Suomen aatehistoria 28 10 3 12 2014 ti

Suomen aatehistoria 28. 10. -3. 12. 2014 ti klo 14 -16 ja ke klo 12 -14 HU 205 tentti ti 9. 12. klo 14 -16 HU 106 700094 P historian perusopinnot (2 op)

Uusi tilanne • suuri Pohjan sota (1700 -1721) • Ruotsin suurvalta-asema romahti • uusi hallitusmuoto 1719 – säädyille käytännössä kaikki valta – kuninkaan valta muodollinen ja seremoniallinen • ”vapaudenaika” – yhteiskunnallisesti ei vapaata aikaa: poliittinen ja uskonnollinen sensuuri ankaraa – yliopistollinen sensuuri väheni huomattavasti

Tapakulttuuri • tavat säätysidonnaisia: kullekin säädylle suotavaa tietyt ulkoiset tavat • 1700 -luvulla alempisäätyisillä taipumus matkia ylempiään • säätysidonnaisia rajoituksia ylellisyystavaroiden käytössä • vaikutteet Ranskasta, Versaillesin hovista: enimmäkseen ulkoiset tavat • ranskan kieli säätyläisten kieleksi

Lovisa Ulrika • preussilainen prinsessa • 1744 Adolf Fredrikin puoliso • ranskalaistyylinen hovi Drottningsholmiin • 1753 Vitterhetsakademien • 1753 Kinaslott • 1766 teatteri Drottningholmiin

Muutokset yliopistossa • isoviha katkaisi Turun akatemian toiminnan 1713 -1722 väliseksi ajaksi • professorit pakenivat Ruotsiin, josta useimmat hankkivat itselleen uuden viran → vain pari palasi takaisin Turkuun • sukupolven vaihdos akatemiassa • akateeminen sukuverkosto hajosi osittain • uudet tieteelliset aatteet Turkuun

Uudet tieteelliset ajattelutavat • baconismi: – Francis Bacon (1561 -1626) – kokemusperäinen induktiivinen metodi: havainnot tieto teoria – tieteen tehtävä uuden tiedon etsiminen – tieteen kohde aistittava maailma → vaatimus tieteen ja teologian erottamisesta toisistaan – tiede ei ole itseisarvo, vaan väline elämän palveluksessa

Uudet tieteelliset ajattelutavat • kartesiolaisuus – René Descartes (1596 -1650) – epäily: meidän tulee epäillä kaikkea: mikään ei ole ennalta varmaa – auktoriteetteihin ei tule luottaa: tämä ei merkitse täydellistä skeptisismiä – varmaa on vain oma olemassaolo: cogito ergo sum

hyöty • 1600 -luvun aikana uusia, hyötyä tavoittelevia aloja scientian piiriin • yhteiskunta eräänlainen kone, jota voidaan vapaasti muokata • kaikki on mitattavissa – Tabelverket (1748) – opiskelijoita ja pappeja kehotettiin keräämään tietoa kotiseudulta – poliittinen aritmetiikka

WOLFFILAISUUS OLEVAISEN SUURI KETJU LUONNOLLINEN HYÖTY POLIITTINEN ARITMETIIKKA TEOLOGIA MERKANTILISMI

Merkantilismi • • • kehittynyt vähitellen 1500 - ja 1600 -luvuilla Jean Baptiste Colbert (1619 -1683) Ruotsissa 1600 -luvulta tapulikaupunkijärjestelmä 1724 tuoteplakaatti 1739 hattujen talouspolitiikan johtoajatukseksi

Merkantilismi • valtiontalous positiiviseksi: tuontia vähennetään, vientiä lisätään • kaupalliselle toiminnalle rajoituksia • suojatullit, laatukontrollit, lainat, tukiaiset, palkinnot, privilegiot • valtion etu yksityisen edun edelle • Kotimaisten tuotteiden kulutuksen edistäminen • Edistettiin erityisesti kotimaista yleellisyystavaroiden tuotantoa

