Hyvinvointivaltion instituutiot Vierailuluentosarja syksyll 2015 Helsingin yliopisto yhteiskuntapolitiikan
- Slides: 35
Hyvinvointivaltion instituutiot Vierailuluentosarja syksyllä 2015 Helsingin yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos Avausluento 28. 10. 2015 Dos. Jussi Simpura
Hyvinvointivaltion instituutiot: Kurssin tarkoitus Hyvinvointivaltion rakentaminen on tuottanut suuren joukon vakiintuneita eli institutionalisoituneita käytäntöjä (toimintatapoja, pelisääntöjä). Monet näistä käytännöistä ovat edenneet hyvinvointivaltiollisiksi organisaatioiksi asti – monesti näitä organisaatioitakin kutsutaan instituutioiksi. Myös ne toimivat yleisten ja omien alueidensa erityisten käytäntöjen varassa sekä omassa ulkoisessa toiminnassaan että organisaatioiden välisessä ja sisäisessä toiminnassa Institutionalisoituneet käytännöt voivat olla sekä julkilausuttuja että kirjoittamattomia Institutionalisoituneet käytännöt luovat niin sanottua polkuriippuvuutta, jossa kerran vakiintuneet toimintatavat ovat sitkeähenkisiä ja määrittävät mahdollisia muutossuuntia (ja sulkevat pois joitakin muita). KURSSI OPASTAA OPISKELIJOITA KYSYMÄÄN, MIKÄ MERKITYS NÄILLÄ INSTITUUTIOILLA ON HYVINVOINTIVALTIOLLISISSA TOIMINNOISSA TÄNÄÄN Ajankohtaista: Suomen nykyisen hallituksen (2015) pyrkimykset saada aikaan muutoksia eräissä instituutioissa (työmarkkinat, SOTE, alue- ja kuntahallinto…)
Hyvinvointivaltion instituutiot: kurssin ohjelma syksyllä 2015 28. 10. Avausluento ja kurssin käytännön toteutus (ryhmätyöt, esseet, tentti) (Jussi Simpura) 4. 11. Sosiaalipolitiikan päätöksenteon ja vaikuttamisen instituutiot (Jouko Kajanoja) 11. Muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen institutionaalisissa järjestelmissä (Pirkko-Liisa Rauhala) 18. 11. Työmarkkinoiden instituutiot (Seija Ilmakunnas) 25. 11. HVV: n ja sosiaalipolitiikan tieto- ja muisti-instituutiot ja tiedonkäyttö (Jussi Simpura) 2. 12. Eläketurvan instituutiot (Mikko Kautto) *** 5. 12. 9. 12. Ryhmätöiden yhteenvedon ja esseiden palautus JS: lle Hyvinvointivaltiolliset suojelu- ja valvontainstituutiot ja kurssin lopputoimet sekä PIENI TENTTI (Jussi Simpura)
Hyvinvointivaltion instituutiot –kurssi syksyllä 2014: yksittäisen luentokerran rakenne Ensimmäinen puolikas: ”LUENTOTUNTI” Noin yhden luentotunnin mittainen luento ohjelmaan merkitystä aiheesta Toinen puolikas: ”RYHMÄTYÖTUNTI” Kunkin kerran luennoitsija ja kurssin koordinaattori mukana tässä osassa Tarkastellaan tämän luentokerran aiheena olleita instituutioita jonkin aihealueen (sosiaalipolitiikkalohkon) näkökulmasta. Kunkin aihealueen ympärillä on koko kurssin ajan samana pysyvä 3 -5 hengen työryhmä Aihealueita eli ryhmätyön aiheita ovat esimerkiksi vanhuspalvelut, maahanmuuttajat, mielenterveystyö, lastensuojelu, toimeentuloturva, vammaispalvelut, asuntopolitiikka ja päivähoito. Muitakin aiheita voi vielä esittää ensimmäisellä luentokerralla. Ryhmätyötunti toteutetaan ryhmissä yhteisenä internethakuna, jossa kulloinenkin luennoitsija ja koordinaattori ovat apuna.
