Turun tyllisyydenhoidon ajankohtaisasiat ja tulevaisuus Mika Helva 18

Turun työllisyydenhoidon ajankohtaisasiat ja tulevaisuus Mika Helva 18. 10. 2016

Työttömyyden kehitys Turussa työttömyysprosentti 40. 0% on 16, 7 % (vuosi sitten 16, 8 35. 0% Pitkäaikaistyöttömiä 5824 (vuosi sitten 5204) Alle 25 -vuotiaíta 2084 (vuosi sitten 2026) yli 25 -vuotiaita 13 243 (vuosi sitten 13 298) 25. 0% 20. 0% 15. 0% 10. 0% 5. 0% 0. 0% 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 määrä samalla tasolla 30. 0% 19 %) elokuussa – työttömien Työttömyysprosentti PAT-osuus % Nuorten osuus

Työmarkkinatuen kuntaosuuden summa kuukausittain v. 2015 ja v. 2016 Turun Kela-maksuosuus 2400 000. 00 € tulee olemaan ennusten 2200 000. 00 € mukaan 24, 9 M€ tänä vuonna 2000 000. 00 € 1600 000. 00 € 1400 000. 00 € 1200 000. 00 € 1000 000. 00 € 800 000. 00 € 2016 2015 ul u s ra jo a ar m lo k o ys sy el in ä he sä ke o uk ti to hu h lis i m aa m m m he l i 600 000. 00 € ta Syyskuun lopulla listalla oli 4 942 henkeä, joista 300 -päiväisiä 2 581 1000 -päiväisiä 2 361 (etenkin heidän määrä on kasvussa suhteessa viime vuoteen) 1800 000. 00 €

Työllistäminen omaan organisaatioon (17. 10. 2016 tilanne) Työllistämistaso Turussa keskimäärin 900 800 Työllistetty kelalistalaisia 413 hlöä, joista yli 300 pvä tmt: tä 700 saaneita 337 hlöä ja yli 1000 pvä tmt: tä saaneita 76 hlöä 600 kelalistalaisten työsuhteisiin on palkkatuki myönnetty 278 hlön työsuhteeseen (50 % palkkatuki 215, 40 % palkkatuki 31 ja 30 % palkkatuki 36 työsuhteeseen). Ilman palkkatukea on työllistetty 126 hlöä (tuki on loppunut) Henkilöä alle 25 -vuotiaita yli 300 pvä tmt: tä saaneita on työllistetty 47 hlöä 500 400 300 200 yrityksiin ja yhdistyksiin on edelleensijoitettu em. henkilömääristä 100 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 07 20 06 20 05 20 04 20 03 20 02 20 01 20 00 20 99 20 19 98 0 19 35 hlöä

Turun kannattaa työllistää! Työllistämisen hyöty Vuosikustannus kaupungille/hlö, jos ei työllistetä Vuosikustannus kaupungille/hlö, jos työllistetään maaliskuun alussa Erotus työllistämisvuonna (säästö + ja lisäkustannus -) Säästö kaupungille seuraavina kolmena vuotena työllistettyä kohden Valtion tuki on ei ole 1000 -päiväinen 5 923, 68 € 4 648, 22 € 10 283, 72 € +1 275, 46 € -4 360, 04 € 3 x 5 923, 68 € = 17 771, 04 € 300 -päiväinen 4 231, 20 € 4 930, 30 € 10 565, 80 € -699, 10 € -6 334, 60 € 3 x 4 231, 20 € = 12 693, 60 € Tässä kuvassa työllistämissuhde on 6 kk, mutta lakimuutoksen myötä se nousee kahdeksaan kuukauteen tukityöllistämisen osalta.

Laki julkisista työvoimapalveluista ja työllistäminen • Valtion rahoittamaa osuutta työttömyysetuuksista (työmarkkinatuki, peruspäiväraha, ansiopäivärahan perusosa) ehdotetaan käytettäväksi palkkatuen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen • Palkkatuen myöntämisen edellytyksenä olisi, että työttömyys johtuu ammatillisen osaamisen puutteista ja että palkkatuettu työ parantaisi henkilön ammatillista osaamista ja mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Alle 12 kuukautta työttömänä olleelle se myönnetään, jos hänellä on pitkäaikaistyöttömyyden riski. Vuorotteluvapaasijaisille sitä ei enää myönnetä. • Palkkatuelle tulee euromääräinen katto (1400 €/kk) ja enimmäiskesto 12 kk.

