Suomen luonnon haavoittuvuus III Suomen luonnon haavoittuvuus BI
Suomen luonnon haavoittuvuus III Suomen luonnon haavoittuvuus BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä 1. Avainsanat 2. Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria vai ovatko? 3. Katson maalaismaisemaa 4. Ihmistoiminnan vaikutukset ympäristössä 5. Kaupunkien biotoopit 6. Citykaneista Bubiin 7. Tehtävät 8. Kuvat BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
Avainsanat: • • Kaupunkiekologia Jäkäläautio Biotooppi Ekologinen käytävä BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
Kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria vai ovatko? • • • Kaupunkien perustamiseen vaikuttaneet tekijät: – suotuisat ilmasto-olot – hyvät kulkuyhteydet Rakennetun ympäristön vaikutukset: – auringon lämpösäteilyn varastoituminen – teollisuuden ja liikenteen lämpölisäys – kadut tuulitunneleina – rakennukset tuulen suojina – kasvukauden piteneminen Kaupunkien sademäärä on suurempi maaseutuun verrattuna – vesi ei imeydy luonnollisesti maaperään BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
Katson maalaismaisemaa • • • Maatalouden kannalta suotuisat olot: – riittävä sademäärä – suotuisa maaperä – ihanteelliset lämpöolot Sademäärä vähäisempi kuin kaupungeissa – vähemmän tiivistymiskeskuksia Luonnollinen vedenkierto – ei päällystettyjä katuja BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
Ihmistoiminnan vaikutukset ympäristössä • • • Rehevöityminen – savukaasut – istutusten lannoitus Saastuminen – ilmansaasteet → jäkäläautiot – melusaaste – teollisuusmelanismi Eliöiden ihmisriippuvaisuus BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
Kaupunkien biotoopit • • Erilaisia biotooppeja: – asfaltoidut pinnat – varjo- ja paistealueet – puistot • yhdistyvät viheralueisiin usein ekologisten käytävien avulla Rakennettu ympäristö – talojen katot, lämpöputken ympäristö Joutomaat ja teiden varret Ominaispiirteitä: – nopeasti muuttuvia – lämpötiloiltaan vaihtelevia BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
Citykaneista Bubiin • • • Yleistä: – sietävät ihmisen läheisyyttä ja melua – nopea oppimiskyky (esim. varis) – runsastunut saaliseläinten määrä lisää saalistajia Tyypillisiä kaupunkieläimiä – oravat, siilit, rotat, linnut – vieraslajina kaniini Kaupungin historialla on vaikutus kasvilajistoon – rohdos- , koriste- ja hyötykasvit – radanvarsien ja satamien omat biotoopit BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
Tehtävät 1. 2. 3. 4. 5. 6. Vertailu Harakan pesintä Viherverkot Kaniinin menestyminen Bioindikaattoritutkimus Jäkälät BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
1. Vertailu Vertaile kaupunkia ja metsää a) b) c) d) e) f) pienilmasto kasvukauden pituus tuottajien lajimäärä (ks. taulukko) kasvien piirteet (alkuperä, elinkiertostrategia, ks. LB 1 42 A) perustuotannon merkitys ravintoketjulle suurten nisäkkäiden määrä Alue Lajimäärä Kantakaupunki 100 200 lajia/ km 2 Laitakaupunki 300 400 lajia/ km 2 Eteläsuomalainen maaseutu, jossa metsää ja peltoa 150 200 lajia/ km 2 BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
2. Harakan pesintä Vertaile harakan pesintää keskieurooppalaisessa kaupungissa ja sitä ympäröivällä maaseudulla. Maaseutu Kaupunki 5. 4. 31. 3. 85 % 61 % 2% 18 % Kuoriutuneita poikasia/ pesä (ka. ) 1, 86 2, 83 Pesän jättäneitä poikasia/ pesä (ka. ) 1, 57 2, 13 Muninnan aloittaminen (keskiarvo = ka. ) Pesinnän tuhoutumisen syynä -Pesärosvous (pääosin varikset) -Munat eivät kuoriutuneet BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
3. Viherverkot Arvioi Espoon ja Tampereen viherverkkojen toimivuutta eläinten siirtymisen kannalta. Punaiset ja oranssit alueet ovat eläinten liikkumisen kannalta hankalia esteitä, kuten teitä ja vesistöjä. Keltaiset ja vihreät alueet ovat hyviä alueita eläinten liikkumisen kannalta. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
4. Kaniinin menestyminen a) Miksi kaniini menestyy Suur-Helsingissä? b) Mitkä tekijät voivat estää sen leviämisen maaseudulle? BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