Mitä ovat instituutiot? Kaikkea muuta kuin itsestään selvä kysymys Arkipuheessa instituutioilla tarkoitetaan usein ”laitoksia” tai ”organisaatioita” tai ”vakiintuneita vaikutusasemia sisältäviä toimintoja”. Jopa yksittäinen henkilö voi olla ”instituutio” Wikipediasta <sisennykset JS>: Instituutiot ovat sosiaalisen järjestyksen ja yhteistyön rakenteita ja mekanismeja jotka ohjaavat kahden tai useamman yksilön käyttäytymistä ”Termiä ’instituutio’ käytetään usein kuvaamaan yhteiskunnalle tärkeitä ja vakiintuneita tapoja ja käyttäytymismalleja mutta myös nimenomaisia hallituksen ja julkisen vallan organisaatioita” TÄLLÄ KURSSILLA käsitellään sekä ”nimenomaisia organisaatioita” että ”vakiintuneita käyttäytymismalleja”
Makrotason instituutionäkökulmia historialliseen kehitykseen Fukuyama, Francis: The Origins of Political Order. From Prehuman times to French Revolution (2011) Political Order and Political Decay. From the Industrial Revolution to the Globalisation of Democracy (2014) Acemoglu, Daron & Robinson, James A. : Why Nations fail? The Origins of Power, Prosperity and Politics (2012)
Fukuyaman ja Acemoglu & Robinsonin instituutiomuotoiluja, osa 1 Fukuyama (2014, 48): Acemoglu & Robinson (2012, 73): [Huntington] was right that instability reflects lack of institutions. This is true almost by definition, since institutions are rules that organize behavior. Countries differ in their economic succes because of their different isntitutions, the rules how economy works, and the incentives that motivate people. (Huntington, Samuel (1968): Political Order in Changing Societies) (A & R käsittelevät rinnakkain ja toisiinsa vaikuttavina talouden ja politiikan instituutioita)
Fukuyaman ja Acemoglu & Robinsonin instituutiomuotoiluja, osa 2 (ydintä) Fukuyama: Acemoglu & Robinson: Kolme peruspilaria (instituutioiden perussettiä): Erottelu inklusiivisiin ja ekstraktiivisiin instituutioihin & poliittisten ja taloudellisten instituutioiden rinnakkainen vuorovaikutus Toimintakykyinen valtio (competetent state) Vahva oikeusvaltioperiaate (strong rule of law) Inklusiivisten instituutioiden ”hyvä kehä” Poliittinen tilivelvollisuus (political accountability) Ekstraktiivisten instituutioiden ”noidankehä” Kun ”kehä” on kerran päässyt vakiintumaan, on sen murtuminen vaikeaa ja harvinaista
Fukuyaman suuri tulkinta: koko maailma matkalla ”Tanskaksi” Fukuyama (2014, 25 -26): ”Osan 1 (Fukuyama 2011) lopussa ehdotin, että nykyajan kehittyvät maat ja niitä auttamaan pyrkivä kansainvälinen yhteisö törmäävät kysymykseen, miten tulla Tanskaksi (getting to Denmark)” <”Tanska” on tässä idealisoitu mielikuva hyvin toimivasta yhteiskunnasta> ”Osa ongelmasta on siinä, ettemme ymmärrä, miten Tanskasta itsestään tuli Tanska, ja siksi emme käsitä poliittisen kehityksen monimutkaisuutta ja vaikeutta” ”Miten oikein kävi niin, että Tanskasta tuli sellaisten byrokratioiden hallitsema maa, joille on tunnusomaista tiukka alistuminen julkisille yhteisille tarkoituksille, tekninen asiantuntevuus, funktionaalinen työnjako ja asemiin eteneminen ansioituneisuuden pohjalta? ”
Bo Rothstein ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion instituutiopiirteet Rothstein, Bo (1994, kolmas painos 2008): Vad bör staten göra? Om välfärdsstatens moraliska och politiska logik. Stockholm: SNS Förlag. Kirjan yhdestä arvostelusta: ”Miten länsimainen hyvinvointivaltio on mahdollinen? Vastaus on sosiaalisten normien ja poliittisten instituutioiden yhteispelissä. … Poliittiset instituutiot muodostuvat kansalaisten välisessä dialogissa. Samalla instituutiot strukturoivat päätöksentekijätoimijoiden preferenssejä – myös intressipohjaisia. Siksi hyvinvointivaltion instituutiot syntyvät sekä normatiivisista että institutionaalisista preferensseistä. Myöhempää Rothsteinia (luottamus –tutkimuksen lisäksi): mm. tutkimusohjelma ”The Quality of Government Institute”, jossa selvitetään hyvin toimivan hallinnon edellytyksiä ja niitä tukevia toimia, kuten tarkastustoimintaa (julkisten instituutioiden ja organisaatioiden auditointi). Ruotsin historiallista kehitystä kuvaava artikkeli ”Getting to Sweden” (vrt Fukuyama & ”Getting to Denmark”) Vrt. auditoinnista Suomessa: Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV, aiempi pääjohtaja Tuomas Pöysti, joka nyt SOTE-toimeenpanovastaavana) jatkuvasti aktiivisempi rooli julkisten toimijoiden ja organisaatioiden arvioinnissa.
