Vaikeat huoltajuusriidat lapsen mielenterveyden rakentumisen kannalta JANNA RANTALA

Vaikeat huoltajuusriidat lapsen mielenterveyden rakentumisen kannalta JANNA RANTALA LASTENPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PARI-JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI 24. 11. 2017 www. jannarantala. fi Facebook: lastenpsykiatri Janna Rantala Twitter: @jannarantala Blogi: Täähän pistää kampoihin

�Lapsuuden aikaiset traumat ja kaltoinkohtelu ennustavat aikuisiän vakavaa psyykkistä sairastavuutta �Pitkittynyt huoltoriita aiheuttaa yleensä lapselle välitöntä kärsimystä ja on riski myöhemmille mielenterveydenhäiriöille �Tulisiko pitkittynyttä huoltoriitaa arvioida kaltoinkohtelun erityisenä muotona?

Arkea? �Lapsi ei pääse tukitoimien piiriin, koska ”huoltoriita päällä” �Tukitoimissa huomio kiinnittyy vanhempiin ja ”puolen valitsemiseen” �Lapsen psyykkistä tilaa tai lapsi-vanhempisuhdetta arvioidaan erillään kokonaissysteemistä �Lapsi ei asetu hoidolliseen kontaktiin

Toisaalta �Lapsen oletettua parempi ennuste vaikuttaa liittyvän resilienssiin ~ kyky selvitä psyykkisesti joustavasti vastoinkäymisistä ~ ydinkokemus: ”En ole yksin. En ole ainoa. Joku tajuaa millaista mulla on”.

Episteeminen luottamus - Kehen voin luottaa? - Keneltä kannattaa oppia elämästä? - Onko minulle tarjottu oppi 1) ”totta” 2) minulle merkityksellistä, minua koskevaa

Episteeminen luottamus Syntyy kun aikuinen toistuvasti viestii lapselle: ”Tunnistan sinut tarkoituksellisena henkilönä”

SUHDE Mielenterveyttä edistää ihmisen psyykkinen kokemusta itsestään muista erillisenä, mutta muiden kanssa suhteessa olevana yksilönä.

Millainen on lapsen suhde aikuisten suhteeseen?

Eriytymätön – vihan ja kiihkon täyttämäparisuhde

Eriytymätön - kohtaamista vältteleväparisuhde

LAPSI VANHEMPI Suhde Mentalisaatio on kykyä pitää mieli mielessä Vanhempi

Mentalisaatiokyky rakentuu vain ennakoitavassa vuorovaikutussuhteessa, jossa lapsen toimintaa ”peilataan” ja linkitetään hänen (oletettuun) ajatteluunsa

Prementalisaatio I. Psyykkinen ekvivalenssi �”Mikä on mielessä on totta” II. Teleologinen asenne/ajattelu �”Uskon kun näen”

Prementalisaatio �Näiden maailmojen yhdistyminen tuottaa mentalisaatiokyvyn n. 4 -5 vuotiaana (edes hetkittäin) �Turvattomissa suhteissa lapsen kehitysriski: 1) Lapsi ei ”löydä” itseään vanhemman mielestä 2) Vanhemman mielen sisältö on liian uhkaava/loukkaava, sitä kohti ei voi kurottua 3) On syytä ”skannata” korostetusti toisten ihmisen intentioita, oma mieli jää syrjään

Prementalisaatio III. Pseudomentalisaatio �”Puhun ja oivallan, mutta mikään ei konkreettisesti muutu”

Löytyykö? �Ajattelun joustavuus, ei musta-valkoisuus tai yksityiskohtaan jumittaminen �Mielikuvituksen, leikin, huumorin, mielikuvien käyttö �Omien kokemusten pohdinta, ei vain muihin keskittyminen �Vastavuoroisuus, edes rauhallisena �Vastuunotto tunteistaan, konkreettisista teoista ja valinnoista, ei ajopuuna oleminen �Kyky jättää kesken, vaikka toinen on väärässä

�P. Fonagy 10. 11. 2017 Hkissä: ~ Episteeminen epäluottamus /hypervigilianssi -> - en voi oppia (en kuule, en ota vastaan) tai - opin valikoimattomasti (kaikki uppoaa) -> psykoterapeutti ei tavoita, eikä asiakas saa käyttöönsä hyvääkään sosiaalista verkostoa

�P. Fonagy 10. 11. 2017 Hkissä: ~Psykoterapia avaa episteemisen luottamuksen, jolloin asiakas saa oppia muilta ihmisiltä mentalisaatiokyvyn kautta (ei vain terapeutilta): varsinainen hyöty tulee kyvystä liittyä sosiaaliseen verkostoon ~jos verkosto on ”toksinen” on tämä karhunpalvelus asiakkaalle

Lapsen mielenterveyden rakentuminen �Pitäisikö keskittyä vaikuttamaan siihen mihin voi; muu elämä, ystävyyssuhteissa oleminen, edes yksi turvallinen aikuinen? �Tulisiko mentalisoida koko systeemiä? �Voitaisiinko tavoitella huoltoriidan osapuolen/ vanhemman episteemistä luottamusta? �Auttaisiko riidan vaikeusasteen diagnosointi-> ohjaus – ja minne?

Lastenpsykiatri, pari- ja perhepsykoterapeutti www. jannarantala. fi FB: lastenpsykiatri Janna Rantala Blogi: Täähän pistää kampoihin Twitter: @jannarantala