Aineisto on vapaasti muokattavissa Sen jakaminen eteenpin on

Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. 5. ITSENÄISTYMINEN JA SISÄLLISSOTA Oppikirjan s. 63– 78

Suomi ja ensimmäinen maailmansota • Ensimmäinen maailmansota esti vuoden 1914 täydellisen venäläistämisohjelman toteuttamisen. • Maahan julistettiin sotatila - sen perusteella sensuuria kiristettiin, virkamiehiä karkotettiin Siperiaan ja tehtiin kotitarkastuksia. • Myös liikkumisvapautta rajoitettiin – liikkumista varten piti anoa ns. matkakirja. • Teollisuudelle korkeasuhdanteen aikaa, mutta elintarviketilanne heikentyi. • 1916 pidettiin eduskuntavaalit – SDP sai 103 paikkaa eli ehdottoman enemmistön. Ylioppilas Nordberg sai matkakirjan Tampereen poliisista ja oli velvollinen esittämään sen vaadittaessa poliisivirkamiehelle.

Kuva esittää suomalaista jääkäriä. Mikä hänen tavoitteensa on?

Jääkäriliike Venäläinen santarmi jääkärin kannoilla. • Venäläistämisohjelma vahvisti aktivistipiireissä ajatuksen sotilaskoulutuksen tarpeesta. • Tarkoitus irrottaa Suomi Venäjästä – tarvittaessa asevoimin. • Syntyi jääkäriliike – se haki ensin tukea Ruotsista, kääntyi sitten Saksan puoleen. • Saksa halusi haitata vihollistaan Venäjää: otti 2 000 suomalaista sotilaskoulutukseen 1915. • Venäjän näkökulmasta kyse maanpetoksesta; jääkäreiksi värvättyjä seurattiin ja osa pidätettiin. • Suomalaisista muodostettiin Kuninkaallinen Preussin 27. jääkäripataljoona. Se osallistui Saksan joukoissa itärintaman taisteluihin.

• Pääosa jääkäreistä palasi itsenäistyneeseen Suomeen helmikuussa 1918 – ja osallistui sisällissotaan valkoisten puolella. Valkoisten joukkojen ylipäällikkö kenraali Mannerheim tarkastaa jääkärien joukot Vaasan torilla.

Epäselvä itsenäisyysajatus • Itsenäisyys ei 1900 -luvun alussa suurimmalle osalle suomalaisista ollut selkeä päämäärä. • Itsenäistyminen ei mukana minkään poliittisen puolueen ohjelmassa lukuun ottamatta pientä aktivistiryhmää. • Jälkikäteen Suomen itsenäistyminen on usein nähty liian suoraviivaisen johdonmukaisena kehityskulkuna. • Vuosi 1917 loi kuitenkin Suomelle mahdollisuuden ottaa ohjat käsiinsä. Postikortti julisti: ”Kansan tahto on korkein laki”.

Venäjän maaliskuun vallankumous muutti Suomen odotukset • Tsaari ei kyennyt pitämään kapinoivia kansalaisia eikä duumaa eli kansanedustuslaitosta hallinnassaan. • Valtaan ns. väliaikainen hallitus, joka ei hyväksynyt Suomen itsenäistymistä. • Ainoa ryhmä, joka kannatti pienten kansojen itsemääräämisoikeutta, oli bolsevikit – toki hekin toivoivat niiden liittyvän ennen pitkää takaisin vallankumoukselliseen Venäjään.

Suomi ja Venäjä 1917 SUOMI Suomen valtiolliseen asemaan ei muutoksia, mutta autonomia palautetaan. Valtalaki: väliaikainen hallitus hajottaa Suomen eduskunnan. Uudet eduskuntavaalit Yleislakko VENÄJÄ maaliskuu Maaliskuun vallankumous: keisari syöstään vallasta, tilalle väliaikainen hallitus. heinäkuu lokakuu Lokakuun bolsevikkivallankumous marraskuu Eduskunta julistautuu korkeimman vallan haltijaksi. Eduskunnan Itsenäisyysjulistus 6. 12. joulukuu Bolsevikit tunnustavat Suomen itsenäisyyden.

Elämää Helsingissä 1917 • Suomalaisten arkielämä oli hankalaa vuonna 1917, niin kaupungissa kuin maallakin. • Kuvitteellinen Helanderin perhe kohtasi Helsingissä monenlaisia ongelmia. • Testaa, miten pystyisit auttamaan Helandereita selviämään hengissä vuoden melskeissä: http: //yle. fi/aihe/artikkeli/2016/12/29/autahelandereita-selviamaan-vuoden-1917 helsingissa-tee-testi.