Laki julkisista työvoimapalveluista ja työllistäminen • Palkkatukea saa yhdistysten tavoin jatkossa rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat. • Palkkatuetusta työstä lakiehdotuksen mukaan luetaan työssäoloehtoon 75 prosenttia eli työssäoloehdon täyttyminen edellyttää nykyisen kuuden kuukauden sijaan kahdeksan kuukauden tukityösuhdetta, jotta henkilö poistuu kunnan kelamaksuosuudelta! • Viimeksi mainitusta syystä kaupungin tulee pidentää työllistämistyösuhteet siten, että työssäoloehto täyttyy. Tällöin tietysti sama raha riittää harvemmalle.

Työllistäminen Turussa ensi vuonna • Ensi vuodelle työllisyysmäärärahoissa on budjetissa varattu 6, 1 M€, jolla saataisiin arviolta 610 työsuhdetta, jos heidät olisi työllistetty kuudeksi kuukaudeksi ja valtio olisi maksanut pääsääntöisesti kuluista puolet. Kun työsuhde onkin työssäoloehdon täyttyessä venytettävä kahdeksaan kuukauteen edellä mainitun lakimuutoksen tullessa voimaan, samalla rahalla saa enää noin 460 työsuhdetta. • Ensi vuonna valtiolla on työllisyysmäärärahoja 51 momentilla vähemmän kuin tänä vuonna, mutta lakiin esitettävä muutos mahdollistaa myös passiivituen käytön työllistämiseen. Toisin sanoen voi olla, että saamme valtion passiivituen myös niistä, joille ei enää riitä koko työllistämistukea.

Työllisyyden erillishankkeet • Valtuusto myönsi talousarvion yhteydessä tälle vuodelle miljoonan euron määrärahan erillishankkeita varten. • Osa hankkeista on ollut yritysten ja osa kolmannen sektorin toteuttamia. • Hankkeiden haasteina on ollut riittävän asiakasmäärän saaminen. • Tähän ongelmaan pohdittiin vaihtoehtona tietokoneohjelmaa, johon kaupungin vastuulla olevat työttömät ilmoittautuisivat ja ohjelma olisi antanut heille tiedon matkapuhelimeen avoimista paikoista. Ohjelman kokeilu ei olisi ylittänyt hankintarajoja. Ohjelmaa ei toistaiseksi hankittu kaupungin ohjeistuksien takia.

Elokuun lopun tilanne erillishankkeissa Hanketaho Varatu osuus Turun Seudun TST ry Arbeetti Oy Passaa palvelut Oy Elokuun loppuun mennessä maksussa 173 315, 08 Ei toteudu 2016 4 669, 38 Psykologitiimi Päämäärä Oy Lounais-Suomen työllistäjät ry Into. Job Oy 9 548, 00 25. 000, 00 44 263, 04 40 000 190 000 105 760 Nuorten TyöTuki ry 75 000, 00 100 000 Aurakoulutus Oy Sylvi Salonen Oy 31 248, 00 104 160, 00 147 200 139 000 238 100 120 000 35 000 Aktivoidut työmarkkintatuella olevat 31+45** Ei toteudu 2016 5 työkokeilua, joista yksi johtanut työllistymiseen Luvatut aktivoidut 75 +75 20 15 -20 86 osallistujaa 100 16 90 -100 1 (lisäksi hankkeeseen valikoitu 30 11) 4 työllistynyt (3 on 30050 päiväisiä ja 1 on 1000 päiväinen) 10 työkokeilussa (1+8) 1 opiskelee (0+1) 17 50 hankkeessa 23, joista 19 on 32 300 -päiväisiä ja 4 on 1000 päiväisiä. Heistä on työllistynyt 4 (sekä lisäksi 1 alle 300 päiväinen)

Erillishankkeet ja ensi vuosi • Turun seudun TST ry toivoo neuvotteluja, että texvex-tekstiilikierrätystä voidaan jatkaa ensi vuonna. Rahoituksessa on lähdetty siitä jo tänä vuonna, että toiminta on kokonaan rahoitettavissa saman kalenterivuoden aikana työmarkkinatuen kuntaosuuden säästöillä. • Arbeetti Oy on neuvotellut mahdollisuuksia toteuttaa hanke ensi vuonna, mutta siinä neuvottelut ovat ihan alussa eikä vielä ole tiedossa, onko tällä toteutumismahdollisuuksia vieläkään. • Passaa. Palvelut Oy: n hanke on kustannusneutraali eli maksamme vain sen, mitä minimissä kuluisi muuten työmarkkinatukeen. Tulee harkita, voisiko Turun työllisyyden kuntalisää maksaa myös työkokeilusta. Summa voisi olla ehkä jopa matalampi esim. 200 euroa/kk. Tätä maksettaisiin kaikille työmarkkinatuen kuntaosuudella olevista.

