Maailman kielet ja kielitypologia Erika Sandman HY sl

Maailman kielet ja kielitypologia Erika Sandman HY, sl 2017 1

Indoeurooppalaiset kielet 2

Taustaa • Euroopan suurin kielikunta, suurin osa ns. tutuista kielistä kuuluu juuri IE-kieliin (nimitys Indogermanisch käytössä saksassa osittain). • Euroopassa kaksi suurta kielikuntaa, eli indoeurooppalaiset kielet ja uralilaiset kielet. • Maailman parhaiten tunnettu kielikunta. • Jopa yli kolme miljardia puhujaa (1, 7 miljardia natiivia puhujaa, 7 maailman 10 suurimmasta kielestä on indoeurooppalaisia). • Puhutaan laajalla alueella, joka ulottuu Amerikasta Intiaan, Lähi-itään saakka ja Oseaniaan ja Afrikkaan asti, jos huomioidaan kielien asema nykyään. Monet suuria maailmankieliä. 3

Taustaa • Kielikunnan alkukodista on paljon kiistaa ja sitä on yritetty sijoittaa moneenkin paikkaan. • Nykyään yleisimmin hyväksytty teoria on se, että alkukoti sijaitsee Etelä-Venäjällä, suunnilleen Donilta Ural-joelle. • Myös teorioita Afrikassa olevasta alkukodista on. 4

Yleisiä piirteitä • Kieliopillinen suku (maskuliini, feminiini ja joskus myös neutri) • Runsas morfofonologinen vaihtelu (umlaut ja ablaut-ilmiöt) • Eri taivutustyypit (deklinaatiot ja konjugaatiot) • Päätteiden niukka segmentoitavuus 5

Indoeurooppalainen kantakieli • Substantiiveilla oli kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri (aikaisemmin 2: elollinen ja eloton) • Kolme lukua: yksikkö, duaali ja monikko ja kolme persoonaa. • Seitsemästä yhdeksään sijamuotoa (nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, datiivi, instrumentaali, ablatiivi, lokatiivi, vokatiivi ja ehkä myös allatiivi). 6

Indoeurooppalainen kantakieli • Verbeillä oli neljä modusta: indikatiivi, imperatiivi, konjunktiivi ja optatiivi ja kolme aspektia (staattinen, imperfektiivinen ja perfektiivinen). • Morfologiassa ablautilmiöt tyypillisiä. • Perustavurakenne Cv. C(C) • Paljon klusiileja (myös aspiroituja soinnillisia klusiileja), vähemmän frikatiiveja, nasaalit /m/ ja /n/. • Ainakin neljä vokaalia /e/, /o/, /ε/ ja /o/ ja mahdollisesti myös /i/ ja /u/. 7

Kentum- ja satem-kielet • Indoeurooppalaiset kielet jaetaan kentum- ja satem-kieliin lukusanan sata lausumisen mukaan. Kentum-kieliin kuuluvat läntiset indoeurooppalaiset kieliryhmät, kuten itaaliset, germaaniset ja kelttiläiset kielet sekä kreikka; satem-kieliin taas itäiset kieliryhmät, kuten slaavilaiset, balttilaiset ja indoiranilaiset kielet sekä armenia ja albania. Kuitenkin heetti ja kaikkein itäisin indoeurooppalainen kieli tokaari on kentumkieli ja rikkoo itä–länsi –jaon. 8

Kielikunnan rakenne • 13 suurta haaraa (laskutavasta ja luokittelusta riippuen, tässä seurataan selvyyden vuoksi Anhavan esitystä): 1. 2. 3. 4. Germaaniset kielet Itaaliset kielet Romaaniset kielet Kelttiläiset kielet 9

Kielikunnan rakenne 5. Slaavilaiset kielet 6. Balttilaiset kielet 7. Kreikka (helleeniset kielet) 8. Albania 9. Armenia 10. Tokaari 11. Itäbalkanilaiset kielet 12. Heettiläiset kielet 13. Indoiranilaiset kielet 10

Germaaniset kielet • Jaetaan edelleen itä-, länsi- ja pohjoisryhmään. • Itägermaaniset kielet ovat jo hävinneet (tekstejä on jäljellä gootista). Kuolleita kieliä esim. vandaali, gepidi ja burgundi. 11

Germaaniset kielet • Länsigermaanisiin kieliin kuuluvat englanti, friisi, saksa (sekä ylä- että alasaksa), hollanti, afrikaans ja myös jiddisch ja pennsylvaniansaksa. Sammuneita kieliä esim. saksi, alemanni, langobardi ja frankki (eivät ole sama kuin nykyiset saksan murteet, joilla on samoja nimiä). • Murre-erot kielten välillä suuria. Englannilla luonnollisesti kymmeniä, ellei satoja, eri variantteja maantieteellisyyden levinneisyytensä sekä myös merkittävien substraattivaikutusten ja suuren L 2 -puhujien määrän takia. 12

Germaaniset kielet • Myös saksalla on suuri määrä toisistaan hyvinkin selvästi eroavia murteita. Yläsaksa (saksin murre) on kirjakielten pohjana. Lëtzeburgisch ja sveitsinsaksa eroavat yläsaksasta jo huomattavasti ja niillä on puolivirallinen asema puhuma-alueillaan. 13

