Kokemuksellinen hyvinvointi Kuopiolaisten kokemuksia hyvinvoinnista on selvitetty kyselyllä vuosina 2014 -2017. Vuoden 2017 kyselyyn vastasi yli 500 kuopiolaista (N=501). Vastaukset eivät eroa merkittävästi eri vuosina. Lisäksi kokemustiedon yhteys indikaattoritietoon oli nähtävissä. Kuopiolaiset kokevat, että heidän hyvinvointia vahvistavat: - hyvin toimivat palvelut mm. sisäliikuntatilat, - maksuttomat liikuntareitit ja, terveyskeskuspalvelut, Terve Kuopio kioski, kulttuuripalvelut ja lähipalvelut hyvä, turvallinen, rauhallinen ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö ja luonnon läheisyys sekä hyvät liikenneyhteydet ja joukkoliikenne, oma osallistuminen ja vaikuttaminen, mielekäs ja riittävä työ ja toimeentulo mielekäs toiminta ja työhön liittyvät tekijät, vapaaehtoistyö-, järjestö-, asukastupaja kylätoiminta ja omiin voimavaroihin liittyvät tekijät: itsestä huolehtiminen, harrastukset ja positiivinen elämänasenne Näkymät koskematt omaan luontoon Oma elämänasenne. Laaja opiskelutarjonta Onnellisuus: Kuopiolaisten onnellisuuden taso on pysynyt samana vuosina 2015 -2017 (keskiarvo 8). Onnellisimmiksi kokivat itsensä kaupungin läheisyydessä olevien maaseutualueiden asukkaat; eteläinen maaseutu 8, 4 ja Riistaveden seutu 8, 2. Vastaavasti hyvinvointia heikentävinä asioina, joita tulisi kehittää, kuopiolaiset mainitsivat: - kohtuuhintaiset liikuntamahdollisuudet, lisää sisä- ja - - lähiliikuntapaikkoja, lääkäripalveluiden ja kotihoidon laadun kehittäminen, omaishoitajien tukeminen, päivähoidon riittävyyden takaaminen elinympäristöön siisteyden parantaminen, sisäilmaongelmat, melu, tiheä rakentaminen, haju –ja hiukkaspäästöt, katu-, hiekka- ja siitepöly, joukkoliikenteen hinnat, reitit ja riittämättömät vuorot vaativat kehittämistä sekä maanteiden kunto ja pyörä- ja kevyenliikenteenväylien lisääminen osallistumisen mahdollisuuksien vahvistaminen, pienryhmä- ja harrastetilat, asukastupien aukioloajat, järjestöjen kalliit vuokratilat työhön ja mielekkääseen tekemiseen liittyvät asiat, kuten työttömyyden vähentäminen, tukityöllistäminen, työkokeilut, etätyön mahdollistaminen, johtaminen sekä nuorten vapaa-ajan tilojen lisääminen, lähipalvelujen säilyttäminen, kulttuuripalveluiden hintataso ja aukioloajat kuntalaisen omaan toimintaa liittyvät asiat, mm. oma ja perheen yhteinen aika, yhteisöllisyys, yksinäisyys, yksin asuminen, liika työkuorma, kiire, työttömyys, työkyvyttömyys sekä terveys ja itsestä huolehtiminen kuten ajanhallinta ja omaehtoinen liikkuminen Kirjaston aukiolo, esim. viikonloppuisin, mahd. itsepalvelu Lisätä liikuntaa ja enempi terveellistä ruokaa Paremmat mahdollisuudet asua maaseudulla (esim. teiden ylläpito) 20

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kuopion kaupungin peruskouluissa opiskelee 20. 9. 2016 oppilaita yhteensä 9919. Kuopiossa lukuvuonna 2016 -2017 toimii 26 alakoulua, 7 yhtenäiskoulua, 5 yläkoulua ja 2 erityiskoulua. Oppilasmäärä on ollut kasvussa vuodesta 2011. Yleisopetuksen luokkakoot ovat olleet lähes samat viime vuosina. Lukuvuonna 2016 -2017 (mukana ei ole erityisluokkia) - vuosiluokilla 1 -2 luokkakoko on 19. 1, - vuosiluokilla 3 -6 luokkakoko on 20. 9 - vuosiluokilla 7 -9 luokkakoko on 20, 7 Psykologi- ja kuraattoripalveluita käyttävä oppilas käy keskimäärin neljä kertaa psykologilla ja/ tai kuraattorilla. Alla taulukoissa prosentteina psykologi- ja kuraattoripalveluiden käyttäjien osuus eri lukuvuosien perusopetuksen oppilaista. Lv. 2016 -2017 esi- ja perusopetuksessa on 8, 9 psykologia ja 8, 6 kuraattoria. Vuoden 2014 jälkeen oppilaita / psykologi on ollut hieman yli 1200 / koulupsykologi vuosittain ja kuraattorilla n. 1300 oppilasta/ v. 21 Päivitetty 03/2017

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kuopiossa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus vuonna 2015 on 10, 8 % (v. 2014 11, 2 %) lapsiperheistä ja vertailukaupungeista toiseksi matalin. Lapsiperheiden asumisen tilanne on hyvä suhteessa vertailukaupunkeihin ja parantunut viime vuosista. Ahtaasti asuvien osuus kaikista lapsiasuntokunnista oli vuonna 2015 Kuopiossa 28, 6 %. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Lapsiperheet hyödyntävät hyvin kulttuuri- ja liikunta-aktiviteetteja. Hyperhiihtoloman kävijämäärät ovat olleet kasvussa (v. 2016 oli 10 000). Supersyysloman kävijöitä oli v. 2016 12172. Vuonna 2014 kävijämäärä oli ennätyksellisen suuri 15375. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 14 2012 2013 2014 12 10, 8 Päivitetty 03/2017 13, 3 11, 2 11, 3 11, 2 12, 1 10 8, 1 8 6 4 2 0 Oulu 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Kuopio Joensuu Lahti Turku Jyväskylä Tampere 15375 11994 12172 11763 6830 2013 Lähde: Sotkanet, HEP toimintakertomus, KOP toimintakertomus 2015 8104 2014 Supersyysloman kävijämäärät 9204 2015 10 000 2016 Hyperhiihtoloman kävijämäärät 22

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kuopiossa lastensuojeluilmoitusten määrä väheni vuonna 2016 noin 100: lla (2855 v. 2016). Ilmoitukset koskivat n. 1700: aa lasta. Noin 1000: lle lapselle tehtiin palvelutarveselvitys, jonka jälkeen asiakkuus jatkui 225 lapsella. Ilmoituksista 99, 9 % ratkaistiin lain salliman 7 päivän kuluessa. Ennaltaehkäiseviä palveluja on vahvistettu kuten lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä. Vuoden 2016 ilmoituksista viranomaiset tekivät noin 80 %. Ilmoituksen syy liittyy useimmin vanhemmuuteen (70% v. 2016). Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä * Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0 - 17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 10, 4 10, 6 11, 2 10, 4 6, 6 2011 2012 2013 2014 2015 Moneenko lapseen lastensuojeluilmoitukset kohdistuivat Lapset, joista tehtiin lastensuojelutarpeenselvitys (alk. 1. 4. 2015 SHL) Lapset, joiden asiakkuus jatkui lastensuojelutarpeenselvityksen jälkeen 3000 2763 2970 2869 2584 2855 Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0 - 17 -vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 1, 7 2500 1, 7 1, 6 2000 1727 1, 6 1695 1500 1, 5 916 1000 500 987 228 225 2011 2012 2013 2014 2015 0 2012 2013 2014 2015 2016 23

