Suomen Navigaatioliitto 2017 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsfrbund Rannikkomerenkulkuopin
© Suomen Navigaatioliitto 2017 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21. 4. 2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä varakompassi, Meri-VHF, GPS, karttaplotteri ja tutka (Head up). Säätiedotus merenkulkijoille 3. 6. 2004 klo 06. 00. Odotettavissa huomisaamuun asti: Suomenlahti, etelän ja idän välistä tuulta 2 -5 m/s. Hyvä näkyvyys. Eranto on 6° E, ellei tehtävässä toisin ilmoiteta. Rannikkomerenkulkuop 1
© Suomen Navigaatioliitto 2017 1. 3. 6. 2004 klo 10. 30 sijaintisi on 59 28, 0’N 023 30, 0’E. Suunnittelet reittisi kohti merimajakkaa Osmussaar. a) Mikä on vuorovesivirran suunta ja nopeus? (2 p) 3. 6. 2004 HW aika 13. 29 Haluttu aika 10. 30 Aikaero 3 h ennen HW HW 13. 29 LW 07. 20 Korkeusero 3, 3 m MRs=4, 0 m 0, 1 m MRn=2, 4 m 3, 2 m (neap) VS= 090 o Rannikkomerenkulkuop 2
© Suomen Navigaatioliitto 2017 b) Mikä on ohjattava kompassisuunta olettaen, että vuoroveden aiheuttama virta on koko matkan aikana sama? Kaakkoistuulen aiheuttama sorto on 8°. Nopeutesi on 9 solmua. (3 p) SVS tuuli SVS = 225 so = - 8 TS = 217 er = -6 MS = 211 eks = - 0 KS = 211 c) Milloin olet 1 meripeninkulman päässä merimajakasta? (1 p) NVS = 9 kn SVS = 225 SPS = 204 MPS = 10, 5 M - 1 M = 9, 5 M NPS = 7 kn SPS = 204 VN = 3, 7 kn Lähtö Ajo 10. 30 1. 21 11. 51 VS =090 Perillä klo 11. 51 Rannikkomerenkulkuop 3
© Suomen Navigaatioliitto 2017 2. 4. 6. 2004 noin kello 11 lähestyt Hangon satamaa. Aluksen syväys on 2, 3 m. Haluat 0, 7 m varmuusrajan. Sataman syvyys on merikartalla 1, 0 m. Milloin pääset satamaan? (1 p) Tarvitsemme vuorovettä: 2, 3 m + 0, 7 m – 1, 0 m = 2, 0 m Luemme taulukosta: LW = 0, 2 m 0754 HW = 3, 2 m 1403 HW aika Aikaero - 14. 03 2. 40 11. 23 Pääset satamaan klo 11. 23 -2 h 40 min 1403 Rannikkomerenkulkuop 4
© Suomen Navigaatioliitto 2017 3. Merkintäpaikkasi on 59 54, 0’N 024 24, 0’E. Ohjaat kompassisuuntaan 200 nopeuden ollessa 8 solmua. Kello 12. 50 suunnit pääkompassilla merimajakan Porkkala kompassisuuntimassa 245 ja kello 13. 20 suunnit sen kompassisuuntimassa 310°. Mikä on sijaintisi kello 13. 20? (2 p) KS = 200 eks = - 1 MS = 199 er = + 6 TS = 205 ks = 310 eks = - 1 ms = 309 er = + 6 ts = 315 MP ks = 245 eks = - 1 ms = 244 er = + 6 ts = 250 ts = 315 4 M Nopeus = 8 kn Aika = 30 min ts = 250 TS = 205 o Rannikkomerenkulkuop 59° 50, 0’N 024° 22, 5’E 5
© Suomen Navigaatioliitto 2017 4. Merkintäpaikkasi on 59 43, 5’N 024 40, 0’E. Ohjaat kompassisuuntaan 220 nopeuden ollessa 12 solmua. Kello 14. 05 suunnit pääkompassilla merimajakan Tallinnamadal kompassisuuntimassa 088 ja kello 14. 30 merimajakan Naissaar N kompassisuuntimassa 158°. Mikä on sijaintisi kello 14. 30? (3 p) KS = 220 eks = + 1 MS = 221 er = + 6 TS = 227 ks = 088 eks = + 1 ms = 089 er = + 6 ts = 095 ks = 158 eks = + 1 ms = 159 er = + 6 ts = 165 Nopeus = 12 kn Aika = 25 min ts = 095 5 M 59° 39, 6’N 024° 29, 0’E TS = 060 ts = 095 ts = 165 Rannikkomerenkulkuop 6
© Suomen Navigaatioliitto 2017 5. Merkintäpaikkasi on 59° 43, 0’N 025° 36, 5’E. Merimajakka Juminda suunnitaan keulakulmassa 45 vasemmalla kello 12. 50 ja suoraan sivulla vasemmalla kello 13. 20. Veneen kompassisuunta on 240 ja nopeus 7 solmua. Mikä on sijaintisi kello 13. 20? (2 p) KS = 240 o eks = + 5 o MS = 245 o er = + 6 o TS = 251 -vkk = - 45 ts = 206 TS = 251 vkk = - 90 o ts = 161 o Nopeus = 7 kn Aika = 30 min 59° 42, 2’N 025° 28, 5’E TS = MP 251 o 3, 5 M ts = 161 o ts = 206 Rannikkomerenkulkuop 7
