5 Lapsuuden fyysinen motorinen ja kognitiivinen kehitys s

5. Lapsuuden fyysinen, motorinen ja kognitiivinen kehitys (s. 68– 81)

Fyysinen kehitys - nopeaa lapsuudessa, tarvitsee tuekseen ympäristöä kuten riittävän ruoan ja suojan - yksilöllinen vaihtelu ja vauhti - suuret lihakset kehittyvät pieniä nopeammin; karkeamotoriikka kehittyy nopeammin kuin hienomotoriikka - aivojen kehitys sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti jatkuu - myeliini kehittyy suojaamaan hermosoluja ja nopeuttamaan hermoimpulssin kulkua - lateralisaatio eli aivopuoliskojen välinen työnjako selkiytyy

Kognitiivinen kehitys • kognitiiviset toiminnot kehittyvät erityisesti kognitiivisesti stimuloivassa ympäristössä; kehitys tarvitsee ympäristön tukea ja harjoitusta • perimä luo eroja lasten välille kognitiivisen kehityksen vauhdissa • muistin kehittyminen mahdollistaa vähitellen pitkäaikaisten muistojen ja omaelämäkerrallisen muistin eli omasta elämästä luotavien skeemojen rakentumisen • lapsuusiän amnesia tarkoittaa muistojen vähäisyyttä ennen kolmatta tai neljättä ikävuotta; syynä aivojen muistialueiden kypsyminen ja esimerkiksi kielen kehittyminen, jonka kautta monia muistoja luodaan ja sanallistetaan

Piaget’n ajattelun kehityksen teoria • lapsi kehittyy ajattelussaan vaiheiden kautta tutkimalla ympäristöään ja muokkaamalla skeemojaan; ajattelun taidot rakentuvat toistensa päälle • assimilaatio = uuden tiedon lisääminen jo olemassa oleviin skeemoihin • akkommodaatio = skeemojen muuttaminen tai luominen, kun ympäristöstä saatu uusi tieto ei sovi vanhoihin malleihin • Piaget’n kritiikki: kehitys etenee yksilöllisemmin eikä selvissä vaiheissa; lapset taitavampia kuin Piaget oletti

Piaget’n teorian vaiheet • sensomotorinen vaihe (ikävuodet 1– 2), vauvan ymmärrys rakentuu välittömien aistihavaintojen kautta; ajattelu siis ”tässä ja nyt” • esioperationaalinen vaihe (ikävuodet 2– 7), ajattelun kehityksessä erityisesti symbolifunktion omaksuminen keskeistä. • konkreettisten operaatioiden vaihe (ikävuodet 7– 11), ajattelu vielä konkreettista; lapsi osaa ratkaista vaikeitakin ongelmia, mutta tarvitsee siihen usein konkreettisia ajattelun apuvälineitä • formaalisten operaatioiden vaihe (ikävuodet 12: sta eteenpäin), ajattelu kehittyy abstraktiksi ja hypoteettiseksi

Vygotskyn teoria • kognitiiviset kyvyt kehittyvät erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta • kulttuuri ja yhteisö rakentavat ajattelua tarjoamalla kielen ja ajattelun mallit kehittyvälle lapselle • lähikehityksen vyöhyke = nykyisen kehitysvaiheen ja seuraavan mahdollisen kehitysvaiheen välinen tila; tällä vyöhykkeellä osaavamman henkilön apu auttaa saavuttamaan seuraavan vaiheen • puhe kehittyy ulkoa sisälle: sosiaalinen puhe – egosentrinen puhe – sisäinen puhe

Mielen teoria ja mentalisaatio • kyky hahmottaa, että muiden toiminnan taustalla vaikuttaa itsenäinen mieli • kehittyy noin 2– 4 vuoden iässä, riippuen myös siitä, kuinka paljon lapsi on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa • mentalisaatio = kyky hahmottaa mielen ja todellisuuden ero ja oman ja muiden mielen olemassaolo; mielen teoria on osa tätä laajempaa mentalisaation kehittymisen prosessia

Kielen kehitys • puheen tuottaminen kehittyy hitaammin kuin puheen ymmärtäminen • sanavarasto ja kielen käyttövalmius kehittyvät nopeaa vauhtia lapsuuden aikana • kieli kehittyy vuorovaikutuksessa; vanhemman ja ympäristön palautteen ja korjausten kautta lapsen skeemat ja kieli kehittyvät nopeaa vauhtia • kehitysvauhti hyvin yksilöllistä: osa puhuu jo yksivuotiaana, osa vasta lähempänä kolmatta ikävuotta

Täydennä käsitekartta: Fyysinen kasvu Aivojen kehitys Fyysinen ja motorinen kehitys Ympäristön tuki Karkeamotoriikka Hienomotoriikka

Täydennä käsitekartta: Mielen teoria ja mentalisaatio Kognitiivinen kehitys Piaget’n teoria Vygotskyn teoria Kognitiivinen stimulaatio ja ympäristön tuki