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheiden kotipalvelu on tilapäistä perheiden arjesta selviytymisen tukemista. Tuloista riippuen tuki voi olla myös maksutonta. Ennaltaehkäisevän perhetyön ja kotipalvelun kotikäyntejä tehtiin n. 1900. Kotipalvelussa on ollut palveluseteli käytössä 1. 6. 2015 alkaen, palveluseteleitä oli käytössä 46: ssa tapauksessa. Lastensuojelun ennaltaehkäisevä perhetyön kotikäynnit alkoivat kesällä 2015 (SHL). Perheneuvolan asiakkaita on ollut vuosittain noin 400 -600. 2, 5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 2013 2014 2015 2, 0 1, 5 1, 6 1, 7 1, 8 1, 9 2, 0 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0 -17 -v. ) osuus vastaavasta ikäryhmästä laski edellisestä vuodesta vuonna 2015 (2, 0 % v. 2015, 2, 2 % v. 2014). 1, 0 0, 5 0, 0 Lastensuojelun vastaanottoja arviointiyksikön toiminta on vähentänyt ostopalveluiden tarvetta, yksityisten laitosten asiakasmäärät ovat vähentyneet ja sijoitusajat lyhentyneet. Lahti Oulu Jyväskylä Tampere Helsinki Joensuu Turku Kuopio 24

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kunnallisessa päivähoidossa tilojen määrä m 2/ lapsi on pysynyt samana eli 10 m 2/ lapsi vuosien 2014 -2016 aikana kun lasten määrä kunnallisessa päivähoidossa on kasvanut tasaisesti vuosittain. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0 -15 – vuotiaiden määrä on kasvanut Kuopiossa 6% v. 2015 ja määrä on suurin vertailukaupunkeihin verrattaessa. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten määrä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosina. (Kuopion omat tilastot). Avoimet varhaiskasvatuspalvelut, lasten määrä 760 710 730 660 610 660 620 560 2014 2015 2016 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa ovat olleet kasvussa kuten myös nuorisopsykiatrian käynnit. Lukumäärät ovat suurimmat suhteessa vertailukaupunkeihin. Myös mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0 -17 v/1000 vastaavanikäistä kohden ovat olleet kasvussa (5, 1 v. 2015) Vertailukaupungeista Joensuussa ja Lahdessa tilanne on hieman huonompi. 25 Päivitetty 03/2017

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Koulukiusaamista esiintyy huolestuttavan paljon ja se on lisääntynyt. Vuonna 2013 6, 7 % 8. ja 9. luokan oppilaista oli koulukiusattuna vähintään kerran viikossa ja tilanne on sama kuin keskimäärin vertailukaupungeissa. Noin viidennes koki fyysisen kiusaamisen muotoja (Kouluterveyskysely 2013). Koulun henkilökunnasta 86, 3% ilmoitti, että oppilaat kertovat kiusaamisesta kerran kuussa tai harvemmin. (MAD 2015. ) Kouluterveyskyselyssä v. 2013 yli puolet (69 %) ja v. 2015 MAD kyselyssä 44, 4% yläkoulun oppilaista kokee, etteivät aikuiset ole puuttuneet kiusaamiseen. Terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista, v. 2013 17, 5 14, 6 14, 8 14, 9 Tampere Turku Lahti Joensuu 15, 8 12, 8 Kuopio Oulu Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien kuopiolaisten lasten ja nuorten osuus on pienempi kuin vertailukaupungeissa tai maassa keskimäärin. Hengästyttävää liikuntaa vapaaajalla korkeintaan 1 h viikossa harrastaa 31, 4% 8. ja 9. luokan oppilaista vuonna 2013. Vuoden 2015 MAD kyselyssä (n=1310) nuorille oli tarjottu useimmin alkoholia (37, 2%), tupakkaa (34, 8%), sähkötupakkaa (32, 6%) sekä nuuskaa (20, 6%). Kannabista tai muita huumeita oli tarjottu 7%: lle. Nuoret arvioivat päihteistä alkoholin hankkimisen olevan kaikkein helpointa. Useimmiten päihteet saatiin kavereilta. Joka kymmenes ilmoitti saavansa omilta vanhemmiltaan alkoholia erittäin helposti tai melko helposti, mutta nuorten mukaan vanhemmat puuttuivat todennäköisimmin myös päihteiden käyttöön. (MAD 2015. ) Jyväskylä Lähteet: Kouluterveyskysely 2013, Music Against Drugs kysely 7 -10 lk nuorille (N=1310), Fin-HIT 2016, päivitetty 03/2017 26

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 8. ja 9. luokan nuorten tupakointi (12, 7%) ja humalajuominen (tosi huomalassa kerran kk) vähintään kerran kuukaudessa (11%) ovat vähentyneet ja tilanne on keskimäärin sama kuin vertailukaupungeissa. Laittomien huumeiden kokeilut ovat pysyneet lähes samana (7%). Nuuskan käyttö on lisääntynyt kuten muissakin vertailukaupungeissa (Kouluterveyskysely 2013. ) Hyvä itsetunto, läheissuhteet ja harrastus-mahdollisuudet suojaavat päihteiden käytöltä ja mielenterveysongelmilta. (MAD 2015). Nuoret näkevät koulun ja vanhemmat selkeästi tärkeimmäksi päihdetiedon välittäjäksi. Luotettavimmaksi tiedonlähteeksi nuoret kokevat omat vanhempansa, joilta saatua tietoa 88. 6 % piti joko erittäin luotettavana tai vähintään melko luotettavana. Music Against Drugs kysely 7 -10 lk nuorille (N=1310), 8. 3. 2016 27 Päivitetty 04/2016

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Peruskouluikäisten ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen myönteisiä asioita: • • • Kouluissa ei ole makeisautomaatteja. Henkilöstöstä 72 % ohjaa oppilaita lautasmallin mukaiseen annosteluun. Rehtoreista 89% on ottanut ravitsemus- ja/tai ruokakasvatusaiheita on ollut esiin koulujen oppilashuoltoryhmissä tai muissa yhteyksissä viimeisen kahden vuoden aikana. Kaikki kouluterveydenhoitajat ovat saaneet ravitsemukseen/ruokakasvatukseen liittyvää täydennyskoulutusta viimeisen kahden vuoden aikana. Suurin osa kouluterveydenhoitajista on käynyt puhumassa ravitsemuksesta tai ruokakasvatuksesta oppilaille. Lähteet: Kuopion omat ravitsemuskyselyt 2016 -2017 Peruskouluikäisten ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen huolenaiheita: • Kouluruokailun ja ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen kirjaaminen lukuvuosisuunnitelmaan. • Ruokakasvatusmenetelmiä (Sapere) ei hyödynnetä tarpeeksi tutuksi ja käyttöön. • Asenteet, arvot ja trendit, esim. kouluruokailuun osallistuminen. • Ruokatauon kesto on 30 minuuttia vain 79 % kouluista. • Välipalojen ravitsemuslaatuun kiinnitettävä huomiota. Kuopiolaisista 8 - ja 9 -luokan oppilaista on ylipainoisia 13, 7%. Tilanne on toiseksi paras vertailukaupungeista (Kouluterveyskysely 2013). Fin -HIT tutkimuksen mukaan alakoululaisista tytöistä 9 % ja pojista 14 % oli ylipainoisia. Joka kymmenes lapsi naposteli päivittäin. Lapsista 3% söi päivittäin suklaata ja karkkia. Tutkimus toteutettiin vuonna 2014. (Fin-HIT-tutkimus 2016, N=914. ) päivitetty 03/2017 28

