Suomen luonnon haavoittuvuus III Suomen luonnon haavoittuvuus BI

Suomen luonnon haavoittuvuus III Suomen luonnon haavoittuvuus BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen 1. Avainsanat 2. Metsätyypit 3. Metsien käyttö 4. Metsälajien uhat ja suojelu 5. Tehtävät 6. Kuvat BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

Avainsanat: • • Biomi Metsätyypit Talousmetsä Sukkessio Luonnonmetsä Vanha luonnonmetsä Metsien suojelu BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

Metsätyypit • Luokitellaan kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuden mukaan – Karu kangasmetsä • jäkälätyyppi – kuiva kangasmetsä • kanervatyyppi – kuivahko kangasmetsä • puolukkatyyppi – tuore kangasmetsä • mustikkatyyppi • puolukka-mustikkatyyppi – lehtomainen kangasmetsä • käenkaali-mustikkatyyppi – lehto BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

Metsien käyttö • • • Metsien talouskäyttö – uudistaminen – taimikon hoito ja kasvatushakkuu – harvennus – hakkuu Metsien monikäyttö – marjastus – sienestys – metsästys – retkeily Muista jokamiehen oikeudet BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

Metsälajien uhat ja suojelu • • Uhat: – luonnonmetsien väheneminen – metsäluonnon monimuotoisuuden väheneminen – metsien sirpaloituminen – ilmastonmuutos Suojelu: – metsälait – uhanalaisten lajien suojelu – kansallis- ja luonnonpuistot BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

Tehtävät 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Puulajit Metsien kasvit Metsätyypit YO S-06 YO K-02 Metsänhoito Metsälajit Monen puulajin metsät Kestävä käyttö BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

1. Puulajit Nimeä sivujen 85 ja 88 89 puulajit. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

2. Metsien kasvit Nimeä metsien kasveja. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

3. Metsätyypit Kirjoita tehtävän 2 lajinimien perään, ovatko ne kuivan kangasmetsän, tuoreen kangasmetsän vai lehdon lajeja. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

4. YO S-06 a) Vertaile kuvaparin 86 A ja 86 F biotooppien ympäristötekijöitä ja kasvillisuutta. (4 p. ) b) Miten biologinen monimuotoisuus (biodiversiteetti) ilmenee kuvien biotoopeissa? (2 p. ) BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

5. YO K-02 Mitä tarkoitetaan ekosysteemin sukkessiolla? Kuvaa metsäpalon jälkeistä sukkessiota. Vihje: Ks. tehtävän 6 kuvat ja LB 1 s. 49– 52. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

6. Metsänhoito Tarkastele oheista kuvaa ja diagrammia. Miksi ja miten metsänhoito pyrkii lyhentämään metsän ekologista sukkession molemmista päistä? BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

7. Metsälajit Suomen metsissä elää maamme uhanalaisista lajeista 38 prosenttia. Miksi näin suuri osuus uhanalaisista lajeista on metsälajeja? BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

8. Monen puulajin metsät Mieti biologisia syitä siihen, miksi metsänhoidossa on alettu suosia monen puulajin metsiä, kun aikaisemmin pyrittiin yhden puulajin metsiin? BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