5. Bioindikaattoritutkimus 1/2 Bioindikaattoritutkimus maastossa. Tarvitset mukaasi alueen kartan, pistematriisikalvon, maalarinteippiä, kynän, kompassin, oppikirjan ja tekemäsi tulosten koontilomakkeen. a) Valitse tutkimusalue, joka on liikenteellisesti vilkas taajamakeskus tai iso tie lähiympäristöineen. Merkitse alue kartalle. b) Valitse tutkimusalueelta mäntyjä, jotka ovat eläviä ja vähintään kolmeen metriin asti oksattomia. Merkitse tutkimuspuut kartalle. Puita tulee olla riittävästi ja niiden on oltava eri etäisyyksillä oletetusta kuormituslähteestä (esimerkiksi isosta tiestä). c) Arvioi jäkälien peittävyys rungolla pistematriisin avulla. Tee muovikalvolle tasavälinen ruudukko, jossa on 25 viivojen leikkauspistettä. Kiinnitä kalvo maalarinteipillä männyn runkoon noin 120 cm: n korkeudelle puun itä- tai länsipuolelle. Laske kuinka monessa leikkauspisteessä on jäkälää. Toista laskenta vielä kolmessa eri kohdassa, jolloin olet tutkinut jäkälien esiintymisen sadassa pisteessä. Tämä tulos on jäkälien peittävyysprosentti tutkimissasi puissa. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
5. Bioindikaattoritutkimus 2/2 d) Sormipaisukarvejäkälän kunnon tutkiminen. Arvioi sormipaisukarvejäkälän vaurioluokka tutkimiesi mäntyjen rungoilta. Tee arvio puun itä- ja länsipuolelta. Luokittele jäkälien kunto viiteen eri luokkaan: I terve (ulospäin haarova), II lievä vaurio (kitukasvuisia, vähän haarovia), III selvä vaurio (ei haarovia, keskeltä tummia), IV pahavaurio (sekovarret pieniä ja ryppyisiä), V sekovarsi kuollut tai puuttuu (kaarnan pinnalla mahdollisesti leväkasvustoa) BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
6. Jäkälät a) Analysoi Helsingin keskustassa jäkälien esiintymisessä tapahtuneita muutoksia. b) Mistä muutokset johtuvat? BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
VASTAUS 1: Vertailu a) Kaupungissa on lämpimämpää ja kaupungissa sataa enemmän kuin ympäröivän maaseudun metsäalueella. b) Kaupungissa kasvukausi eli ajanjakso, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli +5 astetta, on pidempi. c) Tuottajien eli kasvien lajimäärä on suurimmillaan laitakaupungissa. Kantakaupungissa on lajeja yhtä paljon kuin maaseudulla. d) Kaupungin kasvit ovat r-strategisteja. Monet niistä ovat tulokaslajeja. Metsän monet kasvilajit elävät kauan ja lisääntyvät vasta useamman vuoden ikäisinä (eli lajit ovat K-strategisteja). e) Kaupungissa ravintoketju alkaa usein eloperäisestä jätteestä. Metsässä ravintoketjut alkavat kasvien perustuotannosta. f) Suuria nisäkkäitä ei elä kaupungissa. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
VASTAUS 2: Harakan pesintä Harakka aloittaa pesinnän kaupungissa aikaisemmin ja pesintä onnistuu paremmin kuin maaseudulla. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
VASTAUS 3: Viherverkot Espoossa itä-länsi–suuntaiset tiet ja niiden varrella oleva tiivis rakennuskanta estävät eläinten siirtymisen pohjois-etelä-suunnassa. Tampereella eläimillä ei ole lainkaan soveliasta viherverkkoa siirtymiseen itä-länsisuunnassa. Koska Tampere on Näsi- ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, tiiviisti rakennettu Tampereen kaupunki haittaa järvien eri puolilla olevien eläinten kohtaamista. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
VASTAUS 4: Kaniinin menestyminen a) Kaniinilla ei ole Suur-Helsingissä uhkana monia saalistajia. Ravintoa on ainakin toistaiseksi ollut tarpeeksi. b) Pedot ja sopivan ravinnon, esimerkiksi talviravinnon, vähäisyys. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
VASTAUS 6: Jäkälät a) Helsingin keskustassa ei ole enää jäkäläautiota kuten oli vuonna 1933 (vasemmanpuoleinen kartta). Keskustaa ympäröivillä alueilla jäkäliä on nykyisin melko runsaasti. b) Teollisuudesta ja liikenteestä ei ole enää viime aikoina päässyt kaupunki-ilmaan jäkälien elämää haittaavia saasteita yhtä paljon kuin aiemmin. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
Kuvat BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 14. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä Otava
- Slides: 29