Suomen luonnon haavoittuvuus III Suomen luonnon haavoittuvuus BI

Suomen luonnon haavoittuvuus III Suomen luonnon haavoittuvuus BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

12. Suomen järvet ovat matalia 1. Avainsanat 2. Järviekosysteemi 3. Järvityypit 4. Järviekosysteemien uhat 5. Virta vie, virta tuo 6. Sua lähde kaunis katselen 7. Vedenlaadun arviointi 8. Tehtävät 9. Kuvat BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

Avainsanat: • • Järviekosysteemi Runsasravinteinen järvi Niukkaravinteinen järvi Rehevöityminen Happikato Ulkoinen ja sisäinen kuormitus Veden lämpötilakerrostuneisuus ja täyskierto BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

Järviekosysteemi • • • Tuottajat – Vesikasvit • kelluslehtiset (lumme, uistinvita) • uposlehtiset (ahvenvita) • pohjalehtiset (lahnanruoho) • irtokellujat (limaska, vesiherne) – Levät • tuottajaplankton • sessiilit (alustassa kiinni olevat) levät Kuluttajat – I ja II asteen kuluttajat sekä huippupedot Hajottajat BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

Järvityypit • • • Runsasravinteinen eli eutrofinen – paljon typpeä ja fosforia savikkoalueet – sameavetinen – lajimäärä suuri Niukkaravinteinen eli oligotrofinen – vähän ravinteita – kirkasvetinen hiekkapohjaiset alueet – humus (veden ruskea väri) Keskiravinteinen eli mesotrofinen – edellisten välimuoto BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

Järviekosysteemien uhat • • • Rehevöityminen – piste- ja hajakuormitus – eliöstön runsastuminen – BHK – ”leväkukinnat” Happikato – etenkin järvien pohjat – kevättalvella Sisäinen kuormitus – ns. itselannoitus – käyttämättömän fosforin liukeneminen veteen BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

Virta vie, virta tuo • • • Purot ja joet Pieni perustuotanto Suuret joet monimuotoisempia Pohjaeliöstö usein kiinnittynyt pohjaan Happikato harvinainen Jokien muokkaus (esim. padot) huonontaneet jokien tilaa harvinaistuneita lajeja BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

Sua lähde kaunis katselen • • • Syntyy, kun pohjaveden pinta leikkaa maanpinnan tason Erilaisia syntytapoja – allikkolähde – purolähde – hetteikkölähde Orsivesi: pohjaveden yläpuolella olevien maakerrosten päällä oleva vesi Laajentaa biodiversiteettiä Oma erityinen kasvi- ja eläinlajisto BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

Veden laadun arviointi • • Ekologinen tila – ihmisen toiminnan vaikutus veden laatutekijöihin sekä eliöstöön Kemiallinen tila – 42 haitallista ja vaarallista ainetta BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

Tehtävät 1. 2. 3. 4. 5. 6. Taulukko Happikato Kierrokset Ravinteet YO S-98 Jäämeren lajit BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

1. Taulukko Tee taulukko vihkoosi ja täytä. Runsasravinteinen järvi Niukkaravinteinen järvi a) ravinteisuus b) veden väri, läpinäkyvyys c) perustuotannon määrä d) kalojen määrä e) kasveja f) kaloja g) lintuja BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

2. Happikato a) Missä osassa happikato ensin ilmenee? b) Mihin vuodenaikaan happikato on todennäköisin? Perustele. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

3. Kierrokset a) Piirrä oheiset kaaviot vihkoon. b) Talvi: sijoita lämpötilat + 4 °C ja 0 °C kaavioon. c) Kevään täyskierto, kun pintavesi on lämmennyt yli + 4 °C: piirrä hapen reitti hajottajille ja ravinteiden reitti tuottajien käyttöön. d) Loppukesä, kun järven pintavesi yli + 20 °C: erota toisistaan päällysvesi, harppauskerros ja alusvesi. e) Syksyn täyskierto, kun pintavesi jäähtyy ja tuulet voimistuvat: piirrä hapen reitti hajottajille ja ravinteiden reitti tuottajien käyttöön. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