© Suomen Navigaatioliitto 2017 6. Merkintäpaikkasi on 60 01, 0’N 025 40, 0’E. Ohjaat kompassisuuntaan 310° nopeuden ollessa 6 solmua. Kello 17. 20 suunnit merimajakan Porvoon Majakka keulakulmassa 35° oikealla ja klo 17. 45 keulakulmassa 70° oikealla. a) Mikä on sijaintisi klo 17. 45? (2 p) KS = 310 eks = + 3 MS = 313 er = + 6 TS = 319 okk = + 35 ts = 354 TS = 319 okk = + 70 389° - 360° ts = 029 TS = 319 o ts = 354 2, 5 M 60° 03, 5’N 025° 33, 5’E Nopeus = 6 kn Aika = 25 min Rannikkomerenkulkuop 8
© Suomen Navigaatioliitto 2017 b) Paikasta 60° 02, 5’N 025° 34, 0’E ohjaat kompassisuuntaan 210°. Kun olet ajanut 40 min kyseistä suuntaa, suunnit merimajakan Kalbådagrund keulasuuntimassa 205°. Mikä on veneen nopeus? (1 p) KS = 210 eks = + 0 MS = 210 er = + 6 TS = 216 kes = 205° 421° - 360° ts = 061° 8 M TS = 216 Rannikkomerenkulkuop 9
© Suomen Navigaatioliitto 2017 7. Merkintäpaikka on 60° 03, 5’N 025° 18, 0’E. Ylittäessäsi 9 m väylän, jonka linjamerkit ovat Söderskärin länsipuolella, suunnit sen yhdyslinjan varakompassilla kompassisuuntimassa 037°. Varakompassi näyttää kompassisuuntaa 290°. Mikä on varakompassin eksymä ohjatulle suunnalle? (2 p) ts = 040 er = -6 ms = 034 -ks = 037 eks = - 3 kompassisuunnalla 290° MP Rannikkomerenkulkuop 10
© Suomen Navigaatioliitto 2017 8. Paikasta 59° 43, 0’N 024° 58, 0’E olet menossa paikkaan 59° 34, 5’N 025° 03, 0’E. Reitin eri osuuksien kompassisuunnat ovat 1 KS = 178°, 2 KS = 110° ja 3 KS = 186°. Ensimmäinen kääntöpiste on, kun keulasuuntima merimajakkaan Keri on 232° ja toinen kääntöpiste kun keulasuuntima merimajakkaan Prangli SE on 093° ja merimajakkaan Keri 214°. Valmistele kartalle tutkareittisuunnitelmasi, laskemalla tosisuunnat ja suuntimat sekä piirtämällä ne kartalle, piirrä myös VRM sivuutusetäisyydet sopiviin tutkamaaleihin. (3 p) 1 KS = 178 eks = - 4 MS = 174 er = + 6 TS = 180 Keri TS = 180 kes = 232 412 - 360 ts = 052 2 KS = 110 3 KS = 186 eks = - 3 MS = 107 MS = 183 er = + 6 TS = 113 TS = 189 Prangli SE Keri TS = 113 kes = 093 ts = 206 TS = 113 kes = 214 ts = 327 1 1 ts 5 =0 2° ts = 327° 2 ts = 206° 2 kääntöpiste Rannikkomerenkulkuop 11
© Suomen Navigaatioliitto 2017 9 Ilmoita rasti ruutuun menetelmällä, mikä seuraavista väitteistä on oikein, mikä väärin oikein väärin a) Aallon korkeus ilmoitetaan metreinä. (1 p) b) Merenpohjan muoto ei vaikuta aallokon ominaisuuksiin. (1 p) c) Hyrräkompassi on riippuvainen maan magneettikentästä. (1 p) d) Aluemeri on sisäisiin aluevesiin välittömästi liittyvä vyöhyke. (1 p) Rannikkomerenkulkuop 12
© Suomen Navigaatioliitto 2017 10 a) Miten pohjoisella pallonpuoliskolla tuuli kiertää korkeapaineessa korkean keskustaa? (1 p) Myötäpäivään b) Miten merituuli syntyy? (1 p) Se syntyy, kun aurinko lämmittää selkeällä säällä maata ja merta. Maa lämpenee nopeammin kuin meri. Maa lämmetessä myös sen yläpuolella oleva ilma lämpenee. Lämmin ilma kohoaa kevyempänä ylöspäin, ja syntyy ilmavajaus. Puuttuva ilma korvautuu mereltä tulevalle kylmemmällä ilmalla, kun taas ylhäällä ilmakehässä oleva ilma virtaa päinvastaiseen suuntaa maalta merelle. c) Miten ilmanpaine vaikuttaa meriveden korkeuteen? (1 p) Korkeapaine – merivesi alhaalla Matalapaine – merivesi ylhäällä d) Miten ilmanpaine käyttäytyy kun kylmä rintama lähestyy ? (1 p) Laskee Rannikkomerenkulkuop 13
- Slides: 13