10 Mielenterveytt muovaavat tekijt s 118 129 Mielenterveyden

10. Mielenterveyttä muovaavat tekijät (s. 118 -129)

Mielenterveyden riskitekijät ja suojaavat tekijät • taustatekijä = toiminnan ja ilmiön taustalla vaikuttava tekijä • monet biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset taustatekijät kasvattavat mielenterveyshäiriön todennäköisyyttä • mielenterveyteen vaikuttavia taustatekijöitä voi luokitella riskitekijöiksi ja suojaaviksi tekijöiksi • riskitekijä = taustatekijä, joka lisää sairastumisriskiä, oireiden kestoa ja niiden vakavuutta • suojaava tekijä = taustatekijä, joka vahvistaa mielenterveyttä, elämänhallintaa ja haastavissa olosuhteissa selviytymistä

Biologiset taustatekijät • mielenterveyden biologiset taustatekijät = biologisiin ominaisuuksiin, kuten perimään ja hermostoon liittyvät tekijät • esim. aivojen rakenne ja toiminta, välittäjäainetoiminta • geenivariantti = geenin muunnelma tai versio • tiettyjen geenivarianttien on havaittu olevan yhteydessä mielenterveyshäiriöiden kohonneeseen riskiin • geenit saavat merkityksensä vasta tietyssä ympäristössä ja olennaista siten perimän ja ympäristön vuorovaikutus • mielenterveyshäiriöistä kärsivillä ihmisillä on havaittu poikkeavuuksia hermoston toiminnassa ja rakenteessa • aivoihin liittyvien tekijöiden vaikutusta mielenterveyshäiriöissä on korostettu viime vuosikymmeninä • eivät kuitenkaan yksin selitä mielenterveyshäiriöiden kehittymistä

Synnynnäiset taustatekijät • mielenterveyteen liittyviä biologisia taustatekijöitä ovat myös erilaiset synnynnäiset taustatekijät • raskausaikaan tai synnytykseen liittyvät ongelmat, kuten keskosuus, äidin raskaudenaikainen stressi, päihteet • vanhemman mielenterveyshäiriö on yksi lapsen mielenterveyden riskitekijöistä • erityisesti äidin raskauden aikaiset mielenterveysoireet ennustavat lapsen myöhempää mielenterveysoireilua

Vuorovaikutussuhteet sosiaalisina taustatekijöinä • eristäytyneisyys ja yksinäisyys ovat yhteydessä terveysongelmiin ja jopa korkeampaan kuolemanriskiin • myönteiset sosiaaliset suhteet ovat puolestaan yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin • sosiaalinen tuki = kokemus siitä, että ihmisestä välitetään, hän saa muilta apua ja tukea tarvittaessa ja on osa sosiaalista verkostoa • tuki voi olla konkreettista tietoa, taloudellista tukea tai empatiaa, kumppanuutta ja neuvoja • myös sensitiivinen vanhemmuus näyttäisi olevan tärkeä suojaava tekijä • sensitiivisyys = herkkyys reagoida tunteiden ja käyttäytymisen tasolla lapseen johdonmukaisesti ja osuvasti • sensitiivinen vanhemmuus ja sen kautta saatava sosiaalinen tuki toimivat eräänlaisina puskureina stressiä aiheuttavien elämäntapahtumien kielteisiä seurauksia vastaan

Muut sosiaaliset taustatekijät • stressiä tuottavat elämäntapahtumat ja -muutokset ennustavat mielenterveyshäiriöitä • erityisen vahvaa näyttöä on kaltoinkohtelusta lapsena ja epäjohdonmukaisesta vanhemmuudesta • stressi vaikuttaa stressijärjestelmien toimintaan, mikä heikentää terveyttä ja altistaa mielenterveyshäiriöille • sosiaalisia mielenterveyden riskitekijöitä ovat myös koulutukseen, työhön ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvät tekijät • mielenterveyshäiriöiden esiintyminen on selvästi muuta väestöä suurempaa matalasti koulutetuilla, työttömillä ja matalatuloisilla • köyhyyden ja mielenterveyshäiriöiden välinen yhteys on todettu monissa tutkimuksissa LINKKI: https: //yle. fi/uutiset/3 -7006778

Mielenterveysongelmien kulttuurisidonnaisuus • kulttuurilliset tekijät vaikuttavat mm. siihen, • minkälaisia odotuksia, toiveita ja tarpeita ihmisillä on omalle elämälleen • minkälaiset elämäntapahtumat koetaan vastoinkäymisiksi tai stressiä nostattavaksi • miten mielenterveysongelmiin suhtaudutaan • myös mielenterveysongelmien diagnostiikassa on hyvä pitää mielessä kulttuurin vaikutus • eri kulttuuritaustoista tulevat saattavat ilmaista ja ymmärtää mielenterveyteen liittyviä näkökulmia eri tavoin • ihminen saattaa tarkoituksellisesti vähätellä oireitaan välttääkseen psykiatrista diagnoosia (miksi? )

Psyykkiset taustatekijät • myös psyykkiset taipumukset tai toimintamallit voivat altistaa mielenterveyshäiriölle • heikko tunteiden ja käyttäytymisen säätely liittyy mielenterveysongelmiin • esim. matala itsehillintä • samoin jotkut yksilölle tyypilliset kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn piirteet voivat altistaa mielenterveyshäiriöille • esim. ajatteluun liittyvät piirteet, kuten märehtiminen(ruminaatio), sekä tietynlaiset skeemat itsestä tai muista, kuten kielteinen minäkuva ja heikko itsetunto

Haavoittuvuus-stressi-malli • haavoittuvuus-stressi-malli = psykologian teoria, jonka mukaan haavoittuvuus eli alttius sekä stressi johtavat mielenterveyshäiriöiden kehittymiseen • sen mukaan erilaiset altistavat tekijät tekevät jotkut yksilöt haavoittuviksi mielenterveyshäiriön kehittymiselle • esim. tietty geenivariantti, hermoston rakenteellinen piirre tai tietty temperamenttipiirre • tarvitaan kuitenkin myös riittävä stressireaktio, jotta tuo alttius johtaisi mielenterveyshäiriön kehittymiseen • vasta altistavien tekijöiden ja stressireaktioiden yhteisvaikutus määrittää, kehittyykö ihmiselle mielenterveyshäiriö • sekä riskitekijöiden vähentäminen että suojaavien tekijöiden lisääminen ovat mahdollisia • niin yksilö kuin ympäristö voivat vaikuttaa mielenterveyshäiriön kehittymiseen • mielenterveyden muovautuminen näyttää siis olevan monimutkainen prosessi, jossa useiden eri tekijöiden keskinäinen vuorovaikutus määrittää lopputuloksen