Vielä Fukuyaman instituutiokäsityksistä (filosofi Andrew Taggartin kokoamina) Fukuyaman instituutiokäsitys periytyy Samuel Huntingtonilta: institutions as stable, valued, recurring patterns of behavior” F. näkee instituutioiden syntyvän useimmiten tavalla, joka on kontingentti, yhteensattumien summa. Jotkin instituutioista selviävät pitkäikäisiksi ja leviävät laajalle, koska ne vastaavat joihinkin universaaleihin tarpeisiin. Mutta myös näissä selviytymistapauksissa on paljon yhteensattumien satoa. Instituutioiden on siis sopeuduttava Huntingtonin neljä ulottuvuutta instituutioiden kehittyneisyyden tarkasteluun (parin ensimmäinen on kehittyneempi): sopeutuvuus-jäykkyys; kompleksisuusyksinkertaisuus; autonomisuus-alisteisuus; koherenssi-epäyhtenäisyys. Fukyaman keskeinen instituutiokolmikko on valtio –oikeusvaltioperiaatetilivelvollisuus. Valtiossa on tärkeää toimivan ja tehokkaan hallinnon aikaansaaminen. Oikeusvaltioperiaatteen tulee levitä kaikkeen toimintaan. Ja demokratia on tilivelvollisuuden keskeinen instituutio <mutta vrt. Rothstein> F: n mukaan instituutiot ovat konservatiivisia muutoksen suhteen, mikä johtaa vaikeuksiin, kun instituutioiden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti (kuten nykyisin on asianlaita)
Helsinki Seminar for Governance and Institutions Interdisciplinary seminar organized under the project (2013 -2017) Tuorein seminaarikerta oli tänään 28. 10. 2015: Tuomas Ylä-Anttila: Cooptation of ENGOs or Treadmill of Production? Politics and Numbers: Good Governance and Policy instruments 1 Europe in Numbers: European Governance and Policy Instruments 2 Policy instruments and Global Governance: Concepts and Numbers Tutkii numeroiksi objektivointia ja sen poliittisia seuraamuksia Euroopassa ja globaalisti. Mm. maitten tai laitosten (yliopistot) paremmuusindeksit Vrt. tuleva luento: HVV: N muisti- ja tietoinstituutiot
Juho Saaren muotoiluja instituution käsitteelle sosiaalipolitiikassa Taustalla mm. Douglass C. North (1990): Institutions, Institutional Change and Economic Performance. Cambridge: Cambrige University Press Juho Saari (toim. )(2003): Instituutiot ja sosiaalipolitiikka. Johdatus institutionaalisen muutoksen tutkimukseen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Juho Saari (toim. )(2006): Suomen malli - murroksesta menetykseen? Helsinki: Yliopistopaino
”Uusinstitutionalismia” 10 vuoden takaa: Juho Saaren toimittaman kirjan sisällys Johdanto (Juho Saari) Uusinstitutionalismin jäljillä (Raija Julkunen) ”Saatanallinen mylly” – Karl Polanyi ja rakennemuutos 1990 -luvun Suomessa (Juho Saari) Suunnanmuutosta lukemassa (Raija Julkunen) Instituutiot ja ajoitus – lainsäädäntötavan vaikutus sosiaalivakuutuksen ajoitukseen (Olli Kangas) Kuntien taloudelliset erot ja valtion apu – antaako julkisen valinnan teoria vastauksia (Lasse Oulasvirta) Terveydenhuoltojärjestelmän muutos ja muuttumattomuus (Juhani Lehto) Instituutioiden muotoilun politiikka – esimerkkinä sosiaaliturvan uudistusehdotus (Juho Saari) Velkaongelmien järjestelyn uudet pelisäännöt (Vesa Muttilainen) Eurooppalainen hallintatapa ja sosiaalipolitiikka (Juho Saari)