Olevaisen suuri ketju • kaikilla olevaisilla on oma paikkansa ja tarkoituksensa maailmassa • olevaiset muodostavat ketjun, yhtenäisen systeemin • yhdenkin olevaisen puuttuminen järkyttää järjestystä • hierarkinen • Jumalan luoma, ihmisiä varten

Olevaisen suuri ketju • William Derham (1657 -1735) • Jumala luonut parhaan mahdollisen maailman • kaikki on ihmiselle hyödyllistä ihmisen tulee löytää hyödyt • mikään ei ole haitallista ihmiselle • kaikki seudut, ajankohdat ja tilaisuudet ovat täynnä Jumalan hyvyyttä ja runsaskätisyyttä

Christian Wolff (1679 -1754) • saksalainen filosofi • G. W. Leibnizin oppilas • yksinkertaisti ja systematisoi Leibnizin oppeja • sovitti yhteen teologian kanssa • lukuisia massiivisia teoksia

ruumis sielu • kartesiolaisuudessa ongelmana ruumiin ja sielun dualismi • Leibnizin monadioppi: ruumis ja sielu koostuvat jakamattomista monadeista molemmilla sama perusta • ruumis ja sielu harmoniassa keskenään, mutta eivät vaikuta toisiinsa; ei kausaalisuhdetta • Jumala luonut tämän harmonian

Wolffilaisuus • Leibnizin matemaattis-deduktiivisen filosofian populaarimuoto • lievensi Leibnizin modaaliopin näkemyksiä – sielu ja ruumis eivät täysin irrallaan toisistaan → teologien helpompi hyväksyä • ei saanut Turussa puhdasoppisten luterilaisten varauksetonta vastaanottoa • nuorempi sukupolvi omaksui

Wolffilaisuus • kaikki johtopäätökset tulee johtaa deduktion avulla • ristiriidan periaate: mikään ei voi yhtä aikaa olla ja ei -olla • tällä perusteella voitiin ratkaista, oliko jokin mahdollista. Mahdollinen ei merkinnyt, että jokin todella olisi olemassa. • riittävän perustan periaate: kaikella mahdollisella tuli olla riittävä perusta • filosofian tehtävä osoittaa tämä mahdollisuus • tätä varten matemaattinen metodi = deduktio

Wolffilaisuus • maailma on tarkoituksenmukainen, siinä on tietty järjestys • koska Jumala on luonut maailman, niin Hänellä on ollut jokin tarkoitus luomisessa • tieteen tehtävänä on löytää tämä tarkoitus • maailma on loogisesti järjestetty → kaikki noudattaa tiettyjä lainalaisuuksia → kaikkia ei tarvitse tutkia • maailma on suljettu systeemi, jonka täydellinen paljastaminen ja kuvaaminen on mahdollista

Luonnollinen teologia • luonnontieteen avulla todistettiin Jumalan olemassaolo • luotu puhuu luojastaan • olevaisen suuri ketju • fysikoteologia: William Derham • Carl von Linné • hydroteologia, insektoteologia, litoteologia, brontoteologia, astroteologia, iktyoteologia

Poliittinen aritmetiikka • • John Graunt (1620 -74) lyhyttavarakauppias tutki kuolleiden luetteloita osoitti, että tilastoista voitiin saada paljon informaatiota • yhteiskuntaa voidaan tutkia samalla tarkkuudella kuin luontoa • tietoja voitiin käyttää yhteiskunnallisessa suunnittelussa

Poliittinen aritmetiikka • William Petty (1623 -87) • kehitteli poliittisesta aritmetiikasta tehokkaan metodin • Yhteiskunta voidaan optimoida tehokkaaksi • Potentiaaliset voimavarat käyttöön • Keskeisin voimavara on ihminen