Suomen itsenäisyysjulistus 4. 12. 1917 • Mikä on tämän itsenäisyysjulistuksena tunnetun asiakirjan ensimmäisen kappaleen ydinajatus? Ks. seuraava dia

”Suomen kansalle. Suomen Eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnalle käsiteltäväksi m. m. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Antaessaan tämän esityksen Eduskunnalle on Senaatin puheenjohtaja Senaatin puolesta lausunut: Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 §: ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltiaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtävänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana. ”

• Kansanedustaja Alkion ja neljän muun kansanedustajan allekirjoittama esitys riippumattomasta tasavallasta ja itsenäisyydestä 6. 12. 1917. • Esityksen mukaan tavoitteeksi tuli tasavaltainen hallitusmuoto. • Eduskunta hyväksyi esityksen. • Suuria juhlallisuuksia ei järjestetty.

• ”– – Sen johdosta, että hallitus on tehnyt Eduskunnalle esityksen uudeksi Hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta, Eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen ja hyväksyy myös, että Hallitus, saattaakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustetuksi, ryhtyy niihin toimenpiteisiin, jotka Hallitus on sitä varten tarpeellisiksi ilmoittanut. ”

Tunnustuksen hakeminen itsenäisyydelle • Itsenäiseksi julistautuneen Suomen senaatti ei halunnut pyytää tunnustusta ensin Neuvosto-Venäjältä. • Se kääntyi muiden Pohjoismaiden, Saksan, Ranskan, Ison. Britannian ja Yhdysvaltojen puoleen. • Pohjoismaat kehottivat kuitenkin hankkimaan tunnustuksen ensin Neuvosto-Venäjältä, koska se oli ainoa taho, joka saattoi tehdä sopimuksia entisen emämaan puolesta. • Hallitus lähetti pääministeri Svinhufvudin johdolla valtuuskunnan Pietariin tunnustusta hakemaan.

Neuvosto-Venäjä tunnustaa Suomen itsenäisyyden 31. 12. 1917 • Vuoden 1917 viime hetkillä Suomen valtuuskunta sai Kansankomissaarien neuvoston ehdotuksen Suomen valtion itsenäisyyden tunnustamisesta. Suomalaiset halusivat lausua kiitoksensa Leninille. • Neuvosto kiisteli, kuka tapaisi Suomen valtuuskunnan: oikeuskomissaari Trotski sanoi valtuuksiinsa kuuluvan vain heidän pidättämisensä. Lopulta Lenin otti kiitokset vastaan. • Virallinen hyväksyntä Suomen itsenäistymiselle saatiin 4. 1. 1918.

Tehtävä 4, sivu 78 Tee lista Suomen itsenäisyyden tunnustaneista valtioista aikajärjestyksessä. Selvitä, miksi kukin niistä tunnusti Suomen riippumattomuuden Venäjästä. • 1. Neuvosto-Venäjä 2. Ruotsi 3. Ranska 4. Saksa 5. Iso-Britannia 6. Yhdysvallat. • Suomea ei tunnustettu myötätunnosta, vaan lähes kaikilla valtioilla oli siihen omat intressinsä. • Neuvosto-Venäjä oli julistanut pienille kansoille ”vapaan eroamisen” mahdollisuutta, joten se toteutti lupauksensa. Leninin hallituksen ajatus kuitenkin oli, että pienet valtiot, Suomi etunenässä, piankin yhdistyisivät takaisin Neuvosto-Venäjään. • Ruotsi oli kannattanut Suomen itsenäistymistä jo pitkään. • Ranska pyrki tunnustuksellaan estämään Suomen luisumisen Saksan syliin. • Saksa oli kannustanut Suomen itsenäisyyspyrkimyksiä. Suomen strateginen merkitys Saksalle kuitenkin väheni, kun Venäjä haki aselepoa, eikä Suomen alueesta enää ollut iloa Saksalle. • Iso-Britannia ja Yhdysvallat tunnustivat Suomen vasta kun Suomen saksalaissuuntaus oli loppunut.

