SUOMEN ULKOMAANKAUPPA JA KAUPAN TUNNUSLUVUT SUOMEN ULKOMAANKAUPPA Suomi

  • Slides: 13
Download presentation
SUOMEN ULKOMAANKAUPPA JA KAUPAN TUNNUSLUVUT

SUOMEN ULKOMAANKAUPPA JA KAUPAN TUNNUSLUVUT

SUOMEN ULKOMAANKAUPPA § Suomi on pienenä maana riippuvainen ulkomaankaupasta o puuttuu monia raaka-aineita o

SUOMEN ULKOMAANKAUPPA § Suomi on pienenä maana riippuvainen ulkomaankaupasta o puuttuu monia raaka-aineita o puuttuu monien hyödykkeiden valmistusta / viljelyä § kansainvälinen työnjako (erikoistuminen) ja suhteellisen edun periaate: o tehdään mitä parhaiten osataan; Suomella: metsä, metalli, kemia § luonteeltaan ulkomaankauppa on multilateraalista: viennistä saaduilla tuloilla maksetaan tuontia o kaupan ei tarvetta olla tasapainossa maittain kuten aikoinaan NL: n kauppa (= bilateraalikauppa)

SUOMEN VIENTI

SUOMEN VIENTI

§ Suomen vienti: 1) metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuus: n. 32% (v. -12) 2) kemianteollisuus:

§ Suomen vienti: 1) metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuus: n. 32% (v. -12) 2) kemianteollisuus: n. 23% (v. -12) 3) puu- ja paperiteollisuus: n. 19% (v. -12) § Viennin rakenne muuttunut: o paperi- ja puunjalostusteollisuuden vienti laskenut dramaattisesti (digitalisoituminen) o sähkö- ja elektroniikkateollisuuden suuruudenaika ainakin toistaiseksi mennyttä (R. I. P. Nokia ) o kemianteollisuuden viennin nousu osittain harhaa: suurin osa öljynjalosteita, joiden osuutta nostanut nopeasti kohonnut öljyn hinta • nyt v. -14 öljyn hinta laskussa = kemian vienti pienenee rahassa mitaten

MITÄ SUOMEEN TUODAAN?

MITÄ SUOMEEN TUODAAN?

§ eniten tuodaan raaka-aineita ja energiatuotteita (55%) o kulutustavarat (24%) ja investointitavarat (20%) huomattavasti

§ eniten tuodaan raaka-aineita ja energiatuotteita (55%) o kulutustavarat (24%) ja investointitavarat (20%) huomattavasti pienempiä tuontiryhmiä § myös tuonnin rakenne muuttunut (epäedullisemmaksi): o raaka-aineiden osuus jonkin verran laskenut ja kulutustavaroiden noussut 90 -lukuun verrattuna: teollisuutta siirtynyt Suomesta halvan työvoiman maihin

VIENTI JA TUONTI ALUEITTAIN /MAITTAIN

VIENTI JA TUONTI ALUEITTAIN /MAITTAIN

§ Suomen ulkomaankaupasta yli puolet suuntautuu EU-maihin o suurin kauppakumppani kuitenkin Venäjä (öljyn, kaasun

§ Suomen ulkomaankaupasta yli puolet suuntautuu EU-maihin o suurin kauppakumppani kuitenkin Venäjä (öljyn, kaasun ja sähkön tuonti) o muut tärkeimmät kauppakumppanit: Saksa, Ruotsi, Kiina, Alankomaat ja USA o jos vienti johonkin maahan tuontia suurempaa, on kauppa Suomelle ylijäämäistä; päinvastaisessa tapauksessa alijäämäistä • Venäjän, Kiinan ja Saksan kaupat alijäämäisiä § vuodesta 2008 alkaen Suomen vienti ollut suurissa vaikeuksissa o Suomen hintakilpailukyky ei paras mahdollinen o sitkeä taantuma monissa tärkeissä ostajamaissamme … milloin elpyy?

KAUPAN ESTEIDEN POISTAMINEN § vielä 2. ms: n jälkeen yleistä protektionismi (suojatullipolitiikka) ryhdytty poistamaan

KAUPAN ESTEIDEN POISTAMINEN § vielä 2. ms: n jälkeen yleistä protektionismi (suojatullipolitiikka) ryhdytty poistamaan kaupan esteitä (tulleja yms. ) § GATT-sopimus: pyrkimys kaupan esteiden poistamiseen (yli 100 maata) muuttui WTO: ksi 1995 (World Trade Organization) § OECD: mm. EU-maat, USA, Japani. . . hyödyllistä tietoa talouspolitiikan tueksi (tutkimus, ennusteet, vertailu) § Euroopan integraation (EU) tavoitteena kaupan esteiden purku o Suomi kuului Euroopan vapaakauppaliitto Eftaan (tavoitteli keskinäisten tullien poistamista) o vuoden Eta-välivaihe 1994 (EU: n ja Efta-maiden sisämarkkinat) • Eftan ja Etan merkitys nykyisin vähäinen (Norja, Islanti, Liechtenstein, Sveitsi) § v. 1995 alkaen Suomi mukana EU: ssa (käsitellään kurssilla Yh 4)