Poliittinen aritmetiikka • Jumala on luodessaan mitannut kaiken • maailmaa tulee tarkastella kvantitatiivisesti – maailman esittäminen matemaattisena mallina (Kepler, Galilei) • mitattavat asiat ovat primäärisiä, vain aistein arvioitavat sekundäärisiä (Galilei) – johti luonnontieteiden suuntautumiseen kvantitatiivisiksi – tämän soveltaminen yhteiskuntaan tarkoittaa, että mitattavat asiat tärkeimpiä – mittaamalla yhteiskunnan potentiaalit saadaan käyttöön

Poliittinen aritmetiikka • kvantitatiivisten menetelmien soveltamista yhteiskuntaan ajoi Royal Society • yhteiskunnan eri toiminnot piti optimoida keskenään mahdollisimman tehokkaiksi • työvoiman käyttöä tuli tehostaa • väestön lisääminen yhteiskunnan keskeisin tehtävä

Poliittinen aritmetiikka kritiikkiä: • tilastollista tietoa ei ollut tarpeeksi • aukkokohdat täytettiin päättelemällä • paikalliset tiedot yleistettiin käyttämällä mielivaltaisia kertoimia • tilastojen avulla saatiin haluttu lopputulos

Tiedonkeruu Ruotsissa • 1720 -luvulla yleisluonteisia kehotuksia seurakunnille ja yliopistoille • 1740 -luvulla poliittinen aritmetiikka tunnetuksi Ruotsissa (Anders Berch) tiedonkeruuseen ryhtiä • isojako maanmittareita kartoittamaan valtakuntaa • 1747 ohjeet maanmittareille (Jakob Faggot) • 1748 Tabelverket (taulustolaitos)

Hyötyajattelun soveltaminen • • ulkomaisen tuonnin korvaaminen kotimaisella tuotannolla kotimaisen tuotannon lisääminen kotimaan resurssien kartoittaminen koko luomakunnan kartoitus

Kuninkaallinen tiedeakatemia • tieteellinen julkaisutoiminta § Kongl. Swenska Wetenskaps Academiens Handlingar § almanakat (1749 -1972) • tieteellisten kokousten ja demonstraatioiden järjestäminen • tutkimusmatkojen järjestäminen – maailman kartoitus (Linné) – uusien hyötykasvien etsintä • luonnontieteellisen ja teknillisen tutkimuksen tukeminen

Pehr Kalm (1718 -1779) • talousopin ensimmäinen professori (1747 -79) • Linnén oppilas • Keskittyi puutarhanhoitoon ja hyötykasvien viljelyn kehittämiseen • 1747 -51 tutkimusmatka Pohjois-Amerikkaan: matkakertomus

Pehr Adrian Gadd (1727 -1797) • kemian ensimmäinen professori (1761 -1787) • maanviljelyn kehittäminen • kokeellisen kemian tutkimuksen perustaja Suomessa (salpietari) • maatalouskemia: lannoitteet

Talousoppi • • • käytännön elämän hyödyttäminen pappien välityksellä tiedot kansalle talousopin alana käytännön luonnontiede teoreettinen luonnontiede fysiikan alaisuuteen puutarhanhoito, maa- ja metsätalous Pehr Kalm

Puutarhanhoito • uusien hyötykasvien viljely – ulkomaisten kasvien tuonti – kotimaisten kasvien hyödyntäminen • korvikkeita ulkomaisille ylellisyystavaroille – hedelmäpuut, tupakka, puuvilla, väriaineet

Silkin tuotanto • Silkki välttämätöntä säätyläisten pukeutumisessa • merkantilistista ylellisyystavaroiden tuotantoa • valtiovalta tuki toimintaa • mulperipuut Amerikasta • Kalm ja Gadd • tuotanto mahdollista, mutta liian kallista

