Kielitypologia 1 ERIKA SANDMAN HY SL 2017 PERIODI

Kielitypologia 1 ERIKA SANDMAN HY, SL 2017 PERIODI 1

Sanaluokat 2 �Mikä on sana ja miten kielet erottavat eri sanoja toisistaan? �sana = minimal free form (pienin osa, joka voi esiintyä yksin) �Sanoja voidaan erotella ja määritellä esim. fonologisin, syntaktisin, semanttisin ja morfologisin kriteerein (mistä mikään ei ole vedenpitävä tai universaali jaotteluperuste)

Sana 3 �Fonologiset kriteerit: sanapaino, tauotus; sanat saavat yhden pääpainon, tauot tulevat mieluiten sanojen väliin �Syntaktiset kriteerit: sana on kiinteä kokonaisuus, jonka sisälle voi lisätä elementtejä vain tietyin rajoituksin, sanojen väliin taas voi lisätä elementtejä vapaammin.

Sana 4 �Semanttiset kriteerit: merkityksen yhtenäisyys: sana ilmaisee mielekkään kokonaisuuden (on välillä melko mielivaltainen kriteeri). �Morfologiset kriteerit: Sanat taipuvat tietyllä tavalla (on hyvin merkityksellistä sanaluokkien erottelulle).

Sanaluokat: yleistä 5 �Sanaluokkien kohdalla mahdollisia ovat syntaktinen (missä funktioissa sanat ovat), semanttinen (viittausuhteet) että morfologinen (taivutus). Fonologisesti sanaluokkia on usein vaikeampi jakaa, jos se ylipäätään on mahdollista (tämä olisi mahdollista kielessä, jossa esim. substantiivi ja verbi painotetaan aina eri tavalla, esim. verbi aina 1. tavulla ja substantiivi 2. tavulla)

Sanaluokat: yleistä 6 �Sanaluokat ovat keskeinen osa jokaisen kielen kielioppia, mutta niiden universaali erottaminen on hyvin hankalaa (ei ole yhtään rakennepiirrettä, joka aina erottaisi verbit (tekosanat) substantiiveista (esinesanat)). �Kuitenkin samantyyppisiä eroja löytyy, esim. tekosanat erotetaan lähes kaikissa kielissä jollain tavalla esinesanoista. Kuitenkin tapa, jolla ero tehdään, on täysin kielikohtainen ja kielet eroavat suuresti siinä, kuinka monta sanaluokkaa niissä on.

Sanaluokat: yleistä 7 �Semanttinen lähtökohta on hyvä esim. kuvattaessa uuden kielen sanaluokkia, mutta on muistettava, että rakenteellinen jako on AINA tärkeämpi, jos on ristiriitaa merkityksen ja rakenteen välillä. Rakenteellinen jaottelu perustuu esim. sanojen taivutukseen ja johtamiseen. �Perinteisesti sanaluokat on jaoteltu semanttisesti, mutta nykyisessä kieliopin kuvauksessa painotetaan morfologisten ja syntaktisten kriteerien tärkeyttä ja esim. deskriptiivisissä kieliopeissa ei yleensä jaotella sanaluokkia pelkän semantiikan perusteella.

Sanaluokat: yleistä 8 �Semanttinen ja rakenteellinen jako eivät mitenkään ole toisiaan poissulkevia, vaan pikemminkin selittävät/vahvistavat toisiaan: esim. on odotuksenmukaista, että verbit saavat tempustunnuksia ja adjektiivit sallivat komparaation.

Sanaluokat: yleistä 9 Semanttinen luokittelu: pysyvä muuttuva esine > ominaisuus > tila > teko SUBST ADJ VERBI

Sanaluokat 10 �Rakenteellinen luokittelu: perustuu rakennepiirteisiin, jotka ovat vahvasti kielikohtaisia. �Rakenteellisesti voidaan puhua mm. avoimista ja suljetuista sanaluokista: ensimmäiseen voi tulla uusia jäseniä käytännössä koko ajan, toiseen taas paljon hitaammin kielen muutoksen kautta.