Erillishankkeet ja ensi vuosi • Psykologitiimi Päämäärä Oy: n hanke tuotti paljon työtä työllisyyspalvelukeskuksen omalle henkilökunnalle. Hankkeen lopullisia tuloksia ei vielä ole saatavissa. • Lounais-Suomen työllistäjät eivät ole onnistuneet houkuttelemaan asiakkaita palveluun toistaiseksi. Jatkossa heillä on mahdollisuus olla yksi kuntouttavan työtoiminnan tarjoaja, kun siirrytään palveluseteliin. • Into. Job Oy: n hanke on saanut negatiivista julkisuutta, kun hankkeen alkupuolella ei ole vielä saatu juurikaan tuloksia. Hanke on kuitenkin kesken. Erillishankkeena tätä ei kannata jatkaa, vaan heillä on mahdollisuus osallistua työnetsijäpalvelujen tarjoamiseen. Se tulee kaupungille edullisemmaksi.

Erillishankkeet ja ensi vuosi • Nuorten TyöTuen hanke on tavoitteissa, mutta silti on liian aikaista arvioida sen onnistumista. • Aurakoulutuksen hanke on toteutumassa tavoitteiden mukaisesti. Se otetaan huomioon työnetsijäpalvelujen kilpailutuksessa eli palkkioilla voidaan ohjata siihen, että työnetsijät pyrkivät työllistämään juuri kaupungin maksuosuudella olevia. • Sylvi Salonen Oy: n hanke on innovatiivinen. Siitä tulee pieni häntä ensi vuodelle.

Yhteenveto erillishankkeista ja ensi vuodesta • Ensi vuodeksi ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa monia erillisiä hankkeita, joihin asiakkaiden saaminen on haastavaa. Sen sijaan näitä kokemuksia voidaan hyödyntää työnetsijäpalvelujen menossa olevassa kilpailutuksessa, kolmannen sektorin palvelujen rahoittamisessa, työllisyyden Turku-lisän maksamisessa ja jopa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä. • Työllisyystoimikunta teki linjauksen, jonka mukaisesti kokonaan työmarkkinatuen kuntaosuudella rahoitettavia hankkeita voitaisiin rahoittaa jatkossakin. Tähän liittyen valmistellaan yhden yrittäjän esittämän mallin kilpailutusta. Se rahoitettaisiin työmarkkinatuen kuntaosuudella. Vastaavasti Texvex-toimintaa voitaisiin rahoittaa tekemällä ensi vuodeksi uusi sopimus. Sen tarjoamia matalan kynnyksen työpaikkoja tarvitaan kelalistalaisille.

Lisätalousarvion rahojen käyttö Kaupunginvaltuusto myönsi työllistämiseen miljoonan euron lisäpanostuksen 11. 4. 2016 § 61: • 480 000 korotettuun Turku-lisään. • 120 000 nuorten työllistämiseen. • 400 000 varausmäärärahaksi, jonka kaupunginhallitus jakoi edelleen 25. 5. 2016 § 216 – sosiaalipalveluihin 110 000 euroa ensisijaisesti Turun työmarkkinatuella olevien sosiaaliseen kuntoutukseen ja sosiaalityön asiakkuudessa olevien kelalistan palveluohjaukseen. – terveyspalveluihin 125 000 euroa kelalistalaisten terveystarkastuksiin. – työllisyyspalvelukeskukselle 90 000 euroa työmarkkinatuen kuntaosuudella olevien kuntouttavan työtoiminnan vahvistamiseen sekä korkeakouluharjoittelijoiden palkkaamiseen kelalistan palveluohjaukseen. – työllisyyspalvelukeskukselle maahanmuuttajataustaisten työllistymistä edistävän palvelun kilpailuttamiseen 75 000 euroa (tähän myönnettiin lisäksi toiset 75 000 maahanmuuton erityistoimiin varatusta rahasta.

