KTKseminaari ja KTKtutkielma 2017 2018 Petri Kuoppamki Yritysjuridiikan

  • Slides: 59
Download presentation
KTK-seminaari ja KTK-tutkielma 2017 - 2018 Petri Kuoppamäki Yritysjuridiikan professori, OTT

KTK-seminaari ja KTK-tutkielma 2017 - 2018 Petri Kuoppamäki Yritysjuridiikan professori, OTT

Lecturer – Petri Kuoppamäki, LL. D – Professor of Business Law at Aalto University

Lecturer – Petri Kuoppamäki, LL. D – Professor of Business Law at Aalto University School of Business since Autumn 2013 – Professor of Competition Law at the University of Helsinki 2009 -2013 – Adjunct professor of Business Law at the University of Helsinki 2003 – Adjunct Professor of Law & Economics at the University of Eastern Finland – Nokia Corporation, Vice President Legal & IP, 2003 -2011 – Castrén & Snellman Attorneys-at-Law, Partner 2002 -2003 – Finnish Competition Council, Secretary General 1993 -2002 – European Commission, DG Competition, Brussels 2001 -2002 – Associate in a law firm 1987 -2000 – LL. M 1989, Doctoral Thesis in 2003 on the Concept of Market Power – Has written 10 books and several articles on competition law/antitrust, EU law, law & economics, mergers, public procurement and regulation – Approach: Combine academic and practical learning. Try out new things…

KTK-tutkielman tarkoitus ja sisältö • • • Harjaannutaan tieteelliseen kirjoittamiseen Samasta aiheesta voidaan tehdä

KTK-tutkielman tarkoitus ja sisältö • • • Harjaannutaan tieteelliseen kirjoittamiseen Samasta aiheesta voidaan tehdä KTM-tutkielma Oma mielenkiinto ratkaisee aihevalinnan Metodiluennot Oman KTK-tutkielman esittely Opponointi

KTK-seminaari ja KTK-tutkielma • Opintojakson asema KTK-tutkinto, yritysjuridiikan erikoistumisopinnot (TS 2013) • Opintojakson taso

KTK-seminaari ja KTK-tutkielma • Opintojakson asema KTK-tutkinto, yritysjuridiikan erikoistumisopinnot (TS 2013) • Opintojakson taso Aineopinnot • Työmäärä toteutustavoittain – – Seminaarikokoontumiset Tutkielman kirjoittaminen Esitelmän pitäminen Opponenttina toimiminen

Osaamistavoitteet ja sisältö • Osaamistavoitteet Kurssi antaa perustaidot juridisen tutkimuksen tekemisestä. • Sisältö Seminaarissa

Osaamistavoitteet ja sisältö • Osaamistavoitteet Kurssi antaa perustaidot juridisen tutkimuksen tekemisestä. • Sisältö Seminaarissa käsitellään juridisen tekstin tuottamista ja tutkielman rakentumista. Kurssilla tutustutaan myös juridisen lähdemateriaalin käyttöön sekä oikeudelliseen tiedonhakuun. Opiskelijalla on kurssin käytyään ja tutkielman tehtyään valmiudet aloittaa pro gradu- tutkielma ja siihen liittyvä seminaari. • Toteutus ja työmuodot • Osallistuminen (80 %) seminaareihin. Seminaari on yhteinen yksityis- ja vero-oikeuden alueelta tutkielmaa tekeville. • Tutkielman kirjoittaminen • Tutkielman esittely • Opponointi

Ilmoittautuminen ja toteuttamistapa • Ilmoittautuminen seminaariin Petri Kuoppamäelle (petri. kuoppamaki@aalto. fi) sähköpostilla ennen ensimmäistä

Ilmoittautuminen ja toteuttamistapa • Ilmoittautuminen seminaariin Petri Kuoppamäelle (petri. [email protected] fi) sähköpostilla ennen ensimmäistä kokoontumiskertaa. Seminaariin ei voi ilmoittautua jälkikäteen. • Opetuskieli FI. Suomi • Lisätietoja Kandidaatinseminaari pidetään syksyllä ja keväällä. Opiskelijat valitsevat itselleen sopivan ajankohdan. Seminaariaiheet sovitaan ensimmäisten kokoontumisten aikana. Ohjaaja antaa tarvittaessa sopivan aiheen opiskelijalle. Tarkoituksena on, että seminaarityön aiheesta/aihealueesta voidaan jatkaa pro gradu -tutkielmaan

Laajuus ja arvostelu • KTK-seminaari • Laajuus 2 op • Arvostelu 0 - 5

Laajuus ja arvostelu • KTK-seminaari • Laajuus 2 op • Arvostelu 0 - 5 • KTK-tutkielma • Laajuus 10 op • Arvostelu 0 - 5