Avoimet vs. suljetut luokat 11 �Avoimiin sanaluokkiin kuuluvat yleensä aina substantiivit ja usein myös verbit ja adjektiivit. �Suljettuja taas ovat esim. pronominit, adpositiot ja partikkelit. �Avoimuuden ja suljettuuden jako on hyvin odotuksenmukainen: uusia esineitä ja tekoja syntyy koko ajan, tarve uusille pronomineille tai adpositioille on taas pienempi.

Verbit 12 �Verbit kuvaavat tyypillisesti tekoja ja tiloja. Rakenteellisesti verbit taipuvat esim. persoonassa, luvussa, tempuksessa, aspektissa ja moduksessa. �Verbit voidaan edelleen jakaa niiden ominaisuuksien mukaan esim. agentiivisiin (epäergatiivisiin), patientiivisiin (epäakkusatiivisiin), intransitiivisiin, transitiivisiin ja ditransitiivisiin verbeihin. Puhutaan myös verbiluokista (verb classes) �Verbit ovat yleensä avoin luokka, mutta joissain kielissä finiittiverbien luokka on suljettu (esim. malakissa on vain 6 finiittiverbiä).

Verbit 13 �Inherentit merkitykset (merkitykset, jotka verbi jollain tavalla ilmaisee tai jotka mielekkäimmin liittyvät verbeihin): puheakti (väite vs. kysymys), affirmaatio vs. negaatio, modaliteetti (indikatiivi, konditionaali ja potentiaali), tempus (puhehetken ja kerrotun hetken välinen suhde), aspekti (perfektiivinen ja imperfektiivinen aspekti), evidentiaalisuus (tiedon alkuperä).

Puheakti 14 �Väite vs. kysymys �Universaali jako kielissä ja yleensä kysymyslause (interrogatiivilause) on jollain tavalla merkitympi kuin väitelause. Tapoja ilmaista interrogaatiota ovat esim. nouseva intonaatio, lauseenalkuinen tai – loppuinen partikkeli, verbimorfologia ja sanajärjestys (eli jotain lisätään väitelauseeseen).

Esimerkki 15 Joruba ó rá a Hän. SUBJ ostaa se. OBJ ’Hän osti sen’ Sé ó rá a ’kaipa hän osti sen’ njé ó rá a Ó rá a bi ’Ostiko hän sen? ’ - Myös pelkkä nouseva intonaatio voi merkitä kysymystä.

Negaatio vs. affirmaatio 16 �Onko lause myönteinen vai kielteinen �Negaatio on typologisesti tunnusmerkkinen, eli negaatiossa on yleensä jotain, joka puuttuu affirmaatiosta (esim. kieltopartikkeli, kieltoverbi tai kieltoaffiksi)

Negaatio vs. affirmaatio 17 �Negaatio on myös ’käyttäytymispotentiaaliltaan’ (behavioral potential) merkitty rakenne. Monissa kielissä esim. persoonataivutus, aspektin ja moduksen merkintä ovat erilaisia affirmaatiossa ja negaatiossa. Negaatiossa tehdään tällöin poikkeuksetta vähemmän distinktioita kuin affirmaatiossa.

Modaliteetti 18 � Modaliteetti tarkoittaa asiantilan edustaman todellisuuden astetta tai laatua. Voidaan erottaa seuraavat modaliteetin lajit (Itkonen 2002): 1. 2. 3. 4. 5. Looginen: välttämättömyys-faktisuus-mahdollisuusmahdottomuus Episteemis-evidentiaalinen: suora evidenssi – epäily – kuvittelu Deonttinen: velvollisuus – lupa – kielto Dynaaminen: pakko – kyky – kyvyttömyys Intentionaalinen: tahdottu – neutraali – pelätty

Modaliteetti 19 �Ilmaistaan joko verbissä modusmuotoina tai apuverbeillä ja myös adverbeillä (eritoten evidentiaalisuus on suomessa adverbiaalinen kategoria, monessa muussa kielessä pakollinen verbin taivutuskategoria)