Germaaniset kielet • Pohjoisgermaanisiin (myös skandinaaviset kielet) kieliin kuuluvat islanti, norja, fääri, ruotsi ja tanska. • Muinaisskandinaavin (Old Norse, joka ei ole sama kuin muinaisnorja) varhaisimmat kirjoitukset ovat jo 200 -luvulta. • Ruotsin, norjan ja tanskan ymmärrettävyys on kohtuullista. 14

Germaaniset kielet • Islanti on kielistä lähimpänä yhteistä kantakieltä, sen eristyneisyys ja kontaktien on estänyt sen muuttumista. 15

Itaaliset kielet • Kaikki itaaliset kielet ovat sammuneet. • Tärkein näistä kielistä on luonnollisesti latina, joista myöhemmät romaaniset kielet ovat kehittyneet. • Tärkein perintö maailmalle on todennäköisesti latinalainen aakkosto. • Muita itaalisia kieliä esim. faliski, oski, umbri, sikuli ja veneetti (italia ei ole itaalinen kieli). 16

Romaaniset kielet • Alkoivat syntyä jo Rooman valtakunnan aikana paikallisten latinan murteiden kehittyessä omaan suuntaansa (esim. vahvojen substraattivaikutusten takia). • Pidetään omana ryhmänään, vaikka pohjautuvat latinaan (esim. koska kaikki muut itaaliset kielet kuolivat ennen kuin latina alkoi kehittyä romaanisiksi kieliksi). 17

Romaaniset kielet • Jako länsiromaanisiin, galloromaanisiin ja itäromaanisiin kieliin, minkä lisäksi italia muodostaa oman ryhmänsä. • Länsiromaanisiin kieliin kuuluvat espanja, ladino, portugali ja galego, sekä myös asturia ja aragonia. • Galloromaanisia kieliä ovat ranska, oksitaani (provensaali), katalaani, retoromaani ja Pohjois-Italian murteet. 18

Romaaniset kielet • Itäromaanisiin kieliin kuuluvat romania eri murteineen ja 1898 kuollut dalmatian kieli ja myös eteläitalia ja toscana. Romanin pienemmät murteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään; aromania (50000), meglenoromania (5000) ja istroromania (1000). Romania eroaa muista romaanisista kielistä, koska se on lainannut paljon sanoja ja myös rakennepiirteitä slaavilaiskielistä, joiden kanssa se on ollut läheisessä kontaktissa pitkään. 19

Romaaniset kielet • Italia muodostaa oman, mutkikkaan tapauksensa romaanisten kielten joukossa. Kirjakielen pohjana on Toscanan murre, mutta kielessä on kaksi päämurreryhmää, pohjois- ja eteläitalia. Lisäksi itäromaanisten kielten raja kulkee italian poikki, pohjoisitalian murteet ovat lähempänä retoromaniaa ja eteläitalian murteet taas kuuluvat itäromaanisten kielten italoromaaniseen ryhmään. • Omana kielenään vielä sardi, joka on kielistä vanhakantaisin ja lähimpänä latinaa. 20

Kelttiläiset kielet • Kelttiläisten kielten historia on suuri, kieliä on puhuttu hyvin laajalla alueella Brittein saarilta aina Balkanille ja Vähään-Aasiaan asti. Kielet kuitenkin menettivät pian merkitystään ja muut indoeurooppalaiset kielet syrjäyttivät ne nopeasti (vielä 1500 -luvulla englannin ja iirin puhujia oli suunnilleen saman verran). • Suuri jako mannerkelttiläisiin (sammuneet) ja saarikelttiläisiin (puhutaan edelleen) kieliin puhuma-alueiden mukaan. 21

Kelttiläiset kielet • Toinen suuri jako P- ja Q-kieliin sen mukaan, onko kantakielen *kw- muuttunut p: ksi vai säilynyt (näitä on ollut molemmissa puhumaalueryhmissä, esim. neljä on iiriksi cethair ja walesiksi pedwar). • Saarikelttiläisten Q-ryhmää kutsutaan gaelilaiseksi/goideeliseksi ja P-ryhmää britanniseksi. 22

Kelttiläiset kielet • Saarikelttiläisten goideeliseen ryhmään kuuluvat iiri, gaeli ja manksi. Britanniseen kuuluvat wales, korni ja bretoni (viimeistä puhutaan mantereella). 23

Slaavilaiset kielet • Slaavilainen kantakieli säilyi suhteellisen yhtenäisenä 500 -luvulle asti, minkä jälkeen eriytyminen alkoi itäiseen ja läntiseen haaraan. • Itäslaavilaisia kieliä on kolme; venäjä, ukraina ja valkovenäjä. Kahta viimeistä koitettiin venäläistää toisen maailmansodan jälkeen (esim. ukrainasta poistettiin vokatiivisija). 24