Anders Chydenius (1729 -1803) • Alavetelin kappalainen, Kokkolan kirkkoherra • valtiopäivämies • vapaakaupan ja taloudellisen vapauden puolestapuhuja • omalla esimerkillä pyrki valistamaan kansaa • laaja valikoima hyötykasveja, merinolampaat, tupakka • Lääkäritoimi: valistustoiminta: lastenhoito; lääkkeiden valmistus; silmäleikkaukset; terveelliset elintavat

Kriittinen historiankirjoitus Ruotsissa • Eric Benzelius d. y. (1675 -1743) – Leibnizin oppilas – Ruotsin historia alkaa 700 -luvulta e. Kr. • Jacob Wilde (1679 -1755) – sovelsi Samuel von Pufendorffin teorioita historiaan • Olof Dalin (1708 -1763) – vedenvähenemisteoria – Ruotsi asutettu 500 -luvulla e. Kr. • Johan Ihre (1707 -1780) – hylkäsi saagat historian lähteinä

Historiankirjoitus Turussa 1700 -luvulla • Algot Scarin (1684 -1771) – Benzeliuksen oppilas – kehitteli Wilden teorioita eteenpäin • Johan Bilmark (1728 -1801) – osittain palasi gööttiläisyyteen • Henrik Gabriel Porthan (1739 -1804) – 1700 -luvun jälkipuoliskon akateeminen keskushahmo – filologi, historioitsija, kansanrunouden tutkija etc.

historiankuvassa tapahtuneet muutokset • • lähteiden uudelleenarvioiminen Pohjolan asuttaminen yhteiskuntakehitys suomen kielen alkuperä ja kehitys

Lähteiden uudelleenarvioiminen • Raamattu, antiikin auktorit ja gööttiläisen tradition historiat menettivät suosiota – syynä kammo gööttiläisyyttä kohtaan • vaikutteet ranskalaisilta oikeushistorioitsijoita • kuningassaagojen merkitys kasvoi – Snorri Sturluson: Heimskringla

Yhteiskuntakehitys • 1600 -luku: yhteiskunta staattinen, ollut aina olemassa, Jumalan säätämä • Samuel von Pufendorf (1632 -1694): yhteiskunta kehittynyt hitaasti alkukantaisesta luonnonoikeuden periaatteiden mukaisesti; yhteiskunta perustuu sopimukseen ruotsalainen yhteiskunta muodostunut 200 -500 luvuilla e. Kr. hallitusmuoto ihmisten luoma (sosiaalinen tilaus)

Pohjolan asuttaminen • Leibniz: Pohjolan ensimmäiset asukkaat suomalaisia ja saamelaisia; kielitieteelliset perusteet • Benzelius toi ajatukset ruotsalaiseen historiankirjoitukseen – ruotsalaiset polveutuneet suomalaisista – Scarin omaksui myös tämän ajatuksen • Yhdessä kielitieteellisten tutkimustulosten kanssa tästä kehittyi ajatus suomalais-ugrilaisten kansojen hitaasta vaelluksesta pohjoiseen

Historiankirjoitus 1700 -luvun alkupuolella • irtautuminen gööttiläisestä historiankäsityksestä: – lähteiden uudelleenarviointi: Raamattu, antiikin auktorit ja goottilaiset lähteet syrjään – saagoista kuningassaagat nousivat merkittäviksi – etymologiset todistelut säilyivät pitkään, mutta niiden merkitys todisteina väheni – loistavan menneisyyden rippeistä haluttiin pitää kiinni • historiankirjoitus Suomessa oli Algot Scarinin varassa • Suomen historia tutkimuksen kohteeksi: syynä aiheen neitseellisyys ja se että se oli vapaa menneisyyden painolastista • paikalliskuvaukset kukoistukseen