Juho Saaren johdantotekstiä (2003) instituutioista ja uusinstitutionalisteista ”Välittävänä tekijänä <sosiaalipolitiikan, JSsr> rakenteiden ja tulosten välillä ovat instituutiot ja organisaatiot (ja kotitaloudet), jotka vaikuttavat ja joiden välinen vuorovaikutus vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka rakenteelliset (sopeutumis)paineet välittyvät sosiaalipoliittisiksi tuotoksiksi” ”Historia ehdollistavalla vaikutuksella ja poliittisilla valinnoilla on merkitystä sosiaalipolitiikan tulevaisuudelle” ”Usein muutospaineita luovien rakenteiden ja yhteiskunnallisten tuotosten väliin sijoittuvilla, organisaatioiden ja instituutioiden välisillä mekanismeilla on jopa ratkaiseva asema muutosta selittävänä tekijänä” ”Uusinstitutionalistit analysoivat näiden mekanismien muodostamaa ’mustaa laatikkoa’, siihen vaikuttavia tekijöitä ja sen yhteiskunnallisia seurauksia HUOMAA kirjoittamishetken konteksti: Toipuminen 1990 -luvun lamasta oli takana, huumaava Nokia-nousukausi, ei aavistusta tulevasta talouskriisistä
Juho Saari edelleen: instituutiot toimijoiden pelisääntöinä sekä rationaalinen valinta ”Instituutiot ovat yhteiskunnan pelisääntöjä …” ”Instituutiot muuttuvat organisaatioiden ja kotitalouksien tekemien valintojen ja päätösten seurauksena” ”… ja organisaatiot (ja kotitaloudet) pelaajia, jotka pyrkivä selviytymään joko muuttamalla pelin sääntöjä tai maksimoimalla resurssinsa olemassa olevien instituutioiden puitteissa” ”Toisaalta instituutiot vaikuttavat siihen, kuinka organisaatiot ja kotitaloudet valitsevat eri tavoitteiden välillä” HUOM: ”Organisaatioita” ovat julkisen vallan organisaatiot, yritykset, järjestöt jne. HUOM: erityiskysymyksenä polkuriippuvuus: ”Sosiaalipolitiikan tutkimuksessa polkuriippuvuus on … yhdistetty vakauteen ja ennustettavuuteen”. ”Oma käsitykseni on, että rationaalinen valinta on hyvä työhypoteesi, mutta tukeutuminen ’hyperrationaalisiin’ oletuksiin johtaa yleensä ongelmiin ja huonosti perusteltavissa oleviin johtopäätöksiin” ”… rationaalisuuden problematiikka”
Raija Julkusen ”eräänlainen uusinstitutionalismin alkeiskurssi” otsikkoina UUSINSTITUTIONALISMIN JÄLJILLÄ Jotakin uutta, jotakin vanhaa? Instituutioiden ehdollista voima Karsintojen vastarinta Instituutioidenzombimaailma… Polkuriippuvuus … vai syvälle uponneet instituutiot Universalismi ruokkii sosiaalipolitiikan laajentumista Ehdolliset polut Uusinstitutionalismin kolme versiota Rationaalinen valinta Organisaatioteoria ja rationaalisuuden rajat Historiallinen institutionalismi 2000 -luvun teoriaa? Troijan hevonen? Segmentoitua rationaalisuutta Institutionaaliset ja muut toimijat
Raija Julkusen alkeiskurssin lopetuskappale kahden laman välissä Raija Julkunen (2003): Uusinstitutionalismin jäljillä, s. 40: ”Kypsän tai jälkiekspansiivisen hyvinvointivaltion oloissa, kun politiikkaa tehdään marginaaleilla, luodut institutionaaliset puitteet , kuten <sisennys JS> julkisen talouden oma rakenne valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen suhteet budjettikäytännöt valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden suhteet sekä sosiaaliturvan hallinto ovat yhä keskeisempiä toimintapuitteita. ” VERTAA tämän hetken (2015) talouskriisi, SOTE-uudistus, aiempien ministerien muistelmat
Antti Gronowin gradun (!) (2004) institutionalismi -jaotteluja Regulatiivinen institutionalismi: Normatiivinen institutionalismi: ”Instituutiot ovat yhteisön jäseniä sitovia normeja” Kulttuuris-kognitiivinen institutionalismi: ”Instituutiot ovat yksilön toimintaa rajoittavia tekijöitä” ”Instituutiot ovat kulttuuris-kognitiivisiä merkityskehyksiä, jotka ovat toimijoille itsestäänselvyyksiä” ”Laajin määritelmä löytyy taloustieteen vanhasta institutionalismisa (Veblen), jossa instituutiot pohjaavat ennen kaikkea habituaaliseen toimintaan” Vrt. myöhemmin Antti Gronowin väitöskirja (2011)
