Maailman kielet ja kielitypologia Erika Sandman HY sl

Maailman kielet ja kielitypologia Erika Sandman HY, sl 2017 1

Australian ja Oseanian kielet 2

Taustaa • Australian alkuperäiskielten oletetaan nykyisin kuuluvan samaan kielikuntaan. • Kieliä nykyään jäljellä alle 100 (ennen eurooppalaisten saapumista 1700 -luvun lopussa ehkä 250). • Suurin osa kielistä vakavasti uhanalaisia, korkeintaan 20 välittyy lapsille. 3

Taustaa • Kielikunnassa n. 20 haaraa, josta laajimmalle levinnyt on pama-nyungalainen. • Elinvoimaisimpia pama-nyungalaisikieliä ovat länsi-ja itäaranda, pitjantjatjara, warlpiri ja murrinh-patha, joiden puhujamäärät vaihtelevat n. 800 -2800 välillä. • Muita tunnettuja ovat dyirbal (puhujia joitakin kymmeniä) ja kalkatungu (kuollut). 4

Dyirbalin substantiivien taivutus • Jokaista dyirbalin substantiivia edeltää substantiivipartikkeli, joka sisältää tietoa substantiivin etäisyydestä/näkyvyydestä (nominaalinen evidentiaalisuus), sijasta ja kieliopillisesta suvusta. • Evidentiaalisia prefiksejä on kolme: • ba- ’there and visible’ (yleisin) • ya- ’here and visible’ • ŋa- ’not visible’ 5

6 • Lisäksi substantiivipartikkeliin sisältyy tieto substantiivin kieliopillisesta suvusta: • M human masculine; moon; rainbow; nonhuman animate • F human feminine, sun; water; fire; fighting • E edible vegetables and fruit • N all else (neuter)- including trees with nonedible parts and ’place’

7 • Puhuja on nähnyt kohteen hetki sitten, mutta nyt se on siirtynyt pois näköpiiristä: 1) minba-n bala-m wirrga-ŋgu hit-NON. FUT THERE. ABS-E stick-INST ŋala-m-gali baji-gu NON. VIS. ABS-E-DOWN fall-PURP ’(He) threw a wirrga stick (a nulla) at the fruit, and as a consequence it is heard falling down. ’ -Ensimmäisessä lauseessa on bala-, koska hedelmä oli näkyvissä kun se oli vielä puussa; toisessa lauseessa on ŋala-, koska hedelmää ei putoamisen jälkeen voinut enää nähdä.

Taustaa • Oseanian maantieteellisellä alueella puhutut kielet jaetaan kahteen suureen ryhmään: austronesialaiset ja papualaiset. • Papualaisia kieliä ei voida pitää varsinaisena kielikuntana puhtaasti genealogisin perustein; kyseessä on suuri joukko kieliä, joita puhutaan Papua-Uuden Guinean alueella. • Papuan kielitiheys on maailman suurin, kieliä jopa 1000. 8

Taustaa • Austronesialaiset kielet on maailman suurin kielikunta, johon kuuluu yli 1200 kieltä Kaakkois-Aasian saaristoissa ja Tyynen valtameren saarilla. • Kielikunnan haaroja atajalikielet, tsou, paiwanilaiset kielet ja malaijilaispolynesialaiset kielet. • Tunnetuimpia malaijilais-polynesialaiskieliä ovat jaava, malaiji/indonesia ja malagassi (Madagaskarilla). 9

Esimerkki: oseanilaiset kielet • Suurin austronesialaisen kielikunnan kieliryhmä, noin 450 kieltä. • Tunnetuimpia kieliä mm. fidzi, samoa, tonga, havaiji ja maori. • Puhujia Mikronesiassa, Melanesiassa ja Polynesiassa. • Lähteenä esitykselle John Lynchin, Malcolm Rossin ja Terry Crowleyn toimittama teos The Oceanic Languages. 10