Slaavilaiset kielet • Länsislaavilaisiin kieliin kuuluvat puola, tsekki, slovakki, sorbi (Saksa, jakautuu ylä- ja alasorbiin) ja kasubia (Puola). Kuolleita kieliä esim. polabi (elbenslaavi), pommeri ja slovinitsi. • ’Näkyvä’ ero itä- ja länsislaavilaisten kielten välillä on se, että itäslaavilaisia kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin ja länsislaavilaisia latinalaisin kirjaimin. 25

Slaavilaiset kielet • Eteläslaavilaisia kieliä on neljä: sloveeni, serbokroaatti, bulgaria ja makedonia. Makedonia ja bulgaria ovat lähellä toisiaan ja makedonia lasketaankin usein bulgarian murteeksi Bulgariassa. • Bulgaria eroaa muista slaavilaisista kielistä selvästi, esim. surkastuneen sijataivutuksensa takia. 26

Slaavilaiset kielet • Serbokroaatti on kielistä suurin (n. 17 miljoonaa puhujaa) ja se voidaan edelleen (usein poliittisista ja uskonnollisista syistä) jakaa serbiaan, kroatiaan ja bosniaan. Esim. serbit ovat ortodokseja ja kirjoittavat kieltään kyrillisin kirjaimin, kroaatit ovat katolilaisia ja käyttävät latinalaisia aakkosia. 27

Balttilaiset kielet • Jako länsibalttilaisiin ja itäbalttilaisiin kieliin, joista ensimmäiset ovat kaikki sammuneet. • Länsibalttilaisia kieliä ovat jatvingi (Puolan alue), muinaispreussi (ei liity mitenkään saksan kieleen) ja kuuri. • Itäbalttilaisia kieliä ovat latvia ja liettua. • Balttilaiset kielet ovat vaikuttaneet vahvasti itämerensuomalaisiin kieliin ja monet keskeiset sanat ovat yhteisiä (esim. sisar ja morsian). 28

Kreikka • Kreikka muodostaa indoeurooppalaisten kielen joukossa oman haaransa (puhujia noin 11 miljoonaa nykyään). • Vanhimmat kirjoitukset jo 1450 -1520 –luvuilta e. Kr. • Antiikin ajalla ei ollut yhteistä kirjakieltä, vaan lukuisia murteita (esim. joonian, doorian ja arkadian murteet). • Nykyään jako neljään päämurteeseen; koillis-, kaakkois-, lounais- ja luoteismurteet). 29

Albania • Kuten kreikka, albania muodostaa oman ryhmänsä. • Kirjallinen käyttö vähäistä ennen 1900 -lukua. • Puhujia noin 6 miljoonaa (noin puolet Albanian valtion ulkopuolella. • Kirjoitettiin 1909 asti sekä arabialaisin että latinalaisin aakkosin, nykyään vain latinalaisin. • Päämurteet pohjoinen gegi ja eteläinen toski. • Maan omakielinen nimi Shqipëria ja kieli shqip. 30

Armenia • Armenia muodostaa myös oman haaransa. • Kirjaimisto jo 400 -luvulta. • Puhujia noin 5, 5 miljoonaa, joista Armeniassa noin 2 miljoonaa. • Päämurteet itäarmenia, jota puhutaan Armeniassa ja länsiarmenia, jota puhutaan pääasiassa ulkoarmenialaisten parissa. 31

Tokaari • Ei ole pystytty yhdistämään muihin haaroihin. • Löydettiin 1900 -luvulla Kiinan Xinjiangista (Turkestanista) löytyneiden tekstien perusteella. • On kentum-kieli, vaikka onkin itäisin IE-kielistä. • On poikkeuksellinen myös siksi, että kielessä on 14 sijamuotoa, eli selvästi enemmän kuin indoeurooppalaiseen kantakieleen on rekonstruoitu. 32

Itäbalkanilaiset kielet • Jo antiikin aikana hävinneitä indoeurooppalaisia muinaskieliä, joista on säilynyt piirtokirjoituksia, paikannimiä ja mainintoja. • Näitä ovat esim. traakia, daakia ja fryygia (kielihaaran nimitys traakilais-fryygilaiset kielet, mutta itäbalkanilaiset suomeksi käytetty nimitys myös). 33

Heettiläiset kielet • 1900 -luvun alussa löydettiin myös heettiläiset kielet. • Kaikkein poikkeavin haara IE-kielikunnassa ja kieliä onkin myös pidetty muuhun kielikuntaan kuuluvana indoeuroopplaistuneena kielihaarana. • Tieteellistä merkitystä esim. IE-kantakielelle, koska kantakieleen oletettuja laryngaaleja löytyy heetistä. • Heetin lisäksi muita kieliä esim. luuvi, palaiji, lyykia ja lyydia. 34

Indoiranilaiset kielet • Indoiranilaiset kielet muodostavat IE-kielten suurimman itäisen haaran. • Jako kahteen alahaaraan iranilaisiin ja indoarjalaisiin kieliin, joiden ero ajoittunee noin 3: nnelle vuosituhannelle e. Kr. • Kielihaaraan kuuluvat myös heikommin tunnetut nuristanilaiset kielet. 35