Onko instituutioista kiinnostunut sosiaalitiede hengissä vielä 2010 -luvulla? Juho Saari 2011 ja diskursiivinen institutionalismi Antti Gronow 2011 ja habituaalinen instituutioteoria Ihmisten ja organisaatioiden intressit muotoutuvat (osin) politiikkaprosessien osana, jolloin niiden muodostumiseen voidaan vaikuttaa erilaisten diskursiivisten toimintamallien avulla (mm. ”kehystäminen”, ”framing”) . . Sosiaalisesti tavanmukaistunut (habitual) toiminta on omiaan tuottamaan ja ylläpitämään yhteiskuntarakenteita. Tässä teoriassa esimerkiksi säännöt tai tiedolliset diskurssit saavat merkityksensä osana tavanmukaistuneita toimintaprosesseja. Risto Heiskala & Marita Husso 2013 ja institutionaalinen modernisaatio Institutionaalisesti tarkastellen modernisaatiomurroksella tarkoitetaan sellaisen yhteiskunnan syntymistä, jossa talous ja valtiollinen valta eriytyvät muusta yhteiskunnasta suhteellisen omalakisesti toimiviksi talousjärjestelmäksi ja hallintojärjestelmäksi (Habermas 1981)
Entä instituutioista kiinnostunut taloustiede ja hallintotiede? Esimerkkiotsikkoja (edellä jo mainittu Douglass C. North) Ostrom, Elinor (1990): Governing the Commons. The Evolution of Institutions for Collective Action. Cambridge: Cambridge Unviersity Press Toinen taloustieteen Nobel- palkituista 2009 ”Theory of Common Pool Resource Appropriations” Honkapohja, Seppo (2004): Mietteitä instituutioiden merkityksestä kansantalouden menestystekijänä. Juhlakirjassa Pekka Hallbergin 60 vuotispäivän kunniaksi Johansson, Jan-Erik; Lassila, Jukka; Niemelä, Heikki (toim. )(2011): Eläkevalta Suomessa. Helsinki: Taloustieto & ETLA Rothstein, Bo (2014): Human Well-Being and the Lost Relevance of Political Science. Max Weber Lecture 38. <demokratia ei takaa hv: a>
Mitä on ”institutionaalinen taloustiede” Suomessa toimii Institutionaalisen taloustieteen verkosto (kotipaikkana Aboa Centre for Economics / Martti Vihanto). Sen sivuilta: ”Psykologiset tekijät, historiallinen kehitys ja yhteiskunnan sosiaalinen pääoma jäävät <standarditaloustieteessä, JS>) usein takaalalle. Standarditaloustieteen ulkopuolella oleville oppisuunnille on monissa tapauksissa ominaista oikeusjärjestelmän, tapojen ja tottumusten, moraalin, liike-elämän käytänteiden ja muiden instituutioiden korostaminen”
Esimerkki historiantutkimuksesta, kohteena (sosiaali)politiikan instituutiot Yliaska, Ville (2014): Tehokkuuden toiveuni. Uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970 -luvulta 1990 -luvulle. Helsinki: Into (väitöskirja, HY, historia) Uusi julkisjohtaminen = New Public Management, NPM Lehdistötiedotteesta 16. 10. 2014: ”Tutkimus … seuraa uuden julkisjohtamisen hidasta vyöryttämistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Erityisen aktiivisena toimivat suomalaiset elinkeinoelämän järjestöt, jotka vaativat julkisen sektorin pienentämistä ja palveluiden yksityistämistä <1970 luvun, JS> talouslaman voittamiseksi. Tavoitteena oli keskittää valtaa valtiovarainministeriöön ja siirtää julkisia varoja hyvinvointipalveluista yksityisten yritysten tukemiseen. Olisiko tässäkin kysymys institutionaalisen kentän sinnikkäästä uudelleenmäärittely-yrityksestä?