9. Kestävä käyttö Toteutuuko kestävän käytön periaate suomalaisessa metsänhoidossa? BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 1: puulajit kuusi vaahtera kataja rauduskoivu pihlaja mänty tammi jalava haapa lehmus BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 2: Metsien kasvit puolukka kanerva mustikka käenkaali (ketunleipä) BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 3: Metsätyypit puolukka: kuiva kangasmetsä mustikka: tuore kangasmetsä kanerva: kuiva kangasmetsä käenkaali (ketunleipä): lehto BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 4: YO S-06 Kuvassa 86 A kuivaa karun kangasmetsän kalliorinnettä. Kuvassa 86 F rehevää Lounaissuomalaista tammi-pähkinälehtoa. (YOtehtävässä S-06 oli eri kuvat ja hieman eri biotoopit kuin tässä tehtävässä) BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 4: YO S-06 a) Ympäristötekijät: Valoa karussa kalliorinteen kangasmetsässä on aina runsaasti, tammipähkinälehdossa puiden lehteen tulon jälkeen niukasti kasvillisuuden alimmissa kerroksissa. Lämpötilojen vaihtelu suurempaa kalliorinteessä kuin tammipähkinälehdossa, jossa puusto ja pensaat tasaavat äärilämpötiloja Kosteusolot kalliorinteessä ovat äärevät, sade pääsee esteettä valumaan. Maaperä kuivuu nopeammin kuin tammi-pähkinälehdossa, missä monikerroksinen kasvillisuus pidättää paremmin vettä. Maaperän orgaaninen kerros (multa, lahopuut) on tammi-pähkinälehdossa paksumpi kuin kalliorinteessä, jossa kalliopinnalla on ohut, hitaasti hajoava karikekerros. Lähes olematon maaperä on kalliorinteessä myös happamampaa kuin tammi-pähkinälehdossa, jossa ravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla kuin kalliorinteessä. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 4: YO S-06 Kasvillisuus: Tammi-pähkinälehdossa on kasvillisuus monikerroksista, kalliorinteestä kasvillisuuskerroksia vähemmän. Kalliorinteestä puuttuu puu- ja pensaskerrokset, kenttäkerroksessa ruohoja ja heiniä on vähän, tammipähkinälehdossa nämä kerrokset ovat monilajisempia ja yhtenäisempiä (keväällä valkovuokon hallitsema). Kalliorinteessä jäkälät ja sammalet (pohjakerros) ovat runsaita, lehdossa sammalten ja jäkälien osuus on vähäisempi. Kalliorinteen kasveilla on haihtumista vähentäviä rakenteita, tammipähkinälehdossa kasveilla taas valon saantia tehostavia rakenteita. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 4: YO S-06 b) Biologinen monimuotoisuus: Biologinen monimuotoisuus ilmenee tammi-pähkinälehdossa kalliorinnettä suurempana määränä mikroympäristöjä, esimerkiksi lahopuut, ja siksi siinä on lajeille tarjolla runsaammin erilaisia ekolokeroita kuin kalliorinteessä. Tästä johtuen kasvien ja eläinten (esim. hyönteiset, linnut, maaperäeliöstö, sienet) lajimäärä, joka on tammi-pähkinälehdossa suurempi kuin kalliorinteessä. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 5: YO K-02 Sukkession määritelmä • Ekosysteemin sukkessio on eliöyhteisöjen ajallista muuttumista tietyllä paikalla. • Sukkessio voi alkaa tyhjästä esimerkiksi merestä nousevalla maalla tai mannerjäätikön alta paljastuvalla alueella (primaarinen sukkessio). Sukkessio voi myös uusiutua vanhan eliöyhteisön kohdatessa jonkun katastrofin kuten metsäpalon tai paljaaksi hakkuun (sekundaarinen sukkessio). • Toisiaan seuraavien eliöyhteisöjen ajallinen sarja jollakin alueella päättyy aina ko. alueen maaperästä ja ilmastosta riippuvaan tyypilliseen kliimaks eli pääte-eliöyhteisöön. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 5: YO K-02 Metsäpaloalueen sekundäärinen sukkessiokehitys: • kun metsäpalo tuhoaa ekosysteemin, eliöistä tyhjentyneelle alueelle saapuu pioneerikasveja, jotka leviävät tehokkaasti ja runsastuvat nopeasti. Tällaisia ovat monet yksivuotiset ruohokasvit, jotka kuitenkin häviävät kilpailussa melko nopeasti monivuotisille kookkaammille ruohoille ja heinille esimerkiksi maitohorsmalle, vadelmalle ja metsälauhalle. Pioneerikasvien mukana paikalle saapuu pioneerieläimiä kuten myyrät, kivitasku, sinisiivet, hopeatäplät ja monet muut hyönteiset. pioneerieliöiden vaikutuksesta ympäristöolot alkavat muuttua (valoisuus, kosteus, ravinteisuus) ja alueelle siirtyy lajeja, jotka menestyvät uusissa olosuhteissa ja syrjäyttävät pioneerilajit. • ruohoja heinäkasvien jälkeen paikalle alkavat ilmestyä aluksi lehtipuut (pajut, lepät, koivut), joiden alla myös havupuut (etenkin kuusi) alkavat kasvaa. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 5: YO K-02 • biodiversiteetti on suurimmillaan sekametsävaiheessa, jolloin eläimistä voisi mainita jänikset ja hirvet sekä linnuista pajulinnut, peipot ja punakylki- ja räkättirastaat. loppuvaihe (kliimaksi) on vakaa tila, jonka ominaisuudet ovat seurausta paikan fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista, lämpötilasta, kosteudesta (siis ilmastosta) ja maaperän ravinteisuudesta. • kliimaksivaiheessa alueelle on asettunut myös pitkäikäisiä, hitaasti lisääntyviä ja leviäviä lajeja. Esimerkiksi käävät, metso, kanahaukka ja kolopesijöistä pöllöt ja näädät. • metsän sukkessio metsäpalosta tyypilliseksi kliimaksivaiheen ikikuusikoksi tai kilpikaarnamänniköksi kestää eteläisimmässäkin Suomessa satoja vuosia. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 6: Metsänhoito • Istutuksella, kylvöllä ja taimikon perkauksella saadaan uudistusalalle heti toivottu puulaji. Taimien ja metsän kasvuvaiheen lajien välinen kilpailu (esim. heinikko) ja sisäinen kilpailu (taimikon harvennus) vähenee. Tämän ansiosta valitut puut kasvavat nopeammin ja tasakokoisina. Nettotuotanto kuvastaa biomassan eli myös puuaineksen tuottoa. • Uudistushakkuu tehdään puiden lopettaessa tehokkaan kasvun noin 80 100 vuoden ikäisenä, ennen luonnollisen sukkession päätevaihetta eli kliimaksia (n. 200 v. ) jotta metsästä saadaan enemmän ja tehokkaammin raaka-ainetta puunjalostusteollisuudelle. • sukkession loppupäässä kasvu eli nettotuotanto hidastuu ja vähenee sekä puun laatu huononee (lahovikoja). BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 7: Metsälajit • Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, joten metsät ovat hallinneet Suomen maisemaa ennen ihmisen asutusta. • Metsiemme ikärakenne on vinoutunut varsinkin Suomen eteläosissa, jossa kaikki vanhojen havumetsien lajit kärsivät elinympäristöjen tuhoamisesta. • Lehtometsät on raivattu pääosin viljelykseen. Jäljelle jääneissä lehtorippeissä elää siten monia uhanalaisia lajeja. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 8: Monen puulajin metsät • Metsätuhot vähenevät jos metsän ravintoverkot monipuolisia esimerkiksi, – lehtipuiden lehtikarike vähentää maaperän happamuutta – jos runsaasti petoja ja loisia niin hyönteis- ja myyrätuhot pysyvät kurissa • Maiseman monipuolisuus lisää luontoelämyksiä. • Luonnon monikäyttö esimerkiksi marjat, sienet, retkeily BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

VASTAUS 9: Kestävä käyttö Vastauksessa tulee selvittää lyhyesti mitä on metsänhoito sekä metsänhoidon kestävän käytön periaatetta. Metsänhoidon tarkoituksena on lisätä puun tuotantoa sekä kehittää sen laatua ja kasvunopeutta. Keinoina ovat mm. istutus (kylvö), taimikon hoito, harvennus- uudistus- ja muut hakkuut sekä mm. metsäojitus ja maanmuokkaus. Metsänhoitdon keinoja ja lopputuloksia kannattaa pohdiskella ekologisen (mm. biodiversiteetti), taloudellisen (mm. luonnonvaran käyttö), sosiaalisen (mm. eri väestöryhmien metsätarpeet) ja kulttuurisen (mm. sopusointu paikallisten kulttuurien kanssa) kestävän käytön pohjalta. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

Kuvat BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava

BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 10. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Otava