Iranilaiset kielet • Termi ei tarkoita Iranissa puhuttuja kieliä, vaan persian läheisimpiä sukukieliä. • Vanhin kielistä avesta, zarahustralaisen uskonnon pääkieli. • Muita muinaiskieliä esim. muinaispersia, meedia, ja skyyttien ja sarmaattien kielet. • Keskipersia oli keski-iranilaisen ajan merkittävin kieli. 36

Iranilaiset kielet • Nykykielet jakautuvat neljään ryhmään; lounaisiranilaiset, luoteisiranilaiset, koillisiranilaiset ja kaakkoisiranilaiset kielet. • Lounasiranilaisten kielten pääkieli on nykypersia (farsi) ja ryhmä on iranilaisista kielistä selvästi suurin puhujamäärältään. • Farsin puhujia on kaikkiaan noin 35 miljoonaa (mukana Afganistanissa puhutun darin puhujat). • Läheistä sukua farsille on myös tadzikki. 37

Iranilaiset kielet • Farsi on omaksunut paljon arabialaisia lainoja ja kieltä kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin. • Omiksi kielikseen katsottavia farsin murteita ovat esim. luri, bahtiari ja tati. • Luoteisiranilaisia kieliä ovat kurdi, belutši, tališi, mazandarani ja gilaki. • Kurdin murteista kurmandzia ja sorania pidetään joskus omina kielinään. 38

Iranilaiset kielet • Koillisiranilaisista kielistä suurin on pashtu, jonka länsimurre (9 miljoonaa puhujaa) on Afganistanin pääkieli ja itämurre taas on käytössä Pakistanissa. Kirjaimisto arabialainen. • Muita kieliä esim. sughni, wahi, sarikoli ja rošani. Näistä hiukan poikkeavia mm. osseetti ja jaghnobi. • Kaakkoisiranilaisia kieliä tunnetaan vain kaksi pientä, ormuri (3000 puhujaa) ja paratši (1000 puhujaa). 39

Indoarjalaiset kielet • Arjalaiset ratsastajakansat ovat tunkeutuneet Pohjois-Intiaan 1700 -luvulla e. Kr. • Muinaisindoarjan normitettujen muotojen yhteisnimitys on sanskriitti. Kieli on nykyäänkin käytössä liturgia-, filosofia- ja teologiakielenä, siis eräänlaisena ’Intian latinana’. • Jako keskisiin, pohjoisiin, läntisiin, eteläisiin, itäisiin ja luoteisiin indoarjalaiskieliin. 40

Indoarjalaiset kielet • Nykykielistä suurin ja tärkein on hindustani, joka kuuluu keskiseen alahaaraan. Kieli jakautuu hindiin ja urduun (jako perustuu pääasiassa uskontoon). Tärkein murre Delhin seudun murre khariboli. Hindi on Intian suurin kieli. • Muita merkittäviä keskisiä indoarjaiskieliä ovat bihari, bhojpuri, magahi, maithili ja radžastani (päämurteita esim. marwari, newari ja mewati). • Romani eri murteineen kuuluu myös keskisiin kieliin. 41

Indoarjalaiset kielet • Pohjoisindoarjalaisista kielistä tärkein on nepali (kaikkiaan 16 miljoonaa puhujaa). • Alahaaran kielet ovat läheistä sukua keskenään ja on vaikeaa vetää rajoja niiden välille, vaikka keskinäistä ymmärrettävyyttä ei välttämättä ole. • Läntisistä kielistä suurin on punjabi (60 miljoonaa puhujaa). Läntisestä murteesta käytetään myös nimitystä lahnda. • Muita läntisiä kieliä esim. sindhi, dogri ja kangri. 42

Indoarjalaiset kielet • Eteläisiin IA-kieliin kuuluvat suuret gujarati (35 milj. ) ja marathi (55 milj. ) ja myös merkittävät sinhala (12 milj. ) ja bhili (4, 5 milj. ). Ryhmään kuuluu myös dhivehi (Malediivien oma kieli, jolla oma kirjaimisto). • Itäisiä IA-kieliä ovat bengali (170 miljoonaa puhujaa) ja orija (30 miljoonaa) • Luoteisista kielistä tärkein on kashmiri ja muita esim. khowar, shina ja kohistani. 43

Indoarjalaiset kielet • Edellä ollut jako perustuu pitkälti maantieteeseen, vain osaksi selkeään genealogiaan. Kielet muodostavat pitkälti murrejatkumoita, joissa kielen ja murteen erot eivät ole selviä. Ja lisäksi pitkäaikaiset kontaktit ovat vaikeuttaneet varmaa luokittelua. 44

Nuristanilaiset kielet • Afganistanin ja Pakistanin vuoristoalueilla puhuttuja pieniä kieliä. • Kolmas, välittävä haara iranilaisten ja indoarjalaisten välillä. • Kieliä esim. kati (bašgali), waigali, prasuni ja aškani (kaikilla vain tuhansia puhujia) 45

Epäselviä tapauksia • Löytyy myös kieliä, jotka voidaan luokitella indoeurooppalaisiksi, mutta joita ei voida sijoittaa suoraan mihinkään haaraan. • Näitä ovat esim. liguuri (Pohjois-Italia ja Ranska), messaappi (Etelä-Italia) ja illyyri (Länsi-Balkan). • Aineistoa on liian vähän tärkeimpien sukulaisuussuhteiden selvittämiseksi. 46