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Päiväkoti- ja kouluruoan ravitsemuslaatu ja välipalat 2016 -2017: • Muiden kuin alla esitettyjen poikkeamien osalta energia- ja suojaravintoaineiden saanti suositustenmukaista. Ravintoaine Rauta, mg/vrk Päiväkoti 2015 Päiväkoti 2016 Suositus 4, 2 (-21%) 4, 5 (-15%) 5, 3* Rauta, mg/MJ Suola, g/vrk 2, 8 < 2 -2, 6* Suola, g/MJ 0, 7 (+40%) < 0, 5 Koulu 2016 Suositus 1, 27 (-21%) 1, 57 1, 6 0, 9 (+80%) < 0, 5 *2/3 suositeltavasta päivittäisestä saannista • Vuonna 2016 -2017: Viidellä viikolla kuudesta lounaalla tarjotaan kolmena päivänä punaista lihaa ja/tai lihavalmisteita sisältäviä ruokia. Suositusten mukaan näiden tarjoamista tulisi vähentää ja suosia vaaleaa lihaa, kalaa ja palkoviljaa sisältäviä vaihtoehtoja. Välipalat: • Päiväkodit: 4/30 (13%) tarjotuista välipaloista kuuden viikon ruokalistassa sisältää tuotetta, joka ei ole suositustenmukainen • Koulut: 14/30 (47%) tarjotuista välipaloista kuuden viikon ruokalistassa sisältää tuotetta, joka ei ole suositustenmukainen Lähde: Kuopion kaupungin ruoan tuottajalta saadut tilastot 29

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Koulutuspaikan on saanut yhä useampi. Koulutuksen ulkopuolelle on Kuopiossa jäänyt 5, 4 % 17 -24 -vuotiasta nuorista vuonna 2016. Kuopiossa tilanne on paras vertailukaupunkien joukossa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien 18 -24 -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli 3, 6 % vuonna 2015. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut viime vuosista ja Kuopio on keskimääräisellä tasolla suhteessa vertailukaupunkeihin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12 10 9, 4 8 6 4 5, 6 6, 5 5, 4 6, 6 7, 8 2013 2014 2 2015 0 yhteensä yhteensä 179 297 398 564 837 853 Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Kuopion peruskoululaisten jatkokoulutukseen sijoittuminen 2015 8% lukio 41% 51% Kuopiossa lukiossa opiskelee 2450 nuorta (20. 9. 2016). Kuopion lukioiden aloituspaikat ovat pysyneet samana vuodesta 2013 lähtien (717 paikkaa). ammatillinen koulutus ei jatkanut Päivitetty 01/2017 30

Nuoret ja nuoret aikuiset Kuopion nuorisopalvelun ja Tukevatyövalmennussäätiön etsivä nuorisotyö saamat nuorisolain mukaiset ilmoitusten määrät ovat olleet 340 – 470 kpl / vuosi. Tukeva-työvalmennussäätiö lopetti etsivän nuorisotyön toukokuussa 2016. Vuonna 2017 toiminta on yksinomaan kaupungin vastuulla. (Kuopion omat tilastot) Savon koulutuskuntayhtymä Sakkyn nuorisotyölle ilmoittamien opiskelijoiden ja oppilaitoksesta eronneiden nuorten määrät ovat olleet laskussa vuodesta 2014. (Sakkyn tilastot) Nuorisotyöttömien määrän kasvu pysähtyi vuonna 2016. Alle 25 -vuotiaita työttömiä oli joulukuun 2016 lopussa 1258. Vuonna 2016 alle 25 vuotiaiden työttömyys kääntyi laskuun. Päivitetty 03/2017 Nuorisotyöttömät, % 18 - 24 -vuotiaista 2013 2014 2015 14, 8 Turku 18, 5 19, 9 21, 9 22, 1 22, 9 26, 2 Kuopio Tampere Lahti Joensuu Jyväskylä Oulu 2013 2014 2015 2016 Etsivälle nuorisotyölle nuorisolain mukaisten ilmoitusten määrät 156 303 257 237 Oppilaitoksesta (sakky) eronneet Kuopiolaiset nuoret (ikä 29 tai vähemmän erohetkellä) negatiiviset ja 290 positiiviset (siirto toiseen oppilaitokseen/työelämään/työpajalle, kuntoutukseen tms. ) syyt yhteensä 329 322 311 Oppilaitoksesta eronneet, joissa syy negatiivinen (katsottu eronneeksi, terveydellinen syy, muut syyt) 188 227 222 Sakkyn nuorisotyölle ilmoittamat nuoret 113 140 112 31 108

Nuoret ja nuoret aikuiset Koulupsykologien ja –kuraattorien työpanosta (peruskoulu- ja toinen aste) on lisätty uuden oppilashuoltolain myötä. Laki tuli voimaan 1. 8. 2014. Toisen asteen oppilaitoksissa työskentelevällä psykologilla on ollut n. 1400 opiskelijaa ja kuraattorilla n. 1200 opiskelijaa. Toisen asteen opiskelijoista lv 2015 -2016 noin 9% on ollut psykologin asiakkaana ja noin 11, 5% kuraattorin asiakkaana. Henkilötyövuodet Koulupsykologit Koulukuraattorit 2013 7, 5 6, 1 2014 9, 5 12, 1 2015 12, 9 13, 6 Nuorisopalveluiden suunnitelmallisesti nuorten määrä on ollut laskussa. Nuorisopalveluissa suunnitelmallisesti tuettujen nuorten määrä 2016 12, 9 13, 6 tuettujen 2014 2015 2016 512 458 193 Lähde: Kasvun ja oppimisen pa. Nuorten Vamoksen asiakkaina on ollut vuosittain (v. 2015 ja 2016) noin 100 nuorta. Lähes puolet nuorista on ollut työelämän ulkopuolella ja kolmasosa työttömiä nuoria. Kolmasosa on toimeentulotuen varassa eläviä. Eniten asiakkaita ohjautui mielenterveyspalveluista, aikuissosiaalityöstä tai asiakas itse hakeutui palveluihin. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16 -24 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä on Kuopiossa pysynyt samana viime vuosina (0. 9%). (ETK, Kela) Nuorten vastaanotto Sihdin palveluissa oli varattuja ensiaikoja 290 vuonna 2016. Tilanne on vaihdellut vuosittain. Vuosien 2014 ja 2016 alhaisemmat luvut johtuvat henkilöstövajauksesta. Suurimmat syyt käynteihin olivat mielialaoireet, ihmissuhteisiin tai elämäntilanteisiin liittyvät asiat, käytösongelmat tai koulunkäyntiongelmat. (Kuopion omat tilastot). Sihtiin varattuja ensiaikoja 356 315 2009 293 2010 319 310 269 2011 2012 268 2013 2014 2015 290 2016 32 Päivitetty 03/2017

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) 2013: Lukiot 1182, Ammat. oppilaitokset 912 opiskelijaa Kouluterveyskyselyn (v. 2013) mukaan nuorten päihteiden käyttö on huolestuttavaa, vaikka humalajuominen onkin vähentynyt lukion oppilailla (17, 2% v. 2013). Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla on vahva humalatila kerran kuukaudessa (v. 2015 25 – 53% riippuen alasta) ja huumeiden kokeilu v. 2015 (14 -24% riippuen alasta) on kaksi kertaa yleisempää kuin lukion opiskelijoilla. Tosi humalassa olevien määrä on laskenut (36% ammatillisen opisk v. 2013 17% lukion opisk v. 2013). Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista tupakoivien osuus (v. 2013 38 %, v. 2015 2443% eri aloilla) on suurin vertailukaupunkien joukossa. Kouluterveyskyselyn (v. 2015) mukaan tupakointi on hieman vähentynyt ammatillisten opiskelijoiden parissa. (Kouluterveyskysely). Lähteet: Kouluterveyskysely 2013, 2015, Sotkanet, 8. 3. 2017 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, %, Kuopio Ammatill. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %, Kuopio Lukion 1. ja 2. luokat Ammatill. 16, 5 19, 1 19, 3 10, 5 11, 3 10, 6 2008 2010 2013 2008 Lukion 1. ja 2. luokat 40, 5 35, 7 24, 4 21, 6 2010 36, 0 17, 3 2013 Päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidossa olleiden 1524 vuotiaiden määrä on vähentynyt (1, 6/1000 v. 2015). Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15 -24 vuotiaat ovat vähentyneet 1, 4/1000 vastaavanikäistä v. 2015. (THL). Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä on kasvanut 9, 9/1000 v. 2015) (Sotkanet). Kuopiossa on tehty kauppoja, kioskeja, Alkoja ja huoltoasemia koskevat alkoholin ostokokeet v. 2013 ja v. 2015 myös tupakan ja rahapelaamisen ostokokeet. Tulosten mukaan v. 2015 kuopiolaisiin liikkeisiin tehtiin yhteensä 227 (v. 2013 yhteensä 122) ostoyritystä, joista alkoholin osalta onnistui 33% (v. 2013 37 %), tupakan 36% ja rahapelien pelaamisesta 84% onnistui. 33