Tempus 20 �Missä suhteessa puhehetki on siihen hetkeen, josta kerrotaan. Tempus on siis aina deiktinen kategoria. �Perusjako menneeseen aikaan, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. �Kielissä on suuria eroja sen suhteen, kuinka tarkkaan näistä mitäkin jaetaan osiin (kuinka tarkkoja eroja tehdään)

Tempus 21 �Universaalina tendenssinä pätee se, että menneen ajan tempuksia on kielessä enemmän (tai ainakin yhtä paljon) kuin tulevaan aikaan viittaavia tempuksia. �Tempusta voidaan ilmaista verbitaivutuksella, apuverbeillä ja adverbiaaleilla.

Esimerkki 22 � Yandruwandhan 5 tempusta (mennyt aika): -nana -nukarra -nga -lapurra very recent past within the last couple of days within the last few days weeks or months ago distant past � Chibembassa on 4 menneen ajan ja tulevaisuuden tempusta (enemmän kuin yksi päivä > enemmän kuin 3 tuntia > vähemmän kuin 3 tuntia).

Aspekti 23 �Aspekti kuvaa tapahtuman sisäistä aikarakennetta. �Perfektiivinen ja imperfektiivinen aspekti: onko verbin kuvaama teko suoritettu loppuun vai ei. �Huom. Imperfektiivinen ja perfektiivinen aspekti eivät ole sama kuin imperfekti ja perfekti tempuksina. �Verbin taivutuskategoria esim. slaavilaisissa kielissä, suomessa voidaan ilmaista objektin sijaa muuttamalla.

Evidentiaalisuus 24 �Evidentiaalisuus: minkälaisesta lähteestä puhujan tieto on. Onko se esim. ensikäden tietoa vai kuultua tietoa. Ei välttämättä ota kantaa tiedon varmuuteen, mutta saattaa ottaa tiedon varmuuteen kantaa sen kautta, mistä lähteestä tieto on (esim. näköhavainto edustaa usein varmempaa tietoa kuin kuulopuhe).

Esimerkki 1 25 Wintu (penutilainen, USA): Meaning ’he is chopping wood’ Kupa-be: I have seen him; Visual Kupa-nte: I hear him or if a chip flies off and hits me; Nonvisual sensory Kupa-re: I have gone to his cabin, find him absent and his axe is gone; Inferred Kupa-el: he has a job chopping wood every day, and he is a dependable employee; Assumed Kupa-ke: I know from hearsay; Reported

Esimerkki 2 (wutun, siniittinen, Kiina) 26 a. b. c. ngu huan xhe-di-yek 1 SG ruoka juoda-PROGR-EGO ‘Minä syön (oma osallistuminen). ’ Ni / gu huan xhe-di-li 2 SG / 3 SG ruoka juoda-PROGR-SEN. INF ‘Sinä syöt/hän syö (aistihavainto tai päättely). ’ gu mak dang-lio-de re 3 SG sotilas olla-PRF-NMLZ FACT ‘Hän on varmasti ollut sotilas (yleinen tieto). ’

Tiedonlähteen tyypit 27 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Puhuja on osallistunut tekoon (Ego-evidentiaali) Näköhavainto (Visual) Muu aistihavainto (Non-visual sensory) Päättely (esim. menneen tai samanaikaisen tapahtuman tai tulosten perusteella) (Inference) Oletus faktojen, yleisen tiedon perusteella (heikompi päättely, maailmantieto tai pienemmän ryhmän jakama faktatieto) (Assumption) Kuulopuhe (tiedonlähdettä ei kerrota) (Hearsay) Lainaus (tiedonlähde kerrotaan) (Quotative) Yleisesti tunnetut faktat (Factual, Common knowledge)

Evidentiaalisuus ja modaalisuus 28 �Evidentiaalisuus ja modaalisuus liittyvät molemmat tiedon varmuusasteeseen, mutta eri tavoin; modaalisuus on puhujan oma arvio asiantilan todennäköisyydestä, evidentiaalisuudessa taas otetaan kantaa primaaristi vain tiedonlähteeseen. �Evidentiaalisuus on enemmän objektiivista, modaalisuus enemmän subjektiivista. �Kuitenkin esimerkiksi inferentiaalisuus sijoittuu modaalisuuden ja evidentiaalisuuden välimaastoon, eli erottelu ei aina ole selvä.