Paikalliskuvaukset I ü 1600 -luvun oraatiot • kotiseutuylistystä • liittyivät gööttiläiseen antikvaariseen tutkimustapaan ü historiallis-maantieteelliset paikallishistoriat • 1731 kansliakollegion kehotus paikallishistorioiden tutkimiseen • liittyivät vielä osittain varhaisempaan antikvaariseen suuntaukseen • historiallinen osuus keskeinen, lähdettiin muinaishistoriasta • yleensä 2 -osaisia; eri preesekset • Scarin: Ahvenanmaa 1730, Oulu 1737, Mynämäki 1738, Naantali 1744 -45 • suuntaus säilyi koko 1700 -luvun ajan

Paikalliskuvaukset II ü taloudelliset paikalliskuvaukset • Jacob Faggot (1741): ohjeet paikalliskuvauksiksi • maanmittauskomission maanmittarit kuvausten tekijöinä • tilastolliset tiedot: taulustolaitos • maantieteellinen ja taloudellinen kuvaus keskeistä; historiallinen osuus keskittyi lähihistoriaan

Muutos 1760 -70 -luvuilla • 1765/66 myssyt enemmistöksi – hyötyajattelu syrjään – fysiokratismi tilalle • 1772 Kustaa III: n vallankaappaus – liian yhteiskunnallinen tutkimus syrjään ja uushumanismi tilalle – teoreettinen luonnontiede nousuun

Fysiokratismi • kehiteltiin Ranskassa 1700 -luvun puolivälissä (Francois Quesnay) • taloudesta kaikki rajoitukset pois, myös valtiolliset • keskeinen varallisuuden lähde maa ja sen tuotteet • positiivinen oikeus harmoniassa luonnonoikeuden kanssa

Vaikutus Turun akatemiassa • painopiste puutarhanhoidosta maatalouteen • teoreettinen luonnontiede ilman hyötynäkökulmaa – talousoppi väistyi luonnonhistorian, kasvi- ja eläintieteen tieltä – käytännön sovellutuksista luonnontieteen perustutkimukseen • 1777 kasvitieteen demonstraattorin toimi lääketieteen tarpeita varten

Carl Hellenius (von Hellens) (1745 -1820) • 1778 kasvitieteen demonstraattori • 1780 akatemian puutarha hoidettavaksi – luennoi luonnonhistoriaa • 1792 talousopin professori • keskittyi lajikuvauksiin, ei kasvien hyötykäyttöön

Johan Gadolin (1760 -1852) • opiskeli Upsalassa Torbern Bergmanin johdolla – analyyttinen kemia; orgaaninen kemia • 1785 ylimääräinen kemian professori • 1789 kemian professori • laski aineen ominaislämpöä • yritti määrittää absoluuttista nollapistettä • kannatti aluksi flogiston-teoriaa, mutta luopui siitä (Carl Wilhelm Scheele, Joseph Priestley, Antoine Lavoisier) • analysoi yttriumin • gadolinium

Anders Lexell (1740 -1784) • 1771 Pietarin tiedeakatemian jäseneksi astronomian professoriksi ja Leonard Eulerin (1707 -83) apulaiseksi • 1775 Turun akatemian matematiikan professoriksi; ei koskaan hoitanut virkaa • 1783 akateemikoksi Pietariin Eulerin jälkeen • Lexellin teoreema • 1777 laski Lexellin komeetan radan • todisti Uranuksen planeetaksi

Uushumanismi • Herculaneum 1713, kaivaukset 1737 • Johann Winckelmann: kaivaukset Roomassa – antiikki konkreettisesti läsnä • Johann Gesner (1691 -1761), Göttingenin yliopiston professori – antiikkia ei tule jäljitellä, vaan sitä pitää ymmärtää

Uushumanismi II humanismi uushumanismi • antiikin jäljittely • paluu menneeseen kulta-aikaan • pimeän keskiajan unohtaminen • esikuvana Rooma • antiikkiin ei paluuta • antiikista moraalisia esikuvia • esikuvana Kreikka