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16 -24 vuotiaiden määrä on kasvanut viime vuosina Kuopiossa. Tilanne on huonoin vertailukaupunkeihin verrattuna. (Kela). Kuntoutusrahaa saavien 16 -19 -vuotiaiden määrä/ 1000 vastaavanikäistä on kasvanut vuosittain (34, 2 v. 2015) ja tilanne on kolmanneksi huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. (Kela). Kuntoutusrahaa saavat 16 -19 vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15 -24 vuotiaat ovat vähentyneet 1, 4/1000 vastaavanikäistä v. 2015. (THL). Päivitetty 03/2017 34

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi yhä useampi ammatillisen oppilaitoksen nuorista (21, 2% v. 2013, 15 -27% v. 2015) ja tilanne oli v. 2013 toiseksi huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. Lukiolaisista 11, 7% ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 19, 5% on ylipainoisia. Tilanne on pysynyt lähes samana viime vuosina ja suhteessa vertailukaupunkeihin. Kuopiolaisten nuorten tilanne ei eroa muista. Lukiolaisista 28% ja ammatillisen puolen opiskelijoista 44, 8% harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaaajalla korkeintaan 1 h viikossa (v. 2015 21 -43% riippuen alasta). Tilanne on ollut samanlainen viime vuosina ja suhteessa vertailukaupunkeihin. (Kouluterveyskysely 2013, 2015). Lukiolaisista 21, 8% ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 33, 8% ei syö koululounasta päivittäin (v. 2015 27 -51%). Peruskoululaisten ja lukiolaisten osalta tilanne on parantunut vuosien mittaan ja tilanne on hyvä suhteessa vertailukaupunkeihin, mutta ammatillisen oppilaitoksen osalta tilanne on huonontunut ja huonoin vertailukaupungeista. (Kouluterveyskysely 2013, 2015). Nuorten yksinäisyys on vähentynyt. ”Ei yhtään läheistä ystävää” -vastauksia oli lukiolaisilla 5, 5 % ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla 6, 9 %: lla vuonna 2013 ja 1 -12%: lla riippuen alasta vuonna 2015. Yhä harvempi kokee vanhemmuuden puutetta, vaikkakin tilanne on Kuopiossa vertailukaupungeista huonoin. Ammatillisen opiskelijoiden parissa ei ole ollut muutosta viime vuosina vanhemmuuden puutteen kokemisessa (26, 4% v. 2013) Myönteisiä muutoksia (2013 kysely): - vanhempien tupakoinnin vähentyminen - vanhemmat olivat yleisemmin tietoisia nuortensa viikonlopun viettopaikasta - läheisen alkoholin aiheuttamat ongelmat vähentyivät - ruutuaika vähentyi - kokemus opiskeluhuollon tuesta parani. Uusi kouluterveyskysely toteutettu keväällä 2017, tulokset saadaan syksyllä 2017 Lähteet: Kouluterveyskysely 2013, 2015, Sotkanet, 8. 3. 2016 35

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Seksuaalinen häirintä on huolestuttavan yleistä. Kouluterveyskyselyn mukaan v. 2013 seksuaalista häirintää on kokenut peruskoululaisista 55 % ja lukiolaisista 51 %. Seksuaalista väkivaltaa peruskoululaisista on kokenut 14 %, lukiolaisista 14 % ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 19 % (v. 2015 11 -30% riippuen alasta). Kuopion luvut ovat samaa tasoa kuin koko maassa. Seksuaalista häirintää puhelimitse tai netissä koki 11 -47% ammatillisen oppilaitosten nuorista riippuen alasta (v. 2015) ja seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti koki 11 -22% nuorista, useimmiten tytöt (v. 2015) Tilanne on lähes sama kuin pari vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Raskaudenkeskeytykset alle 25 -vuotiailla/ 1000 15 -24 -vuotiasta kohden on kasvussa (v. 2013 11, 7). Lukiolaisista koulukiusattuna on vähintään kerran viikossa ollut 1 % lukion opiskelijoista (v. 2013, 1. ja 2. vuosi). Myönteinen muutos on se, että lukiolaiset kokevat yhä vähemmän vanhemmuuden puutetta (17. 6% v. 2013). Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista koulukiusattuna vähintään kerran viikossa oli 111% (v. 2015) riippuen koulutusalasta. Kiusaamiseen ei puututa oppilaitoksen aikuisten toimesta riittävästi. Ammatillisen oppilaitosten nuorista fyysistä uhkaa on kokenut 22, 9% vuonna 2013 ja 1328% riippuen alasta vuonna 2015. Fyysisen uhan kokemukset ovat kasvaneet voimakkaasti niin Kuopiossa kuin vertailukaupungeissa (Kouluterveyskysely 2013 ja 2015). Ammatillisen oppilaitosten nuorilla on vaikeuksia opiskeluissa 25 -36%: lla (v. 2015) ja tilanne ei ole muuttunut suuresti viime vuosina. Lisäksi yhä useampi jättää päivittäisen lounaan syömättä (v. 2015 27 -50% riippuen alasta). Lähteet: Kouluterveyskysely 2013 (uusin tieto), 2015 ammatillisen osalta 36

Työikäiset (25 - 64 –vuotiaat) Vaikeasti työllistyvien määrä on kasvussa, mutta tilanne on parempi kuin muissa vertailukaupungeissa. Joulukuussa 2016 pitkäaikaistyöttömiä oli noin 2400. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut noin 300 henkilöllä edellisestä vuodesta. 9 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 - 64 -vuotiaista Lahti 8 Tampere Jyväskylä 7 5, 8 6 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden (25 -64 vuotiaiden) osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut ja on Kuopiossa 3, 1 % vuonna 2015. 5 4, 9 Joensuu Oulu Turku Kuopio 4 3 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 -64 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4, 5 4 3, 5 3 2, 5 3, 6 3, 5 3 3, 4 3, 1 2013 2 2, 2 1, 8 1, 5 2014 2015 1 0, 5 0 Joensuu Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Päivitetty 03/2017 37

Työikäiset (25 - 64 –vuotiaat) Työikäisten hyvinvoinnin ongelmat liittyvät mielenterveyteen, päihteiden käyttöön sekä tukija liikuntaelimiin. Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) on Kuopiossa sama kuin Suomessa keskimäärin (29% v. 2013 -2015) ja mitä matalampi koulutustaso, sitä suurempi on alkoholia käyttävien osuus (36, 7% matala koulutus v. 2015). Kuopiossa oli 3, 1% käyttänyt kannabista 12 viime kk aikana kun koko Suomen luku oli 3, 6%. Päivittäin (20 v+) tupakoivien osuus väestöstä on laskusuunnassa, 14, 2% vuonna 2015. Mitä matalampi koulutustaso, sitä suurempi osuus väestöstä tupakoi päivittäin (22, 1% v. 2015). (ATH 2013 -2015). Päihdehuollon vuodeosastoilla hoidossa olleiden 25 -64 -vuotiaiden määrä laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, mutta on kuitenkin kolmanneksi suurin vertailukaupungeista. Vuonna 2016 Päihdepalvelusäätiön avokäyntejä oli 16979 (v. 2015 630 vähemmän), josta korvaushoitoa 10374. Palvelujen tarve on ollut kasvava. Nuorten osalta kannabiksen käyttö on lisääntynyt. Aikuisten pääpäihde on alkoholi. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 25 -64 vuotiaiden osuus (v. 2015 4, 8 %) on Kuopiossa suurin vertailukaupungeista, vaikkakin tilanne on parantunut viime vuosina. Terveysneuvontapiste Portissa oli kävijöitä vuonna 2016 yhteensä 4310, joista miehiä oli 76%. Käyntien määrät ovat edelleen lisääntyneet viime vuosista. Mielenterveysperustaisesti sairauspäivärahaa saavien (25 -64 v) määrä on kasvanut viime vuosina (23, 4/ 1000 vastaavanikäistä v. 2015) ja tilanne on huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. 38 Päivitetty 03/2017