Tutkielmien aihepiirit • Yksityisoikeus – – – Sopimukset Markkinointioikeus Yhtiöoikeus Rahoitus ja sijoittaminen Työoikeus…

Tutkielmien aihepiirit • Yksityisoikeus – – – Sopimukset Markkinointioikeus Yhtiöoikeus Rahoitus ja sijoittaminen Työoikeus… • Kilpailuoikeus • Vero-oikeus

Yritysjuridiikan luonne ja metodit • • • Oppiaine on liiketaloustieteellinen, mutta siihen kuuluu myös

Yritysjuridiikan luonne ja metodit • • • Oppiaine on liiketaloustieteellinen, mutta siihen kuuluu myös perinteinen oikeustiede Oikeustutkimus laajassa mielessä: – oikeusdogmatiikka (voimassaolevan oikeuden sisältö) • tarvittaessa metodeja muista tieteistä – muu oikeustutkimus: • oikeussosiologia, oikeushistoria, oikeuskulttuurien tutkimus • oikeus taloudellisena ilmiönä (oikeustaloustiede) • oikeus liiketalouden näkökulmasta (yritysjuridiikka) Poikkitieteellisyys ja oikeuskäsitykset Pakolliset ja sallitut oikeuslähteet Taloudellisen aineksen merkityksen korostuminen – Deregulaatio – Avoimet määritelmät – Taloudellisen substanssin merkityksen ymmärtäminen Keskeinen kysymys: mitä lisäarvoa yritykselle oikeudellisten keinojen osaaminen voi tuottaa

Juridiikan rooli liike-elämässä 1. ”Liikennesäännöt” 2. Normit insentiiveinä – Pakkotäytäntöönpanomahdollisuus 3. Sopimustoiminta 4. Kilpailusäännöt

Juridiikan rooli liike-elämässä 1. ”Liikennesäännöt” 2. Normit insentiiveinä – Pakkotäytäntöönpanomahdollisuus 3. Sopimustoiminta 4. Kilpailusäännöt – – Markkinoiden tehokas toiminta Kartellit, määräävän aseman väärinkäyttö ja yrityskauppavalvonta Julkiset hankinnat, valtiontuet ja kilpailuneutraliteetti EU-oikeus ja sisämarkkinat 5. Yhtiöoikeus ja Corporate Governance 6. Sijoitustoiminta ja rahoitusmarkkinat 7. Markkinointi ja kuluttajansuoja 8. Työoikeus 9. Vero-oikeus

Juridiikka ja liikkeenjohto 8. Juridinen osaaminen liikkeenjohdon välineenä • markkinaorganisoitumisen ja kv. etabloitumisen suunnittelu

Juridiikka ja liikkeenjohto 8. Juridinen osaaminen liikkeenjohdon välineenä • markkinaorganisoitumisen ja kv. etabloitumisen suunnittelu • kv. taloudellinen integraatio • sopimussuhdesuunnittelu • verosuunnittelu • markkinointi • rahoitus • työsuhde- ja ympäristöjohtaminen ym. johtamisen osa-alueet • aineeton yritysvarallisuus: teollis- ja tekijänoikeudet • kilpailutaktinen suunnittelu

Juridiikka, arvot ja konfliktien ratkaiseminen 9. Arvot • oppi oikeudenmukaisuudesta (vrt. kannattavuus, tehokkuus) •

Juridiikka, arvot ja konfliktien ratkaiseminen 9. Arvot • oppi oikeudenmukaisuudesta (vrt. kannattavuus, tehokkuus) • moraali; yritysten arvot • yritysjohdon päätöksenteon sisällölliset vaatimukset • globaalistuminen • päätöksenteon markkinaehtoistuminen (moninkansalliset yritykset / julkinen valta) • Markkinoiden tehokas toiminta ja yksityistäminen • ”race to the bottom” –ilmiön välttäminen (esim. sosiaaliturva) 10. Konfliktinhallinta • yleiset tuomioistuimet, välimiesmenettely, viranomaisvalvonta • sovinto / sovittelu

Oikeudellisen ajattelun perusteista

Oikeudellisen ajattelun perusteista

Laki oikeus • Oikeus voimassa olevien oikeusnormien muodostamana kokonaisuutena • voimassa oleva oikeuslähdeoppi •

Laki oikeus • Oikeus voimassa olevien oikeusnormien muodostamana kokonaisuutena • voimassa oleva oikeuslähdeoppi • oikeusnormit – – säädöksen teksti antaa informaatiota normin sisällöstä (lait oikeuden raakaaineena) oikeusnormit ovat oikeuslähteiden tulkinnan tulos (laki + esityöt + oikeuskäytäntö jne) • kokonaisuus: oikeusjärjestyksen kokonaisuuden ymmärtäminen juridisen osaamisen perustana – – oikeudenalajaotus (esim. julkisoikeus – yksityisoikeus) yleiset opit (oikeudellisen ajattelun ”teoriaperusta”): käsitteet ja periaatteet

