Suomen kielen verbityypit TRKE TIETOA KIELIOPIN ALKUUN Verbityypit

Suomen kielen verbityypit - TÄRKEÄÄ TIETOA KIELIOPIN ALKUUN

Verbityypit Suomen kielessä on kuusi verbityyppiä. Verbityyppi 6 on harvinainen. Verbityypit on hyvä osata: kun tunnistat verbin vartalon, osaat taivuttaa verbit oikein.

Verbit kertovat tekemisestä ja tapahtumisesta. Suomen kielen persoonamuotoiset verbit kertovat usein myös tekijän. Seisoa (1): minä seison me seisomme sinä seisot te seisotte hän/se seisoo he seisovat

Persoonamuotoinen verbi taipuu aikamuodoissa ja persoonamuodoissa. minä seison (yksikön 1. persoona, preesens) te seisoitte (monikon 3. persoona, imperfekti) Verbeillä voi ilmaista myös sävyjä eli puhumisen tapoja. Anna! Antaisitko? käskymuoto kohtelias kysymys

Kaikki verbit eivät kuitenkaan ole persoonamuotoisia: on olemassa myös nominaalimuotoisia verbejä. Nominaalimuotoiset verbit eivät taivu persoona- ja aikamuodoissa vaan sijamuodoissa (esim. paikallissijat, partitiivi ja genetiivi). Kahvin juominen on epäterveellistä. (juominen – juomisessa, juomista, juomisen: nominaalimuotoinen verbi)

Verbin perusmuoto eli infinitiivimuoto on se muoto, jonka löydät sanakirjasta. seisoa (1) astevaihtelu A syödä (2) opiskella (3) astevaihtelu B avata (4) astevaihtelu B tarvita (5) vanheta, paeta (6) astevaihtelu B

Tärkeitä termejä: Persoonapääte lisätään verbin vartaloon. Minä seiso|n rannalla. Taivutusvartalo on muoto, johon lisätään usein muita päätteitä ja tunnuksia. Minä seiso|i|n rannalla.

Verbityyppi 1 Perusmuodon (infinitiivimuodon) lopussa kaksi vokaalia. Infinitiivin tunnus on aina a tai ä. puhua sanoa ajaa itkeä vartalo: poista viimeinen a tai ä! puhu-

Verbin vartalo, verbityyppi 1: minä puhu|n sinä puhu|t hän puhu|u (huom!) me puhu|mme te puhu|tte he puhu|vat hän / se: itke|e, sano|o, tippu|u

Verbityyppi 1 kuuluu astevaihteluun (tyyppi A): http: //www 04. edu. fi/suomeaolehyva/harjot/liite 4. h tm Astevaihtelussa yksikön ja monikon kolmannet persoonat ovat vahvoja ja muut heikkoja. minä luen sinä luet hän lukee me luemme te luette he lukevat

Verbityyppi 2: Infinitiivin tunnus on -da tai -dä. syödä juoda saada uida Taivutusvartalo: poista -da tai -dä! syö- juo- saa- syön, syöt, syö (!) syömme, syötte, syövät ui-

Verbityyppi 3 Infinitiivin tunnus: -la/lä, ta/tä, ra, nä. Verbityypin 3 lopussa on aina kaksi konsonanttia ja yksi vokaali. pestä opiskella nousta mennä Taivutusvartalo: katkaise sana konsonanttien kohdalla ja lisää e! peseopiskelenousemene-

Verbityypissä 3 –la/-lä -verbit ovat astevaihtelussa. (Astevaihtelu B). Astevaihtelu B: infinitiivimuoto heikko, taivutusmuodot vahvoja: kuunnella minä kuuntelen me kuuntelemme sinä kuuntelet te kuuntelette hän kuuntelee he kuuntelevat

Verbityypin 4 lopussa on vokaali ja -ta/-tä. Taivutusvartalo: poista t. haluta tilata: tilaaminä tilaa|n sinä tilaa|t hän tilaa taivutusvartalo: haluahaluta: haluaminä halua|n sinä halua|t hän halua|a (!) Kolmannen persoonan lopussa on aina kaksi samaa vokaalia. Astevaihtelu B (esim. tavata : tapaan)

Verbityyppi 5: itse-verbit Verbin perusmuoto (infinitiivimuoto) loppuu -ita tai -itä. tarvita, häiritä 1. Poista -a tai ä. tarvit- häirit- 2. Lisää -se tarvitse- häiritse- tarvitsen häiritsen 3. Lisää persoonapääte.

Verbityypin 5 taivutusvartalo on verbin itse-muoto. Häiritse-, tarvitse-, valitse-

Verbityyppi 6: eta/etä Verbityyppi 6 on harvinainen. Infinitiivin lopussa on aina -eta/etä. Taivutusvartalo: t > ne vanhenepakene- (huom. astevaihtelu B!)