Työikäiset (25 - 64 –vuotiaat) Kuopiossa työikäiset kokevat rahapelaamisen ongelmaksi useammin, 20 – 54 –vuotiaat, 7, 9% (Suomi keskiarvo 5, 6%) ja 55 – 74 –vuotiaat, 8, 3% (Suomi keskiarvo 7, 2%) kuin vastaavanikäiset koko Suomessa. Kuopion keskiarvo on 7, 7 ja koko maassa 6, 1% (ATH 2013 -2015). Kuopiossa itsensä yksinäiseksi kokevien osuus on samalla tasolla kuin keskimäärin vertailukaupungeissa. Yksinäisten osuus Kuopiossa on suurin 20 -54 v miesten joukossa 12, 7% (Suomi 9%). Yksinäisiä on koko väestöstä Kuopiossa 10, 3% ja koko maassa keskimäärin 9, 1% (ATH 20132015). 39

Työikäiset (25 - 64 –vuotiaat) Tuki- ja liikuntaelin sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä vähenee, mutta kuitenkin vertailukaupungeista korkein (1, 7% % 16– 64 – vuotiaista v. 2015). Työkykynsä heikentyneeksi kokee useampi kuopiolainen kuin vertailukaupungissa asuva. Vapaa-ajan liikuntaa harrastetaan hieman enemmän kuin koko Suomessa. Mitä matalampi koulutustaso, sitä suurempi on vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (matala koulutus 24, 5% v. 2015). (ATH 20132015) Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI 30 kg/m 2), 2064 -vuotiailla, on vähentynyt edellisestä vuodesta (15, 4% v. 2015). 100 metrin matkan juoksemisessa suuria vaikeuksia olevien osuus (%) (20 -74 v) on laskusuunnassa Kuopiossa, ollen 10, 5% vuonna 2015. Tilanne on sitä huonompi mitä matalampi koulutustaso henkilöllä on. Kuopiossa matalan koulutustaso omaavilla jopa 17, 5%: lla on vaikeuksia 100 metrin matkan juoksemisessa ja tilanne on vertailukaupungeista huonoin. 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kohdanneita (55 vuotta täyttäneistä) on Kuopiossa 11, 5% (v. 2015 ja 2013) ja vertailukaupungeista vain Joensuussa tilanne on huonompi. (ATH). Liikuntasuositus toteutuu (kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat, UKK liikuntapiirakka) koko maata (16, 4%) keskimääräistä useammalla aikuisella (20 -54 v) Kuopiossa 18, 6%. Vertailukaupungeissa vain Lahdessa liikuntasuositus toteutuu huonommin (16, 2%). (ATH 2013 -2015). Päivitetty 03/2017 40

Työikäiset (25 - 64 –vuotiaat) Ravitsemus Niukasti sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia ravinnossaan käyttävien osuus (21, 5%) on pienempi kuin keskimäärin Suomessa (23, 6%) ja toiseksi vähiten suhteessa vertailukaupunkeihin Jyväskylän jälkeen (19. 8%). Naiset ja korkean koulutustason omaavat käyttävät vihanneksia lähes puolet enemmän kuin miehet ja matalan koulutustason omaavat henkilöt. (ATH 20132015). Kuopiossa on maan keskiarvoa hieman paremmat mahdollisuudet työpaikka- tai oppilaitosruokailuun tarkastellessa tilannetta myös sukupuolen ja koulutustason mukaan. (ATH 2013 -2015). Ei kertaakaan viikon aikana hedelmiä tai marjoja syöneiden osuus on 8% (miehillä 12, 5%) kun se on koko Suomessa 7% (miesten osuus 10%). Mitä iäkkäämpi tai korkeammin koulutettu henkilö on, sitä enemmän käytetään marjoja ja hedelmiä. (ATH 20132015). Ei kertaakaan viikon aikana kalaa syöneiden osuus on 18, 4%. Koko maassa (16, 9% ei kalaa/vk) ja vertailukaupungeista vain Lahdessa syödään aktiivisemmin kalaa (Lahti 17, 2% ei kalaa/vk). Ei kertaakaan viikon aikana tummaa leipää syöneiden osuus on 7% (koko Suomi 6, 9%). Päivittäin rasvaisia juustoja syövien osuus 17, 4% on alle koko maan keskiarvon (18. 3%). Miehet syövät enemmän rasvaisia juustoja kuin naiset. (ATH 2013 -2015). Voita tai voi-kasviöljyseosta päivittäin käyttävien osuus on 31, 3% kun koko maassa se on 35, 6%. Nuoremmat ja korkeasti koulutettujen käyttävät voi tai voi-kasviöljyseosta harvemmin. Sukupuolten välillä erot eivät ole suuria. Päivittäin sokeroituja mehuja tai virvoitusjuomia juovien osuus on meillä suhteessa vertailukaupunkeihin korkein 6, 6% (koko maa 5, 6%). Miehet (8, 1%) juovat mehuja tai virvoitusjuomia päivittäin enemmän kuin naiset (5, 3%) ja ikääntyneet miehet (75+ 11, 3%) merkittävästi enemmän kuin muut. (ATH 2013 -2015). Pullaa, viinereitä, keksejä, kakkuja yms. leivonnaisia päivittäin syövien osuus on Kuopiossa saman verran kuin maassa keskimäärin (7, 9%). Eniten herkut maistuvat Kuopiossa 75+ miehille (25, 7%, koko maassa 19. 9%). Suklaata tai muita makeisia päivittäin syövien osuus on hieman vähäisempi (5, 5, %) kuin koko maassa 5, 9%. Suklaa maistuu eniten kuopiolaisille 20 -54 v naisille (8, 2%) ja 75+ 41 miehille (11, 1%) (ATH 2013 -2015). Päivitetty 03/2017

Ikäihmiset Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (93, 5 %. v. 2016) on noussut vuosittain ja tilanne on erittäin hyvä ja paras vertailukaupungeista. Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (49 % v. 2015) on pysynyt ennallaan viime vuosina. (Sotkanet) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 93, 4 92, 4 91, 7 90, 6 91 90, 8 91, 2 89, 9 89, 8 90, 4 89 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus on 1, 4 %, v. 2015. Osuus on pienentynyt edellisistä vuosista. Tilanne on paras vertailukaupungeista. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (65+) on kasvanut (7, 8% v. 2015, 5, 5 v. 2014) ja se on keskimääräinen suhteessa vertailukaupunkeihin. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus yli 65 vuotta täyttäneillä on ollut kasvussa (8, 1% v. 2015, 7, 2% v. 2014). Vertailukaupungeista vain Joensuussa ja Tampereella on parempi tilanne. Yli 75 v psyykkinen kuormittuneisuus on Kuopiossa 8, 2%, koko Suomessa 10%. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75+ / 1000 vastaavanikäistä kohden (153, 7 v. 2015) ovat lisääntyneet Kuopiossa. (ATH 2013 -2015). Päivitetty 03/2017 89, 9 88, 9 87, 9 Kuopio Tampere 2009 2010 Turku 2011 Lahti 2012 Oulu 2013 Jyväskylä 2014 Joensuu 2015 Vähintään 2 vk jatkunutta masennusoireilua on 12 viime kk aikana ollut 22, 5%: lla yli 75 -vuotiailla, vastaava luku on 26, 5% koko Suomessa (ATH 20132015). Alkoholia liikaa käyttäviä yli 75 -vuotiaita (AUDIT-C) on 3, 7%, koko Suomessa 5, 1%. Päivittäin tupakoivien 65+ osuus on laskenut (6, 7% v. 2015, 7, 9% v. 2014) (ATH 2013 -2015) 42