Verbi: relationaaliset merkitykset 29 �Merkitykset, jotka siirtyvät verbille muualta ja jotka verbi ‘toistaa’. �Näitä ovat esim. persoona, luku, luokka ja suku. �Rakenteellisesti tätä edustaa siis mm. verbikongruenssi �On myös tapauksia, joissa verbi ei oikeastaan toista mitään, vaan ilmaisee yksin esim. lukua ja persoonaa, esim. länsigrönlanti.

Esimerkki 30 Länsigrönlanti: Kapi-vara Puukottaa-1 SG. 3 SG ’Minä puukotin häntä’ Kapi-vaanga puukottaa-3 SG. 1 SG ’Hän puukotti minua’ Kapi-vaa Puukottaa-3 SG. 3 SG ’Hän puukotti häntä/sitä’

Substantiivi 31 �Substantiivit ovat kaikkein universaaleimmin avoin sanaluokka, mikä on odotuksenmukaista, koska uusia asioita, jotka pitää nimetä, tulee havaintopiiriimme koko ajan. Tietyissä mohawkkielissä substantiivien on väitetty olevan suljettu luokka. �Substantiivit voidaan jakaa esim. yleis- ja erisnimiin, ainesanoihin (vesi, jauho) ja luvullisiin (count nouns) substantiiveihin (auto, nainen, lapsi)

Substantiivi: inherentit merkitykset 32 �Luku ja luokka/suku ovat tyypillisimmät substantiivin inherentit merkitykset. �Luku: yksikkö, monikko, duaali, triaali, paukaali (huom. Luku morfologisena kategoriana!). �Suku: maskuliini, feminiini, neutri �Luokka/klassifikaattorit: luokkajako kielissä, kuten swahili ja dyirbal.

Swahilin luokat 33 � m/wa (1/2): useimmat henkilöä tarkoittavat substantiivit � m/mi (3/4): esim. puiden ja kasvien nimet sekä jotkin leviämistä tarkoittavat sanat � Ji/ma (5/6): määrää, sukulaisuutta, arvoa tarkoittavat sanat � Ki/vi (7/8): monet esineet, diminutiivit, fyysistä vajavuutta tarkoittavat sanat � n/n (9/10): ’waste basket category’, joukko eläinten nimiä � U (11/14): ominaisuudet, tilat, monet maiden nimet � Ku (15): substantiiveina käytetyt verbit � Ku/pu/mu (16 -18): paikassa oleminen.

Dyirbalin klassifikaattorit 34 �Bayi: miehet, kengurut, lepakot, useimmat kalat, jotkin linnut, kuu, myrsky �Balan: naiset, jotkin kalat, useimmat linnut, skorpioni, aurinko, tuli, vesi �Balam: syötävät hedelmät, viini, leivonnaiset �Bala: ruumiinosat, liha, tuuli, useimmat puut, ruoho, savi, kieli

Kathmandu Newarin klassifikaattorit 35 � Kathmandu Newar (Hargreaves 2003: 374 -375) (1) general classifiers such as: -hmɔ ‘animate’, and -gu(l) ‘general (2) (3) (4) (5) (6) inanimate shape classifiers such as: -gɔ(l)/-gwɔ(l) ‘rounded’, ‘containers’, -pu ‘long, thin objects’, -pa ‘flat objects’ unit classifiers such as: -ku: ‘piece (of meat)’, -pe ‘fingerful/mouthful (of rice)’, -thu ‘bundle (of vegetable stalks)’ measure and measure-like classifiers such as: -mɔna ‘measure of liquid’, -pi: ‘measure of land’; unique classifiers such as: -kha ‘houses (only)’, -ta ‘pastry (only)’ repeater classifiers such hɔ: in hɔ: chɔ-hɔ: ‘leaf one-leaf (classifier)’