Työllisyyden Turku-lisä • Turussa otettiin käyttöön työllisyyden Turku-lisä viime vuonna. Sen mukaisesti maksamme työmarkkinatuen kuntaosuudella olevista työllistymisehdon täyttymiseen asti työllistävälle taholle yhdistys tai yritys sen summan, joka kaupungilta menisi muuten passiivitukeen. • Korotettu Turku-lisä otettiin käyttöön, kun valtuusto myönsi siihen erillismäärärahaa. Siitä oli keväällä oma haku. Sillä työllistettiin yhdistyksiin kokonaan kaupungin rahalla työmarkkinatuen kuntaosuudella olevia, kun valtion työllistämistuki yhdistyksille oli loppunut. • Turun kannattaa jatkaa Turku-lisää myös ensi vuonna. Tämä voidaan rahoittaa työmarkkinatuen kuntaosuuden passiivitukeen muuten menevillä rahoilla. Valtion rahoitus kolmannelle sektorille on ensi vuonna korkeintaan nykyisellä tasolla. Tätä kautta Turun olisi hyvä varata rahaa myös korotettuun Turkulisään, jotta yhdistysten työllistämistoiminta voidaan turvata. Korotettu Turku-lisä turvaa palvelut ja tuo pidemmässä juoksussa rahat takaisin. Olemme pyytäneet TE-toimistoa selvittämään, koskeeko kolmannen sektorin työllistämistukikatto myös valtion passiivituen käyttöä aktivointiin.

Korotetun Turku-lisän käyttö • Tällä hetkellä tukea on maksettu työsuhteiden alusta marraskuun lopulle yhteensä 288. 671, 98 €. Muutamalle yhdistykselle ei ole vielä maksettu loka-marraskuun maksatusta, koska yhdistykset eivät ole toimittaneet maksatusselvitystä elo-syyskuun palkoista. Arvio kokonaiskustannuksista on 561 870, 00 €. Arvio on tehty yhdistysten ilmoittamien palkkauskustannusarvioiden mukaan, jotka saattavat jonkin verran muuttua, kun todelliset kustannukset ilmoitetaan. • Tukea myönnetty 40 yhdistykselle (4 yhdistystä jätti käyttämättä myönnetyn tuen) • Yhteensä työllistetty 62 henkilöä, jotka kaikki olivat ennen työsuhdetta ns. kelalistalla • Yhdistykset ovat palkanneet henkilöitä mm. ohjaajan, autonkuljettajan, vahtimestarin ja kiinteistöhoitajan tehtäviin sekä toimisto-, keittiö ja varastotehtäviin

Korotettu Turku-lisä ja kustannukset yhdistysten kk-palkka, ka. palkkauskustannukset kokonaisuudessaan, ka. /hlö yli 300 pvää maksettua tmt: tä 1172, 00 € 1506, 00 € yli 1000 pvää maksettua tmt: tä 1172, 00 € 1506, 00 € palkkauskustannukset 6 kk/hlö arvio sovitellun työmarkkinatuen kuntaosuudesta työsuhteen aikana 9036, 00 € 1200, 00 € 9036, 00 € 1680, 00 € kustannukset työsuhteen aikana yhteensä 10. 236, 00 € 10. 716, 00 € kustannukset työttömän tmt-maksuina (6 kk + 3 v 2 kk = 44 kk) /hlö säästö 44 kk: n aikana / hlö Arvio yli 300 / yli 1000 pvää tmt: tä saaneista 15. 400, 00 € 21. 560, 00 € 5164, 00 € n. 52 hlöä 10. 844, 00 € n. 10 hlöä arvio tulevista säästöistä (44 kk: n aikana), mikäli henkilöt eivät olisi työllistyneet 268. 528, 00 € 108. 440, 00 € Bruttosäästö tmt-kuntaosuuslistalle Korotetun Turku-lisän kustannukset Arvio syntyvästä nettosäästöstä 938. 838, 00 € 561. 870, 00 € 376. 968, 00 €

Nuorten työllistäminen erillisrahalla • 120 000 € käytettiin jo syksyyn mennessä, ja sillä rahalla saatiin edelleensijoitettua yhteensä 24 nuorta (alle 30 v). Näistä 5 oli kela-listalla. • Näistä ainoastaan yhteen on saatu haettua palkkatuki, joten siksi rahaa on kulunut niin paljon. • Nuoria on lisäksi edelleensijoitettu alkuperäisellä määrärahallakin.

