Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys Suomen Perinatologinen Seura 17 4

Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys Suomen Perinatologinen Seura 17. 4. 2015 Jari Sinkkonen, LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry ja Turun yliopisto

Vastasyntynyt vauva �Kuulee hyvin; kuuloaisti toimii jo kohdussa �Näkee lähelle hyvin, kauas huonosti �Haistaa ja maistaa; erottaa jo muutaman päivän iässä oman äidin maidon vieraan äidin maidosta �On alusta asti aktiivisesti suuntautunut toisiin ihmisiin �Rakentaa strategioita, jotka suojaavat vaaroilta �Vauvan kokemat vaarat: yksin jääminen; pimeä; äkilliset, kovat äänet

Vastasyntyneen keskushermosto �Vastasyntyneen vauvan aivot painavat alle puoli kiloa �Vuoden ikäisen lapsen aivot painavat jo kilon �Keskushermosto kehittyy huimaavaa vauhtia: synapseja syntyy ja häviää tuhansia sekunnissa �Riittävän hyvä vuorovaikutus on keskushermoston häiriöttömän kehityksen edellytys � 6 -12 kuukauden välillä prefrontaalisen cortexin alueella synapsien muodostuminen on voimakkaimmillaan �Po. alue on tärkeä ns. omantoiminnan ohjauksen ja itsesäätelyn kannalta

Orbitofrontaalinen cortex

Millaista on riittävän hyvä vuorovaikutus? �Sensitiivistä lapselta tuleville viesteille �Tukee lasta löytämään sopivan arjen rytmin: uni/valve; nälkä/kylläisyys jne. �Tasoittaa normaalielämään kuuluvia stressihuippuja kyllin nopeasti �Heijastaa lapseen päin myönteisiä – jopa hurmaantuneita – tunnelmia �Virittäytyy lapsen tarpeisiin

Oman ja vauvan käyttäytymisen ”ymmärtämisestä” �Kun vanhemmat tunnistavat vauvan tunteet, tarpeet ja toiveet ja ovat samalla tietoisia omista tunteistaan, vauva/lapsi oppii pienissä, arkisissa vuorovaikutustapahtumissa tunnistamaan omia tunteitaan ja tavoitteitaan ja välittämään toisista ihmisistä ja heidän tunteistaan �Hoivaaja sijoittaa intentioita ja tunteita itseensä ja vauvaan (”pentu kiukuttelee vain ärsyttääkseen minua” vs. ”vauva takertuu minuun, koska ei haluaisi joutua minusta eroon”)

Kiintymyssuhde on adaptiivinen • Lapsen luoma kiintymysmalli tai –strategia (IWM; • • Internal Working Model) on hänen näkökulmastaan paras ja mielekkäin tapa saada hoivaajalta maksimaalinen määrä huomiota ja välttää hylätyksi tulemista Kyseessä on sisäistetty psyykkinen rakenne, joka muokkaa ja suodattaa informaatiota Se toimintamalli, joka on ollut varhaisissa, mahdollisesti ankeissa tai puutteellisissa kasvuoloissa toimiva, ei aina olekaan sitä enää uudessa ympäristössä syntyy konflikteja ja ongelmia

Turvallinen kiintymyssuhde �Lapsi elää loogisessa, ennakoitavassa maailmassa �Asiat selitetään ja perustellaan, ollaan rehellisiä �Voimakkaat tunteet – myös kielteiset – lähentävät lasta hoivaajaan �Lapsi oppii käyttämään vuorovaikutuksessa sekä älyä että tunnetta

Välttelevä kiintymyssuhde �Lapsi oppii estämään kielteisten tunteiden ilmaisemista �Asiallinen, rationaalinen, ”reipas” �”Mitä minun olisi tehtävä, että sinä olisit minuun tyytyväinen? ” �Tarve miellyttää; omat tunteet ja tarpeet taka-alalla �Lievänä normatiivinen, ”suomalainen”

Ristiriitainen kiintymyssuhde �Hoivaaja on epäjohdonmukainen ja vaikeasti ennakoitava �Lapsi elää arvaamattomassa maailmassa, jonka vaaroja vastaan hänellä ei ole suojautumiskeinoja �Lapsi käyttäytyy provokatiivisesti, tunnepitoisesti ja manipulatiivisesti koska kokee, ettei pysy aikuisen mielessä �Vihamielis-riippuvaisia suhteita