Euroopan isolaatteja • Lisäksi nyky-Euroopassa puhutuissa kielissä on yksi isolaattikieli, baski (omakieliseltä nimeltään euskara). • Baskia puhutaan Espanjan pohjoisosassa ja osissa Ranskaa. • Baskissa on indoeuroppalaisista kielistä poikkeava rakenne, se on mm. Euroopan ainoa ergatiivikieli. 47

Afrikan kielet 48

Taustaa • Afrikassa puhutaan kaikkiaan noin 2000 kieltä, eli maanosan kielellinen diversiteetti on runsasta. • Kaksi- ja monikielisyys on siksi Afrikassa hyvin yleistä. • Kielten suuren määrän ja suuren vaihtelun (ja osittain myös kirjallisten lähteiden puutteen) takia kielien luokittelu on myös hankalaa ja kieliä onkin luokiteltu monella tavalla. 49

Tyypillisiä rakennepiirteitä Fonologia: • - Tyypillisiä Afrikassa: Implosiivit Labiaalis-velaariset klusiilit Sananalkuiset nasaaliklusterit Maiskausäänteet (vain khoisankielet) Tyypillinen vokaalisysteemi /i, e, ɛ, o, ɔ, u, a/ 50

Tyypillisiä rakennepiirteitä (fonologia) Epätyypillisiä/harvinaisia Afrikassa - Uvulaarit konsonantit - Retrofleksiklulisiilit ja –frikatiivit - Diftongit - Etiset pyöreät vokaalit ja keskinen suppea vokaali Tooneilla merkitään myös kieliopillisia kategorioita. 51

Tyypillisiä rakennepiirteitä (morfosyntaksi) • Sijasysteemi ei kauhean laaja, joskin sijoja on. Subjekti ja objekti usein merkitsemättömiä. • Applikatiivirakenteet yleisiä (erityisesti bantukielissä niitä on paljon) • Verbitaivitus yleistä, nominien taivutus harvinaisempaa • Lukua merkitään usein (ei väliä elollisuudella) • Enemmän prefiksaalisia kieliä kuin muualla maailmassa. 52

Kinyarwandan applikatiivi 53 umugabo a-ra-geend-er-a umugóre man 3 sg-pres-travel-appl-asp woman ‘The man is travelling instead/on behalf of the woman. ’

Tyypillisiä piirteitä (morfosyntaksi) • Sukusysteemit voivat olla hyvinkin rikkaita (jopa 20 sukua), mutta klassifikaattorit harvinaisia. • Definiittiset artikkelit yleisiä • Adjektiivisanaluokka on yleensä melko pieni (ja usein siis suljettu). 54

Tyypillisiä rakennepiirteitä (syntaksi) • Tyypillisin sanajärjestys SVO (71% kielistä Heinen mukaan) ja hyvin tiukan sanajärjestyksen kieliä on paljon. • Ergatiivisuus harvinaisempaa kuin muualla (joskin sitäkin löytyy). • Apuverbeillä ilmaistaan usein adverbiaalisia funktioita. • Relativisaatio rajoittuu usein subjektiin ja objektiin. 55

Kielten luokittelusta • Suuret kielikunnat (Greenbergin mukaan): 1. Afroaasialaiset (Afro-asiatic, Anhavalla seemiläis-haamilaiset kielet, mutta termiä ei nykyään enää käytetä) 2. Nigeriläis-kongolaiset (Niger-Congo languages) 3. Khoisankielet (Khoisan languages) 4. Nilosaharalaiset (Nilo-Saharan languages) 56

Afroaasialaiset kielet • Selvin Greenbergin luokittelemista kielikunnista. • Siihen kuuluu myös Afrikan ulkopuolella puhuttuja kieliä (esim. arabia) • Jako kuuteen päähaaraan: tšadilaiset (Chadic), berberi- (Berber), egypti (Egyptian), seemiläiset (Semitic), omoottiset (Omotic) ja kuušilaiset (Cushitic) kielet. 57

Afroaasialaiset kielet • Tšadilaiset kielet muodostavat afroaasialaisten kielten suurimman ryhmän. Kieliä noin 140. • Puhuma-alueita Tšad, Nigeria ja Kamerun. • Tärkein kieli haussa (hausa), jolla kaikkiaan 30 miljoonaa puhujaa. Muut kielet pääasiassa tuhansien puhujien pieniä kieliä. • Jako neljään alahaaraan: länsitšadilaiset (hausa), biu-mandara (tera, bura), itätšadilaiset (kera, mokulu) ja masalaiset (Masa, masana) kielet. 58

Afroaasialaiset kielet • Berberikielien pääpuhuma-alueet ovat Marokossa ja Algeriassa, missä puhujia on vielä miljoonia. • Suurimmat berberikielet ovat tamazight (3 miljoonaa puhujaa), tašelhit (3 milj. ), kabili (2, 5 milj. ) ja tamašek (n. 1 milj. ). Pienempiä esim. šawija, mžab ja zenaga. 59