Itsenäistynyt Suomi-neito sanoo tammikuussa 1918 julkaistussa kuvassa: ”Nyt, setä Iivana, minä olen täysi-ikäinen, eikä sedän tarvitse enää olla holhoojanani. ” Neuvosto-Venäjää edustava setä toteaa, että isoa tyttöä on vaikea kontrolloida. Hän kuitenkin toivoo, että vapaa tyttö pitäisi huolen itsestään ja on hyvä toveri. Miten setä Iivanan toiveen voi tulkita?

Innostusta uudesta itsenäisyydestä pilalehti Kurikassa tammikuussa 1918. Millainen Suomi-neito tulevaisuuteen ratsastaa? Mikä neidon ratsastuksen katkaisi juuri tammikuussa 1918?

Miksi Suomi joutui sisällissotaan 1918? Pitkän aikavälin syyt • Suomalaisten usko oikeudenmukaiseen hallitusvaltaan heikentynyt venäläistämiskausien aikana. • Jyrkät sosiaaliset raja-aidat: jako köyhiin ja hyväosaisiin. • Tilattoman väestön yhä vaikeammat olot maaseudulla ja teollisuustyöväestön ongelmat asutuskeskuksissa. • Työväenliike omaksui sosialistisen suunnan, organisoitui tehokkaasti ja sai kaupunkien ja maaseudun työläiset liikkeelle tehokkaan agitaation avulla.

Vuoden 1917 tapahtumat sodan taustana • Venäjän vallankumousten jälkeen valtatyhjiö, jonka sekä porvaristo että työväenliike halusivat vallata. Kysymys oli korkeimman vallan järjestämisestä. • Suojeluskunnat ja punakaartit järjestäytyivät entistä aktiivisemmin ja vastakkainasettelu voimistui. • Venäläinen sotaväki jäi maahan ja sen kuri höltyi. • Elintarvikepula paheni, viljan tuonti loppui, seurauksena nälkämellakoita ja ryöstelyä. Maatalouslakot, työttömyys ja mielenosoitukset kiristivät tunnelmaa. • Lokakuun vallankumouksen esimerkki: työväestö radikalisoitui entisestään. • Suomessa syntyi suurlakko. • Eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi.

Sota alkaa • Suojeluskunnista virallinen armeija porvarillisen senaatin määräyksestä 25. 1. 1918. Punakaartit liikekannalle kaksi päivää myöhemmin. • Punaiset ottivat vallan Helsingissä: hallitus kukistettiin, tilalle punaisten kansanvaltuuskunta. • Vaasaan muodostettiin valkoisten hallitus. http: //fi. wikipedia. org/w iki/Tiedosto: Suojelusku nta. jpg Vasemmalla Pukkilan punakaartilaisia ja oikealla Nummen valkoisia suojeluskuntalaisia.

Jälkikäteen tutkijat ja suuri yleisö näkevät sotien syyt yleensä monipuolisemmin kuin aikalaiset. Jos sisällissotaan lähteneiltä valkoisten ja punaisten rivimiehiltä olisi kysytty sodan syytä, vastaukset olisivat saattaneet kuulostaa tältä: • näkevät sotien syyt yleensä monipuolisemmin kuin aikalaiset. Vallankumous • kukistettava! Jos sisällissotaan lähteneiltä valkoisten ja Venäläiset pois punaisten rivimiehiltä olisi kysytty sodan syytä, maasta! vastaukset Punikit kuriin! olisivat saattaneet kuulostaa tältä: Oikeutta köyhälle kansalle! Herravalta ja lahtarikaartit alas! Taistoon työkansan puolesta!

Tehtävä 4, s. 78 Selvitä sisällissodan punaisen ja valkoisen armeijan a) sosiaalinen koostumus • Valkoisten joukkojen enemmistö oli itsenäisiä eli maansa omistavia talonpoikia. Myös porvariston ja keskiluokan edustajat, virkamiehet, opettajat ja ylioppilaat, olivat valkoisella puolella. Valkoisten joukoista oli kuitenkin 15 % työväestöä ja 10 % torppareita. • Punaiset joukot koostuivat melkein kokonaan kaupunkien työväestöstä, torppareista ja tilattomasta maaseutuväestöstä. Oppikirjan s. 71

b) sotilaallinen vahvuus. • Molempien armeijoiden miesvahvuus oli noin 70 000 henkeä. • Molempien puolien koulutus oli puutteellista. • Myös aseita ja päteviä johtajia oli liian vähän. Erityisesti punaisten johtajien sotilaskoulutus oli olematonta. • Valkoinen puoli sai vahvistuksen, kun jääkärien pääjoukko saapui maahan helmikuussa. Saksalaisten joukkojen vaikutus alkoi näkyä huhtikuussa, ja noin 13 000 saksalaisen sotilaan osallistuminen taisteluihin nopeutti sodan loppua. • Venäläisiä sotilaita osallistui sotaan noin tuhat henkeä, eikä heidän osuutensa ollut kovin merkittävä.