4. Ravinteet Tutki oheista kaaviota. a) Miksi ravinteita on vedessä melko paljon talven aikana? b) Kuvaa levien määrän muutoksia vuoden aikana. Selitä muutosten syyt. c) Kuvaa ensimmäisen asteen kuluttajien määrän muutokset vuoden aikana. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

5. YO S-98 Oheisen kuvan järvessa on erityisesti lämpiminä kesinä ilmennyt piirteitä, jotka osoittavat järven voivan huonosti. Miten järven kunnon heikkeneminen yleensä ilmenee, ja mitkä seikat tässä tapauksessa voisivat olla siihen syynä? BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

6. Jäämeren lajit Miten selität sen, että eräiden syvimpien järviemme aina kylmissä pohjavesissä elää äyriäisiä, jotka varsinaisesti ovat Jäämeren lajeja? BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

VASTAUS 1: Taulukko Runsasravinteinen järvi Niukkaravinteinen järvi a) ravinteisuus ravinteikas karu b) veden väri, läpinäkyvyys vihertävä-harmaa-ruskea, samea, näkösyvyys muutamia senttejä sinertävä-musta, kirkas, näkösyvyys jopa metrejä c) perustuotannon määrä paljon yhteyttäviä eliöitä vähän yhteyttäviä eliöitä d) kalojen määrä paljon lajeja ja yksilöitä niukka, arvokaloja e) kasveja paljon kelluslehtisiä, kuten ulpukoita ja vitoja, ilmaversoisia saroja ja kaisloja. kasvillisuus niukkaa, uposlehtisiä ärviöitä, lahnaruohoja ja vitoja f) kaloja särkikaloja, hauki, kuha, ahven muikku, siika ja muita lohikaloja, ahven g) lintuja puolisukeltajia, uikkuja, naurulokki kirkkaassa vedessä kalastavia sukeltajia, kuten kuikka ja koskelot BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

VASTAUS 2: Happikato a) Järven pohjassa, koska pohjaan vajoavan biomassan runsas hajotustoiminta kuluttaa pohjaveden happea. Veden lämpötilakerrostuneisuus estää pinnan hapekkaan veden ja pohjan happivelkaisen veden sekoittumisen b) Happikato on todennäköisin lopputalvesta juuri ennen keväistä veden täyskiertoa. Raskain ja lämpimin +4 -asteinen vesi on pohjassa. Järven vesi ei kierrä. Pohjalle kertyneen biomassan hajotus on kuluttanut talven aikana pohjaveden happivarastoja. Kylmyys ja pimeys estävät yhteyttämisen. Jääja lumipeite eristävät järveä ilmasta ja estävät tehokkaasti myös veden sekoittumista. Kevään täyskierrossa jäiden lähdön aikaan hapekkaampi pintavesi painuu lämmettyään pohjaan (+4 -asteinen vesi raskainta) ja ilmastoi pohjan vettä. Yhteyttäminen alkaa myös tuottamaan lisää happea jääpeitteen vapauduttua. (loppukesälläkin happikato on mahdollinen, jos veden lämpökerrostuneisuus (pintavesi, harppauskerros, pohjavesi) on voimakas ja järvi pahasti rehevöitynyt) BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

VASTAUS 3: Kierrokset 0 °C päällysvesi harppauskerros + 4 °C alusvesi Happea hajottajille Ravinteita tuottajille (myös rannoilta ravinteita) BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Happea Ravinteita Otava