Sosiolingvistiikasta: tabukielet • Tabukielet ovat melko yleisiä. Esim. Vanuatulla puhutussa suurnambasissa (Big Nambas) naiset eivät perinteisesti saaneet mainita johtajan tai esim. vanhimman pojan nimeä tai mitään sanaa, joka muistuttaa niitä fonologisesti. • Ngatikin saarella puolestaan on oma ’miesten kieli’, joka koostuu ngatikin sanastosta, mutta siinä on lisäksi sanoja, jotka lainattiin eurooppalaisista kielistä 1800 -luvun puolivälissä. 11

Sosiolingvistiikasta: tabukielet • Tabukielet saattavat perustua myös esim. pyhien paikkojen, kuolleiden ihmisten ja avioliiton kautta tulleiden sukulaisten nimiin (ja mihin tahansa sanaan, joka muistuttaa niitä fonologisesti). 12

Kielten tulevaisuus • Tulevaisuus ei valitettavasti näytä kovin hyvältä suurelle osalle oseanialaisia kieliä. Pessimistisimpien arvioiden mukaan vuonna 2200 kieliä on jäljellä enää noin 20 -30 (nykyisestä 200: sta vielä puhutusta kielestä) • Dixonin mukaan alle 10, 000 puhujan kielet ovat uhanalaisia ja alle 1000 puhujan vakavasti uhanalaisia. • Maorinkin tulevaisuus on epävarma. 13

Tyypillisiä piirteitä (fonologia) • Fonologisesti kielet ovat yleensä vähemmän kompleksisia kuin kielet yleensä (foneemiinventaarit ovat aika pieniä). • Tavurakenne on tyypillisesti CV. • Harvinaisia äänteitä esim. labialisoidut velaariset klusiilit, frikatiivit ja nasaalit. • Paino on yleensä ennustettavissa ja on toiseksi viimeisellä tavulla. • Toonit ovat kielissä harvinaisia. • Vokaalin kvantiteettioppositio yleistä itäisissä osissa, lännessä harvinaisempaa. 14

Tyypillisiä piirteitä (nominit) • Pronomineissa kolme persoonaa, ei sukueroja (kilivila ja maringe poikkeuksia). Lukuja yksikkö ja monikko ja usein myös duaali. Ensimmäisessä persoonassa (duaali ja monikko) tehdään usein ero inklusiivisten ja eksklusiivisten luentojen välillä (poikkeuksia kiribati ja jotkut fijin murteet). Myös triaalia ja paukaalia löytyy. • Omat muotonsa itsenäisille, possessiivi-, subjektija objektipronomineille (subjektissa edelleen omat muotonsa realis- ja irrealispronomineille). Subjektipronominit ovat prefiksejä, objektipronominit suffikseja. 15

Tyypillisiä piirteitä (nominit) • Substantiiveille merkittäviä jakoja on kaksi: 1. Substantiivit ovat joko suoraan tai epäsuorasti omistettuja (lisää omistuksesta myöhemmin). 2. Substantiivit ovat persoonallisia (personal), lokaalisia/paikallisia (local) tai yleisiä (common) 16

Tyypillisiä piirteitä • Persoonallisia substantiiveja edustavat esim. nimet ja joissain kielissä myös tietyt sukulaisuussanat (esim. ’isäni’). • Lokaalisia/paikallisia taas edustavat paikannimet (erisnimet) ja hyvin tutut ja läheiset paikat, joita ei tarvitse tarkemmin spesifioida (esim. koti, kotikylä ja ranta). • Yleisiin kuuluvat kaikki muut substantiivit. • Substantiiviluokka määrä substantiivin syntaktisen kohtelun (esim. mitkä prepositiot ja mikä artikkeli sen kanssa käy). 17

