8 Fyysinen ja kognitiivinen kehitys nuoruusiss s 114

8. Fyysinen ja kognitiivinen kehitys nuoruusiässä (s. 114– 125)

Nuoruus kehitysvaiheena • nuoruus (n. 12– 25 v): siirtymäkausi lapsuudesta aikuisuuteen, alkaa puberteetista – puberteetti = biologinen murrosikä → saavutetaan sukukypsyys – varhaisnuoruus n. 12– 15 v – keskinuoruus n. 15– 18 v – myöhäisnuoruus n. 18– 25 v / muotoutuva aikuisuus (Jeffrey Arnett) • yksilölliset vaihtelut suuria psykologisessa kehityksessä nuoresta aikuiseksi • yhteiskunta ja kulttuuri vaikuttavat nuoruusiän pituuteen

Keskeiset kehityksen tavoitteet nuoruudessa • fyysiset muutokset ja uusi kehonkuva (= kokemus ja käsitys omasta kehosta) • autonomian lisääntyminen • Itsenäistyminen • sosiaaliset suhteet • persoonallisuuden kehitys

Uni nuoruudessa Unen muutokset • vuorokausirytmi (=ihmisen vireystilan ja elintoimintojen vaihtelun sisäsyntyinen rytmi) siirtyy lapsuuteen verrattuna myöhemmäksi n. 1– 3 tunnilla • unen kokonaismäärä vähenee ja uni kevenee • päiväaikainen väsymys lisääntyy • muutokset tyypillisiä nuorille ympäristöstä riippumatta, taustalla biologisia tekijöitä Univajeen seurauksia • kognitiivisten toimintojen, esim. muistin, ja opintosuoritusten heikkeneminen • päiväaikainen väsymys yhteydessä masennusoireisiin Unenhuolto • vireystilaa nostavan toiminnan ehkäiseminen iltaisin • nukahtamisviive (= unen saantiin kuluva aika) lyhenee hyvällä unenhuollolla

Kognitiivinen kehitys nuoruudessa sukupuolihormonien vaikutus aivojen rakenteisiin ja toimintaan: - käyttämättömiä hermosoluyhteyksiä karsiutuu - solut järjestäytyvät uudelleen - aivojen valkea aine lisääntyy biologinen kehitys mahdollistaa muutoksia ja kehitystä kognitiivisessa toiminnassa - tarkkaavaisuuden säätely - toiminnanohjaus - itsesäätelytaidot Ajattelun tyypillisiä piirteitä: - abstrakti ajattelu - joustava älykkyys - egosentrisyys - mustavalkoinen ajattelu

Kognitiivinen kehitys nuoruudessa • biologinen kehitys (hermoston toiminnan kehitys, sukupuolihormonit) mahdollistaa muutoksia ja kehitystä kognitiivisessa toiminnassa – aiempaa paremmat valmiudet tarkkaavaisuuden säätelyyn ja toiminnanohjaukseen – toiminnanohjaus = omien toimintojen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia – itsesäätelytaidot paranevat – mahdollistaa itseohjautuvamman työskentelyn • otsalohkojen hermoverkot kypsyvät hitaasti aikuisuuteen saakka → tärkeitä suunnitelmallisuudelle ja itsehillinnälle • biologiset tekijät saattavat tuottaa myös lyhytjännitteistä, elämyshakuista ja palkkioriippuvaista toimintaa

Kognitiivinen kehitys nuoruudessa Ajattelun tyypillisiä piirteitä nuoruudessa: • abstrakti ajattelu kehittyy edelleen = kykyä käyttää käsitteitä ajattelussa • joustava älykkyys (Raymond Cattel & John L. Horn): – hyödynnetään myöhempää aikuisuutta vahvemmin sellaisia hermostollisia järjestelmiä, jotka liittyvät joustavan älykkyyden prosesseihin – joustava älykkyys = kykyä analysoida ja ratkaista uudentyyppisiä ongelmatilanteita – kiteytynyt älykkyys = kykyä käyttää hyödyksi aiempia tietoja, taitoja ja kokemusta • taipumus ylitulkita ympäristön vihjeitä ja viestejä itseen liittyviksi – ”kuvitteellinen yleisö” (David Elkind): nuoruusiässä tavallinen uskomus, että ihmiset seuraavat jatkuvasti ja tarkasti nuoren käyttäytymistä → nuoruusikäiset hermostollisesti herkkiä pienillekin vihjeille vertaistensa huomion kohteena olemisesta. Egosentrisyys = taipumus ajatella runsaasti itseään sekä sitä, mitä muut itsestä ajattelevat • mustavalkoinen ajattelu, esim. ehdottomuus, jyrkät mielipiteet

Riskikäyttäytyminen nuoruudessa • hakeutumista toimintaan, joka on terveydelle ja hyvinvoinnille haitallista tai vaarallista • impulsiivista käyttäytymistä ja toimintaan liittyvien vaarojen vakavuuden virhearviointia • kasvaa keski- ja myöhäisnuoruudessa selvästi enemmän kuin muissa ikävaiheissa • taustalla ainakin aivojen sosioemotionaalisten järjestelmien muutokset → johtavat palkitsevuushakuisen käyttäytymisen lisääntymiseen varsinkin ikätovereiden läsnä ollessa