Oikeuden ”anatomia” ”Oikeus on normatiivinen järjestys; arvojen toteutuma sekä tosiasiamaailmassa realisoitunut ilmiö. Tässä katsannossa

Oikeuden ”anatomia” ”Oikeus on normatiivinen järjestys; arvojen toteutuma sekä tosiasiamaailmassa realisoitunut ilmiö. Tässä katsannossa voidaan puhua oikeuden elementeistä, sen normatiivisesta, arvosuuntautuneesta ja tosiasiallisesta luonteesta. ” (H. Tolonen Oikeus 1997, s. 110 -111) • Oikeuden, politiikan (yhteiskunnan) ja moraalin suhde? • Lakien toteutuminen ja vaikutukset? • Sisäinen ja ulkoinen näkökulma oikeuteen

Oikeustieteen osa-alueita 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Lainoppi eli oikeusdogmatiikka Oikeusteoria Oikeusfilosofia

Oikeustieteen osa-alueita 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Lainoppi eli oikeusdogmatiikka Oikeusteoria Oikeusfilosofia Oikeushistoria Oikeustaloustiede Oikeussosiologia Oikeudenalakohtainen jaottelu, esimerkiksi sopimusoikeus, yhtiöoikeus, vero-oikeus, kilpailuoikeus, eurooppaoikeus jne.

Lainoppi eli oikeusdogmatiikka • • Tiedonintressi: voimassaolevan oikeuden sisältö Metodi: oikeudellisten normien tulkinta ja

Lainoppi eli oikeusdogmatiikka • • Tiedonintressi: voimassaolevan oikeuden sisältö Metodi: oikeudellisten normien tulkinta ja systematisointi Luonne: normatiivista Näkökulma: oikeuden ”sisäinen” – Esim. Hans Kelsen (1881 -1973) Puhdas oikeusoppi (1960) • Halu suojella oikeutta mielivallalta ja politiikalta • (Ratio > Voluntas) • Valistusaate: ideaalina tuomarin ”tulkinnan” minimoiminen • Käytännössä raja normikannanoton ja tulkinnan välillä on usein epäselvä • Esim. solvaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan RL: n tunnusmerkistöinä ja toisaalta mielipiteen vapaus somessa

Lainoppi oikeustieteen ytimenä • lainopin ”metodin” ydin: oikeuslähdeoppi – luettelo oikeudellisen ratkaisun hyväksyttävistä perusteista

Lainoppi oikeustieteen ytimenä • lainopin ”metodin” ydin: oikeuslähdeoppi – luettelo oikeudellisen ratkaisun hyväksyttävistä perusteista (lähteistä), esim. lait, lain esityöt, tuomioistuinratkaisut jne. – oikeuslähteiden käytön pelisäännöt (esim. velvoittavuuden eri asteet: vahvasti velvoittavat, heikosti velvoittavat, sallitut): tulkinta- ja argumentaatio-opit – lainopin onnistuneisuuden kriteeri argumentaation vakuuttavuus (vrt. esim. totuus)

Oikeudelliset käytännöt Suppea oikeusyhteisö: 1. lainsäätäminen ↓ 2. lainsoveltaminen hallinnossa, tuomioistuimissa, yrityksissä ja järjestöissä

Oikeudelliset käytännöt Suppea oikeusyhteisö: 1. lainsäätäminen ↓ 2. lainsoveltaminen hallinnossa, tuomioistuimissa, yrityksissä ja järjestöissä 3. oikeustiede Osanottajan sisäinen näkökulma <–> Tarkkailijan ulkoinen näkökulma

Sisäinen ja ulkoinen näkökulma Osanottajan sisäinen näkökulma (= lainoppi) <–> Tarkkailijan ulkoinen näkökulma -

Sisäinen ja ulkoinen näkökulma Osanottajan sisäinen näkökulma (= lainoppi) <–> Tarkkailijan ulkoinen näkökulma - esim. empiirinen oikeustutkimus kaikissa pääaineissa - oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus

Osanottajan sisäinen näkökulma oikeuteen • lainsoveltajan näkökulma oikeustiede on tulkintatiede (vrt. havaintoihin perustuvat empiiriset

Osanottajan sisäinen näkökulma oikeuteen • lainsoveltajan näkökulma oikeustiede on tulkintatiede (vrt. havaintoihin perustuvat empiiriset tieteet) • lainoppi eli oikeusdogmatiikka: – mikä on voimassa olevan oikeuden mukaan sallittua, kiellettyä jne. miten lakia pitää tulkita (”pitää-tietoa”) • vrt. millainen lain pitäisi olla? (oikeus <-> politiikka) • vrt. lakien vaikutukset ( empiirinen oikeustutkimus) – auditorio: lainsoveltaja

