TER A 004 Terveyskasvatuksen ja terveyden edistmisen teoriat

TER. A 004 Terveyskasvatuksen ja terveyden edistämisen teoriat ja sovellusmallit Kevät 2009 Poskiparta TAVOITE Opiskelija ymmärtää mallien ja teorioiden merkityksen terveyskasvatukselle ja terveyden edistämiselle. Tuntee useita muutosta selittäviä ja aikaansaavia teorioita ja malleja ja osaa alustavasti soveltaa niitä käytäntöön. SISÄLTÖ 1. Mallin ja teorian käsitteet ja niiden merkitys käytännön työlle. Mallien ja teorioiden historiaa: KAP- malli, käyttäytymisen modifiointiteoria ja niiden käyttökelpoisuus. 2. Yksilötasoiset mallit: transteoreettisen mallin kertaus, suunnitellun toiminnan malli, terveysuskomusmalli. 3. Ryhmätason mallit: sosiaaliskognitiivinen teoria. 4. Yhteisötason mallit: yhteisön organisointimalli, organisaation muutosmalli, innovaatioiden diffuusioteoria, terveyspolitiikan mallit. 5. Interventiomallit: PRECEDE-PROCEED –malli, Health Action -malli, sosiaalisen markkinoinnin malli, Intervention Mapping –malli OPETUS- JA TYÖMUODOT Seminaarit 20 tuntia Itseopiskelu KIRJALLISUUS 1. Glanz K. , Lewis F. M. & Rimer B. K. (eds. ) 2005 (tai 1997) Health Behaviour and Health Education, Theory, Research and Practice. 2 nd edition. San Francisco (Calif. ): Josseyn Bass. Sivut: 41 -112, 153 -178, 241 -286, 384 -402 (tenttialue yhteensä 159 s. ). Oheislukemistona: 2. Tones K. & Tilford S. 2001 Health Promotion: Effectiveness, Efficiency & Equity. 3 rd edition. Cheltenham: Nelson Thornes. Sivut: 74 -143 3. Bartholomew L. K. , Parcel G. S. , Kok G. & Gottlieb N. 2000 Intervention Mapping. Mountain View, CA: Mayfielf cop. (515 s. ) 4. Nutbeam D. & Harris E. (eds) 1999 Theory in a nutshell. A practioner´s guide to commonly used theories and models in health promotion. National Center for Health Proromotion, University of Sidney. (78 s. ) SUORITUSTAPA Aktiivinen osallistuminen seminaareihin ja kirjallinen raportointi. Selvitetään ja esitellään ryhmälle yksi malli/teoria. Etsitään tutkimus/hanke, jossa on sovellettu teoriaa. Opponoidaan ja vertaillaan vertaisryhmän mallia/teoriaa suhteessa omaan. (Kirjallisuuden kohdan 1 (Glanzin ym. kirja) tenttiminen tai muu suoritus)

MIKÄ ON TEORIA? Teoria yrittää selittää keskeiset tekijät, jotka selittävät ilmiön esiintymisen tai ei miksi toiset ovat aktiivisia ja toiset ei näiden tekijöiden väliset suhteet tiedoissa, uskomuksissa, sosiaalisissa normeissa käyttäytymisessä olosuhteet missä kyseiset suhteet ilmenevät tai ei teorioiden yhdistely, tavallista

Teoria auttaa kohderyhmän Ja intervention määrittämisessä 1 Ongelman määrittely Teoria auttaa määrittämiään kuinka ja miten muutokset on saavutettavissa 2 Ratkaisujen etsiminen Teoria ohjaa kuinka organisaatio muutokset ja yhteisön tietoisuus lisääntyy 7 Vaikutusten arviointi 6 Välilliset Tulokset arviointi 3 Voimavarojen Määrittäminen 5 Vaikutusten arviointi Teoria määrittää tulokset ja mittarit mitä arvioinnissa käytetään 4 Käytäntöön juurruttaminen Teoria ohjaa vertaisarvioinnissa miten ohjelma voidaan toteuttaa suhteessa ideaalimalliin TERVEYDEN EDISTÄMISEN SUUNITTELUN JA ARVIOINNIN KEHÄ