Substantiivin kontekstuaaliset merkitykset 36 �Definiittisyys/spesifisyys. Ei ole substantiivin inherentti merkitys, koska definiittisyys / spesifisyys riippuu aina konteksista. �esim. ruotsin en stor pojke vs. den stora pojken. �Deiktisyys: missä suhteessa esine on puhujaan / kuulijaan. Esim. latina: hic – iste – ille (tämä – neutraali – se siinä vieressäsi)

Substantiivin relationaaliset merkitykset 37 �Tärkein näistä on sija. Sija ilmaisee esim. argumenttien välisiä suhteita ja substantiivin suhdetta verbin toimintaan. �Sijoja voidaan luokitella monella tavalla: puhutaan esim. syntaktisista ja semanttisista sijoista. �Syntaktisia sijoja ovat tyypillisimmin nominatiivi, akkusatiivi, absolutiivi ja ergatiivi. Semanttisia sijoja taas esim. lokatiivit, instrumentaali ja komitatiivi. Datiivi on eräänlainen välimuoto näiden välillä.

Sija 38 �Syntaktiset sijat ilmaisevat kieliopillisia suhteita, kuten subjekti ja objekti. Semanttiset sijat taas ovat suoremmin yhteydessä tiettyyn semanttiseen rooliin (kuten instrumentti ja vastaanottaja). �Myös semanttisilla sijoilla voi olla syntaktista käyttöä, esim. instrumentaalilla voidaan ilmaista passiivin agenttia ja antipassiivin patienttia.

Sija 39 �Sijojen määrä vaihtelee kielissä suuresti. Vaihteluväli on 0 -25. Suurimmat sijajärjestelmät löytyvät Kaukasuksen kielistä (paljon paikallissijoja). �Sijan määritelmä vaihtelee suuresti myös. Esim. kuinka monta sijaa unkarissa on (määrä vaihtelee 17: n ja 27: n välillä). �Sijaan liittyy yleensä tietynlainen systemaattisuus, tietyt argumenttiroolit tai tiettyjen verbien kanssa esiintyvät argumentit vaativat sijaa. Kuitenkin sijamerkintä voi perustua myös semanttisiin ja pragmaattisiin tekijöihin (esim. jotkut tiibetiläisburmalaiset kielet).

Sija: esimerkkejä 40 Avarin (koillis-kaukasialainen) paikallissijat: Location ON Superessive AT Apudessive IN Interessive UNDER Subessive IN(2) Inessive Intranslative Destination Superlative Apudlative Interlative Sublative Illative Source Path Superelative Supertransl. Apudelative Apudtransl. Intererlative Intertransl. Subelative Subtranslative Inelative

Sija: esimerkki 41 � Yidinin sijasysteemi: Absolutiivi: Agentti/patientti Ergatiivi: agentti Lokatiivi: paikka, päämäärä, instrumentti Ablatiivi: lähtökohta, syy Datiivi: vastaanottaja Purposiivi: tarkoitus Aversiivi: jonkun pelosta Genetiivi: omistaja

Adjektiivit 42 �Adjektiivi on paljon kielikohtaisempi sanaluokka kuin substantiivit ja verbit. On myös useammin suljettu luokka. �Pääfunktiot ovat predikoiminen ja modifioiminen (rakenteen tasolla ero predikatiivin ja attribuutin välillä). �Yleisimmät adjektiivien ilmaisemat merkitykset: koko, ikä, arvo (hyvä vs. paha) ja väri (Dixon 1977)

Adjektiivit 43 �Adjektiivit eivät myöskään aina ole avoin luokka (kuten ovat esim. suomessa, englannissa ja saksassa). �Muinaistamili ja swahili ovat esimerkkejä kielistä, joissa adjektiivit eivät ole avoin sanaluokka.

