Monikielisyys pedagogiseksi voimavaraksi Maria Ahlholm Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin

Monikielisyys pedagogiseksi voimavaraksi § Maria Ahlholm § Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto § Rimcirkus Lehtikuusen koululla 17. 4. 2019, klo 13. 30 -14

§ Yksi-, kaksi- ja monikielisyys Tänään § Kieleilyn ja limittäiskieleilyn käsitteet § Esimerkkejä luokkahuoneista ja monikielisistä tehtävistä

Suomalaisen koulun kielellinen konteksti Ahlholm, Maria 2018. Saako monikielisessä koulussa puhua ruotsia? Får man prata finska i den flerspråkiga skolan? Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(3). Kieliverkoston verkkolehti. Tainio, Liisa & Kallioniemi, Arto (toim. ) 2019. Koulujen monet kielet ja uskonnot. Selvitys vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä opetuksen tilanteesta eri koulutusasteilla. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta.

1. Yksikielisyysnormi. Täydellisen ”natiiviäidinkielen” Yksikielisyys, kaksikielisyys ja monikielisyys hallitsemisen ihanne. Kielenoppijaa verrataan äidinkieliseen puhujaan, josta hän jää aina jälkeen, virheineen. 2. Kaksikielisyysnormi. Toisen kielen puhuja ei imitoi natiivipuhujaa vaan käyttää kieltä omaan tarpeeseensa ja omalla tavallaan. 3. Monikielisyysnormi. Aktiivisesti käytössä olevat kielet muodostavat vaihtelevia kuvioita eri konteksteissa. Aronin, Larissa 2019: What is multilingualism? Gabrys-Barker, Danuta 2019: Applied linguistics and multilingualism. Cenoz, Jasone & Gorter, Durk 2019: Educational policy and multilingualism. – Singleton & Aronin (toim. ) Twelve lectures on multilingualism. Bristol: Multilingual Matters.

1. Yksikielisyysnormi. Täydellisen ”natiiviäidinkielen” Ø koulussa puhutaan koulusivistyskieltä Yksikielisyys, kaksikielisyys ja monikielisyys hallitsemisen on ihanne. Kielenoppijaa verrataan Ø oppitunneilla opiskellaan koulusivistyskielellä Ø välitunneillakin oppilaita ohjataan käyttämään äidinkieliseen puhujaan, josta hän jää aina jälkeen, koulun kieltä virheineen. Ø opiskelussa tavoitellaan hallittua kaksikielisyyttä 2. Kaksikielisyysnormi. Toisen kielen puhuja ei imitoi Ø esim. CLIL-opetuksen, kielikylpyjen, kielisuihkujen ja natiivipuhujaa vaan käyttää kieltä omaan tarpeeseensa kv-kontaktien kautta ja omalla tavallaan. Ø arvostetaan toisten kielten osaamista 3. Monikielisyysnormi. Aktiivisesti käytössä olevat kielet Ø koulu on koko ajan monikielinen muodostavat vaihtelevia kuvioita eri konteksteissa. Ø monikielisyys näkyy visuaalisessa ympäristössä ja kuuluu välituntien lisäksi oppitunneilla Ø opetuksessa hyödynnetään niitäkin kieliä, joita opettaja ei itse osaa > limittäiskieleily Ø kouluun palkataan monikielistä henkilökuntaa Aronin, Larissa 2019: What is multilingualism? Gabrys-Barker, Danuta 2019: Applied linguistics and multilingualism. Cenoz, Jasone & Gorter, Durk 2019: Educational policy and multilingualism. – Singleton & Aronin (toim. ) Twelve lectures on multilingualism. Bristol: Multilingual Matters.

Cummins, Jim. 2005. The Dual-Iceberg Representation of Bilingual Proficiency. Teaching for Cross-Language Transfer in Dual Language Education: Possibilities and Pitfalls. TESOL.

§ Siksi, että hyvä ensikielen/äidinkielen osaaminen tukee koulun kielen oppimista ja sitä kautta menestymistä yhteiskunnassa. Ø ”dubbla enspråkiga normen” (Jørgensen 2008) § Siksi, että mahdollisimman laaja-alainen kaksikielisyys on hyväksi yksilön käsitteelliselle ajattelulle. Miksi oppijan äidinkieltä tuetaan? Erilaiset argumentit tarkastelussa Ø ”den integrerade tvåspråkiga normen” (Jørgensen 2008) § Siksi, että asioita on helpompi oppia, kun oma kieli saa olla mukana käsitteenmuodostuksessa. Ø ”polylingualismnormen” (Jørgensen 2008) § Siksi, että äidinkieli on osa identiteettiä, johon jokaisella on oikeus. Ø sosiaalinen oikeudenmukaisuus Jørgensen, Jens Normann. 2008. Polylingual languaging around among children and adolescents. International journal of multilingualism. 5, 161– 176. https: //doi. org/10. 1080/14790710802387562