Tyypillisiä piirteitä • Sijamerkintää ei yleensä ole (verbissä taas subjekti ja objekti usein merkitään). • Substantiiveja voidaan johtaa produktiivisesti verbeistä (nollajohto, prefiksaatio ja reduplikaatio yleisiä tässä). • Adjektiivit ovat yleensä pieni ja suljettu luokka, jos sellaista on ollenkaan. Staattisia merkityksiä ilmaistaan useammin verbeillä. 18

Tyypillisiä piirteitä • Artikkelit yleisiä (ei yleensä käytetä lokaatioon tai aikaan viittaavien sanojen kanssa). • Demonstratiivit erotellaan persoonan ja suhteellisen välimatkan perusteella. • Lukua ilmaistaan usein partikkeleilla (ei siis morfologisella merkillä) ja elollisuus on siinä merkittävää (korkeasti elolliset erottavat yksikön ja monikon pakollisemmin kuin alemmin elolliset). 19

Tyypillisiä piirteitä • Omistus on yksi monimutkaisimpia kieliopin osia Oseanian kielissä. • Tärkein piirre on erotettavan (alienable) ja erottamattoman (inalienable) omistuksen välillä. • Useimmissa kielissä on ero suoran ja epäsuoran omistuksen välillä (esimerkki seuraavalla kalvolla) 20

Esimerkki Fiji (1) (2) Na mata-qu ART eye-1 SG ’Silmäni’ (suora) Na no-qu vale ART POSS-1 SG house ’Minun taloni’ (epäsuora) 21

Tyypillisiä piirteitä • Suora omistus ilmaisee erottamatonta omistusta, epäsuora erotettavaa omistusta. • Erottamattomasti omistettavia ovat yleensä ruumiinosat, locative parts (alla, sisällä jne. ), sukulaiset ja usein abstraktit asiat, jotka on tehty omistajalle tai jotka hän on sanonut. • Tyypillisesti järjestys on omistettava-omistaja. • Possessiiviklassifikaattoreita löytyy joistain kielistä (esim. seuraavalla kalvolla) 22

Esimerkki Paamese (1) Ani ā-k coconut POSS: FOOD-1 SG ’Kookospähkinäni’ (syötävä) (2) Ani ema-k coconut POSS: DRINK-1 SG ’Kookospähkinäni’ (kookosmaito) 23

Tyypillisiä piirteitä (verbit) • Verbeillä ei ole erityisen runsasta johtomorfologiaa. • Subjekti ja objekti merkitään yleisesti verbissä. • Transitiivisuutta merkitään usein eksplisiittisesti (esim. applikatiivit aika yleisiä, mutta toisaalta passiivi on aika harvinainen rakenne). 24

Tyypillisiä piirteitä (verbit) • Verbilausekkeen syntaksi on usein melko kompleksinen. • Verbilauseke sisältää usein (tyypillisesti vapaina muotoina) omat muotonsa esim. tempukselle, modukselle ja esim. negaatiolle, verbikanta pysyy muuttumattomana (samoa). • Toisaalta Melanesian kielissä on paljon portmanteau-morfeemeja (paamese) 25

Esimerkki 26 Samoa ’ou te lē fia alu i apia 1 SG TAM NEG DES go PREP Apia ’En haluan mennä Apiaan’ Paamese Lehe-loh lo-loh 1 INC. PL. DIST. FUT-run 1 INC. PL. REAL-run ’Me juoksemme’ ’me juoksimme’

Tyypilliisiä piirteitä (verbit) • Seriaaliverbirakenteet ovat hyvin tyypillisiä Oseanian kielissä. • Seriaaliverbirakenteilla ilmaistaan esim. suuntaa, peräkkäisiä tapahtumia (sequential), kausaatiota ja tapaa (esimerkkejä seuraavalla kalvolla) 27