Tarkkailijan ulkoinen näkökulma oikeuteen • Sääntelyn kehitys ja muutoksen syyt – sääntelyn yleinen kehitys

Tarkkailijan ulkoinen näkökulma oikeuteen • Sääntelyn kehitys ja muutoksen syyt – sääntelyn yleinen kehitys (esim. sääntelystrategioiden muutokset) – lakien laadintaan vaikuttavat seikat (esim. perusoikeudet, EU) – arvot, tieto ja politiikka oikeuden taustalla – lainsäädäntötekniikka • Sääntelyn vaikutukset – viranomaisten ja tuomioistuinten soveltamiskäytännöt – kohdetahojen reagointi • noudattaminen / ei-noudattaminen • hyväksyntä / torjunta • tietämättömyys – lailla tavoiteltujen asiantilojen toteutuminen – muut kuin tarkoitetut vaikutukset

Muita näkökulmia lainopilliseen tutkimukseen • • Näkökulma: ”täydentävä” tai ”kokonaisvaltainen” De lege lata ja

Muita näkökulmia lainopilliseen tutkimukseen • • Näkökulma: ”täydentävä” tai ”kokonaisvaltainen” De lege lata ja de lege ferenda -tutkimus Oikeudenmukaisuus , tehokkuus, perusoikeudet tms. Oikeusnormien tavoitteiden toteutumisen tai vaikutusten arviointi Oikeusnormien tehokkuuden arviointi Eri intressien analysointi ja yhteensovittaminen Miten oikeussäännöt täyttävät niille asetetut vaatimukset yhteiskunnassa? John Rawls: suoritusperiaate ja ansaintaperiaate yhteiskuntapolitiikan ja -filosofian ”napoina”

Lainoppi: käytännön esimerkki rajanvedosta • Park. Com-juttu (KKO: 2010: 23) – Vastaajaa vaadittiin maksamaan

Lainoppi: käytännön esimerkki rajanvedosta • Park. Com-juttu (KKO: 2010: 23) – Vastaajaa vaadittiin maksamaan opastetauluissa ilmoitettujen pysäköintiehtojen vastaisesta pysäköinnistä 40 euron valvontamaksu. – Yksityisten pysäköinninvalvontayritysten asema ja oikeudet – Miten oikeudellisesti tulisi luonnehtia yksityisten pysäköinninvalvontayritysten asemaa. Onko kyseessä: • Julkisen vallan käyttö? • Sopimus? • Esimerkki kuvaa lähtökohtaoletusten merkitystä

Julkisen vallan käyttö? • ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on

Julkisen vallan käyttö? • ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. ” (PL 2. 3 §) • ”Poliisi määrää pysäköintivirhemaksun ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten sekä pysäköintikiekon käyttöä koskevien säännösten ja määräysten rikkomisesta (pysäköintivirhe) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. ” (Laki pysäköintivirhemaksusta 1. 1 §) • KKO: ei julkisen vallan käyttöä

Sopimus? • ”Tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen tarjoukseen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja

Sopimus? • ”Tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen tarjoukseen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa sen mukaan, kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään. ” (Oik. TL 1. 1 §) • ”Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla. ” (Tieliik. L 28. 3 §) • KKO: sopimus syntyi • Eduskunnan perustusvaliokunta päätyi eri kannalle kuin KKO katsoen, että kyseessä on julkisen vallan käyttö • Missä menee raja ja missä sen pitäisi mennä: ”deliktistä” tai ”parkista” sopiminen ja julkisen vallan kontrolli?

Oikeuden ”anatomia” NORMIT (oikeuden normatiivinen ulottuvuus) ARVOT (oikeuden arvosuuntautunut ulottuvuus) FAKTAT (oikeuden empiirinen ulottuvuus)

Oikeuden ”anatomia” NORMIT (oikeuden normatiivinen ulottuvuus) ARVOT (oikeuden arvosuuntautunut ulottuvuus) FAKTAT (oikeuden empiirinen ulottuvuus)

Tulkinnan taito ja perusteleminen • Perinteinen juridinen osaaminen on tulkinnan taitoa – perusteltuja kannanottoja

Tulkinnan taito ja perusteleminen • Perinteinen juridinen osaaminen on tulkinnan taitoa – perusteltuja kannanottoja voimassa olevan oikeuden sisällöstä – mikä on voimassa olevan oikeuden mukaan sallittua, kiellettyä jne • Oikeudellisten päätösten tekemisen taito – kirjoittamisvalmiudet – Vakuuttavuus • Eri tasojen yhteensovittaminen: esim. EU-oikeus ja kansallinen oikeus • Ongelmien ratkaisutaito edellyttää myös kykyä ymmärtää, hallita ja jäsentää ulkoisen reaalitodellisuuden hallintaa • Oikeutta täydentävän ja sitä täsmentävän aineiston (esim. taloustiede) merkitys on lisääntymässä • Esim. rahoitusoikeus, kilpailuoikeus, vero-oikeus

