SUOMEN ULKOMAANKAUPPA JA KAUPAN TUNNUSLUVUT SUOMEN ULKOMAANKAUPPA Suomi

SUOMEN ULKOMAANKAUPPA JA KAUPAN TUNNUSLUVUT

SUOMEN ULKOMAANKAUPPA § Suomi on pienenä maana riippuvainen ulkomaankaupasta o puuttuu monia raaka-aineita o puuttuu monien hyödykkeiden valmistusta / viljelyä § kansainvälinen työnjako (erikoistuminen) ja suhteellisen edun periaate: o tehdään mitä parhaiten osataan; Suomella: metsä, metalli, kemia § luonteeltaan ulkomaankauppa on multilateraalista: viennistä saaduilla tuloilla maksetaan tuontia o kaupan ei tarvetta olla tasapainossa maittain kuten aikoinaan NL: n kauppa (= bilateraalikauppa)

SUOMEN VIENTI

§ Suomen vienti: 1) metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuus: n. 32% (v. -12) 2) kemianteollisuus: n. 23% (v. -12) 3) puu- ja paperiteollisuus: n. 19% (v. -12) § Viennin rakenne muuttunut: o paperi- ja puunjalostusteollisuuden vienti laskenut dramaattisesti (digitalisoituminen) o sähkö- ja elektroniikkateollisuuden suuruudenaika ainakin toistaiseksi mennyttä (R. I. P. Nokia ) o kemianteollisuuden viennin nousu osittain harhaa: suurin osa öljynjalosteita, joiden osuutta nostanut nopeasti kohonnut öljyn hinta • nyt v. -14 öljyn hinta laskussa = kemian vienti pienenee rahassa mitaten

MITÄ SUOMEEN TUODAAN?

§ eniten tuodaan raaka-aineita ja energiatuotteita (55%) o kulutustavarat (24%) ja investointitavarat (20%) huomattavasti pienempiä tuontiryhmiä § myös tuonnin rakenne muuttunut (epäedullisemmaksi): o raaka-aineiden osuus jonkin verran laskenut ja kulutustavaroiden noussut 90 -lukuun verrattuna: teollisuutta siirtynyt Suomesta halvan työvoiman maihin

VIENTI JA TUONTI ALUEITTAIN /MAITTAIN

§ Suomen ulkomaankaupasta yli puolet suuntautuu EU-maihin o suurin kauppakumppani kuitenkin Venäjä (öljyn, kaasun ja sähkön tuonti) o muut tärkeimmät kauppakumppanit: Saksa, Ruotsi, Kiina, Alankomaat ja USA o jos vienti johonkin maahan tuontia suurempaa, on kauppa Suomelle ylijäämäistä; päinvastaisessa tapauksessa alijäämäistä • Venäjän, Kiinan ja Saksan kaupat alijäämäisiä § vuodesta 2008 alkaen Suomen vienti ollut suurissa vaikeuksissa o Suomen hintakilpailukyky ei paras mahdollinen o sitkeä taantuma monissa tärkeissä ostajamaissamme … milloin elpyy?

KAUPAN ESTEIDEN POISTAMINEN § vielä 2. ms: n jälkeen yleistä protektionismi (suojatullipolitiikka) ryhdytty poistamaan kaupan esteitä (tulleja yms. ) § GATT-sopimus: pyrkimys kaupan esteiden poistamiseen (yli 100 maata) muuttui WTO: ksi 1995 (World Trade Organization) § OECD: mm. EU-maat, USA, Japani. . . hyödyllistä tietoa talouspolitiikan tueksi (tutkimus, ennusteet, vertailu) § Euroopan integraation (EU) tavoitteena kaupan esteiden purku o Suomi kuului Euroopan vapaakauppaliitto Eftaan (tavoitteli keskinäisten tullien poistamista) o vuoden Eta-välivaihe 1994 (EU: n ja Efta-maiden sisämarkkinat) • Eftan ja Etan merkitys nykyisin vähäinen (Norja, Islanti, Liechtenstein, Sveitsi) § v. 1995 alkaen Suomi mukana EU: ssa (käsitellään kurssilla Yh 4)

