Helsingin olympialaiset 1952 Vuoden 1940 olympialaiset Suomeen Kansainvlinen

Helsingin olympialaiset 1952

Vuoden 1940 olympialaiset Suomeen • Kansainvälinen olympiakomitea tarjosi vuoden 1940 olympialaisia Suomelle 18. heinäkuuta 1938, Japanin luovuttua kisaisännyydestä. • Kun kisaisännyys oli saatu, Suomessa alettiin nopeasti valmistautua tuleviin olympialaisiin. • Olympialaisten valmisteluista vastasi 20. maaliskuuta 1938 perustettu XII Olympia Helsinki r. y.

Olympialaisten peruuntuminen • Talvisodan ajaksi olympialaisten valmistelut jouduttiin keskeyttämään. • Talvisota loppui 13. 3. 1940 ja kilpailu- ja majoituspaikat olivat säilyneet lähes vaurioitta sodasta. --> Suomalaiset uskoivat että olympialaiset saataisiin järjestettyä. • Olympialaisten järjestämisestä luovuttiin lopullisesti 20. huhtikuuta 1940 järjestelytoimikunnan ja Suomen Olympialaisten komitean kokouksessa.

Vuoden 1952 olympialaiset Helsinkiin • Vuonna 1947 Helsinki valittiin vuoden 1952 olympialaisten isäntäkaupungiksi. • Olympiakisojen järjestelytoimikunta perustettiin 8. syyskuuta 1947.

Valmistelut • Suomessa alettiin kunnostaa sodan aikana vaurioituneita kilpailupaikkoja. • Muun muassa Olympiastadionia, uimastadionia ja Töölön Pallokenttää kunnostettiin. • Helsinkiin rakennettiin olympiaurheilijoiden majoittamista varten Kisakylä, Otaniemen kisakylä itäblokin urheilijoille ja Meilahteen naisten kisakylä.

Avajaiset • Helsingin olympialaisten avajaiset pidettiin 19. heinäkuuta 1952 Helsingin olympiastadionilla. • Avajaismarssin jälkeen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Erik von Frenckell lausui avajaissanat suomeksi, englanniksi, ranskaksi ja ruotsiksi. • Avajaissanojen jälkeen Suomen tasavallan presidentti J. K. Paasikivi piti avajaispuheen. • Presidentin puheen jälkeen olympialippu nostettiin salkoon.

• Olympiatulen Olympiastadionille toi Paavo Nurmi, joka sytytti tulen stadionin soihtumaljaan. • Hannes Kolehmainen sytytti tulen Olympiastadionin tornin huipulle. • Olympiatulen sytyttämisen jälkeen arkkipiispa Ilmari Salomies piti olympiarukouksen, jonka jälkeen Heikki Savolainen vannoi virallisen olympiavalan. • Olympiavalan jälkeen laulettiin Maammelaulu, jonka jälkeen joukkueet marssivat ulos kentältä.

Kisatapahtumat • Kisoihin osallistui yhteensä 4 925 urheilijaa 69 eri maasta. • Olympialaisten suurin sankari oli Tšekkoslovakian Emil Zátopek, joka voitti kolme juoksukultaa, hän voitti kultaa 5 000 ja 10 000 metrin juoksuista sekä maratonista. • Eniten mitaleita saavutti Yhdysvallat (40 kultaa, 19 hopeaa, 17 pronssia). • Suomen tulos oli 22 mitalia, joista 6 oli kultaa, 3 hopeaa ja 13 pronssia. • Sylvi Saimo oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka sai kultamitalin siihen asti pidetyistä kesäolympialaisista, hän voitti kultaa 500 metrin kajakkiyksikössä.

Päättäjäiset • Helsingin olympialaisten päättäjäiset pidettiin 3. elokuuta 1952. • Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) puheenjohtaja Johannes Sigfrid Edström lausua jäähyväissanat ranskaksi ja englanniksi. • Hän lausui puheessaan, että olympialaiset olivat erittäin hyvin järjestetyt, ja että olympialaisten historiassa näistä olympialaisista tullaan käyttämään sanontaa ”ne hyvin järjestetyt kisat”. • Edströmin puheen jälkeen soitettiin olympiafanfaari, jonka aikana olympiatuli sammutettiin.

• Kun olympiatuli oli sammunut, olympialippu laskettiin tangosta olympiahymnin soidessa, jonka jälkeen lippu kuljetettiin ulos stadionilta. Ulosmarssia säesti Sibeliuksen Ateenalaisten laulu. • Juhlan päätti Maamme-laulu ja tulostaululle ilmestyi urheiluaatteen kolme keskeisintä sanaa: citius, altius, fortius ( =nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin)

Vaikutukset • Olympialaisia voidaan pitää jopa symbolisena päätöksenä sodanjälkeisille vuosille Suomessa. • Suomalaisten itseluottamus kasvoi, kun he yhdessä saivat järjestettyä onnistuneet olympialaiset. • Olympialaiset kehittivät Helsingin infrastruktuuria, kun Helsinkiin rakennettiin muun muassa uusi lentoasema, Olympialaituri, uutta asfalttia tiehen ja kaupungin ensimmäiset liikennevalot. • Helsinkiin perustettiin olympialaisia varten ravintoloita ja viihdykkeitä, kuten Linnanmäen huvipisto.

Viimeiset oikeat olympialaiset • Suomessa Helsingin olympialaisia on kutsuttu viimeisiksi oikeiksi olympialaisiksi. • Tämä korostaa kisojen luonnetta viimeisinä oikean olympiahengen kisoina, urheilullisena ja ei-kaupallisena tapahtumana. • Lause on kuitenkin keksitty Suomessa, eikä sitä käytetä muualla maailmassa.