Mitä siis ovat instituutiot ja erityisesti hyvinvointivaltion instituutiot … Olli Kangas (2000) kuvaa uusinstitutionalismin perusajatusta artikkelissa ”Muurahaiset ja heinäsirkka. Australialaisten ja suomalaisten mielipiteet oikeudenmukaisista sosiaalieduista”. Yhteiskuntapolitiikka 65(2000): 5, 406421: ”Vaikka instituutiot ovat inhimillisen toiminnan tulosta, ne ehdollistavat käyttäytymistä ja muodostavat sen toiminnallisen ja tulkinnallisen kehyksen, jossa ihmiset toimivat ja elämäänsä hahmottavat” Muistetaan myös instituution Wikipedia –määritelmää: Instituutioilla tarkoitetaan yhteiskunnalle tärkeitä ja vakiintuneita tapoja ja käyttäytymismalleja mutta myös nimenomaisia hallituksen ja julkisen vallan organisaatioita” (Wikipedia –määrittelyn johdannossa viitattiin yksilöiden toimintaa määrittäviin kehyksiin; mutta kehykset vaikuttavat myös kollektiivisten toimijoiden ja organisaatioiden (ml. yritykset) toimintaan)
… ja mitä kysymyksiä hyvinvointivaltion instituutioista voitaisiin esittää nyt? Millaisia vakiintuneita (institutionalisoituneita) käytäntöjä hyvinvointivaltion eri toimintalohkoilla esiintyy? Millaisia pyrkimyksiä on liikkeellä institutionalisoitujen käytäntöjen muuttamiseksi – ja mitä käytäntöjä pyritään erityisesti puolustamaan? Esimerkiksi SOTE-uudistuksen ympärillä käytävä keskustelu Miten hyvinvointivaltiolliset organisaatiot (joita usein myös kutsutaan instituutioiksi) ovat rakentuneet kirjoitettujen ja kirjoittamattomien käytäntöjen ympärille? Vrt. Antti Gronowin vk-tiedotteen otsikko 2011: ”Näin on tehty aina ennenkin” Luentosarja käsittelee muutamia sellaisia toimintalohkoja, joilla on sekä vahvoja organisaatioita että sen lisäksi myös institutionalisoituneita käytäntöjä Mitä esimerkkejä on nähtävissä institutionalisoituneiden käytäntöjen kautta syntyneestä ”polkuriippuvuudesta”, joka sulkee pois joitakin vaihtoehtoisia muutossuuntia ja tukee joitakin toisia?