TALOUDEN JA ULKOMAANKAUPAN TUNNUSLUKUJA § Suomen kansantalouden pystyttävä pitkällä tähtäimellä maksamaan tuontinsa viennistä saamillaan tuloilla o ulkomaankaupan taseita seurattava ja pyrittävä pitämään kunnossa § Vaihtotase = Suomen ulkomaisten tulojen ja menojen erotus o jos vientiä on rahassa mitaten enemmän kuin tuontia, vaihtotase on ylijäämäinen, jos päinvastoin, niin vaihtotase on alijäämäinen o vaihtotaseen alijäämä velkaannuttaa Suomea • 80 -luvun alusta alkaen yli vuosikymmenen ajan raskas vaihtotaseen alijäämä (pahin vuosi 1991: - 4, 5 mrd. €) • Suomen valtion ulkomainen velka kasvoi yli 40 mrd. euroon • pakko vähentää tuontia, jotta vaje saatiin käännettyä ylijäämäksi • verotuksen kiristäminen elintasoa alaspäin tuonti alas § vaihtotaseen ollessa ylijäämäinen, voidaan velkoja maksaa pois o 90 -l laman jälkeen saatiin plussalle, v. -02: +10 mrd. €

o finanssikriisin jälkeen 2010 -luvulla palattu alijäämäisen vaihtotaseen aikaan (ennakkotieto 2013: - 4, 1 mrd. €) § vaihtotaseessa 3 osaa: 1) Kauppatase = tavaroiden vientitulojen ja tuontikulujen erotus o oli pitkään positiivinen = vienti menestyi (v. -02: +11 mrd. €) o 2010 -luvulla kauppatase painunut miinukselle (v. -13: -2, 2 mrd. €) 2) Palvelutase = vietyjen ja tuotujen palveluiden hintojen erotus o esim. matkailu (raskaasti miinuksella), kauttakuljetukset, suunnittelu, asiantuntijapalvelut, mainonta 3) Pääomakorvausten ja tulonsiirtojen tase o koronmaksut ja osingot Suomeen ja Suomesta, kehitysapu jne. § Pääomatase = maahan tuodun ja maasta viedyn pääoman erotus o ulkomailta otetut lainat, ulkomaiset sijoitukset Suomen teollisuuteen, suomalaiset sijoitukset ulkomaiseen teollisuuteen

§ Valuuttavarannon lisäys o Suomen Pankin hallussa olevan ulkomaisen valuutan määrän kasvu tai pieneneminen (valuuttaa yleensä noin 7 mrd. euron arvosta) § Maksutase = vaihtotase + pääomatase + valuuttavarannon lisäys (+/-) o aina tasapainossa, koska muuten mahdollinen yli- tai alijäämä tasoitetaan valuuttavarannon muutoksella ARVIOITA ULKOMAANKAUPASTA: § Suomen kilpailukykyä paransi 1990 -l: n alun vaikeina lamavuosina: 1) devalvaatio + markan kellutus 2) palkankorotuksista luopuminen useaksi vuodeksi 3) kilpailijoita nopeampi tuottavuuden nousu (alhaisempi lähtötaso)

em. toimenpiteet pohjustivat puolentoista vuosikymmenen mittaisen noususuhdanteen Suomelle, jota Nokian nousu matkapuhelinalan ykköseksi vauhditti § 2008/-09 lama tyrmäysisku ulkomaankaupalle: kauppatase negatiiviseksi Nokian syöksykierteen vanavedessä o kännykkävienti putosi 35 milj. puhelimesta 5 miljoonaan / vuosi o lopulta Suomen viennin lippulaiva myytiin Microsoftille § v. 2014 kauppatase yhä miinuksella: asiantuntijat huolissaan asiantilan pysyvyydestä o mistä uusi menestystarina Nokian tilalle?