VASTAUS 4: Ravinteet a) Tuottajat eivät yhteytä eivätkä siten käytä järven veteen vapautuneita/tulleita ravinteita. b) Planktoneliöiden määrässä on kaksi runsastumisen aika. Keväällä jäiden lähdön jälkeen on paljon ravinteita, vesi on kirkasta ja valon määrä kasvaa. Yhteyttävät planktoneliöt (lähinnä leviä) runsastuvat voimakkaasti maalishuhtikuun aikana (järvi etelässä). Planktoneliöiden määrää alkavat rajoittamaan touko kesäkuussa ravinteiden ehtyminen ja I asteen kuluttajien runsastuminen. Toinen ”levähuippu” tulee rehevöityneissä järvissä heinä elokuussa, kun järven vesi on lämpimimmillään. Kesällä planktoneliöt koostuvat viherlevien ja syanobakteerien eli ”sinilevien” massaesiintymistä. c) I asteen kuluttajat käyttävät yhteyttäviä planktoneliöitä ravintonaan. Niiden runsastuminen tapahtuu siten viiveellä tuottajaplanktoniin nähden. Talvisin planktoneliöt ja niiden kuluttajien määrät ovat pieniä, mikä osaltaan selittää järvien veden kirkkautta talvisin. Ravinteiden ehtyminen ja I asteen kuluttajien runsastuminen alkavat rajoittamaan planktoneliöiden määrää toukokuussa. Tuottajaplanktonien toinen lievempi runsastuminen on heinäelokuun aikana. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

VASTAUS 5 1/3: YO S-98 Yleinen järven kunnon ilmeneminen • Järvet rehevöityvät, kun niiden typpi- ja varsinkin fosforiravinteiden määrät vedessä lisääntyvät. Rannan kasvilajisto muuttuu, kasvien kasvu voimistuu ja rannan kasvillisuus laajenee järveen päin, jolloin järven umpeenkasvu kiihtyy. Kalastossa hapekkaampia oloja vaativat lohikalat vähentyvät ja särkikalat lisääntyvät. Vesi samentuu ja veden näkösyvyys pienenee. Syanobakteerit (sinilevät) ja viherlevät runsastuvat ”levä”-lautoiksi (”järven kukinta”) ja niiden vihreä-turkoosia ”maalia” ajautuu rannoille pahanhajuisiksi kasoiksi. Kuolleen planktonin ja muun biomassan lisääntyessä ja vajotessa järven pohjaan hajottajien määrä ja niiden hapenkulutus kasvaa järven pohjalla. Tämä voi aiheuttaa kevättalvisin happikatoa ja kalakuolemia järvissä. • Happikadon aikana voi alkaa myös järven sisäinen kuormitus eli fosforia alkaa vapautua hapettomasta pohjalietteestä. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

VASTAUS 5 2/3: YO S-98 Kartan osoittamassa tapauksessa mahdollisia syitä ovat: • Kyseinen järvi on hyvin pieni ja runsaskasvustoinen johon sen nimikin viittaa. Koska järvi voi huonosti vain lämpiminä kesinä on syynä järven liiallinen rehevöityminen. Rehevöitymistä ovat edistäneet: • Maatalouden päästöt: Pelloilta virtaa sadevesien mukana ojia pitkin lannoitteita (kasviravinteita) lampeen. Suojakaistoja pellon ja järven välillä ei ole. Karjatilan lietelannan levitys routaantuneelle pellolle on erityisen haitallista. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

VASTAUS 5 3/3: YO S-98 • Metsät: Avohakkuualueelta valuu humusta ja kasviravinteita. Jos avohakattu metsä on lannoitettu, pahentaa tilannetta. • Ojitettu suo: Humushapot alentavat lammen p. H: ta, jolloin rapu- ja kalakannat kärsivät, ja turvehumuksen kiintoaines lisää hapen kulutusta. Ojitetun suon puuntaimien mahdollinen lannoitus lisää kuormitusta. • Ympärivuotinen haja-asutus ja kesämökkiasutus: Rantasaunoista lampeen päässeet fosfaattipitoiset pesuvedet, matonpesu- ja viemärivedet ovat rehevöittäneet järveä. Nykyisin myös hajaasutuksen ja kesämökkien jätevedet on puhdistettava ennen vesistöön pääsyä. • (Liikenteen NOx päästöt) BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

VASTAUS 6: Jäämeren lajit Kun nämä syvät järvet kuroutuivat merestä jääkauden jälkeen, jäi niihin vangiksi merien lajeja. Koska näiden järvien syvänteissä vesi on edelleen aina kylmää ja jopa suolaista ovat jotkin merilajeista säilyneet järvien syvänteissä jäänne- eli reliktilajeina entisistä merivaiheista. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

Kuvat BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava

BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 12. Suomen järvet ovat matalia Otava