Fyysinen kehitys ja kilpaurheilu Harri M Hakkarainen LL

Fyysinen kehitys ja kilpaurheilu Harri M. Hakkarainen LL, Lit. M, valmentaja

Omaa taustaa l l Liikuntatieteiden maisteri 1995 Lääketieteen Lisensiaatti 2005 Oulun Pyrinnön valmennuspäällikkö 1991 - 1994 pituushypyn / 3 -loikan päävalmentaja 1994 -2000 l l Kal. Pa-Hockey 2000 – 2005 Oulun Kärpät SM-liiga 2004 – Lääkäri l l l Oulun Kaupunki päivystys pkl Oulun Kärpät Jääkiekko Suomen A-maajoukkue Suomen Urheiluliitto – yu maajoukkue Suomen Hiihtoliitto Valmentaja / Lääkäri / Ravintokonsultointi l l mm. Heli Koivula Janne Niinimaa, Jussi Jokinen, Niklas Bäckström, Pekka Rinne, Lasse Kukkonen, Tuomo Ruutu, Jari Viuhkola, Ari Vallin, Susanna Pöykiö, Virpi Kuitunen, Mc. Laren F 1 -talli Opettajana useissa urheiluopistoissa

Huolestuttaa: l Lääkärinä: l l l l Liikkumattomuustauteja lisääntyvästi jo nuorilla Nuorten lihavuus lisääntyy räjähdysmäisesti Urheilunkin parissa olevilla nuorilla runsaasti lihasepätasapainoa Urheiluseuroissa liikuntaa ja kilpaurheilua harrastavista isolla osalla ei liikuntamäärät / toistot täytä edes terveysliikunnan tavoitteita Nuorten, vanhempien ja päättäjien ”virheelliset” käsitykset terveysliikunnasta ja kilpaurheilusta …. Valmentajana: l l l … Peruskunto laskenut Perustaidot yksipuolistuneet Harjoittelu yksipuolistunut Harjoitettavuus heikentynyt Ylikuormitus-/ vammariski kasvanut

Syitä: l Liikkumisen määrä yleisesti vähentynyt (3 tuntia/päivä) l l Liikunta ”vähemmän terveysvaikutteista” ja yksipuolista l l aikainen lajivalinta Kilpaileminen ja tulosten tavoittelu usein harjoittelua tärkeämpää l l nopeasti tuloksia Yksipuolista harjoittelua l l hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormitus riittämätöntä tukielimien ja lihaksien kuormitus riittämätöntä tasapainojärjestelmän kuormitus puutteellista Lyhytjänteistä harjoittelua ja kehitysvaiheiden laiminlyönti l l omatoiminen / hyötyliikunta vähäistä toistomäärät jäävät olemattomiksi Iso osa harrastusajasta kuluu kilpailu- / pelimatkoihin l saman ajan voisi käyttää hyödyllisemmin itse harjoittelun parissa

Fyysisen kehitys ja kilpaurheilu l Kilpailla saa ja pitää, mutta l l pelkkien testi- ja kilpailutulosten vertailu voi johtaa harhaan biologinen kehitysero voi ”väärentää” tuloksia lahjakkuusharhan mahdollisuus tulee huomioida Liikunnassa ja kilpaurheilussa enemmän huomioita l yksilöllisiin / biologisiin kehityseroihin l l elinjärjestelmien oikea-aikaiseen kuormittamiseen l l elinjärjestelmien kehitystä tulisi mitata monipuolisuuteen l l henkilökohtaisten tulosten kehittyminen kilpaileminen useissa lajeissa harjoitus- ja toistomääriin l kilpailemisen tulisi tukea harjoittelua eikä harjoitella pelkkiä kisoja varten

Nuoriso vs. aikuismenestys n. 80% ikäkausihuipuista katoaa kilpaurheilusta ennen huippusuoritusikää l Aikainen biologinen kehitys johtaa usein myös aikaiseen kasvun ja kehityksen loppumiseen l Biologisesti hitaammin kehittyvillä usein pidemmät ”herkkyyskaudet” l Monipuolinen / määräpainotteinen liikunta lapsena voi tasoittaa ja pidentää kasvuspurttivaiheen hormonaalista aktiivisuutta l Lähteet: Harre 1971, Bulgakova 1996, Vorontsov 2002