Valkoisen Suomen joukkojen ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim • Suomalaiseen aatelissukuun kuulunut Mannerheim oli saanut sotilaskoulutuksen Venäjällä ja edennyt tsaarin armeijan kenraaliksi. • Hänellä oli sotakokemusta Venäjän–Japanin-sodasta ja ensimmäisestä maailmansodasta. • Mannerheim pyrki luomaan valkoisesta armeijasta kurinalaisen sotajoukon, vaikka suurimmalla osalla ei ollut sotilaskoulutusta.

Jääkärien tulo Suomeen vahvisti merkittävästi valkoista armeijaa. Kuunnelkaa jääkärimarssi. Mikä marssissa paljastaa sen valkoisen ideologian tuotteeksi? Jääkärimarssin levytys löytyy esimerkiksi täältä: http: //sibelius. kansallismus eo. fi/fi/3 b ja sanat täältä: http: //www. jp 27. fi/perintee t/jaakarimarssi Jääkäripataljoona 27: n 2. komppania Saksassa koulutettavana.

Punakaartit Punaisten panssaroitu juna 1918. • Punakaartien joukot suunnilleen yhtä suuret kuin suojeluskuntien. • Niiltä puuttuivat kuitenkin sotilaallinen ammattitaito ja ammattiupseerit. • Joukkojen johto vaihtelevissa käsissä, joista pääosalla ei ollut lainkaan muodollista sotilaskoulutusta. • Myös joukkojen päätöksenteko oli kirjavaa, komppaniat esimerkiksi valitsivat itse komentajansa. • Aseistusta saatiin venäläisiltä. Tutustukaa Punakaartin marssin sanoihin: https: //fi. wikipedia. org/wiki/Puna kaartin_marssi. Mikä marssissa paljastaa sen punaisen ideologian tuotteeksi?

Oppikirjan s. 70

Työväenliikkeen Kurikkalehdessä julkaistiin 1. 3. 1918 oheinen piirros. Se kertoo näkemyksen sotatilanteesta ja ehkä ennusteen tulevasta. Mitä ryhmiä vaakakupin valkoisten puolella istuu? Entä punaisten? Näkyykö piirroksessa ajatus sodan lopputuloksesta? Ola Fogelberg, Kurikka 1. 3. 1918

Myös propagandasotaa käytiin: Valkoiset pudottivat lentokoneista punaisten alueelle lentolehtisiä, joiden otsikkona oli ”Voiko punainen valkoisen valloittaa? ”. Mitä kartan avulla pyritään kertomaan? Miksi juuri eteläisin Suomi oli punaisten aluetta?

Työmies-lehdessä maaliskuussa 1918 julkaistu ilmoitus kertoo Helsingin ruokapulasta ja punakaartin johdon yrityksistä vedota kaartilaisiin: ”Kehoitus Helsingin Punaisen Kaartin jäsenille! Nykyään, kun viljavarat Helsingin kaupungissa ovat niin pienet, että on täytynyt jo useana viikkona jakaa ainoastaan puolia annoksia. (Josta saamme kiittää meidän vanhaa porvarillista hallitustamme joka leivän asemasta hankki aseita. ) Vaikka näin onkin menetelty ruokaloissamme, ei sittenkään ole saatu riittämään puoltakaan annosta mieheen. Tämän johdosta ja yhteisen asiamme lopullisen onnistumisen tähden, olisi suotavaa, että Kaartilaiset eivät käyttäisi lisäleipäkorttia ruokaloissamme toistaiseksi. Niinpian kun viljan saanti paranee, joka tapahtuu ehkä hyvinkin pian, lisätään leipäannoksien suuruutta suhteellisesti kaikille samalla tavalla; kuin myöskin lisäleipäkorttia ryhdytään jakamaan, jota nyt ei voida tehdä. Helsingin Päämajassa 13. 3. 18 Helsingin Paikallinen Punaisen Kaartin Esikunta”

Valkoiset pudottivat antautumiseen kehottavia lentolehtisiä Tampereen punaisille kaupungin piirityksen aikana. Allekirjoittajana oli kenraali Mannerheim. Suurelle osalle punaisista hän oli pahin lahtari, joten viestiin ei haluttu uskoa.