”Organisoitumaton” kiintymyssuhde �Hoivaaja on ollut joko pelokas tai pelottava �Enempää välttelevä kuin ristiriitainenkaan k-suhde ei ole tuottanut turvallisuutta �Voi näyttää ulospäin yllättävän normaalilta; kuitenkin hetkittäin outoa käytöstä, irvistyksiä, pään hakkaamista, jähmettymistä tms. �Lapsi on kokenut toistuvia traumoja ja menetyksiä joiden käsittelyyn ei ole saanut apua �Vanhemmalla usein käsittelemättä jääneitä traumoja, jotka ovat mielen sisällä eräänlaisina vierasesineinä �Vanhemman kyky mentalisoida on alentunut

Teiniäidin haasteet I �Otettava huomioon, että nuorten äitien joukko on yhtä heterogeeninen kuin mikä ihmisryhmä tahansa �Älykkyys, kognitiiviset valmiudet ja sopeutumiskyky ovat avainasemassa ”riittävän hyväksi äidiksi” tulemisessa �Hyvin nuoren äidin koulutus ja työkokemus ovat usein vähäisiä heikko tulotaso �Verkostot ovat usein hataria: lapsen isä voi olla yhtä nuori ja kypsymätön, tai hän ei ole lainkaan mukana kuvioissa �Suhteet omiin vanhempiin voivat olla huonot jne.

Teiniäidin haasteet II �Teiniäitien ruumiinkuva voi olla vasta muodostumassa ja ihanteena on laihuus vaikeus sietää raskauden ja synnytyksen mukanaan tuomia muutoksia �Meneillään on itsenäistyminen omista vanhemmista; nyt vauva sitoo ennenaikaisesti riippuvuuteen �Nuoren äidin voi olla vaikea sietää vauvan tarvitsevuutta reaktiot vauvan signaaleihin voivat olla vaihtelevia ja impulsiivisia �Teiniäitiyteen voi liittyä korostunut tarve irrotella ja pitää hauskaa, elää elämättä jäänyttä nuoruusikää

Teiniäitiys ja vuorovaikutuksen riskit �Hyvin nuorilla äideillä on muita useammin depressiota �Riski lapsen organisoitumattoman kiintymyssuhteen syntymiselle on tutkimusten mukaan huomattavan suuri �Syynä tähän ovat mm. äidin depressiivisyys, ailahtelevuus, ajoittainen ärtyvyys ja jopa vihamielisyys, pitkäjännitteisyyden puute, vaikeus pitää lapsi mielessä �Äiti ei pysty auttamaan lasta tunteiden säätelemisessä lapsi on kroonisesti valppaana ja stressitilassa

Miten tukea nuorta äitiä? �Ensiksi: KAIKKI teiniäidit eivät kuulu riskiryhmiin vaan jokainen äiti-vauva – pari on yksilöllinen �On kartoitettava äidin psyykkinen tila, mahdollinen depressio ja sen hoidon tarve �Millaiset ovat arjen olosuhteet? Onko isä mukana perheen elämässä vai ei? Muut tukiverkostot? �Jos verkostot (esim. isovanhemmat) ovat heikkoja, tarvitaan perhetyötä �Tukena voi olla videoavusteinen työskentely, jonka tavoitteena on parantaa äidin valmiuksia eläytyä lapsen tarpeisiin (mentalisaatio)

Varttunut äiti �Mitkä ovat äidin motiivit saada lapsi? Biologisen kellon kilinä? Yksinäisyys? Onnellinen (tai onneton) sattuma? �Lapsi, joka syntyy pitkän lapsettomuuden ja ehkä monien hoitojen jälkeen, voi muodostua elämän keskipisteeksi vaikeus asettaa rajoja, ylisuojeleminen, liian tiivis äidin ja lapsen välinen suhde �Äiti voi olla väsynyt ja kyvytön vastaamaan esim. energisen pikkupojan tarpeisiin

Lopuksi �On runsaasti erilaisia verrattain yksinkertaisia videointi- ja observointimenetelmiä, joiden avulla vuorovaikutusta voidaan arvioida (esim. Care Index) �Parhaassa tapauksessa ongelmallinen, torjuva, vihamielinen tai avuton kontakti havaitaan jo synnytyssairaalassa �Neuvoloiden terveydenhoitajien ja lääkärien osaamista tulisi parantaa �Tuore äitiys on erittäin otollinen intervention ajankohta: ”less is more” – muutama kotikäynti voi olla merkitykseltään käänteentekevä