TALOUDEN JA ULKOMAANKAUPAN TUNNUSLUKUJA § Suomen kansantalouden pystyttävä pitkällä tähtäimellä maksamaan tuontinsa viennistä saamillaan

TALOUDEN JA ULKOMAANKAUPAN TUNNUSLUKUJA § Suomen kansantalouden pystyttävä pitkällä tähtäimellä maksamaan tuontinsa viennistä saamillaan tuloilla o ulkomaankaupan taseita seurattava ja pyrittävä pitämään kunnossa § Vaihtotase = Suomen ulkomaisten tulojen ja menojen erotus o jos vientiä on rahassa mitaten enemmän kuin tuontia, vaihtotase on ylijäämäinen, jos päinvastoin, niin vaihtotase on alijäämäinen o vaihtotaseen alijäämä velkaannuttaa Suomea • 80 -luvun alusta alkaen yli vuosikymmenen ajan raskas vaihtotaseen alijäämä (pahin vuosi 1991: - 4, 5 mrd. €) • Suomen valtion ulkomainen velka kasvoi yli 40 mrd. euroon • pakko vähentää tuontia, jotta vaje saatiin käännettyä ylijäämäksi • verotuksen kiristäminen elintasoa alaspäin tuonti alas § vaihtotaseen ollessa ylijäämäinen, voidaan velkoja maksaa pois o 90 -l laman jälkeen saatiin plussalle, v. -02: +10 mrd. €

o finanssikriisin jälkeen 2010 -luvulla palattu alijäämäisen vaihtotaseen aikaan (ennakkotieto 2013: - 4, 1

o finanssikriisin jälkeen 2010 -luvulla palattu alijäämäisen vaihtotaseen aikaan (ennakkotieto 2013: - 4, 1 mrd. €) § vaihtotaseessa 3 osaa: 1) Kauppatase = tavaroiden vientitulojen ja tuontikulujen erotus o oli pitkään positiivinen = vienti menestyi (v. -02: +11 mrd. €) o 2010 -luvulla kauppatase painunut miinukselle (v. -13: -2, 2 mrd. €) 2) Palvelutase = vietyjen ja tuotujen palveluiden hintojen erotus o esim. matkailu (raskaasti miinuksella), kauttakuljetukset, suunnittelu, asiantuntijapalvelut, mainonta 3) Pääomakorvausten ja tulonsiirtojen tase o koronmaksut ja osingot Suomeen ja Suomesta, kehitysapu jne. § Pääomatase = maahan tuodun ja maasta viedyn pääoman erotus o ulkomailta otetut lainat, ulkomaiset sijoitukset Suomen teollisuuteen, suomalaiset sijoitukset ulkomaiseen teollisuuteen

§ Valuuttavarannon lisäys o Suomen Pankin hallussa olevan ulkomaisen valuutan määrän kasvu tai pieneneminen

§ Valuuttavarannon lisäys o Suomen Pankin hallussa olevan ulkomaisen valuutan määrän kasvu tai pieneneminen (valuuttaa yleensä noin 7 mrd. euron arvosta) § Maksutase = vaihtotase + pääomatase + valuuttavarannon lisäys (+/-) o aina tasapainossa, koska muuten mahdollinen yli- tai alijäämä tasoitetaan valuuttavarannon muutoksella ARVIOITA ULKOMAANKAUPASTA: § Suomen kilpailukykyä paransi 1990 -l: n alun vaikeina lamavuosina: 1) devalvaatio + markan kellutus 2) palkankorotuksista luopuminen useaksi vuodeksi 3) kilpailijoita nopeampi tuottavuuden nousu (alhaisempi lähtötaso)

 em. toimenpiteet pohjustivat puolentoista vuosikymmenen mittaisen noususuhdanteen Suomelle, jota Nokian nousu matkapuhelinalan ykköseksi

em. toimenpiteet pohjustivat puolentoista vuosikymmenen mittaisen noususuhdanteen Suomelle, jota Nokian nousu matkapuhelinalan ykköseksi vauhditti § 2008/-09 lama tyrmäysisku ulkomaankaupalle: kauppatase negatiiviseksi Nokian syöksykierteen vanavedessä o kännykkävienti putosi 35 milj. puhelimesta 5 miljoonaan / vuosi o lopulta Suomen viennin lippulaiva myytiin Microsoftille § v. 2014 kauppatase yhä miinuksella: asiantuntijat huolissaan asiantilan pysyvyydestä o mistä uusi menestystarina Nokian tilalle?