Adjektiivit 44 �Toisissa kielissä ne eivät ole sanaluokka: 1. A =V (joruba) (adjektiivit predikoivat kuten intransitiiviverbit) 2. A = N (hausa ja ketsua) (molempia käytetään referentiaalisesti ja molemmat voivat esiintyä attribuutteina ja ne taipuvat yksikön maskuliinissa ja feminiinissä ja monikossa) 3. A = V & A = N (länsigrönlanti)

Suljetut luokat 45 �Koska leksikaalisten merkitysten/ilmausten määrä on rajaton, mutta kieliopillisten merkitysten rajattu, on täysin luonnollista, että leksikaalisia merkityksiä ilmaisevat sanaluokat ovat yleensä avoimia ja kieliopillisia merkityksiä ilmaisevat suljettuja. Ja juuri näin tilanne kieltenvälisesti on.

Suljetut luokat 46 �Suljetut luokat voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan (jako Itkoselta): Promuodot 2. Verbiadjunktit 3. Substantiiviadjunktit 1.

Promuodot 47 �Kuten nimikin kertoo, promuodot esiintyvät tietyn sanan ’puolesta’. Promuodot voidaan jakaa kahden kriteerin mukaan: Minkä sanaluokan sanan ne korvaavat? 2. Mitä alatyyppiä (demonstratiivinen, indefiniittinen, interrogatiivinen) ne edustavat? 1.

Pronominit 48 �Tyypillisimpiä ja universaalimpia esimerkkejä ovat tietysti pronominit, joita löytyy jossain muodossa kaikista kielistä. Kielissä on paljon erilaisia pronominisysteemejä. 1. 6 -jakoinen systeemi (suomi ja SAE-kielet) 2. 11 -persoonainen systeemi: 3 persoonaa yksikössä, 4 duaalissa ja 4 monikossa, incl ja exclpronominit duaalissa ja monikossa (polynesialaiskielet)

Pronominit 49 3. 7 -persoonainen systeemi: 3 persoonaa yksikössä, 4 monikossa (INCL ja EXCL-ero) (tamili) 4. 9 -persoonainen systeemi: 3 persoonaa yksikössä, duaalissa ja monikossa. Itse pronominien määrää voivat vielä lisätä suku- ja luokkaerot (esim. saksan er, sie ja es).

Muut promuodot 50 �Proverbi korvaa luonnollisesti verbin ja yhtenä esimerkkinä on englannin do, esim. John drank beer and so did Bill Länsigrönlannista löytyy interrogatiivinen proverbi su (suit ’mitä teet’, kirjaimellisesti ’mitäät’? )

Verbiadjunktit 51 �Tyypillisimmät esimerkit ovat apuverbit ja verbipartikkelit. Nämä eroavat leksikaalisista finiittiverbeistä mm. siinä, että ne eivät voi esiintyä yksin (ainakaan normaalisti) ja ne ilmaisevat myös erilaisia merkityksiä. Apuverbit ilmaisevat esim. tempusta, modusta, aspektia tai negaatiota.

Verbipartikkelit 52 �Verbipartikkelit muodostavat verbin kanssa enemmän tai vähemmän kiinteän kokonaisuuden. Esim. saksan an/nehmen, ein/sehen, auf/stehen jne. Ne eivät yleensä taivu mitenkään, kun taas apuverbit usein taipuvat (ja esim. hindissä juuri ne saavat taivutuksen, kun taas pääverbi on aina taipumattomassa muodossa).

Esimerkki (joruba) 53 Owó yi tó Raha tämä riittää ’Tämä raha riittää’ Ó tó se é Hän AUX tehdäse ’Hän osaa tehdä sen’ (apuverbi) Ó tóbi tó Se olla-iso PART ’Se on kyllin iso’ (verbipartikkeli)

Substantiiviadjunktit 54 �Päätyypit ovat määrittäjät (determiners) ja roolin merkitsisijät (role markers). Edellisistä esimerkkeinä ovat deiktisyyttä ilmaisevat artikkelit ja demonstratiiviset adjektiivit, klassifikaattorit ja kvanttorit. Jälkimmäisiin kuuluvat topiikkia ja fokusta ilmaisevat partikkelit sekä semanttisia rooleja ja lokaalisuutta ilmaisevat adpositiot.