Sosiaalinen kuntoutus • Turku osoitti erillismäärärahasta tälle syksylle resursseja kelalistalaisten sosiaaliseen kuntoutukseen. Tähän ohjataan sosiaalityöstä asiakkaita, joilla on työllistymistä haittaava elämänhallintaan liittyvä ongelma (päihteet, mielenterveys tai vastaava) ja jotka ovat työmarkkinatuen kuntaosuudella. • Tähän varattiin palkkarahat sosiaalityöntekijälle ja sosiaalityön ohjaajalle sekä lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen ryhmien hankintaan. Tähän varattiin tälle vuodelle 110 000 euroa. • Ensi ja sitä seuraavana vuonna tarve koko vuodelle on vähintään 250 000 euroa, jotta toimintaa voidaan jatkaa ja siten saada heikoimmassa tilanteessa olevia kelalistalaisia työllistymisen ensimmäiselle portaalle. Sen jälkeen palvelu tulisi osaksi maakunnan sotepalveluja.

Sosiaalipalvelun hankkeen tilanne • Sosiaalipalveluihin varatulla määrärahalla palkattiin Läntisen toimiston alaisuuteen sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja, jotka aloittivat työnsä 1. 8. 2016. Hanke sai nimekseen Kelkka-hanke. Hankkeen työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä alueellisten sosiaalitoimistojen kanssa ja ryhmätoiminnan sisältöjen ja yksilöohjauksen tiimoilta he ovat sopineet yhteistyöstä noin 15 toimijan kanssa. Varsinainen asiakasohjaus ryhmätoimintaan ja yksilöohjaukseen viivästyi, koska ns. Kela-listojen saamisessa oli haasteita. • Viikolla 40 alkoi kolme ryhmää, joista yksi ryhmä oli naisille, yksi miehille ja yksi ns. sekaryhmä. Naistenryhmässä aloitti kahdeksan henkilöä, miesten ryhmässä kymmenen ja sekaryhmässä yhdeksän henkilöä. Ryhmäläisille on tarjottu ryhmän aluksi aamiaista ja heille on myönnetty ehkäisevänä toimeentulotukena maksusitoumus bussikortin lataukseen sekä Kimmoke-ranneke. Ryhmäläiset ovat jo alkuvaiheessa antaneet positiivista palautetta; ryhmä tarjoaa mahdollisuuden ja paikan lähteä kotoa toteuttamaan ns. omaa juttua ja ryhmän kanssa tulee vierailtua paikoissa, joissa ei muutoin tulisi käytyä. Ryhmän päätyttyä jokainen ryhmäläinen tavataan vielä yksilöajalla. • Ryhmätoiminnan lisäksi asiakkaisiin on oltu yhteydessä puhelimitse ja yksilöohjauksessa on tähän mennessä ollut neljä asiakasta, joista on tavattu 1 – 3 kertaa. Yksilöasiakkaiden määrää on tarkoitus lisätä, sillä ryhmätoiminta ei sovellu kaikille ja yksilötapaamisilla on mahdollisuus käsitellä hyvinkin henkilökohtaisia asioita. • Ulkopuoliselta palveluntuottajalta on tarkoitus hankkia 1 – 2 ryhmää, jotka toteutunevat viikosta 44 alkaen. Hankintaesitys on tehty hyvinvointitoimialan hankintapalveluihin. Palveluntuottajaksi on toivottu Monipalvelukeskus Tsemppiä.

Työttömien terveystarkastukset • Terveystoimelle varattiin rahaa työmarkkinatuen kuntaosuudella olevien terveystarkastusten järjestämiseen, mikä edesauttaa työkyvyttömien eläkeprosessia ja poistumaa työmarkkinatuelta. • Klinikka avattiin tänä syksynä Turun Seudun TST ry: n tiloihin. • Klinikan pyörittämiseksi varattiin rahaa kahta terveydenhoitajaa varten sekä lääkäripalveluihin (2 pv/viikko) ja lääkäripalvelujen ostamiseen. • Toimintaa olisi tarpeen jatkaa koko kokeilun ajan, jotta työkyvyttömiä saadaan pois kelalistalta. Tämä on lisäksi oleellinen osa ensi vuonna alkavaa kokeilua, jossa työttömyyden pitkittyessä tarkistetaan työttömän terveyden tila. • Ensi ja sitä seuraavana vuonna tarve koko vuodelle on vähintään 280 000 euroa. • Vastaavaa toimintaa tehdään pisimpään työttömänä olleiden eli yli 1000 -päiväisten osalta Party-hankkeessa.