Esimerkkejä (paamese) (1) Meatin kail a-valus au-mai person PL 3 PL. REAL-row 2 PL. REAL-come ’Ihmiset meloivat tänne’ (suunta) (2) Kail a-muas vuas ø-emat they 3 PL. REAL-hit pig 3 SG. REAL-die ’He tappoivat sian lyömällä’ (kausaatio) (3) Kai ø-mual ø-suai he 3 SG. REAL-walk 3 SG. REAL-disappear ’Hän käveli tulematta nähdyksi’ (tapa) (4) ki-ro-vā-tei ki-hol? 2 SG. IRR-NEG 1 -go-NEG 2 2 SG. IRR-dance ’Etkö menisi tanssimaan? ’ (peräkkäisyys) 28

Tyypillisiä piirteitä (syntaksi) • Kopula puuttuu usein predikatiivirakenteista. • Sanajärjestyksessä on suurta vaihtelua ja järjestyksiä SVO (yleisin), SOV, VSO ja VOS esiintyy (maantieteelliset tendenssit selviä). • Lauseet koostuvat usein pelkästä verbistä, subjektia ja objektia ei läheskään aina ilmaista itsenäisinä sanoina. • VO-kielissä useammin prepositiota. 29

Tyypillisiä piirteitä (syntaksi) • Subjekti usein prefiksi, objekti suffiksi. • Kielet usein NOM-ACC merkinnältään (poikkeuksina kuitenkin esim. tonga ja samoa). • Adpositioita yleensä aika vähän (alle 10) ja ne taipuvat usein verbimäisesti. • Negaatio ilmaistaan usein diskontinuatiivisesti (esim. paamesen esimerkki edellä). • Kyllä/ei-kysymykset ilmaistaan nousevalla intonaatiolla. • Ei kovin monimutkaista alistusta (yleensä vain yksi alistuskonjunktio, joka ilmaisee paljon funktioita). 30

Amerikan kielet 31

Yleinen kielten jako Amerikassa • Pohjois-Amerikka – ryhmä sisältää Pohjois. Amerikassa puhutut kielet ja myös Pohjois. Meksikon kielet, kuten jaqui ja tarahumara. • Meso-Amerikka – alue ulottuu Meksikosta Costa Ricaan ja kattaa otomangalaiset and mayalaiset kielikunnat (kaikkiaan 11 haaraa ja 3 isolaattia). • Etelä-Amerikka (koko Etelä-Amerikka ja Antillit, kaikkiaan 48 kielikuntaa ja 70 isolaattia). 32

Yleistä • Kielten määrä kaikkiaan aika suuri, mutta hyvin suuri osa kielistä on uhanalaisia tai jo sammuneet. • Harva kieli siirtyy enää vanhemmilta lapsille. 33

Tyypillisiä piirteitä • Polysynteettisyys (ei tyypillistä kaikille kielille, mutta sitä tavataan erityisesti juuri Pohjois. Amerikassa). • Verbissä yleisesti paljon affikseja (templaattinen morfologia) • Inkorporaatio • Argumenttirakenteen erikoispiirteitä: Aktiivistatiivi -merkintä (split intransitivity) sekä inverssisysteemit, elollisuuden tärkeys (käsitellään myöhemmin typologia-osuudessa) • Kolmannen persoonan jako proximate ja obviative persooniin. 34

Tyypillisiä piirteitä • Aspektisysteemit monimutkaisia • Kielissä ei erityisen monimutkaisia sijasysteemejä (joskin sijoja esiintyy yleisesti). • Pronomineille on tyypillistä jako inklusiivisiin ja eksklusiivisiin muotoihin. • Luvun merkintä ei niin yleistä kuin esim. Euroopassa. • Erikoisuutena se, että tempustunnukset voivat joissain kielissä liittyä myös nomineihin. • Kontrollilla tai sen puutteella suuri merkitys kieliopille ja leksikollekin. • Evidentiaalisysteemit yleisiä 35

Esimerkki (polysynteettisyys) Yupik Ayagyuumiitqapiartua Ayag-yug-umi-ite-qapiar-tu-a Go-want-be. in. state-not-really-INTR. IND-1 SG ’I really don’t want to go’ 36