Kilpailuoikeus suppeassa ja laajassa merkityksessä Kilpailuoikeus suppeassa merkityksessä: kilpailunrajoituksia koskeva lainsäädäntö • Kartellit •

Kilpailuoikeus suppeassa ja laajassa merkityksessä Kilpailuoikeus suppeassa merkityksessä: kilpailunrajoituksia koskeva lainsäädäntö • Kartellit • Määräävän aseman väärinkäyttö ja monopolit • Yrityskauppavalvonta • EU, Suomi ja noin 150 muuta maata Kilpailuoikeus laajassa merkityksessä: edellä mainittujen lisäksi - Valtiontuet - Julkiset hankinnat - Alakohtainen sääntely (esim. viestintä- ja energiamarkkinat) - Sisämarkkinaoikeus relevanteilta osin - SOTE: n toteuttamistapa tulee vaikuttamaan kilpailuoikeuden soveltamiseen Kilpailu yksityisellä ja julkisella sektorilla

Kilpailu ja monopoli

Kilpailu ja monopoli

Työelämävaatimukset 1. taito löytää relevantit oikeuslähteet 2. taito tunnistaa mielekkäitä juridisia tulkintaongelmia (ilmaisuja/käsitteitä, joiden

Työelämävaatimukset 1. taito löytää relevantit oikeuslähteet 2. taito tunnistaa mielekkäitä juridisia tulkintaongelmia (ilmaisuja/käsitteitä, joiden merkityssisältöä on täsmennettävä) 3. taito hahmottaa tulkintaongelmat osana oikeusjärjestelmää (systeemi) 4. taito käyttää eri argumentaatiotapoja ja ratkaisuperusteita oikeuslähteiden tulkinnassa – esim. perusoikeusmyönteinen laintulkinta, tavoitteellinen tulkinta; systemaattinen tulkinta, prejudikaattien käyttö 5. taito ottaa asianmukaisesti huomioon ratkaistavan tapauksen erityispiirteet – tosiasiasidonnaisuus, konteksti, seuraamusharkinta 6. taito perustella kannanotot vakuuttavasti

Ohjeita KTK-tutkielman kirjoittamiseen Harjaannutaan oikeudelliseen kirjoittamiseen

Ohjeita KTK-tutkielman kirjoittamiseen Harjaannutaan oikeudelliseen kirjoittamiseen

Opinnäytetyön peruselementit • Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys • Työn paikantaminen suhteessa sen aikaisempaan ja sitä

Opinnäytetyön peruselementit • Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys • Työn paikantaminen suhteessa sen aikaisempaan ja sitä lähellä olevaan tutkimukseen • Oikeus- ja liiketaloustieteen tuntemus • Työn alaan liittyvän lukeneisuuden laajuus ja ajallinen ulottuvuus • Tieteellinen kurinalaisuus eli sisäinen johdonmukaisuus • Johtopäätösten perustelu • Yllä mainitut seitsemän kokonaisuutta muodostavat yleiset arviointikriteerit

Tutkielman ulkoinen ja sisäinen rakenne ”Ulkoinen” rakenne • jäsentely (sisällysluettelo) • lähdeluettelo • (tarvittaessa)

Tutkielman ulkoinen ja sisäinen rakenne ”Ulkoinen” rakenne • jäsentely (sisällysluettelo) • lähdeluettelo • (tarvittaessa) lyhenteet, oikeustapaukset • johdanto: taustat, tutkimuskysymykset ja rajaukset, (metodologia, teoria? ) • käsittelyjaksot • johtopäätösosa

Tutkielman ulkoinen ja sisäinen rakenne ”Sisäinen” rakenne (=suhde metodiikkaan) • ei niin sidottu kuin

Tutkielman ulkoinen ja sisäinen rakenne ”Sisäinen” rakenne (=suhde metodiikkaan) • ei niin sidottu kuin useimmissa muissa liiketaloustieteissä, eli seuraava rakenne ei ole pakollinen: – teoriataustan ja metodin esittely – kootun empiirisen aineiston esittely • aineiston valintaan ja kokoamiseen liittyvät teoriat ja menetelmät – (tilastollinen tai muu tieteellinen) analyysi – Tutkimustulokset Oikeustutkimus on yleensä laadullista, arvioivaa tutkimusta – – – tutkimuskysymyksen kuvaus kirjallisuuskatsaus säädösmateriaali, oikeustapaukset oikeuden sisällön ja vaikutusten selvittäminen arvovalinnat

Muotoseikat Tekniset muotoseikat * erillinen kansilehti, työn nimi, projekti tekijä, ajankohta * tutkielman tiivistelmä