Esimerkki (klassifikaattori) 55 Thai Lûuk-taa Pallo-silmä ’Kolme silmää’ saam kolme lûuk CL

Esimerkki (topiikki/fokusmerkki) 56 Tagalog Ø-b[um]ili ang KOMPL. ostaa. AF FOK ’Mies osti kalaa’ b[in]ili-Ø ng ostaa. KOMPL. PF AG ’Mies osti kalaa’ lalake mies ng isda PAT kala lalake mies ang isda FOK kala

Adpositio 57 �Jako pre- ja postpositioihin sen mukaan, tuleeko adpositio määrittämäänsä sanaa ennen vain sen jälkeen (esim. auf dem Tisch vs. pöydän päällä). �Adpositiot ilmaisevat yleensä substantiivin referentin suhdetta verbin kuvaamaan tapahtumaan.

Adpositio vs. sija 58 �Ilmaisevat joskus hyvinkin identtisiä merkityksiä, kuten kirja on pöydällä vs. kirja on pöydän päällä. Mutta yleisesti pätee, että adpositiot ovat merkitykseltään spesifimpejä. Tämä on oletettavaa, koska sijat ovat kieliopillistuneempia kuin adpositiot ja kieliopillistumisen myötä merkitys ’ohenee’.

Esimerkki (itäarmenia) 59 aprum em Yerevan living I. am Yerevan aprum em Yerevan-um living I. am Yerevan-LOC aprum em Yerevan-i mej living I. am Yerevan-GEN in ’I live in Yerevan’ Ays avazak-i mej mikhani lav This brigand-GEN in some good ‘There are some good qualities in this brigand’ hatkuthyunner kan qualities there. are

Muita sanaluokkia 60 �Muita sanaluokkia ovat esimerkiksi interjektiot, ideofonit ja joissakin kielissä sukulaisuustermit. �Nämä on perinteisesti laiminlyöty kieliopin kuvauksessa ja typologisessa tutkimuksessa, mutta niiden rooli sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta on merkittävä. �Näiden sanaluokkien morfologiset ja syntaktiset piirteet ovat vahvasti kielikohtaisia.

Esimerkki 1. Wutun interjektiot 61 ya expresses affirmation olai expresses affirmation enhen expresses negation ane, anene expresses surprise u expresses surprise hai is used to catch the addressee’s attention anesho expresses sudden pleasure axuxu expresses pain enhenhen expresses pain ahuhu expresses the sensation of cold ayoxe expresses tiredness

Wutun 62 1) ya aba ngu ji-she-lio INTJ father 1 SG remember-RES. AO-PFV ‘Yes, father, I remember. ’ 2) C: nianzhe-de last year-ATTR mende-ge like that-REF be-xho-li ba NEG-good-SEN. INF PROB ‘So (the price of the thangka) was not as good as last year? ’ D: olai INTJ ‘Yes (that’s right). ’

Ideofonit 63 �”Ideophones are marked words that depict sensory imagery” (Dingemanse 2012: 655) � Kuvaavat siis erilaisia aistimuksia, esim. ääniä, kehon tuntemuksia, tunnetiloja. Tunnetuin alatyyppi onomatopoeettiset, eli ääniä matkivat sanat. �Eroavat usein äännerakenteensa, prosodiansa ja syntaktisen käyttäytymisensä puolesta muista kielen sanaluokista.

Esimerkki: Suomen imitatiivirakenteita (Jääskeläinen 2013) 64 �Kriik krääk kirkuivat valkoiset linnut… �… ja kuulu vaan että TÖMPS (törmäyksen kuvailu) �PAM kuului toisen kerran (auton hajoaminen) �…kunnes räks, loppui se loru. (rakkaussuhteen päättyminen)