Henrik Gabriel Porthan (1739 -1804) • kotoisin Viitasaarelta • 5 -vuotiaana Kruunupyyhyn enonsa Gustaf Jusleniuksen kasvatettavaksi • 1760 maisteriksi • 1762 kaunopuheisuuden dosentiksi • 1772 akatemian kirjastonhoitajaksi • 1777 kaunopuheisuuden professoriksi

Porthanin tieteellinen toiminta • kansanrunouden tutkimus – De poësi Fennica (1766/68, 1778) – ensimmäiset osat perinteistä akateemista runotutkimusta – jälkimmäiset osat historiallista runotutkimusta • historiantutkimus – Juustenin piispainkronikka (1784 -1800), 56 väitöstä

Porthanin metodi • • • ero primääri- ja sekundaarilähteiden välillä lähteen totuusarvo tuli selvittää vastusti skeptisyyttä De scepticismo historico (1792) ulkoinen todennäköisyys: tarkasteltava lähteen kirjoittajan luotettavuutta • sisäinen todennäköisyys: tutkittavassa asiassa ei saanut olla ristiriitaisuuksia ajan ja paikan suhteen • lainasanatutkimus

Aurora-seura • aikaisemmin Ruotsin valtakunnassa mm. Kuninkaallinen tiedeakatemia ja Upsalan tiedeseura • pikkuvihan jälkeen Turussa tiedeakatemian “alaosasto”: Carl Bielke (1709 -1753) • Aurora-seuran esikuvina Utile dulci ja Apollini sacra • Per Jusleen (1739 -94), C. F. Mennander (1748 -1803) • tarkoitus: suomen kielen, Suomen historian ja vapaiden taiteiden, erityisesti musiikin edistäminen • oma lehti

luku- ja kirjoitustaito • keskiajalla lähinnä papisto luku- ja kirjoitustaitoista • keskitetty hallintojärjestelmä edellytti koulutettuja virkamiehiä lukutaito maallikoille (virkamiehet, kauppiaat) • luku- ja kirjoitustaito mahdollisti sosiaalisen nousun • kirkon tavoite opettaa koko kansa lukemaan – uskonkappaleiden hallinta • Gezeliukset: Yxi lasten paras tawara

Kirjat Suomessa • • keskiajan käsikirjoitetut kirjat kalliita kirjapainotaito 1450 -luvulla kirkon kirjastot 1600 -luvulla aatelisilla ja korkeilla virkamiehillä yksityisiä kirjastoja: maallista kirjallisuutta • Suomen ensimmäinen kirjapaino Turun akatemiaan 1642 • Gezeliuksen kirjapaino 1669: yksinoikeudella suomenkieliset virsikirjat ja katekismukset • 1700 -luvulla kirjat yleistyivät – rahvaalla vain katekismus ja virsikirja

Muita tiedotuskanavia • • • kuulutukset jumalanpalvelusten jälkeen arkkiveisut uutiskirjeet lentolehtiset ensimmäiset sanomalehdet 1500 -1600 lukujen vaihteessa • Rohrsbach 1597

Tidningar Utgifna Af et Sällskap i Åbo • • Aurora-seura julkaisijana tammikuusta 1771 lähtien C. G. Gjörwell (1731 -1811) lehden toimitusvastuu seuran sihteerillä, Porthanilla • 1782 Åbo Tidningar • toimittajina: Porthan, Frans Michael Franzén ja Jacob Tengström

Suomenkieliset Tieto-Sanomat • Anders Lizelius (1708 -1795) • ilmestyi vuoden ajan 1776 • kohteena suomenkielinen papisto ja valistuneet talonpojat • poikkeuksellisesti myös ulkomaan uutisia

Suomen talousseura • perustettiin 1797 edistämään talouselämää ja erityisesti maataloutta • ei samalla tavoin akateeminen kuin Aurora-seura • esikuvia: Patriotiska samfundet, The Board of Agriculture • valistustoimintaa, kilpailuja, palkintoja • oma mallikokoelma