Muotoseikat Tekniset muotoseikat * erillinen kansilehti, työn nimi, projekti tekijä, ajankohta * tutkielman tiivistelmä (sähköinen pohja) * sivujen on oltava numeroitu: numerointi roomalaisilla numeroilla (I, II. . ) lähde-ym. luetteloissa ja arabialaisilla (1, 2. . ) itse työn tekstissä * työn pituus n. 30 tekstisivua (A 4, riviväli 1, 5, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava)

Marginaalit * sivuille on jätettävä leveä marginaali, sidottu marginaali 3 cm ja muut marginaalit

Marginaalit * sivuille on jätettävä leveä marginaali, sidottu marginaali 3 cm ja muut marginaalit 2, 5 cm * normaalin konekirjoitussivun pituus on noin 35 tekstiriviä ja joka rivillä noin 60 merkkiä

Lähteistä • Lähteissä käytetty hallituksen esitys tulisi merkitä lähteisiin seuraavasti: • HE 133/2003 Hallituksen

Lähteistä • Lähteissä käytetty hallituksen esitys tulisi merkitä lähteisiin seuraavasti: • HE 133/2003 Hallituksen esitys Eduskunnalle rahoitusvakuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi • Internet-lähteen merkitseminen esim: • IFRS-opas 2005 IFRS-opas Pörssisäätiön sivuilla. Laadittu 31. 1. 2005. • http: //www. porssisaatio. fi/default. aspx? path • Viittauspäivä 7. 3. 2007.

Lähdeviitteet • Käytetyt lähteet tulee dokumentoida huolellisesti • Olennaista ei ole ainoastaan lopputulos vaan

Lähdeviitteet • Käytetyt lähteet tulee dokumentoida huolellisesti • Olennaista ei ole ainoastaan lopputulos vaan myös se miten lopputulokseen on päästy • Lähteisiin perustuvat asia ja johtopäätös tulee erottaa selkeästi kirjoittajan omista johtopäätöksistä * * dokumentoiva alaviite (Hemmo 2001 s. 14) * keskusteleva alaviite (Näin Hemmo 2001 s. 132. Vrt. toisin Telaranta 1990 s. 125, joka jäsentää kysymyksen systemaattisemmasta näkökulmasta). Alkuperäisyys, ei plagiointia!

Tutustu kirjallisuuteen • Vain kirjoittamalla voi oppia! Tutustu esim. Lakimiesaikakauskirjan viime vuosien numeroihin ja

Tutustu kirjallisuuteen • Vain kirjoittamalla voi oppia! Tutustu esim. Lakimiesaikakauskirjan viime vuosien numeroihin ja ota mallia. Laadukas kirjoitustyö rinnastuu monessa suhteessa tieteelliseen artikkeliin -> tavoitteen ja tehtävän asettelu, jäsennys, perustelutapa, viittaustekniikka • Lakeihin viitataan lain koko nimellä ensimmäisellä kerralla (esim. velkakirjalaki 31. 7. 1947/622; VKL); tämän jälkeen käytetään vakiintunutta lyhennettä VKL

Lyhenteiden käytöstä • Vakiintuneiden lyhenteiden käytöstä • Jos laissa juokseva pykälöinti koko lain läpi

Lyhenteiden käytöstä • Vakiintuneiden lyhenteiden käytöstä • Jos laissa juokseva pykälöinti koko lain läpi niin tällöin käytetään pykälämerkkiä • Esim. VKL 14 §: n 2 momentissa tai VKL 14. 2 §: n perusteella; Tak. SL 14. 1 §: n 2 kohta • MK 17: 1: n mukaan tai MK 17 luvun 1 §: n mukaan; KK 13: 2; PK 21: 3; OK 10: 7

Yleisiä käytäntöjä • • • Lähteissä alaviitteessä seuraavia käytäntöjä: Havansi 1993 a s. 201

Yleisiä käytäntöjä • • • Lähteissä alaviitteessä seuraavia käytäntöjä: Havansi 1993 a s. 201 -212. Aurejärvi LM 1983 s. 111. Ks. Aurejärvi – Hemmo 2004 s. 23 -32. Vrt. Tammi-Salminen DL 2002 s. 83. KKO 2001: 33 tai vanhempi KKO 1984 II 32 • Sama viittaustekniikka koko työn läpi!

Oikeuslähdeoppi • Hyödynnettävä kaikkea kotimaista aiheen kannalta relevanttia materiaalia • Säädösmateriaali • Esityöt -

Oikeuslähdeoppi • Hyödynnettävä kaikkea kotimaista aiheen kannalta relevanttia materiaalia • Säädösmateriaali • Esityöt - komitea- ja työryhmämietinnöt - hallituksen esitykset - eduskunnan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot

Kirjallisuus ja tapaukset • Oikeuskirjallisuus - perusoppikirja -> lähteitä - väitöskirjat - Finlexin FOKI-tietokanta

Kirjallisuus ja tapaukset • Oikeuskirjallisuus - perusoppikirja -> lähteitä - väitöskirjat - Finlexin FOKI-tietokanta (Oikeus-käytäntö kirjallisuudessa) • Oikeustapaukset - Finlex-tietokanta - EDILEX-tietokanta

Kirjoitusoppaita • Ari Hirvosen teos Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan -> nettiosoite https: //issuu.