Terveystarkastusten tilanne • Terveydenhoitajat ovat aloittaneet syyskuun puolivälissä ja asiakastyö on juuri alkamassa Kanslerintiellä Turun seudun TST ry: n tiloissa. • Tarkoitus on, että kaksi terveydenhoitajaa ottaa vastaan 20 -25 asiakasta viikossa riippuen onko ensikäyntejä vai jatkokäyntejä. Ensikäynnit ovat kestoltaan 2 tuntia ja jatkokäynnit lyhempiä. • Lisäksi koordinoiva terveydenhoitaja on aloittamassa yhteistyön kaikkien terveysasemien kanssa.

Korkeakouluharjoittelijat • Ensimmäinen harjoittelijoiden ryhmä aloitti 3 kk harjoittelunsa kesällä ja lopetti 3. 10. (neljä harjoittelijaa). Haasteena oli harjoittelun osuminen kesäaikaan ja työvälineiden saannin viivästyminen. • Lokakuun alussa aloitti toinen harjoittelijoiden joukko. • Vain n. 30 % asiakkaista puhelinnumero löytyy efficasta. Harjoittelijoilla ei ole ollut muuta keinoa löytää asiakkaiden puhelinnumeroita. On mietitty, voisiko tulevaisuudessa asiakkaiden yhteystietoja hankkia esim. fonectasta. Harjoittelijat voivat kontaktoida vain hyvin pientä listan osaa näin. • Toinen huolestuttava huomio on, että vain 12 % asiakkaista on tavoitettu.

Maahanmuuttajien aktivointi • Maahanmuuttajien aktivointipalvelun ostaminen kilpailutettiin syksyn aikana. • Palvelua tarjosi kuusi palvelun tarjoajaa (Arffman Consulting, Casanova Production Oy, Kuntoutussäätiö, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Sopako Care Oy ja Viittakivi Oy). • Koska raha on osoitettu tälle vuodelle, hyväksyttiin aikataulusyistä kaikki tarjoukset. • Ensi vuonna toiminta on kytketty Turun kasvusopimukseen, jonka kautta sitä on tarkoitus jatkaa.

Yhdistysten työllisyyspoliittiset hankkeet • Valtio on rahoittanut yhdistysten työllisyyspoliittisia hankkeita, joille kaupunki on lisäksi antanut oman rahoitusosuutensa. Turku on käyttänyt tähän työllisyysmäärärahoista 400 000 €. • Varsinais-Suomen TE-toimisto on leikkaamassa työllisyyspoliittisten hankkeiden rahoitusta. Valtion rahoitus hankkeille putoaa 2, 1 miljoonasta mahdollisesti jopa vain 700 000 euroon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahaa riittää enää vain muutamaan suurimpaan hankkeeseen ja monet jäävät ilman, mikä vaarantaa monien työllistävien yhdistysten toiminnan. • Tarvitaan jokin ratkaisu siihen, miten

Yhdistysten työllisyyspoliittiset hankkeet • Turussa tulee päättää, käyttääkö Turku työllisyysmäärärahoja jatkossa myös niiden yhdistysten tukemiseen, jotka eivät saa valtiolta työllistämistukea. • Hankkeen tuella työllistettäisiin ohjaajat ja tuettaisiin toimintaa, mikä mahdollistaa sen, että yhdistykset voivat työllistää työttömiä. Työllistäminen rahoitetaan erikseen joko valtion toimesta, kaupungin rahalla tai se korvataan palkattomalla työkokeilulla. • Kun niukkuutta jaetaan, tulee pohtia, käytetäänkö työllisyysmäärärahoja enää ei työllistävään tukeen yhdistyksille. Turku on käyttänyt työllisyysmäärärahoja Tsemppitalon tukemiseen, vaikka tämä on selvästi mielenterveys- eikä työllisyystyötä. Lisäksi Turku on tukenut työttömien ruokalatoimintaa, joka mahdollistaa Turun seudun TST: n ja Varissuon työttömien jäsenille edullisen lämpimän aterian.

Kuntouttava työtoiminta • Turku toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa omana toiminta (toimialoilla ja työkeskuksessa) sekä ostaa sitä kilpailutuksen kautta yhdistyksiltä. • Vaikka Turussa on paljon työmarkkinatuen kuntaosuudella olevia, Turussa kuntouttavaa työtoimintaa on suhteessa vähemmän kuin maakunnan muissa kunnissa tai muissa kaupungeissa. Turku maksaa lisäksi kuntouttavasta työtoiminnasta muita enemmän. • Turussa valmistellaan siirtymistä kuntouttavan työtoiminnan hankinnassa palvelusetelin käyttöön. Samalla on tarkoitus vähentää siihen liittyvää hallintoa ja tuotteistaa palveluja. • Kuntouttava työtoiminta poistaa työmarkkinatuen kuntaosuudelta vain sen keston ajaksi, mutta osalle se on välttämätön välivaihe ennen työllistymistä.