Afroaasialaiset kielet • Muinaisegypti muodostaa oman haaransa. Nykykielenä kopti edelleen käytössä (joskaan ei puhekielenä). Muinaisegypti on yksi maailman vanhimpia kirjakieliä. 60

Afroaasialaiset kielet • Seemiläiset kielet voidaan jakaa itäseemiläisiin ja länsiseemiläisiin. Ensimmäinen on nykyään hävinnyt ja sitä edusti haaran vanhin tunnettu kieli akkadi. • Länsiseemiliäisiä kieliä ovat esim. arabia murteineen, heprea, amhara, tigre ja tigrinya. • Puhuma-alueina Arabian niemimaa ja Etiopia. 61

Afroaasialaiset kielet • Omoottisia kieliä on noin 40 ja (melkein) niitä kaikkia puhutaan Etiopiassa (osaa myös Sudanissa). • Jako eteläomoottisiin (esim. aari ja karo) pohjoisomoottisiin (esim. wolaiatta (yli 2. miljoonaa puhujaa) ja gamo) kieliin. 62

Afroaasialaiset kielet • Kuušilaisiin kieliin kuuluu noin 40 Etiopiassa, Somaliassa, Pohjois-Keniassa ja Itä-Sudanissa puhuttua kieltä. • Suurimmat kielet somali (7 milj. ) ja oromo (15 milj. ). Muita merkittäviä esim. sidamo (1, 5 milj. ), bedža (1 -1, 5 milj. ) ja kambata (1 milj. ) 63

Nigeriläis-kongolaiset kielet • Afrikan (ja myös maailman) kielikunnista suurin noin 1400 kielellään. • Puhuma-alue kattaa käytännössä koko Saharan eteläpuolisen Afrikan. • Suuria kieliä esim. wolof, fulfulde, igbo, swahili ja zulu. • Jakautuu yhdeksään alahaaraan: kordofanilaiset, atlanttiset, mandelaiset, gurilaiset (voltalaiset), kwa-, kru-, ijolaiset, adamawalais-ubangilaiset ja benuelais-kongolaiset kielet. • Tyypillisiä piirteitä esim. substantiivien luokat (kuten swahilissa) 64

Nigeriläis-kongolaiset kielet • Kordofanilaiskieliä on kaikkiaan noin 25 ja ne ovat kaikkia pieniä kieliä. Suurimmat tegali (80, 000), tira (40, 000) ja dengebu (38, 000). • Atlanttisia kieliä puhutaan Länsi-Afrikassa (esim. Senegal, Sierra Leone ja Liberia). Kieliä noin 40 ja niistä tärkeimmät wolof (4 milj. ), fulfulde (10 milj. ) ja muita kieliä esim. balante, diola ja kissi. 65

Nigeriläis-kongolaiset kielet • Mandelaisia kieliä puhutaan lähellä atlanttisia kieliä (esim. Mali, Burkina Faso, Guinea) ja niitä on noin 25. • Suurin kieli mandingo (9 milj. ), muita esim. bambara, djula, soninke, kpelle ja vai. 66

Nigeriläis-kongolaiset kielet • Voltalaisten kielien puhuma-alueet ovat sisämaassa rannikkoseutujen ja Saharan välissä (esim. Burkina Faso, Norsunluurannikko). • Noin 80 kieltä, joista suurin moore (4 milj. ), muita esim. dagari, lobi ja senari. 67

Nigeriläis-kongolaiset kielet • Kwa-kieliä on noin 50 Liberiasta Nigeriaan asti. Suurin kieli on akan (8 milj. ). Muita suuria kieliä gbe (6 milj. , Ghana ja Togo) ja ewe (gben murre, yli 3 milj. ). Muita esim. baule ja gwari. • Kru-kieliä on noin 20 pääasiassa Liberiassa ja Norsunluurannikolla. Suurimmat kielet bete (600, 000), guere (200, 000) ja grebo (200, 000), muita esim. dida, klao, krahn ja wobe. 68

Nigeriläis-kongolaiset kielet • Ijolaiset kielet on muutaman (6 -8) kielen ryhmä Nigeriassa. Tärkein kielistä on ijo (n. 1 milj. ) ja okrika (100, 000). • Adamawalais-ubangilaisia kieliä puhutaan Keski -Afrikassa. Kieliä yli 100, joista suurimmat zande (3 milj), gbaja (1 milj) ja banda (1 mlij). Muita duru ja mbum. 69

Nigeriläis-kongolaiset kielet • Benuelais-kongolaiset kielet ovat nigeriläiskongolaisten kielten selvästi suurin alahaara ja kieliä on kaikkiaan n. 500 -600. Ovat myös ’tunnettu alahaara’ sen takia, että bantukielet kuuluvat tähän alahaaraan. Puhuma-alue peittää lähes koko Keski-, Itä- ja Etelä-Afrikan. • Suurin osa kielistä on bantukieliä, muita suuria esim. joruba (25 milj. ), igbo (10 milj. ) ja tiv (2 milj). Bantukielistä suurimmat ovat swahili (6 milj, jos mukaan luetaan L 2 -puhujat määrä on moninkertainen), ruanda (10 milj), kikuju (5 milj. ), kongo (8 milj. ), shona (9 milj), zulu (8, 5 milj. ) ja xhosa (7 milj. ). 70