Lajivalinta ja tulostaso Tulostaso Myöhäinen lajivalinta Aikainen lajivalinta 13 14 15 16 17 18 19 ikä vuosina 20 21 22 23 Mukaeltu: Norris 2004

Elinjärjestelmät, harjoittelu ja terveys Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Tuki- ja liikuntaelimet Voima Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Sydän, keuhkot, aineenvaihdunta Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Liikkuvuus Sydän- ja verisuonitaudit

Elinjärjestelmien luonnollinen kypsyminen KYPSYMINEN % Murrosikä 100% Hermosto Tuki- ja liikuntaelimet 50% Sukuelimet Sisäelimet 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 IKÄ ( VUOSIA ) Mero, A. ym. 1990

Hermoston kehitys l l l syntymähetkellä lähes kaikki hermosolut jo olemassa ensimmäisien elinvuosien jälkeinen kehitys pääasiassa olemassa olevien hermoverkkojen ja niiden tukirakenteiden kasvua => voidaan vaikuttaa murrosiän jälkeen kehitys muuta elimistöä hitaampaa ENNEN MURROSIKÄÄ HERMOSTON KEHITTÄMINEN TÄRKEÄÄ KAIKISSA LAJEISSA !! JOKA PÄIVÄ OHJELMASSA? ? l taito l tasapaino / ketteryys l Nopeus (2 -5 sek työ, lepo 30 sek) l TOISTOMÄÄRÄT !!!!=> tukeeko kilpaileminen ?

Lihaksiston kehitys lihassolujen määrä ei merkittävästi lisäänny syntymän jälkeen l olemassa olevien lihassolujen kokoa voidaan lisätä tai lihassolujen hermotusta voidaan parantaa l l lihassolun kasvu voimakasta vasta hormonaalisen kypsymisen eli kasvupyrähdyksen jälkeen lihashermotuksen parantaminen tehokkainta ennen kasvupyrähdystä ja vaatii paljon toistoja Keskivartalon ja yleisen lihaskunnon sekä lihaskoordinaation kehittäminen tärkeintä ennen kasvuspurtin loppumista !!

Lihasvoima, ikä ja sukupuoli

Tukielimistön kehitys l Luuston kehitys l kuormitus vahvistaa luustoa l tehokkainta ennen murrosikää (70% hypyistä 70% teholla) luuston kehityksessä pyrähdys murrosikävaiheessa l huomioi tämä vamma-alttiudessa l huomioi tämä motoriikan häiriöissä l Jänteiden ja nivelsiteiden kehitys l harjoittelu vaikuttaa jänteiden lujuuteen ja aistimusjärjestelmään l monipuolinen ja määräpainotteinen harjoittelu vahvistaa ja kehittää l

Hormonaalinen kehitys l Kasvuhormonin eritys l lisääntyy murrosiässä levolla ja ravinnolla suuri merkitys Testosteronin eritys l l lapsesta murrosikään murto-osa aikuisen erityksestä murrosiässä voimakas lisäys l l murrosiän jälkeen lihaksen koon ja voiman kasvu tehostuu, voimanhankkinnan herkyyskausi ½ 2 v. kasvupyrhdyksestä eritys sykäyksittäistä ja riippuu rasituksen / levon suhteesta sekä ravinnosta

Kasvuhormonin eritys

Hengitys- ja verenkiertoelimistön kehitys l Sydämen toimintakyky l l Hiussuoniston määrä l l liikunta vaikuttaa positiivisesti jo nuorena aerobisella liikunnalla positiivinen vaikutus jo lapsuudessa Verisuonten toimintakyky eritehoinen kuormitus parantaa l Aerobinen liikunta luo pohjan kaikelle muulle harjoittelulle!!! l Aerobista liikuntaa tulee olla ohjelmassa joka päivä !! l l vähintään 200 -400 kcal aerobinen energiankulutus joka päivä on peruskunnon kehittymiselle välttämätöntä