Kuntouttava työtoiminta ja kokeilu • Uutena elementtinä kuntouttavaan työtoimintaan on tullut alueellisten kokeilujen suhde ei-työsuhteisiiin työpaikalla tapahtuviin aktivointeihin. • Yhtenä mahdollisuutena on, että yrityksessä järjestetään kuntouttavan työtoiminnan korvaavaa työkokeilua.

Turun seudun elinkeino- ja työllisyyskokeilu • Turun seutu valittiin mukaan alueelliseen elinkeino- ja työllisyyskokeiluun juhannusviikolla. Kokeilun on tarkoitus alkaa ensi vuoden alussa. Kokeilun idea on, että työllisyyspalvelut tarjotaan työllisyysjanan mukaisesti eli työttömyyden pitkittäessä tarjotaan erilaisia palveluja. • Alueellisesti on neuvoteltu yhteistyöstä ELY: n ja TE-toimiston sekä kaikkien seudun kuntien kanssa. • Kokeiluun liittyen ollaan tekemässä lainsäädäntömuutosta, jolla kokeilun ajaksi Turun seudun kunnille tulee vastuu alle 25 -vuotiaista ja 12 kuukautta työttömänä olleista. Näiltä osin tueksi tulee myös TE-toimiston resurssit. • Erityisenä uutena haasteena on kaikkien työttömien kolmen kuukauden välein tehtävät haastattelut ja työllistymissuunnitelmien tarkistukset, mikä sitoo sekä kuntien että TE-toimiston resursseja.

Turun seudun elinkeino- ja työllisyyskokeilu • Turun seudun elinkeino- ja työllisyyskokeilun lähtökohtana elinkeinoelämälähtöisyys. Ajatuksena on, että palvelut asiakkaille annetaan työvoimajanan mukaisesti eikä kokeilussa asiakkaita lajitella palvelulinjoille. Tähän malliin sopii hyvin kolmen kuukauden välein tehtävät haastattelut, joista mahdollisimman monet on ohjattava oikeisiin palveluihin. Haastattelujen toteuttaminen vaatii myös kunnalta lisäpanostuksia, jotta päästään mahdollisimman hyvään tulokseen ja katkaistua ajoissa työttömyyden pitkittyminen. • Kokeilua on valmisteltu hyvässä yhteisymmärryksessä valmisteluryhmässä, jossa on mukana kaikki Turun seudun kunnat, TE-toimisto ja ELY. Kokeilulle valitaan myös poliittinen ohjausryhmä, johon yritetään saada mukaan sekä alueen kansanedustajia että seudun kuntien keskeisiä poliittisia päättäjiä.

Työvoimahautomot • Turku on hakenut ESR-rahoituksessa työvoimahautomohanketta, joka on osa Turun seudun elinkeino- ja työllisyyskokeilua. • Hankkeeseen tulee viidellä eri elinkeinoklusterilla toimivaa työvoimahautomoa (metalli-, rakennus-, kauppa-, logistiikka- ja yksityinen sote). • Työvoimahautomoihin ilmoittautuvat alasta kiinnostuneet työttömät. He saavat sitä kautta osaamisen päivittämistä ja työtilaisuuksia. Yritykset taas saavat tätä kautta osaavaa henkilökuntaa. • TE-toimistolle tulee rinnakkaishanke, josta rahoitetaan tarvittavat koulutukset.

Työnhakija Pääsee työkokeiluun, työssäoppimaan ja/tai työhön Saa täsmä- ja tutkintotavoitteista koulutusta alalle Saa käyttöönsä työllisyyspoliittiset työllistymistä edistävät muut palvelut Määrätyllä alalla toimiva työvoimahautomo Yritys tai useampi saman alan yritys Ammatillista aikuiskoulutusta tarjoava oppilaitos Tarjoaa työtehtäviä saa tilapäistä ja pysyvää työvoimaa Tarjoaa sekä lyhyt- että tutkintotavoitteista koulutusta Kokeiluun osallistuva kunta tai useampi kunta Ohjaa työnhakijat palveluun ja tarjoaa heille tuen