Khoisankielet • Khoisankieliä on jäljellä noin 50 ja niitä puhutaan Angolan, Botswanan, Etelä-Afrikan ja Namibian alueella. Puhujia noin 300, 000. • Toinen (vanhentunut) nimitys hottentotti- tai bushmannikielet. • Ei kaikkien tutkijoiden hyväksymä kielihaara. • Jako pohjois- (!kung, ’akhwe), keski- (nama, 200, 000 puhujaa, buka-khwe, nora) ja eteläkhoisanilaisiin (/hua-owani, =hua) kieliin. • Kielihaaran selvin piirre suuret foneemi-inventaarit ja klikkien suuri määrä. 71

Nilosaharalaiset kielet • N. 160 kieltä keskisessä ja itäisessä pohjois. Afrikassa, 16 kielikunnan haaraa, keskeinen alue Niilin varsi. • Suurin haara itäsudanilaiset kielet, mm. dinka (Etelä-Sudan) ja maasai (Kenia ja Tansania). • Afrikan kielikunnista kaikkein vähiten tutkittu, siksi koko kielikunnan yhtenäisyys vielä kyseenalainen (vrt. altailaishypoteesi). • Don Killian: A Grammar of Uduk on hiljattain Helsingissä valmistunut nilosaharalaisen kielioppi. 72

Aasian kielet 73

Taustaa • Aasiassa puhutaan kaikkiaan satoja kieliä, joiden yhteenlaskettu puhujamäärä nousee kahteen miljardiin. • Aasiassa puhutaan myös esim. indoeurooppalaisia (hindi, bengali, gujarati jne. ) kieliä, jotka eivät kuulu genealogisesti Aasian kielikuntiin. 74

Aasian kielikunnat 1. Turkkilaiset kielet (esim. tšuvassi, uiguuri, turkki, tataari) 2. Mongolikielet ((halha)mongoli, burjaatti, oiraatti, mangghuer, bonan) 3. Tunguuskielet (evenki, nanai, mantšu) 4. Jeniseläiskielet (ketti, assani) 5. Kamtšatkalaiset kielet (tšuktši, itelmeeni) 6. Japanilaiset kielet (japani, nähdään myös isolaattina) 7. Miao-jao-kielet (hmong, mien) 8. Thailaiset kielet (thai, lao) 9. Austroaasialaiset kielet (khmer, khasi, vietnam, santali) 10. Dravidakielet (tamili, telugu, kurukh) 11. Andamaanilaiset kielet (jeru, kede, sentinel) 12. Sinotiibettiläiset kielet (kiina, tiibetti, burma, newari) 13. Isolaatteja, mm. korea, ainu, burushaski, nivkh 75

Sinotiibettiläiset kielet • Jako kahteen haaraan: siniittiset ja tibetoburmalaiset kielet. Ensimmäistä edustaa kiina lukuisine murteineen ja toista esim. tiibetti murteineen. • Molemmat voidaan jakaa edelleen alahaaroihin. • Siniittiset kielet jakautuvat perinteisesti seitsemään ryhmään: mandariini, xiang, gan, wu (shanghai), min (hokkien), yue (kantoninkiina) ja kejia (hakka). 76

Siniittiset kielet • Kielihaara voidaan jakaa edelleen pohjoiseen, eteläiseen ja keskiseen haaraan. • Pohjoista ryhmää edustaa mandariinikiina eri murteineen, jotka voidaan edelleen jakaa koillis-, lounais-, Zhonghyan, Pekingin, Lanyin, Jilu-, Jiaolioa- ja Jinghuain murteisiin (Thurgood). • Keskistä ryhmää edustavat Xiangin ja Ganin murteet ja murreryhmät. 77

Siniittiset kielet • Eteläistä ryhmää edustavat kantoninkiina, minkiina, yue ja hakka. • Nämä voidaan kaikki jakaa edelleen alaryhmiin. • Suurta vaihtelua selittää esim. puhuma-alueen laajuus ja siitä johtuvat kontaktit lukuisten (esim. tunguusi-, mongoli- ja tiibettiläiskielten kanssa). 78

Siniittiset kielet ja kielikontaktit • Siniittisten kielten rakenteeseen on kielikontakteilla ollut suuri vaikutus. • Eteläiset siniittiset kielet ovat kontaktissa hyvin isoloivien kielten (esim. thaikielet) kanssa ja ne ovat tyypillisiä monosyllabisia, isoloivia toonikieliä. • Pohjoisessa taas siniittisten kielten rakenteeseen ovat vaikuttaneet agglutinoivat kielet (esim. mongolikielet) ja niihin on kehittynyt pidempiä sanoja, agglutinoivaa morfologiaa ja klassifikaattorit ovat joistakin kielistä kadonneet. 79

Tibetoburmalaiset kielet • Jako kuuteen suureen haaraan (Thurgood, Anhavassa luokittelu osittain erilainen): 1. 2. 3. 4. 5. 6. Loloburmalaiset kielet Bodilaiset (tiibettiläiset) kielet Salilaiset kielet (Bodo-Konyak-Jinghpaw) Kuki-Chin-Naga –kielet Rung-kielet Karenilaiset kielet 80