Kirjoitusoppaita • Ari Hirvosen teos Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan -> nettiosoite https: //issuu. com/arihirvonen/docs/mitk___metodit_paino • Pekka Timosen teos Johdatus lainopin metodiin ja lainopilliseen kirjoittamiseen -> nettiosoite: http: //www. helsinki. fi/oik/tdk/tutkopas. html • Joensuun yliopiston opettajien teos: Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan http: //www. uef. fi/documents/300201/565067/Oikeustieteiden_kirjoitusohje _2015 -2016. pdf/d 9 add 2 dc-f 460 -427 b-ab 76 -24 c 7744 a 6745 • Tampereen yliopiston oikeustieteen laitoksen sivuilta on saatavilla Jukka Viljasen laatima teos: Oikeudellisten tutkimusten kirjoitusopas -> ks. www. uta. fi/laitokset/oikeus/suomi/opiskelu. htm

Tietokantoja • www. finlex. fi/oikeus/foki • Helsingin yliopiston kirjaston ARTO ja HELKA – tietokannat

Tietokantoja • www. finlex. fi/oikeus/foki • Helsingin yliopiston kirjaston ARTO ja HELKA – tietokannat • Ks. www. helsinki. fi/kirjastot • Tiedekunnan kirjaston kokoelmat aiheenmukaisessa järjestyksessä • Eduskunnan kirjaston SELMA-tietokanta ks. www. eduskunta. fi/kirjasto • Oikeusministeriön sivu www. om. fi • Edilexin tietokanta www. edilex. fi

Opinnäytetyön yleiset arviointikriteerit • Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys • Työn paikantaminen suhteessa sen aikaisempaan ja

Opinnäytetyön yleiset arviointikriteerit • Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys • Työn paikantaminen suhteessa sen aikaisempaan ja sitä lähellä olevaan tutkimukseen • Teorian tuntemus • Työn alaan liittyvän lukeneisuuden laajuus ja ajallinen ulottuvuus • Tieteellinen kurinalaisuus eli sisäinen johdonmukaisuus • Johtopäätösten perustelu • Yllä mainitut seitsemän kokonaisuutta muodostavat arviointikriteerit

Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys • • • Tehtävä -> järjestyksen luominen Systemaattinen ajattelu Kokonaistavoite Yksityiskohtainen

Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys • • • Tehtävä -> järjestyksen luominen Systemaattinen ajattelu Kokonaistavoite Yksityiskohtainen ongelman yksilöinti Ongelmakeskeinen / selkeä kysymyksen asettelu Esim. henkilösuhteiden erottelu, objektin laadun erottelu jne.

Työn paikantaminen • Osoitettava kyky tietyn alueen tai alueiden perusasiantuntemusta edellyttävässä tutkimustyössä • Tutkimustraditio

Työn paikantaminen • Osoitettava kyky tietyn alueen tai alueiden perusasiantuntemusta edellyttävässä tutkimustyössä • Tutkimustraditio • Raja-alueet lähialueisiin • Ylittävä keskustelu yli rajojen • Paikantaminen -> – (1) tutkimustapateorian tasolla ja – (2) tutkimuksen aineellisen aihepiirin kysymyksenasettelun paikantaminen

Työn alaan liittyvä lukeneisuus • Lukeneisuuden vaatimus -> perusvaatimus • Kotimainen aineisto kokonaisuudessaan omassa

Työn alaan liittyvä lukeneisuus • Lukeneisuuden vaatimus -> perusvaatimus • Kotimainen aineisto kokonaisuudessaan omassa substanssiaineessa • Eettinen näkökohta -> edellyttää neutraalia oikeuslähdeaineiston käyttöä • Oikeusteorian kattavuus vähäisempää • Pohjoismainen lainsäädäntö. + tutkimustraditio • Liiketaloustieteellinen näkökulma aiheeseen • Usein liittymä johonkin muuhun kauppatieteelliseen aiheeseen • Oikeusdogmaattinen näkökulma

Kansainväliset aiheet • Ulkomainen tutkimustraditio tai lainsäädännöllinen ratkaisumalli tunnettava -> jos aihe niin vaatii