200 kcal kulutus ja laji

Sisäelinten kehitys Kehittyy syntymän jälkeen voimakkaasti l Ennen murrosikää tasannevaihe l Murrosiässä lopullinen kehitystaso l l mm. munuaisten ja maksan kyky poistaa kuona-ja vierasaineita Kova maitohappotreeni murrosiän jälkeen l Lisäravinteet yms. nuorelle? ? l

Biologinen vs. kalenteri-ikä l Biologinen ikä l biologisista kehitysmittareista arvioitu ikä l l l luustoikä hormonit sukupuoliominaisuudet jne. kasvuspurtin mukaan erot voivat olla jopa 2 -4 v voi valehdella lahjakkuuden kasvu voi peittää lahjakkuuden

Voima ja kehitystyyppi

Pojan murrosikä l l l alkaa keskim. 11, 5 v ( 10, 5 -13, 5 ) kestää noin 3 v ( 2 -5 v ) murrosiän ensimerkit ( kivesten kasvu ) alkavat 1, 5 v ennen kasvun kiihtymistä kasvu suurimmillaan 2 -3 v ensimerkeistä kasvu loppuu n. 6 v murrosiän alusta POJILLA KASVUPYRÄHDYS ON HÄPYKARVOITUKSEN PUUTTUESSA VIELÄ EDESSÄ

Pojan murrosikä

Tytön murrosikä l puberteetin ensimerkit ovat rintojen kehittyminen normaalisti 8 -13 v iässä l lopullinen muoto 12 -18 v iässä l l heti perään alkaa kasvupyrähdys l kuukautiset alkavat viimeisenä l 10, 5 -14, 5 v ikäisenä l kuukautisten alkaessa, tytön kasvuhuippu on jo takana

Tytön murrosikä

Pitkäjänteisyys/ yhteenvetoa l Aerobinen peruskunto: l l Keskivartalon lihaskunto / hallinta: l l joka päivä vähintään 1 h aerobiaa kaikissa ikäluokissa vahva keskivartalo mahdollistaa kovan harjoittelun vahva keskivartalo ehkäisee TULES –vaivoja ohjelmassa päivittäin Taito, tasapaino ja ketteryys l l l hermojärjestelmän toiminta kehittyy ennen murrosikää tasapaino, refleksit, ketteryys, nopeus, lajinopeus… harjoittelussa ja liikunnassa joka päivä mukana !!!

Pitkäjänteisyys l Seuroihin pitkän tähtäimen suunnitelmat l l Vuosittainen tarkistus / testaus l l ei uuteen vaiheeseen ennen edellisen toteutumista Huomioidaan biologinen ikä l l vähintään 3 -5 vuotta ryhmissä oman tasoisia Kilpaillaan säännöllisesti, mutta l l seurataan omaa tuloskehitystä kilpailut eivät saa vaikuttaa toistomääriin

Nousujohteisuus l l Harjoitusmäärä lisääntyy vähitellen Esim ( Oulun Kärpät ): l l l l l – 12 v: 2 -3 tapahtumaa + muu = 10 -12 h / vko 13 v: 3 -4 tapahtumaa + muu = 11 -12 h / vko 14 v: 4 -5 tapahtumaa + muu = 12 -13 h / vko 15 v: 5 -6 tapahtumaa + muu = 13 -14 h / vko 16 v: 6 -8 tapahtumaa = 14 -18 h / vko 17 v: 7 -9 tapahtumaa = 16 -20 h / vko 18 v: 8 -10 tapahtumaa = 18 -22 h / vko 19 v: 9 -11 tapahtumaa = 20 -24 h / vko 20 v: 10 -12 tapahtumaa = 22 – 28 h / vko 21 - : 8 -12 tapahtumaa = 18 – 28 h / vko

Nousujohteisuus Määrä Laji(t) Muu 6 8 10 12 14 16 18 20 22

KIITOS !!!