§ kieleily, engl. languaging § käsitteellä korostetaan kielen toiminnallista luonnetta § kieleily ei ole "kielen tuottamista" vaan pikemminkin käsitteen tuottamista ja merkitysten rakentamista § osittaisuus, epätäydellisyys § limittäiskieleily, engl. translanguaging Kieleily, limittäiskieleily § termi lähtöisin pedagogisesta kontekstista Walesista § pedagogisesti suunniteltu vs. spontaani limittäiskieleily § Creese, Angela & Blackledge, Adrian (2010). Translanguaging in the Bilingual Classroom: A Pedagogy for Learning and Teaching? The Modern Language Journal 94, 103– 115. § Lehtonen, Heini (2015). Tyylitellen: nuorten kielelliset resurssit ja kielen sosiaalinen indeksisyys monietnisessä Helsingissä. Väitöskirja. HY.

Pedagoginen limittäiskieleily - suunnitelmallista kielirepertoaarien hyödyntämistä oppimisen hyväksi

Pedagoginen limittäiskieleily on nimettyjen kielten rajojen ylittämistä oppimisen hyväksi. Esimerkissä opettaja kehottaa etsimään sykettä, ja venäjänkielinen oppija oivaltaa sanan pulse. Universaali termi toistuu keskustelussa monta kertaa eri kielten versioina, ja tilanne päättyy lapsille ominaiseen kielelliseen hurvitteluun, jossa puls > bullshit.

home eläin Koadaptaatio, mukautuminen • Kouluvuoden alussa 9 -vuotias Radimir ei puhu englantia. • Hänen äidinkielensä on venäjä ja hän opiskelee suomea. • Vanhemmat luokkatoverit kommunikoivat englanniksi. • Lokakuussa Radimir sanoo ensimmäisen ”englanninkielisen” sanansa. home eläin • Englanti toimii astinlautana oppijan tiellä kohti suomea. Ahlholm, M. 2015. Englanti venäjänkielisen alakoululaisen suomen kielen oppimisen tukena. Kalliokoski, J, , K. Mård-Miettinen & T. Nikula (toim. ) 2015. Ahlholm, M. 2015. Englanti venäjänkielisen alakoululaisen suomen kielen oppimisen tukena. Kalliokoski, J, , K. Mård-Miettinen & T. Kieli koulutuksen resurssina: vieraalla ja toisella kielellä oppimisen ja opetuksen näkökulmia. AFin. LA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2015 / n: 0 8. 93– 112 Nikula (toim. ) 2015. Kieli koulutuksen resurssina: vieraalla ja toisella kielellä oppimisen ja opetuksen näkökulmia. AFin. LA-e. Soveltavan kieliteiteen tutkimuksia 2015 / n: 0 8. 93– 112

Oppijat hyödyntävät kehojaan, toisiaan ja fyysistä ympäristöään merkitysten rakentamisessa. Systeemisestä näkökulmasta katsoen monien kielten käyttö - myös oppijoiden itsensä näköisen lingua franca -englannin käyttö - näyttäytyy astinlautana merkitysten rakentamisen prosessissa. Kohdekieltä lähestytään monen erilaisen astinlaudan muodostamaa polkua pitkin. Kaikki kielelliset resurssit ovat sallittuja. Limittäiskieleily

Cummins, Jim. 2005. Teaching for Cross-Language Transfer in Dual Language Education: Possibilities and Pitfalls. TESOL.

Cummins, Jim. 2005. Teaching for Cross-Language Transfer in Dual Language Education: Possibilities and Pitfalls. TESOL.

Cummins, Jim. 2005. Teaching for Cross-Language Transfer in Dual Language Education: Possibilities and Pitfalls. TESOL.

§ Kirjoita sydämeen kieli, jota eniten rakastat. Tunteet ja kielitieto Mukaillen Svensson & Torpsten 2015 § Kirjoita tähteen kieli, jota osaat parhaiten. § Kirjoita puhekuplaan kieli, jota puhut parhaiten. § Kirjoita paperiin kieli, jota kirjoitat parhaiten. § Kirjoita äidinkielesi nuoleen.

Missä kehon osassa eri kielet sijaitsevat? Swahili and English are in my heart and I speak at home vith my siblings. Hindi is in my eyes because I love such films in Tv – and my da too Somali is my language that supports me

§ Piirrä kaksikielinen käsitekartta maanviljelystä ja maanviljelijöiden elämästä ennen ja nyt, kaukana ja lähellä. Täydennä se kotona vanhempiesi kanssa. Kaksikielisiä tehtäviä (jatka listaa) § Kirjoita kaksikielinen tarina omasta elämästäsi. §. .

Maria Ahlholm § https: //tuhat. helsinki. fi/portal/en/person/marikela § https: //vastaantulo. fi/ maria. ahlholm@helsinki. fi +358 46 856 7516 FT, dosentti (suomen kieli, erityisesti soveltava kielitiede) Kasvatustieteellinen tiedekunta, PL 9, 00140 Helsingin yliopisto Kiitos! Valokuva: Emmi Pollari § http: //suomenkielisanootervetuloa. fi/