TERVEYDEN EDISTÄMISEN MALLIT Yksilö- ja ryhmätasoiset mallit: p p p Yhteisötason mallit: p p Kommunikaatiostrategioihin perus tuvat terveyden edistämismallit p p Organisaatioiden kehitystä ja muutosta tukevat mallit Terveyspolitiikan kehittämisen mallit p p p Terveysuskomusmalli Transteoreettisen malli Suunnitellun toiminnan malli, Sosiaaliskognitiivinen teoria PRECEDE-PROCEED –malli Health Action –malli Innovaatioiden diffuusio Malli Yhteisön organisointimalli Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen muutosmalli Sosiaalisen markkinoinnin Organisaation muutosmallit Yhteistoimintaan perustuvat mallit Terveyspolitiikan kehykset Evidence-based (nayttöön perustuvat) mallit RE-AIM HIA terveysvaikutusten arviointi

KAP-MALLI Ongelma – tieto – muutos käyttäytymisessä Ks. Green & Tones 2004

TERVEYSUSKOMUSMALLI (Becker 1970 -luvulla) Koettu alttius Koettu uhka Koettu vakavuus Koettu minäpystyvyys Koetut hyödyt Koetut esteet Odotetut seuraukset

Sosiaalisen oppimisen malli Bandura 1986

SUUNNITELLUN KÄYTTÄYTYMISEN MALLI (Ajazen & Fisbein 1980) Käyttäytymisuskomukset Käyttäytymisen seurausten arviointi Normatiiviset uskomukset Motivaatio Kontrolliuskomukset Koettu pystyvyys Asenteet Subjektiiviset normit Koettu pystyvyys Aikomus Käyttäytyminen

SUUNNITELLUN KÄYTTÄYTYMISEN MALLI (Ajazen & Fisbein 2006) Käyttäytymisuskomukset Käyttäytymisen seurausten arviointi Normatiiviset uskomukset Motivaatio Kontrolliuskomukset Koettu pystyvyys Asenteet Käyttäytymistä kohtaan Sosiaaliset normit Havaittu kontrolli Koettu pystyvyys Aikomus Käyttäytyminen Koettu pystyvyys (odotukset)

MUUTOSVAIHEMALLI (PROCHASKA & DICLEMENTE 1983) REPSAHDUS PYSYVÄ MUUTOS ESI-HARKINTA YLLÄPITO TOIMINTA REPSAHDUS HARKINTA VALMISTAUTUMINEN

Innovaatio diffuusiomalli (Rogers 1983) INNOSTUJAT AIKAISET OMAKSUJAT AIKAINEN ENEMMISTÖ MYÖHÄINEN ENEMMISTÖ VITKASTELIJAT

INFORMAATION PROSESSIMALLI (Mc. Quire) Kommunikaatiotilanne Lähettäjä Sanoma Kanava Vastaanottaja Päämäärä Muutoksen asteet Altistaminen Havaitseminen Kiinnostuminen/Motivoituminen Ymmärtäminen Taitojen oppiminen Asenteen omaksuminen Muistaminen Mieleen palauttaminen Käyttäytymisen muutos Vahvistaminen Omaksutun terveyskäyttäytymisen ylläpito

Social Marketing Model (Miabach ym. 2002) 2. Valitse kanava Ja materiaalit 1. Suunittelu 3. Kehitä ja strategia materiaalit 5. A ja esitestaa 4. Juurruta 6. Palaute ja korjaa ohjelmaa 5. Arvioi vaikuttavuus

Terveystoimintamalli (Tones 2001) Terveystoiminnot Vakiintuneet toiminnot Yksittäiset ajankohtaiset valinnat POLITIIKKA KOULUTUS KASVATUS Mahdollistavat ja ehkäisevät tekijät Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Uskomusjärjestelmät Normijärjestelmät POLITIIKKA Motivaatiojärjestelmät PALAUTE

ASIANTUNTIJAKESKEINEN Ehkäisevä terveyden edistäminen Sääntöjä ja ohjeita korostava malli YLHÄÄLTÄ ALASPÄIN INTERVENTION KOHTEENA YKSILÖT INTERVENTION KOHTEENA YHTEISÖ VUOROVAIKUTUS Omaehtoinen täysivaltaistaminen Yhteisön täysivaltaistamista korostava malli VOIMAVARAKESKEINEN

PRECEDE-PROCEED –malli Green & Kreuter 2001

Health Action -malli Kokoontumiset 1 - 2 Kokoontumiset 3 - 6 Minä- pystyvyys Aloite Tulos- Aikomus Ylläpito Suunnittelu odotukset ”Paraneminen” Riskien havaitseminen Toiminta Esteet ja voimavarat Health Action mallin mukainen suunnitteluprosessi (Schwarzer Jorunal of Health Psychology 1999; 4, 115 -127)