Hyvinvointivaltion instituutiot - avausluennon toinen tunti: kurssin suoritustavat Ryhmätyöt (raportin laajuus 4 -5 sivua) Kurssiesseet (kirjasta tai artikkelista, laajuus 2 -4 sivua) Kummankin dl 5. 12. 2015, palaute viimeisellä luentokerralla 9. 12. LISÄKSI PIENI TENTTI VIIMEISEN LUENTOKERRANYHTEYDESSÄ (1/2 tuntia; rasti ruutuun – kysymyksiä ja 3 -4 enintään 10 rivin esseevastausta)
Ryhmätyöt RYHMÄT muodostetaan tänään ja ne valitsevat keskuudestaan vetäjän Ryhmät muodostetaan jonkin aihealueen ympärille ja niiden koko olisi 4 -6 henkilö Aihealueet esitellään kohta ryhmien muodostamisen yhteydessä Kunkin RYHMÄTYÖN VETÄJÄ/KIRJURI tekee RYHMÄTYÖRAPORTIN ja saa siitä kurssisuorituksen RYHMÄTYÖRAPORTIN laajuus on 4 -5 sivua Vetäjä toimittaa RYHMÄTYÖRAPORTIN Jussi Simpuralle sähköpostitse (etunimi. sukunimi<at> thl. fi) viimeistään LA 5. 12. 2015
Kurssiesseet (voi kirjoittaa myös ruotsiksi ja englanniksi ym. kielillä) KURSSIESSEEon kirjallisuusessee, jossa esitellään artikkeli, raportti tai kirja, joka sisältää institutionaalisia näkökulmia hyvinvointivaltioon ja sosiaalipolitiikkaan Esiteltävä teksti valitaan tai arvotaan valmiista luettelosta (kurssin kotisivulla, tänään jaossa paperikopiona) tai muusta ensimmäisellä luentokerralla esitetystä. ESSEEN voi laatia yksin, työparin kanssa tai työkolmikkona. Mitä useampi laatija, sitä laajempi tekstin tulee esittelyn kohteeksi (mahdollinen laatijoiden lkm kerrottu tekstien luettelossa) ESSEEN laajuus 2 -4 sivua (mitä useampi tekijä ja mitä laajempi esiteltävä teksti, sitä laajempi esittely) Kukin kirjoittaja, kirjoittajapari tai –kolmikko toimittaa ESSEEN Jussi Simpuralle sähköpostitse (etunimi. sukunimi<at> thl. fi) viimeistään LA 5. 12. 2015 RYHMÄTYÖN VETÄJÄT on siis vapautettu ESSEESTÄ.
Ryhmätöiden aiheet ja ryhmien muodostaminen (vetäjä ja jäsenet) RYHMÄT muodostetaan jonkin AIHEALUEEN ympärille, ja ne etsivät kunkin ryhmätyötunnin (luennon jälkiosan) aikana yhdessä AIHEALUESEEN liittyviä aineksia, joilla on yhteys kulloisenkin luennon käsittelemiin instituutioihin ja institutionalismiin. AIHEALUEITA eli ryhmätyön aiheita ovat esimerkiksi vanhuspalvelut, maahanmuuttajat, mielenterveystyö, lastensuojelu, toimeentuloturva, vammaispalvelut, asuntopolitiikka, päivähoito, työttömyysturva, sairausvakuutus, perhetuet, … Muitakin AIHEALUEITA voi vielä esittää ensimmäisellä luentokerralla (tarvitaan yhteensä 10 -12 ryhmää, kussakin 3 -4 henkilöä) RYHMIEN AIHEALUEET, VETÄJÄT ja JÄSENET kirjataan ensimmäisellä luentokerralla. Ryhmiltä toivotaan keskinäistä solidaarisuutta ja yhteistyökykyä, jottei RYHMÄTYÖRAPORTIN laatiminen jää vain VETÄJÄN yksin tehtäväksi työksi.