Ikäihmiset Kuopion vanhuspalvelut tilinpäätökset 2015 -2016 1 110 580 1 200 000 TP 2015 1 000 TP 2016 Kotihoidon asiakaskysely toteutettiin maaliskuussa 2015. Kyselyn otos oli 203 kotihoidon asiakasta. Vastaajista 89 % mielestä kotihoidon palvelut vastasivat tarpeita. 800 000 600 000 388 835 400 000 200 000 84 067 0 Vanhusten luona Palvelukeskuksen kotihoidon käynnit tapahtuva työ hoitopäivät tunteina Vanhusten asumispalveluiden asiakaskysely toteutettiin syys - lokakuussa 2015 oman palvelutuotannon asiakkaille. Kyselyn otos oli 385 ja vastausprosentti 76%. Vastaajista 91 % mielestä asumispalvelut vastasivat tarpeita. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä Lähde Kuopion kaupungin tilinpäätös 2015 ja 2016. Aiemmista vuosista ei ole vertailukelpoista tietoa. Tiedot Hilkka-järjestelmästä. Kuopion vanhusten hoivapalvelun asiakasmäärä on kasvanut vuosittain olleen 3454 vuonna 2016. Samaan aikaan kotihoidon työtunnit vanhusten luona ovat lisääntyneet ja palvelukeskusten hoitopäivät vähentyneet. (Kuopion omat tilastot). Avohoidon lääkärikäyntien määrä 65 vuotta täyttäneillä/ 1000 vastaavanikäistä kohden on Kuopiossa (2205) eniten vertailukaupungeista, vaikkakin määrä on laskenut vuodesta 2013. (THL). Kuopio Jyväskylä 2015 Tampere 2014 Oulu 2013 Turku Joensuu Lahti 0 Päivitetty 03/2017 500 1000 1500 2000 2500 43

Ikäihmiset Barthel-indeksi (BI) mittaa aikuispotilaiden itsenäistä toimintakykyä päivittäisissä perustoiminnoissa ja mittauksen ajatellaan olevan riittävän herkkä kuvaamaan toimintakyvyn muutosta kuntoutusjakson aikana. Sairaalapalveluissa BI mittaus otettiin käyttöön 2014. Mittaukset pyritään toteuttamaan sairaalajakson alussa ja päättyessä. Aikuispotilaiden toimintakyvyn muutos on koko ajan parantunut seurattujen vuosien aikana. Vuonna 2014 BI parantui keskimäärin 12, 0 pistettä, vuonna 2015 BI keskimäärin 13, 2 pistettä. Vuoden 2016 aikana parittaisten mittausten peittävyys osastojaksoista oli 65%, keskimääräinen nousu näillä jaksoilla oli 14, 6 pistettä. (Kuopion kaupungin omat tilastot 03/2017) 2014 2015 2016 Barhel-indeksi (BI) itsenäinen toimintakyky päivittäisissä toiminnoissa parantui Päivitetty 03/2017 Iäkkäiden (75+) osuus, jotka ovat ilmoittaneet kaatuneensa kävellessä 12 viime kuukauden aikana on Kuopiossa 30, 3% ja tilanne on paras suhteessa vertailukaupunkeihin. Koko maan keskiarvo on 32, 7% (ATH 2013 -2015). Iäkkäiden (75+) kaatumiset kävellessä (%) 50 40 30 42, 7 30, 3 30, 5 33, 5 34, 2 37, 8 33, 2 20 10 0 Kuopio Tampere Turku Oulu Joensuu Jyväskylä Lahti Elämänlaatunsa (Euro. HIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) 75+ on 40, 9% (v. 2013) ja se on keskimääräinen suhteessa vertailukaupunkeihin. (ATH, THL). 12 13, 2 14, 6 44

Ikäihmiset Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet, on Kuopiossa (59, 9%) huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (68, 4%) on laskussa, mutta eniten suhteessa vertailukaupunkeihin. Päivitetty 03/2017 45

Ikäihmiset Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneitä hoidettavia vuoden aikana on 5, 1/ 1000 vastaavanikäisestä väestöstä (v. 2015). Tämä on lisääntynyt hieman ja määrä on toiseksi eniten vertailukaupungeista. (THL). Kuopion omien tilastojen mukaan omaishoidontuen asiakkaiden, yli 65 v määrä oli 631 v. 2016 ja se on hieman laskenut viime vuodesta (665 v. 2015) ja asiakkaat alle 65 v määrä oli 86, mikä oli noussut edellisestä vuodesta (68 v. 2015) (Kuopion omat tilastot). Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä 30. 11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat% vastaavan ikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä 30. 11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat ovat lisääntyneet (9, 9 v. 2015). Vertailukaupungeista vain Lahdessa on vähemmän kotihoidon piirissä olevia asiakkaita. (THL). Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (65+) on laskenut 20, 2%: iin v. 2015. Tilanne on toiseksi paras suhteessa vertailukaupunkeihin. Mutta lihavien osuus (BMI 30 kg/m 2, 65+) on noussut 23, 7% v. 2015 ja on huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. (ATH, THL). Päivitetty 03/2017 Lihavien (BMI 30 kmg/m 2) osuus 65+ täyttäneistä, Kuopio 2013 -2015 46

Mistä Kuopion hyvinvointikertomukset löytyvät? 1. Sähköinen hyvinvointikertomus www. hyvinvointikertomus. fi -> valmiit hyväksytyt asiakirjat (kartasta) 2. Kuopion kaupungin talousarviot 2013/ 2014/ 2015/ 2016/ 2017 Toiminta ja taloussuunnitelmat 2013 -2016/ 2014 -2017/ 2015 – 2018/ 2016 – 2019/ 2017 – 2020 -> kohdasta Hyvinvointi 3. Kuopion sähköinen hyvinvointikertomus dioina https: //www. kuopio. fi/fi/ohjelmat-ja-suunnitelmat 47

Yhteenveto kuopiolaisten hyvinvoinnin tilasta 2013 -2016 Yleistä Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset 48

Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnista 2013 -2016 Hyvää, yleistä, kaikkia ikäryhmiä koskevat: - Väestönkasvu on hyvällä tasolla. Maahanmuutto ja maastamuutto pysynyt tasaisena. Työttömyys on laskenut viime vuodesta. Koulutustaso on noussut vuosittain - Kuopiolaisten elämänlaatu on kasvanut tasaisesti. - Terveydenedistämisaktiivisuus on noussut vuosittain. - Kuopio on turvallinen kaupunki. - Tuloerot (gini-arvo) ovat pienet. Pienituloisten kotitalouksien osuus on pienempi kuin vertailukunnissa - Asunnottomuutta on hyvin vähän. - Asuinalueeseen ja rakennusten kuntoon ollaan tyytyväisempiä kuin keskimäärin koko Suomessa. - Ilman ja veden laatu ovat hyvät. - Katujen kunnossapitoon ollaan tyytyväisiä ja joukkoliikennettä suositaan yhä enemmän - Kansantautien tilanne on keskimääräistä parempi verrattuna muuhun Itä-Suomeen. - Asukkaat saavat liikuntapalveluista ja kulttuuripalveluista riittävästi tietoa ja palveluja ja osallistuvat aktiivisesti - Terve Kuopio kioskin toiminta on löytänyt paikkansa - Asukastuvat ovat löytäneet asiakaskuntansa Huolenaiheita, yleistä, kaikkia ikäryhmiä koskevat: - Huoltosuhde (lasten ja vanhuseläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin) jatkanut nousuaan koko maan ja vertailukuntien tavoin - Ulkomaalaisten työllistyminen on vaikeaa (ulkomaalaisia 2, 4% väestöstä, 32% eli 400 henkeä työttömänä ) - Kotitalouksista kolmasosa kokee hankaluuksia kotitalouden menojen kattamisessa. - Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt vuosittain. - Alueen väestö on sairasta suhteessa koko maan väestön keskiarvoon ja arvo on korkein vertailukaupunkeihin. (Kelan sairastavuusindeksi. ) - Huumausainerikokset ovat kasvussa - Perheväkivaltatilanteita paljon - Liikenneonnettomuudet (moponuoret, juuri ajokortin saanet, polkupyörä ja jalankulkijaonnettomuudet) 49

Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnista 2013 -2016 Hyvää, yleistä, kaikkia ikäryhmiä koskevat: …JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA… - Kuopiossa kansantautien osalta tilanne on keskimääräistä parempi verrattuna muuhun ItäSuomeen, mutta muutosta kansantaudeissa ei ole tapahtunut suuntaan tai toiseen viime vuosien aikana. - Asukkaat saavat liikuntapalveluista riittävästi tietoa ja palveluja ja osallistuvat aktiivisesti - Asukkaat saavat tietoa ja tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluja - Terve Kuopio kioskin toiminta on löytänyt paikkansa - Asukastuvat ovat löytäneet asiakaskuntansa 50

Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnista 2013 -2016 Huolenaiheita, lapset, varhaisnuoret (peruskoulu) Hyvää, lapset, varhaisnuoret (peruskoulu) ja lapsiperheet: - Lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä palveluja lisätty (kotipalvelu ja perhetyö) - Oppilashuollon psykologikuraattoriresursseja on lisätty - Kouluissa ja kouluterveydenhoitajilla on ravitsemus ja ruokakasvatusosaamista - Varhaisnuoret kokevat terveydentilansa hyväksi (keskimäärin paremmaksi kuin vertailukaupungeissa). - Tupakointi ja humalajuominen vähentyneet varhaisnuorten parissa ja ovat ja lapsiperheet: - Koulukiusaamista tilanne on huolestuttavan keskimäärin sama paljon, kuin muissa vuoksi hoitoa vertailukaupungeissa. - Mielenterveyden häiriöiden saaneiden määrä on ollut kasvussa vuosittain. - Ylipainoa on pojilla 9% ja tytöillä 14%, lapsista alipainoisia 12% - Nuuskan käyttö on lisääntynyt - Tosi humalassa 11% vähintään kerran kuukaudessa (8. ja 9. lk oppilaista) määrä on vähentynyt, mutta määrä on edelleen huolestuttava. - Suhteessa suosituksiin päiväkotilasten ja koululaisten ruoan liiallinen suolan määrä ja liian vähäinen raudan määrä. Arvoihin ja asenteisiin vaikuttamista tarvitaan. Ruokakasvatus tulisi olla osa arkirutiineja. Ruoan sopiva määrä (riittävästi mutta ei hävikkiä). Välipalojen laatu. 51

Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnista 2013 -2016 Hyvää, nuoret ja nuoret aikuiset (toinen aste) - Koulutuspaikan useampi on Nuorisotyöttömyyden pysähtyi v. 2016 saanut yhä kasvu Humalajuominen on vähentynyt lukion ja ammatillisen oppilaitoksen nuorten parissa. Sama suuntaus on ollut vertailukaupungeissa. Huolenaiheita, nuoret ja nuoret aikuiset (toinen aste): - Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on pysynyt samana viime vuosina - Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä on kasvanut - Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat huolestuttavan yleisiä - Nuoret kokevat fyysistä uhkaa (ammatill 23%) huolestuttavan paljon - Päihteiden käyttö huolestuttavaa - (alkoholi, tupakka, huumeet) erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla - Nuoret harrastavat liian vähän liikuntaa (lukiolaisista 28%, ammatillisen opiskelijat 44, 8% korkeintaan 1 h/vk) - Nuoret ovat ylipainoisia (lukio 11, 7%) erityisesti ammatillisen (19, 8%) oppilaitoksen puolella - Lukiolaisista 21, 8% ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 33, 8% ei syö koululounasta päivittäin (v. 2015 27 -51%). - Vaikeuksia opiskelussa ammatillisen opiskelijoilla (25 -36% riippuen alasta). oppilaitoksen 52

Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnista 2013 -2016 Hyvää, työikäiset Huolenaiheita, työikäiset: - Tupakoivien osuus työikäisistä on laskussa - Työikäisillä on mielenterveyden haasteita runsaasti - Päihteiden käyttö on huolestuttavaa Vapaa-ajan liikuntaa harrastetaan enemmän kuin koko Suomessa - Tuki- ja liikuntaelinsairaudet haittaavat useampaa kuin Liikuntasuositus toteutuu (UKK liikuntapiirakka) useammalla (18, 6%) kuin koko Suomessa (16, 4%). - - - Kasvisten käyttö on runsaampaa kuin keskimäärin Suomessa vertailukaupungeissa Rahapelaaminen on ongelma useammalla kuin koko maassa keskimäärin - Matalan koulutustason riittämättömästi liikuntaa omaavat harrastavat ja (17, 5%) heillä on vaikeuksia 100 metrin juoksemisessa - Vaikeasti työllistyvien määrä on kasvussa - Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa - Toimeentulotukea saavien määrä on kasvussa - Yksinäisiä ovat erityisesti 20 -54 v miehet - Hedelmien, marjojen, kalan käyttö vähäisempää kuin koko maassa - Sokeroitujen mehujen/virvoitusjuomien juovien ja leivonnaisia päivittäin käyttävien osuus suhteellisesti korkea, erityisesti miesten parissa on 53

Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnista 2013 -2016 Hyvää, ikäihmiset: Huolenaiheita, ikäihmiset: - Kotona asuvien yli 75 –vuotiaiden osuus on erittäin hyvä (93, 4%) - Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on kasvanut - Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75 vuotiaiden osuus (1, 4%) on pienentynyt - Psyykkisesti oireilevia on enemmän kuin koko - Päivittäin tupakoivien, 65+, osuus (6, 7%) on laskenut - Ikäihmisten kotihoidon tarpeita (89% v. 2015). - Aikuispotilaiden toimintakyvyn muutos kuntoutusjaksolla on koko ajan parantunut seurattujen vuosien aikana. - Vapaa-ajan liikuntaa harrastetaan enemmän kuin aikaisemmin palvelut vastaavat Suomessa keskimäärin - Terveytensä kokee keskitasoiseksi tai huonommaksi useampi kuin vertailukaupungeissa - Lihavien ikäihmisten osuus (23, 7%) on nousussa ja huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin 54

