LAUSEENVASTIKKEET eli miten nominaalimuodot korvaavat sivulauseita MIK ON

LAUSEENVASTIKKEET … eli miten nominaalimuodot korvaavat sivulauseita

MIKÄ ON LAUSEENVASTIKE? Lauseenvastike ei ole lause, koska persoonamuotoinen verbi on korvattu nominaalimuodolla. Ø Isän leipoessa äiti nukkuu. = Kun isä leipoo, äiti nukkuu. Ø Äiti sanoi lähtevänsä nukkumaan. = Äiti sanoi, että hän lähtee nukkumaan. o Lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla muusta lauseesta.

REFERATIIVINEN LV. ELI PARTISIIPPIRAKENNE Vastaa että-sivulausetta Ø Yleisesti tiedetään maapallon olevan pyöreä. (pl + lv) = Yleisesti tiedetään, että maapallo on pyöreä. (pl + sl) Ø Tiedetään myös ihmisten ajatelleen ennen toisin. (pl + lv) = Tiedetään myös, että ihmiset ennen ajattelivat toisin. (pl + sl) o Tarkkana, onko lv: n tekeminen varhaisempaa vai samanaikaista päälauseen kanssa!

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE Vastaa aikaa ilmaisevaa kun-sivulausetta Isän saapuessa oli joulupukki jo lähtenyt. (lv + pl) = Kun isä saapui, oli joulupukki jo lähtenyt. (sl + pl) Ø Pukin lähdettyä isä oli saapunut. (lv + pl) = Kun pukki oli lähtenyt, isä oli saapunut. (sl + pl) Ø

Kun pää- ja sivulauseessa on sama subjekti, käytetään omistusliitettä: Ø Syödessäni aamiaista luen Hesaria. = Kun syön aamiaista, luen Hesaria. Kun pää- ja sivulauseessa on eri subjekti, käytetään genetiiviä: Äidin juodessa kahvia minä vielä nukun. = Kun äiti juo kahvia, minä vielä nukun. Ø

FINAALINEN LAUSEENVASTIKE Vastaa syytä tai tarkoitusta ilmaisevaa jotta- tai ettäsivulausetta Ø Syön elääkseni. (pl + lv) = Syön, jotta eläisin. (pl + sl) Aikuiset liikkuvat pysyäkseen kunnossa. (pl + lv) = Aikuiset liikkuvat, jotta pysyisivät kunnossa. (pl + sl) Ø Huom. Passiivilausetta ei voi korvata finaalisella lv: lla. Ø

MODAALIRAKENNE Ilmaisee, millä tavalla asia tapahtuu Usein voidaan korvata siten että –rakenteella. Ø Menen yliopistolle kävellen. Kuvaa toimintaa, joka tapahtuu samaan aikaan kuin hallitsevan lauseen toiminta. Ei siis: Kokous alkaa kello 18 päättyen kello 20. Opiskelijat istuvat penkeissään lomasta haaveillen. = istuvat ja haaveilevat Käytetään paljon kiteytyneissä ilmaisuissa: Ø Silmät sädehtien, hampaat kalisten, polvet tutisten, kädet täristen…

HUOMAA, ETTÄ Lauseenvastikkeiden avulla virkerakenteisiin saa vaihtelua. Liikaa käytettyinä lauseenvastikkeet kangistavat tekstiä.