6 Lapsuuden psykososiaalinen kehitys s 82 95 Minuus

6. Lapsuuden psykososiaalinen kehitys (s. 82– 95)

Minuus kehittyy • Minuuden osatekijät rakentuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Varhainen vuorovaikutus luo pohjan minuuden kehitykselle. • minuus: ihmisen tietoisuus ja käsitys omasta itsestään → kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa • itsetajunta: lapselle n. 1, 5 vuoden iässä kehittyvä kokemus siitä, että hän on se, joka on omassa kehossaan, tuntee ja toimii • minäkäsitys: minuuteen sisältyvä kokemus ja sisäinen malli itsestä • itsetunto: käsitys omasta arvosta ja kyvyistä; muodostunut melko vakaaksi jo 5 -vuotiailla, mutta muokkautuu koko elämän ajan • sukupuoli-identiteetti: käsitys omasta sukupuolestaan, joka voi olla sama tai eri kuin biologinen sukupuoli; kehittyy lapsuuden aikana

Eriksonin kehityskriisit lapsuudessa • Itsenäisyyden ja epäilyn kriisi: varhaislapsuus ja leikkiiän alku. – Lapsi kehittää käsityksen itsestään joko itsenäisenä toimijana tai itsetuntoa heikentävien kokemusten kautta alkaa epäilemään omia kykyjään toimia avartuvassa maailmassa. • Aloitteellisuuden ja syyllisyyden kriisi: leikki-iän loppupuoli. – Lapsi kehittää käsityksen itsestään joko aloitteellisena ja sosiaalisesti kykenevänä toimijana tai liian negatiivisen ympäristöstä saadun palautteen vuoksi kokee syyllisyyttä omista tunteistaan ja toimistaan ja kokee niiden olevan huonoja.

Itsesäätelyn kehittyminen • itsesäätely tarkoittaa psyykkisiä toimintoja, joiden avulla yksilö säätelee omaa tarkkavaisuuttaan, käyttäytymistään ja tunteitaan – temperamentti määrittää varhaisen itsesäätelyn – Biologisesti otsalohkojen etuosien ja tunnereaktioille tärkeän limbisen järjestelmän väliset yhteydet tärkeitä itsesäätelyssä – itsesäätely on aktiivista ja harjoiteltavaa toimintaa, joka kehittyy yksilön ollessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi vanhempien asettamien rajojen kanssa • käyttäytymisen säätely on osa itsesäätelyä ja tarkoittaa niitä prosesseja, joiden avulla yksilö säätelee käyttäytymistään esimerkiksi pidättäytyen jostakin mieluisasta tekemisestä tulevan palkkion vuoksi – Mischelin ja kumppaneiden vaahtokarkkikoe pyrki tarkastelemaan käyttäytymisen säätelyn kykyjä ja siihen vaikuttavia tekijöitä

Limbinen järjestelmä

Tunteiden säätely ja tunnistaminen • tunteiden säätely on osa itsesäätelyä ja tarkoittaa niitä prosesseja, joiden avulla yksilö säätelee tunnereaktioitaan ja tunteiden näyttämistä. – Tunteita hillitään ja voimistetaan. Erityisesti tunteiden näyttämisessä kulttuurisia eroja. • tunteiden tunnistaminen tarkoittaa kykyä tunnistaa ja huomioida niin omia kuin toistenkin tunteita – valmiudet tähän jo syntymästä; erityisesti vanhemman tunnetilaa peilataan ja lapsi oppii tunnistamaan tunnetiloja myös esimerkin kautta • Tunteiden tunnistamisen taustalla voivat vaikuttaa aivojen peilisolut

Leikki kehityksessä • Mildred Partenin leikin vaiheet kuvaavat lapsen kehitystä yksinleikistä kohti sosiaalisempaa lja yhdessä sovittavaa leikkiä – Yhteistoiminnallinen leikki onnistuu usein vasta lähempänä kouluikää kun kognitiiviset kyvyt ja psykososiaalinen kehitys mahdollistavat sen. – Leikin kautta opetellaan esimerkiksi sosiaalisesti tärkeitä taitoja ja toimintatapoja. Lisäksi harjoitetaan itsesäätelyä ja kognitiivisia toimintoja kuten ajattelua ja muistia. • roolileikki on leikkiä, jossa lapsi kokeilee erilaisia rooleja ja tunnetiloja; tärkeää psykososiaaliselle kehitykselle, kun lapsi pääsee kokemaan erilaisia näkökulmia

Täydennä käsitekartta: Itsetajunta Minuus kehittyy Minäkäsitys Itsetunto

Täydennä käsitekartta: Käyttäytymisen säätely Itsesäätelyn kehittymine n Aivojen kehitys Tunteiden säätely