Maakuntauudistus ja työllisyys • TE-toimisto ja ELY: n elinkeino- ja työllisyysasiat ollaan siirtämässä 2019 maakuntaan kasvupalvelut – nimiseen kokonaisuuteen. Kasvupalvelulain luonnoksessa ei mainita kuntia lainkaan työllisyyspalvelujen tuottajina. • Ei olemassa selkeää ratkaisua siitä, miten työllisyysasioiden käy. Pääkaupunkiseudulle tullee erillisratkaisu. Pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Turku, Tampere ja Oulu ovat ilmaisseet vahvan tahtotilan siitä, että ne saisivat hoitaa omalla alueellaan työllisyyden edistämisen. • Maakuntamallia on tiettävästi valmisteltu siten, että maakunta tilaa työllisyyspalvelut. Palvelujen tuottajina toimivat yhtiöt, jotka voivat olla maakunnan, yksityisen sektorin tai ehkäpä jopa kolmannen sektorin hallinnoimia. Tämä tarkoittaa, että Turun tulisi tässä mallissa yhtiöittää tarjoamansa palvelut. • Vielä on täysin auki, miten kuntien elinkeinopolitiikka ja työllisyyden edistäminen liittyvät toisiinsa tai onko työllisyydellä roolia ennaltaehkäisevänä hyvinvointipalveluna sekä se, peritäänkö kunnilta edelleen vuonna 2019 työmarkkinatuen kuntaosuutta.

Kaikki kesäduunaa • Turussa on päädytty kesätyöasioita pohdittaessa ratkaisuun, jossa kaupunki tarjoaisi koko ikäryhmälle kesätyömahdollisuuden. Ensimmäinen kesätyökokemus on erittäin tärkeä tulevan työllistymisen kannalta. • Kesätyöseteli tarjottaisiin kaikille yhdeksäsluokkalaisille, jotka sen haluavat ottaa vastaan. Opinto-ohjaajat jakaisivat setelit. Kaupungille kesätöihin haettaisiin edelleen viime vuoden tapaan. • Kesätyösetelillä yritys voi työllistää kesätyöntekijän kahdeksi viikoksi. Pidemmän työsuhteen osalta työnantaja vastaa kuluista. • Ammattikorkeakoulu on hakenut hanketta, joka tukee tätä toimintaa. Lisäksi se on luvannut ilman hanketta, että sen opiskelijat voivat tsempata näitä ysiluokkalaisia kesätyön hakemisessa ja auttaa potentiaalisten paikkojen etsimisessä.

Kaikki kesäduunaa • Ikäryhmä on noin 1400 henkeä, joista arviolta 80 % tarvitsee kesätyötä. Turun kaupunki on tarjonnut kesätöitä vuosittain 310 hengelle (rahoitus nuorisotoimen budjetissa on 249 000 €) eli jäljelle jää 810 setelin tarvitsijaa. Nämä maksavat 283 500 €. Koordinaattori maksaa 40 000 € tai 10 000 €, jos työn tekee kaksi korkeakouluharjoittelijaa (korkeakouluharjoitelija 4614 €/3 kk). Lisäksi markkinointiin ja korkeakouluharjoitelijoihin kuluihin tarvitaan panostusta n. 25 000 €. • Kustannukset koko ikäryhmän kesätyöstä olisi korkeakouluharjoittelijoita hyödyntämällä 249 000 € (nuorisotoimen budjetissa kaupungin omat paikat) ja 325 000 € (työllisyyspalvelukeskuksen budjettiin. Tänä vuonna summa oli 70 000 €). Lisäpanostus suhteessa tämän vuoden budjettiin olisi 255 000 €.

Yhteenveto • Turun tulee varata työllisyysmäärärahoihin lisäresurssia korotettuun Turku-lisään, työllistämiseen omalla rahalla omaan organisaatioon sekä haastattelujen onnistumisen varmistamiseksi. • Soten osalta tulee rahoittaa myös tulevina kahtena vuonna sen sosiaalisen kuntoutuksen ja työttömien terveystarkastuksen toteuttamista työllisyyskokeilun onnistumiseksi. • Työvoimahautomo-hankkeeseen tulee varata sen omarahoitusosuus. • Mikäli Turku haluaa tarjota kaikille peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille ennaltaehkäisevänä työllisyystoimenpiteenä kesätöitä, tulee tähän varata 255 000 euron lisäpanostus nykyisiin kesätyörahoihin. • Edunvalvonta-asiana Turun tulee eri foorumeilla pitää huoli, että sille mahdollistetaan työllisyyden edistäminen ja elinkeinoelämän työvoiman turvaaminen jatkossa.

Kiitos!