Hyvinvointitavoitteiden arviointi (2013 -2016) • Hyvinvointitavoitteet on asetettu hyvinvointikertomuksen pohjalta ja niitä on tarkennettu vuosittain. Vähitellen on huomattu myös se, että hyvinvointitavoitteet tulee olla melko yksityiskohtaisia, jotta niitä voidaan helpommin arvioida ja viedä eteenpäin toimenpiteinä (ks. vuoden 2016 hyvinvointitavoitteet dioissa). Lisäksi tarvitaan kuhunkin tavoitteeseen kohdistettuja toimenpiteitä kaikilta palvelualueita. • Lasten, nuorten ja lapsiperheitä ja työikäisiä koskeviin tavoitteisiin ei ole vielä päästy. Erityisesti varhaisnuoria ja nuoria koskevia tavoitteita on vielä haasteellista arvioida koska kouluterveyskyselyn uudet tulokset saadaan vasta syksyllä 2017. Voidaan kuitenkin sanoa, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä olla oikealla tiellä koska koulutuspaikan saa yhä useampi ja nuorisotyöttömyyden kasvu on pysähtynyt. Ikäihmisten hyvinvointi on lisääntynyt tavoitteiden mukaisesti suurelta osin. Lisäksi yhteisiin, kaikkia ikäryhmiä koskeviin tavoitteisiin on tehty vahvasti toimenpiteitä, mutta näiden kaikkien toimenpiteiden tulokset eivät vielä indikaattoreissa näy. 55

Hyvinvointikertomuksen tavoitteet toiminta- ja taloussuunnitelmissa eri vuosina 2013 (tummennettuna painotettu tavoite ko vuonna) 2014 (tummennettuna painotettu tavoite ko vuonna) 2015 2016 - Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen - Alueellinen, moniammatillinen yhteistyö (poikkihallinnollinen, järjestöt ym. ) - Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 2013 - Kuntalaisten osallistuminen/ aktiivisuus ja osallisuus - Viihtyisä, terveellinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö - Turvallinen lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus (ympäristö, väkivallattomuus) - Nuorten ja ikäihmisten mielenterveys ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen 2013 - Verkostoyhteistyö, vertaisryhmien hyödyntäminen 2013 - Yhteistyö lasten ja nuorten ja vanhusten koteihin tavoitteena aktiivinen, pärjäävä kuntalainen Vaikuttavat toimintamallit - Viestinnän hyödyntäminen ja tehostaminen - Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen - alueellinen, moniammatillinen yhteistyö (palvelualueiden ja hallintokuntien poikki + kolmas sektori ym. ) - Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 2014 - Kuntalaisten osallistuminen/ aktiivisuus ja osallisuus - Viihtyisä, terveellinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö - Turvallinen lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus (ympäristö, väkivallattomuus) - Nuorten ja ikäihmisten mielenterveys ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen 2014 - Verkostoyhteistyö, vertaisryhmien hyödyntäminen 2014 - Yhteistyö lasten ja nuorten ja vanhusten koteihin tavoitteena aktiivinen, pärjäävä kuntalainen - Vaikuttavat toimintamallit - Viestinnän hyödyntäminen ja tehostaminen - Kuntalaisten yhteisöllisyys, aktiivisuus ja osallisuus - Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen – alueellinen, moniammatillinen yhteistyö (palvelualueiden poikki + kolmas sektori) - Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy (erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuoret) - Nuorten ja ikäihmisten mielenterveys ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen - Verkostoyhteistyö, vertaisryhmien hyödyntäminen - Kaikille ikäryhmille viihtyisä, terveellinen, turvallinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö (esim. väkivallattomuus) - Lasten, nuorten ja vanhusten koteihin vietävä tuki – tavoitteena aktiivinen, pärjäävä kuntalainen - Vaikuttavat toimintamallit - Viestinnän hyödyntäminen ja tehostaminen 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia lisätään niin, että lapsiperheiden varhainen tuki lisääntyy, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vähenee ja avohuollon tuki lisääntyy. Tavoitteena on lastensuojelumenojen pieneneminen. Tavoitteeseen pyritään: • koulukiusaamiseen, oppilaiden kokemaan fyysiseen uhkaan, seksuaaliseen häirintään ja seksuaaliseen väkivaltaan puututaan aktiivisesti. • Alkoholin ja huumeiden käyttö vähenee erityisesti ammatillisen oppilaitosten nuorten parissa. • Nuorten koettu terveydentila (ammatillisten oppilaitosten nuorten parissa paranee ja mielenterveyden ongelmia ehkäistään ja niihin puututaan varhain). 2. Työikäisten hyvinvointi lisääntyy. Erityisesti pyritään vaikuttamaan positiiviseen työllistymiseen ja työllisyystilanteeseen sekä • Työllistymispalveluiden asemointia tarkastellaan kaupungin organisaatiossa • Työmarkkinatuen asiakasmääriä seurataan ja niiden kasvuun reagoidaan uusien, vaikuttavien työllisyyshankkeiden avulla • Toimeentulotuen etuuskäsittelyajat pysyvät lakisääteisissä ajoissa • Päihteiden käyttöön ja päihdeongelmiin vaikutetaan • Perheväkivaltatilanteiden vähenemisen eteen tehdään aktiivisesti toimenpiteitä • Maahanmuuttaja-lapsiperheiden syrjäytymistä ehkäistään ja turvapaikanhakijoiden tilanteeseen reagoidaan 3. Ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy, vanhusten koteihin vietävää tukea lisätään ja tavoitteena on aktiivinen, pärjäävä kuntalainen: Tutkitaan ja poistetaan aktiiivisuutta ehkäiseviä tekijöitä, ikäihmisten kotona tapahtuvia lääkärikäyntejä lisätään, ikäihmisten mielenterveys- ja päihdeongelmia ehkäistään ja niihin puututaan varhain, kotiin vietäviä turvallisuuspalveluja kehitetään 4. Kaikkien kuopiolaisten hyvinvointia pyritään lisäämään seuraavilla tavoilla: kuntalaisten yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään esim. lähidemokratiamallin ja osallisuuden kehittämisen kautta, viestintää ja markkinointia hyödynnetään ja tehostetaan, 56 otetaan käyttöön hyvinvointimarkkinoinnin malli, mahdollistetaan kaikille viihtyisä, turvallinen aktiivisuuteen kannustava ympäristö

Valtuuston valtuustokaudelle asettamien hyvinvointilupausten toteutumisen arviointi (2013 -2016) Tarkastelussa v. 2013 toiminta- ja taloussuunnitelmassa olleet hyvinvointilupaukset: punaisella ei toteutuneet, vihreällä toteutuneet Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet • Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten pienenee. Tavoitetaso v. 2013 <2% Työikäiset osuus -> Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0 -17 -v. ) osuus vastaavasta ikäryhmästä on laskenut ja oli vuonna 2015 2, 0 %. (tietoa v. 2016 ei vielä saatavilla) • Yhä suurempi osa 8 -9 luokan oppilaista kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. Tavoitetaso v. 2013: Alle 12% kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi -> Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan 12, 8% kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Luku on pienempi kuin vertailukaupungeissa tai maassa keskimäärin. Nuoret ja nuoret aikuiset • Koulutuspaikan saa yhä useampi nuori 17 -24 vuotiaista. Tavoitetaso v. 2013 92% -> Koulutuspaikan on saanut yhä useampi. Koulutuksen ulkopuolelle on Kuopiossa jäänyt 6, 4 % 17 -24 -vuotiasta nuorista. Kuopiossa tilanne on toiseksi paras vertailukaupunkien joukossa. • Työkyvyttömyyseläkettä saavien 16 -64 vuotiaiden osuus laskee. Tavoitetaso v. 2013 9, 5% -> Työkyvyttömyyseläkettä saavien 16 -64 -vuotiaiden määrä on laskenut, kuten myös vertailukaupungeissa vuosittain, ollen 7, 5% v. 2015. (7, 9% v. 2014, 8, 2% v. 2013) • Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus 25 -64 -vuotiaista vähenee. Tavoitetaso v. 2013 3% -> Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden (25 -64 vuotiaiden) osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut ja on Kuopiossa 3, 1 % vuonna 2015. Ikäihmiset Kotona asuvien osuus kasvaa 75 vuotta täyttäneissä. Tavoitetaso v. 2013 91, 2% -> Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuosittain ja tilanne on erittäin hyvä v. 2015 93, 4 %. (92, 4 vertailukaupungeista. %, v. 2014) ja paras 57