Tibetoburmalaiset kielet • Loloburmalaiset kielet ovat selvästi määritelty alahaara, jonka olemassaolosta ei ole suurta kiistaa (esim. toonien perusteella pystytään erottamaan loloburmalaiset kielet muista). • Loloburmalaiset kielet jaetaan kahteen alahaaraan: burmalaiset ja lolokielet. Ensimmäisiä edustaa esim. burma, lachi ja bola. Lolokielet jakautuvat edelleen pohjoiseen (esim. nusu, nasu, nosu ja nisu), keskiseen (lisu, lamo) ja eteläiseen (khatu, pijo ja mpi) ryhmään. 81

Tibetoburmalaiset kielet • Bodilaiset kielet jakautuvat edelleen tiibettiläisiin, tamang-gurung-thakali-manang- ja takpakieliin. • Tiibettiläiskieliin kuuluvat esim. klassinen tiibetti, lhasantiibetti, amdontiibetti, sherpa, kham ja ladakhi. • Tamang-kurung-thakali-manang-kieliin kuuluvat (nimessä mukava olevien lisäksi) esim. chantyal ja tangbe. • Takpakielet ovat pieni ryhmä ja siihen kuuluu esim. bumtang. • Lisäksi esim. tshanglan luokitus ei ole selvä. 82

Tibetoburmalaiset kielet • Salilaiset kielet jakautuvat edelleen bodo-koch -, konyak- ja jinghpaw-alahaaroihin. • Ensimmäistä edustaa esim. bodo, tiwa ja garo, toista tangsa, konyak ja moshang ja viimeistä sak ja kadu. 83

Tibetoburmalaiset kielet • Kuki-chin-naga –haara jakautuu edelleen seitsemään alahaaraan: ao-, angami-pochuri-, zeme-, tangkul- ja mizo-kuki-chin-kielet, karbi ja meithei/manipuri. • Joktut näistä jakautuvat edelleen alahaaroihin. • Ensimmäistä ryhmää edustavat esim. aomongsen ja sangtam. • Angami-pochuri-kieliin kuuluvat esim. angami, mao ja sima. 84

Tibetoburmalaiset kielet • Zeme-alahaaraan kuuluvat esim. zeme ja maram. • Tangkhul-kieliä taas edustavat tankghul ja maring. • Mizo-kuki-chin –alahaara jakautuu edelleen chin(pohjois-, keski- ja etelächin) ja kukikieliin. Ensimmäistä edustavat esim. simte, lai, chiru ja ralte ja toista kom, hallam ja hmar. • Karbi ja meithei/manipuri luetaan nagakieliin, koska parempaakaan luokittelua ei ole ja muuta evidenssiä ei ole. 85

Tibetoburmalaiset kielet • Rungkielet jakautuvat edelleen kuuteen alahaaraan: r. Gyalrong-, dulong-, kiranti-, länsihimalajalaiset (kinauri- ja almorakielet), kham/magar/chepang- ja shiangilaiset (Qiangic) kielet. • r. Gyalongkieliä edustavat esim. r. Gyalrong ja lavrung. Kielet on joskus luokiteltu myös tiibettiläiskieliin. 86

Tibetoburmalaiset kielet • Dulongkieliin kuuluvat dulongin (muita nimiä esim. taron, kiu ja kiupa) lisäksi myös awong ja rawang. On esitetty sukulaisuutta jinghpawin kanssa myös. • Kirantikieliä edustavat esim. athpare, dumi, hayu, kiranti, yakkha ja kulung. Haara on suuri ja siihen kuuluu noin 32 kieltä. • Länsihimalajalaisten kielten haara jakautuu edelleen kinauri- ja almorakieliin. Ensimmäistä edustaa esimerkiksi kanashi ja bunan ja toista rangkas ja byangsi. 87

Tibetoburmalaiset kielet • Khamin, chepangin ja magarin asema on epäselvä ja niitä on luokiteltu eri ryhmiin. Thurgoodin mukaan kuuluvat selvästi rungkieliin. • Shiangilaisten kielten asema on myöskin epäselvä ja Thurgoodin esitys on alustava. Jako tässä pohjois- ja eteläshiangilaisiin ja pohjois- ja eteläprinimikieliin. 88

Tibetoburmalaiset kielet • Karenilaiset kielet ovat pienehkö, mutta luokitukseltaan selvä tibetoburmalaisten kielten alahaara. Se eroaa muista TB-kielistä esim. selvän SVO-sanajärjestyksensä takia. • Haara jakautuu edelleen pohjoiseen (pa-o), keskiseen (karenni), eteläiseen (pwo karen) ja muihin (padaung) kieliin. 89

Tibetoburmalaiset kielet • Lopuksi TB-kielissä on paljon pienempiä alahaaroja, kuten tani-, miju-kaman-, sherdukpen-bugun-sulung-lishpa-, hrusilaiset ja idu-digarukielet. • Luokittelultaan epäselviä kieliä ovat pyu, naxi, tujia ja bai. 90