Ryhmätöiden aihealueita vielä kerran (kirjainkoodit ryhmäjakoa varten) A vanhuspalvelut*, I asuntopolitiikka B maahanmuuttajat, J päivähoito* C mielenterveystyö* K työttömyysturva D lastensuojelu* L sairausvakuutus E toimeentuloturva, M perhetuet F vammaispalvelut* N koulutuspolitiikka G erikoissairaanhoito* M päihdepalvelut* H perusterveydenhuolto* XXX <jokeri> HUOM *: sote-lisähaaste
Ryhmätöiden vetäjät ja ryhmän muodostus Valitaan ensin huutokaupalla vapaaehtoiset vetäjät kullekin ryhmälle (edellisen dian aiheet) Ryhmäkirjaimen aakkosjärjestyksessä: A, … Sitten vetäjät kokoavat ryhmän ympärilleen (nostamalla A 4 - paperille painetun kirjaimensa esiin) kirjaavat jäsenten nimet ylös, Merkitsevät myös oman nimensä listaan sekä antavat listan koordinaattorille
Ryhmätyössä toivotaan käytettävän luentojen otsikkoja vastaavia väliotsikoita (sopivasti tulkiten) <lyhyt johdatus aihealueeseen> Mitkä sosiaaliturvan (etuuksien, eläkkeiden jne. ) instituutiot toimivat aihealueen ympärillä Mitkä sosiaali-ja terveyspalvelujen instituutiot toimivat aiheal. ympärillä Mitkä työn ja talouden instituutiot toimivat aihealueen ympärillä Mitkä tiedon ja tiedonkäytön instituutiot toimivat aihealueen ympärillä * Mitkä suojelun ja valvonnan instituutiot toimivat aihealueen ympärillä Mitkä päätöksenteon ja vaikuttamisen instituutiot toimivat aihealueen ympärillä * Tästä viimeisen kerran aiheesta koordinaattori (JS) informoi kirjureita erikseen
Kurssiesseiden aiheet ja niiden jakaminen KURSSILUKEMISTOSSA (jaossa paperikopiona) on mainittu 22 eri tekstiä tai julkaisua KURSSILUKEMISTOSSA on kerrottu, montako tekijää voi ryhmittyä kunkin tekstin ympärille (paikkoja on nyt max 44 henkilölle; kurssille on ilmoittautunut 27 + avoimen korkeakoulun opiskelijat. Ryhmätyön vetäjinä toimivat eivät ole mukana ESSEIDEN jaossa NYT ensimmäisellä luentokerralla meiltä vaaditaan harvinaisen suurta yhteenorganisoitumiskykyä, jotta saamme kaikille (pl ryhmätyön vetäjät) selkeästi määritellyn esseenlaatimistehtävän.
Kurssiesseen aiheiden jakaminen, jatkoa Esseiden aiheet huutokaupataan listalta sen mukaisessa järjestyksessä, siis ensimmäisenä Harrikari ym. Kolmen hengen ryhmälle (ryhmätöiden vetäjät eivät osallistu tähän) Tiedustelkaa uusimpia kirjoja spostitse luennoitsijoilta (esim. Harrikari ym: PL. Rauhala) Jos aiheet loppuvat kesken, listalla on kaksi artikkelikokoelmaa, joista voi poimia yhden henkilön esiteltäväksi yhden artikkelin: Saari (toim. ): Instituutiot ja sosiaalipolitiikka (11 artikkelia, nrot 12. 1 -12. 11) Saari (toim. ): Suomen sillat tulevaisuuteen (14 artikkelia, nrot 13. 1. -13. 14))
Hyvinvointivaltion instituutiot: avausluennon lopetus – kysyttävää? Mitä teen? Mitä luen? Mitä kirjoitan ja milloin? Mihin kuulun ja mihin en? Voinko vielä muuttaa valintojani?
- Teoreettinen filosofia helsingin yliopisto
- Hupnet
- Tuotantoonsiirto
- Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen
- Meribiologia helsingin yliopisto
- Yhteiskuntapolitiikka helsingin yliopisto
- Kieleily
- Opiskele puheterapeutiksi
- Energiarenessanssi
- Yksityinen vs julkinen terveydenhuolto
- Avoin yliopisto lappi
- Helsingin latu
- Helsingin vasu
- Autojoukkojen helsingin kilta
- Helsingin seudun erilaiset oppijat
- Vetosto
- Fortius fide
- Helsingin autoteknillinen yhdistys
- Helsingin kaupungin avustukset yhdistyksille 2021
- Hallintotieteet
- Hallintotiede lapin yliopisto
- Kuvataidekasvatus avoin yliopisto
- Tampereen yliopisto elinikäinen oppiminen
- Taltech law
- Monimuotokoulutus turku
- Tarinallisuus yritysviestinnässä
- Mikko manka tampereen yliopisto
- Ennen päivänlaskua ei voi analyysi
- Timi mantere
- Artikkeligradu
- Mira tiilikainen
- Marja-liisa kaakko
- Turun yliopisto todistusvalinta
- Kylpyhuonesuunnitelu tampere
- Pro gradu kasvatustiede
- Sisu uni helsinki