Kansainväliset aiheet • Ulkomainen tutkimustraditio tai lainsäädännöllinen ratkaisumalli tunnettava -> jos aihe niin vaatii (esim. Vertailu EU: N ja USA: n kilpailuoikeuden välillä jonkun osaalueen suhteen) • Eurooppalainen oikeuskehitys tunnettava, EU –oikeus + Euroopan ihmisoikeussopimus jos aihe niin vaatii (esim. Liikkeenperustamisoikeus EU-oikeudessa) • Oikeusvertailua koskeva jakso on hyödynnettävä itse tutkimuksessa • Ajantasainen normi- ja kirjallisuustietous

Sisäinen johdonmukaisuus • • • Kirjoittaja hallitsee aihepiirinsä Aiheen rajaus -> naseva otsikko Työn

Sisäinen johdonmukaisuus • • • Kirjoittaja hallitsee aihepiirinsä Aiheen rajaus -> naseva otsikko Työn on vastattava (1) työssä asetettuun perustavoitteeseen ja (2) sen mukaisiin alakysymyksiin (joita voi olla 3 -6) Edellä sanottu määrää työn kokonaisrakenteen -> luvut ja alaotsikot • Rakenne voi muodostua esimerkiksi seuraavanlaiseksi:

Tutkielman rakenne (1) Lähtökohdat - kuvaus ilmiöstä / toimintaympäristöstä (2) Tehtävänasettelu - Kokonaistavoite -

Tutkielman rakenne (1) Lähtökohdat - kuvaus ilmiöstä / toimintaympäristöstä (2) Tehtävänasettelu - Kokonaistavoite - yksilöidyt konkreettiset alakysymykset (3) Varsinainen tutkimusjakso - 2 -3 lukua alaotsikoineen (4) Tutkielmassa voi olla ”lopuksi” –jakso, jossa kirjoittaja esimerkiksi säädettävän lain kannalta tuo oikeuspoliittisia ajatuksiaan esille

Johtopäätösten perustelu • (1) (2) (3) (4) Hyväksyttäviä kysymyksiä hyväksyttäviä vastauksia Systeemirajojen ylitys Tulkintastandardien

Johtopäätösten perustelu • (1) (2) (3) (4) Hyväksyttäviä kysymyksiä hyväksyttäviä vastauksia Systeemirajojen ylitys Tulkintastandardien tuntemattomuus Sitoutuminen oikeuskäytäntöön Lopputuloksen johtaminen kysymyksenasettelusta

Tieteellinen omaperäisyys • • • Tavoitteet Tarkastelukulman valinta Kysymyksenasettelut Jäsentely Väitetään jotain -> uutta

Tieteellinen omaperäisyys • • • Tavoitteet Tarkastelukulman valinta Kysymyksenasettelut Jäsentely Väitetään jotain -> uutta aikaisempaan nähden -> uutta tietoa -> tieteen tehtävä

Arvostelussa kiinnitetään huomiota • Onko aiheen kannalta relevantit oikeudelliset ongelmat osattu hahmottaa? • Onko

Arvostelussa kiinnitetään huomiota • Onko aiheen kannalta relevantit oikeudelliset ongelmat osattu hahmottaa? • Onko relevantti lainsäädäntö, oikeustapausaineisto ja oikeuskirjallisuus löydetty ja onko aineistoa osattu hyödyntää asianmukaisesti? • Kykeneekö kirjoittaja itsenäiseen juridiseen argumentaatioon? • Onko työ osattu laatia sellaiseen muotoon, että se vastaa oikeustieteellisissä teksteissä käytettäviä muodollisia ja tieteellisiä konventioita? • Kykeneekö opiskelija kirjoittamaan virheetöntä ja selkeää asiaproosaa äidinkielellään?

Arvosteluperusteita • • Hylkäämiseen vaikuttavat lähteiden plagiointi tai orjallisen seuraaminen Sekavuus, virheellisyys Olennaiset puutteet

Arvosteluperusteita • • Hylkäämiseen vaikuttavat lähteiden plagiointi tai orjallisen seuraaminen Sekavuus, virheellisyys Olennaiset puutteet lähteiden käytössä tai argumentoinnissa

Arvosanat • • • a, lubenter ja non sine (1 -2) Kattava, pinnallinen selostus

Arvosanat • • • a, lubenter ja non sine (1 -2) Kattava, pinnallinen selostus aiheesta Ei plagiaatteja Cl-magna (3) Jäsennelty selostus asiakokonaisuudesta Ei systemaattisesti perustu suoraan aikaisempaan kirjoitukseen • Tiedostettu kysymyksenasettelu, jonka mukaan tutkimus on myös toteutettu

Arvosanat • Eximia ja laudatur (4 -5) • Itsenäisesti valittu ja johdonmukaisesti suoritettu tutkimustehtävä

Arvosanat • Eximia ja laudatur (4 -5) • Itsenäisesti valittu ja johdonmukaisesti suoritettu tutkimustehtävä • Osoittaa kykyä argumentoida itsenäisesti ja punnita eri argumentteja • Erinomainen kieliasu, kirjoitustyyli ja tekninen viimeistely