RE-AIM – malli (Ks. Glasgow ym. 1999 ja 2002) p REACH/ SAAVUTETTAVUUS p EFFICACY/TEHOKKUUS p ADOPTION / OMAKSUMINEN, HYVÄKSYNTÄ p IMPLEMENTATION/ TOIMEENPANO, KÄYTTÖÖNOTTO p MAINTENANCE/YLLÄPITO

Terveysvaikutusten arviointi (HIA) IHMISIIN KOHDISTUVAN ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN SELVITTÄMINEN • Terveysvaikutusten arviointi tehdään yleensä osana päätöksen valmisteluprosessia. Arviointia toteutetaan periaatteessa kolmen tyyppisenä: - etukäteen tehtävänä (prospektiivista) - jälkikäteen tehtävänä (retrospektiivista) - prosessin aikana tapahtuvana (concurrent) Näistä terveysvaikutusten arvioinnissa pääpaino on kuitenkin ennakoinnissa. Päätösten, ohjelmien ja hankkeiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät ja vähentävät vaikutukset pyritään selvittämään mikäli mahdollista ennalta, ennen vaikutuksen alkamista. Päätöksiä tehtäessä on siten entistä paremmat mahdollisuudet valita tietoisesti väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävä ja ylläpitävä vaihtoehto ja välttää vahingolliset vaikutukset. • • • Arvioinnin tarpeellisuutta voidaan selvittää muun muassa vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: liittyykö päätöksentekoon ristiriitoja? onko päätöksellä vaikutuksia ihmisiin? ovatko vaikutukset merkittäviä? Päätöksenteon osalta on mietittävä tarvitaanko arviointia ja voidaanko sillä vaikuttaa päätöksentekoon. Myös arvioinnin kohteena olevaan suunnitelmaan liittyvät ristiriidat voivat vaatia arviointia. Jos arviointi sisällytetään muuhun suunnitteluun ja päätöksentekoon, täytyy miettiä mihin suunnittelun ja päätöksenteon vaiheisiin arviointi parhaiten soveltuu. Kuviossa 2 on kuvattu prosessi, jossa arvioidaan arvioinnin tarpeellisuus. Mikäli ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi todetaan tarpeelliseksi, kannattaa vielä pohtia päästäänkö eteenpäin suppealla arvioinnilla vai tarvitaanko laajaa arviointia.

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA Taso I Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita tutkimuksia Tulokset samansuuntaisia Randomoidut kontrolloidut tutkimukset (RCT) Suuret potilasmäärät Yhtenevät tulokset Tutkimukset korkealaatuisia

Taso II Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus Tasokkaita tutkimuksia, mutta tulokset eivät samansuuntaisia RCT Pienet potilasmäärät Tulokset eivät täysin yhtenevät Tutkimusten laatu huono Yksittäinen RCT

Taso III Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tutkimus Ei-randomoidut kohorttitutkimukset Survey, kuvailevat tutkimukset

Taso IV Ei tutkimusnäyttöä Tutkimuksia on, mutta ei tasoja I-III Ei-randomoituja kohorttitutkimukset Historiallinen kontrolliryhmä Taso V Tapausselostukset, -sarjat

EVIDENCE- BASED TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Teorialähtöisyys / käytännön sovellukset Vuorovaikutusprosessit Monipuoliset tutkimusmetodit Tutkittavien osallistuminen itse tutkimusprosessiin

TERVEYDEN EDISTÄMISEN TAIDOT EVIDENCE- BASED LÄHESTYMISTAVASSA p p Olemassa olevan tilanteen tarkastelu Aikaisempien tutkimusten lukeminen Tiedostojen tarkistaminen Uuden näytön etsiminen Projektin suunnitteleminen Tiedon kerääminen Näytön kysyminen Mitä olen oppinut? Toimiiko tieto tässä yhteydessä? Mikä tieto on riittävä hyvä tähän tilanteeseen Toimimalla näyttöä hakien Perkins, Simnett & Wright 1999

Käsitteitä p p p Perceived behavioral control = koettu pystyvyys Internal locus of control= sisäinen kontrolli (pystyvyys) External locus of control = ulkoinen kontrolli (pystyvyys) Sel-efficacy = (minä)pystyvyys Self-esteam = itsetunto Output = tuotokset esim. tilaisuudet, julkaisut Outcome = tulokset esim. käyttäytymismuutokset Impact = vaikuttavuus esim. kansansairauksien väheneminen Effectiveness = ketä ohjelma tavoitti (vaikutukset rutiiniolosuhteissa) Efficiency= kustannus/hyöty suhde Efficacy = tehokkuus (RCT)