Valkoiset valtasivat Tampereen huhtikuun alussa. Raunioita Tammelan kaupunginosassa valkoisten rajun hyökkäyksen ja punaisten sinnikkään puolustuksen jälkeen. Lähde: http: //fi. wikipedia. org/wiki/Tiedosto: Tampere_destroyed_in_Civil_War. jpg Alkuperäislähde: Tampereen museo.

Valkoisen Helsingin lehdet riemuitsivat 13. 4. 1918

Punainen ja valkoinen terrori • Suomen sisällissodalle oli luonteenomaista poliittinen väkivalta: terrorin uhreiksi joutuivat pääosin aseettomat siviilit. • Virallisesti sekä valkoinen Vaasan senaatti että punainen Kansanvaltuuskunta vastustivat terroria. • Vaikka teloitukset ja muut väkivallanteot liittyivät usein paikalliseen ja henkilökohtaiseen kostoon, osa oli sodanjohdon määräämää, organisoitua sodankäyntiä. • Punaisen terrorin kohteina olivat usein talonisännät, opettajat, papit ja muut virkamiehet. Uhreja oli noin 1 400. • Valkoinen terrori iski sekä työväenliikkeen aktiiveihin että tavallisiin rivipunaisiin. Uhreja oli noin 7 000.

Sodan tappavin vaihe – vankileirit • Sodan jälkeen lähes 80 000 punaista vankia oli sijoitettuna vankileireille eri puolille Suomea. http: //fi. wikipedia. org/ wiki/Tiedosto: Civil_W ar_Prison_Camp_in_ Helsinki. gif Punaisia vankeja Suomenlinnassa. . • Vangeista noin 13 000 kuoli nälkään, tauteihin ja teloituksissa. Sotasurmat-projektissa kartoitettiin sisällissodan uhrit: http: //vesta. narc. fi/cgibin/db 2 www/sotasurmaet usivu/main? lang=fi

Oppikirjan s. 78 Mitä taulukon perusteella voi päätellä sisällissodan luonteesta?

Vuoden 1918 sodan monet nimet • Vapaussota, vallankumous, luokkasota, kapina, kansalaissota, sisällissota – kaikki kevään 1918 sodan nimiä. • Lukekaa oppikirjan sivulta 76 kunkin nimityksen taustoista. • Keskustelkaa nimityksistä pienissä ryhmissä ja valitkaa paras/kuvaavin nimi sodalle. • Verratkaa tulosta seuraavan dian kyselyn tuloksiin.

Suomalaisten valinnat 1918 sodan nimistä • Neutraalit nimitykset Ei vastausta / sisällissota ja kansalaissota Ei osaa sanoa saivat eniten kannatusta. Vallankumous 14% Jokin muu 1% Niiden suosio oli suurinta Punakapina 2% kaikkein nuorimmassa 5% ikäluokassa eli alle 24 vuotiaiden ryhmässä. Vapaussota • Ammatilla, tulotasolla tai asuinpaikkakunnalla puolestaan ei näyttänyt olevan vaikutusta nimen valintaan. 11% Luokkasota 13% Sisällissota 29% Kansalaissota 25% Lähde: Aamulehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn tulokset 30. 3. 2008

Miten suomalaiset jatkoivat elämäänsä vuoden 1918 sisällissodan jälkeen? • Maa oli jakautunut kahtia: maaseudulla kylän toisella laidalla oli valkoisten suojeluskuntatalo ja toisella punaisten työväentalo. Sama jako näkyi kaupungissa: urheiluliike, osuustoiminta ja kulttuuriharrastukset jakautuneet kahteen leiriin. • Sodan jälkeen nostettiin esiin valkoisten voittajien tulkinta sodasta. Virallinen Suomi, historiankirjoitus ja oppikirjat kertoivat sisällissodasta lähinnä valkoisten vapaussotana. • Tulkinta pysyi aina toisen maailmansodan päättymiseen saakka, jolloin muitakin sävyjä alkoi nousta pintaan: työväenjärjestöt esimerkiksi viettivät entistä näyttävämmin punaisten uhrien muistojuhlia.