Esimerkki (inkorporaatio) Tuscarora Wekhwé: ti? W-e-khw-eti-? FACT-FEM. AGT-food-make-PERF ’She cooked’ (she meal-made) 37

Esimerkki: evidentiaalisuus Wintu Merkitys ’he is chopping wood’ 3) Kupa-be: I have seen him; Visual Kupa-nte: I hear him or if a chip flies off and hits me; Nonvisual sensory Kupa-re: I have gone to his cabin, find him absent and his axe is gone; Inferred Kupa-el: he has a job chopping wood every day, and he is a dependable employee; Assumed Kupa-ke: I know from hearsay; Reported 38

Yleisiä piirteitä (fonologia) • Äännejärjestelmissä suurta vaihtelua. • Wichitassa (Caddolainen) ja Crowssa (Sioux) on vain 10 konsonanttia, mutta nootkassa (wakasilainen) on 37 konsonanttia ja heiltsukissa (wakasilainen) yli 40. • Paljon klusiileja (glottaaliklusiili tyypillinen äänne) • Konsonanttiharmonia (esim. samassa sanassa pelkkiä sibilanttikonsonantteja) • Hyvinkin pitkät konsonanttijonot ovat mahdollisia. 39

Yleisiä piirteitä • Klassifikaattorit yleisiä, jako esim. elollisuuden, fyysisten ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen mukaan. Yleensä vähän lukuklassifikaattoreita. • Yleisesti muoto ja elollisuus ovat tärkeitä, esim. pitkät, kaksiulotteiset ja kolmiulotteiset esineet merkitään eri tavalla. 40

Esimerkki (jurokki) • 15 numeral classifiers used with the following kinds of objects: (i) human beings, (ii) birds and animals, (iii) round things (rocks, dollars, etc. ), (iv) tools, (v) plants, (vi) trees and sticks, (vii) body parts, streams, utensils, clothes, (viii) ropes, worms, snakes, (ix) flat things, (x) houses, (xi) boats, (xii) times, (xiii) days, (xiv) arm’s lengths, (v) finger joints. 41

Esimerkki (verbiklassifikaattorit) Bearlake (Athabaskalainen) Lidi segháni-chu ’yksi pussi’ Lidi segháni-wa ’pusseja’ Lidi segháni-hxo ’hiukan (a handful)’ Lidi segháni-hxe ’suljetussa astiassa’ Lidi segháni-hge ’kuppi’ Kaikki: ’anna minulle tee(tä)’ 42

Tärkeimmät kielikunnat • Algonkin-kielet (esim. shawnee, ojibwa, blackfoot) • Athabaskalaiset kielet (Athabaskan / Na-Dene /Athabaskan-Eyak-Tlingit, esim. apassi, navajo) • Caddolaiskielet (Caddoan, esim. caddo, wichita) • Tšimakulaiset kielet (chemakun) • Chinookan kielet (chinook) • Tsumashan kielet • Koosalaiskielet • Eskimo-aleuttilaiset kielet (esim. yupik) • Irokeesikielet (esim. cherokee, mohawk) 43

Tärkeimmät kielikunnat • • • Kiowa-tano –kielet (kiowa, tewa) Maidulaiskielet (nemsu, pulga, eskewi) Muskogilaiset kielet (koasati, muskogi) Pomolaiskielet Sahaptilaiskielet Salishilaiskielet (bella coola, halkomelem-salish) Siouxilaiskielet (crow, lakota) Wakasilaiskielet (kwakiutl, nootka) Wintulaiskielet (wintu) Uto-atsteekkilaiset kielet (nahuatl, pipil, ute) 44

Tärkeimmät kielikunnat • • Mayakielet (jukateekki, cakchiquel) Otomangelaiset kielet (miksteekki) Ketsualaiset kielet (ketsua) Jaqilaiset kielet (aymara) Tupilaiset kielet (guarani) Karibilaiset kielet (hixkaryana) Arawakilaiset kielet (mustakaribi, apurina tariana) 45