Kielitypologia 1 ERIKA SANDMAN HY SL 2017 PERIODI

Kielitypologia 1 ERIKA SANDMAN HY, SL 2017 PERIODI 1

Argumenttien määrää laskevat muunnokset 2 �Tyypillisiä argumenttien määrää laskevia muunnoksia ovat passiivi, antikausatiivi, refleksiivi, resultatiivi, resiprokaali ja inkorporaatio. �Näihin ilmiöihin voidaan lukea myös inversiorakenteet, koska niitä voidaan pitää passiivin sukulaisilmiönä, vaikka niissä ei argumenttien määrä laskekaan.

Passiivi 3 �Passiivi on kieltenvälisesti ehkä kaikkein yleisin argumenttirakenteen muunnos. �Passiivi laskee verbin valenssia yhdellä poistamalla agentin rakenteellisesti (agentti jää kuitenkin osaksi lauseen semantiikkaa). �Passiivin primaari funktio on agentin poisto, mutta näin tehdessään passiivi yleensä korottaa objektin (patientin) subjektin asemaan.

Passiivi 4 �Passiivilla on myös selvä yhteys transitiivisuuteen ja monissa kielissä vain korkeasti transitiiviset verbit sallivat passivisaation. �Monissa kielissä (kuten suomi) agentin on oltava ihminen (tai ainakin elollinen), esim. Ulkona on liukasta, siellä kaadutaan (ihmiset) Tänään on myrsky, ? ? metsässä kaadutaan (puut)

Passiivin määritelmiä (Siewierska) 5 1. it contrasts with another constuction, the active; 2. the subject of the active corresponds to a nonobligatory oblique phrase of the passive or is not overtly expressed; 3. the subject of the passive, if there is one, corresponds to the direct object of the active; 4. the construction is pragmatically restricted relative to the active; 5. the construction displays some special morphological marking of the verb (Siewierska 2008)

Esimerkki (passiivi) 6 Amhara (Amberber 2002: 16): anas’i-w t’awla-w-en carpenter-DEF plank-DEF-ACC ‘The carpenter split the plank’ t’awla-w te-fellet’-e plank-DEF PASS-split. PERF-3. MASC ‘The plank was split’ fellet’-e split. PERF-3. MASC

Miksi passiivia käytetään? 7 a. Aktiivin subjekti on tuntematon tai ei helposti todettavissa. b. Aktiivin subjekti on kontekstin perusteella selvä. c. Voi olla erityinen syy (esim. hienovaraisuus) olla mainitsematta aktiivin subjektia. d. Vaikka aktiivin subjekti mainittaisiin, passiivia suositaan, jos huomio kiinnittyy luontaisesti mieluummin patienttiin kuin agenttiin. e. Passiivirakenne voi helpottaa lauseen yhdistämistä toiseen lauseeseen. (Shibatani 1985: 830)

Passiivinkaltaiset rakenteet 8 �Passiivina pidetään yleisesti rakenteita, jotka hävittävät agentin (rakenteellisesti) ja joissa tämä poisto merkitään myös verbissä. �Tämän lisäksi kielet voivat käyttää useita muita rakenteita agentin identiteetin häivyttämiseen. Tyypillisiä ovat esim. saksan ja ruotsin man(mensch/frau)-rakenteet ja monikon kolmannen persoonan käyttö (ne sanoo, että…).

Inversiorakenteet 9 �Inversio (inverse alignment) on myös agentin statusta alentava rakenne. Erotukseksi passiivista se ei poista agenttia, vaan ainoastaan muuttaa sen statusta. Inversiorakenteet ovat syntaktisesti transitiivisia. �Inversion käyttö perustuu elollisuushierarkioihin. Jos agentti on patienttia ylempänä elollisuushierarkioissa, käytetään suoraa (direct) rakennetta, koska tilanne on ’normaali’. Jos taas agentti on hierarkiassa alempana, pitää käyttää inversiorakennetta (inverse).

Inversiorakenteet 10 �Kyseessä on siis samantyyppiseen logiikkaan perustuva ilmiö, kuin vapaaehtoinen objektin merkintä ‘epätyypillisillä’ eli korkeasti elollisilla objekteilla (tyypillisesti 1. persoona). Inversiorakenteessa vaan merkitään argumenttien sijaan verbi. �Kielistä, joissa esiintyy inversiorakenteita, voidaan käyttää nimitystä direct-inverse languages. �Ilmiö on yleinen Pohjois-ja Etelä-Amerikan alkuperäiskielissä, mutta sitä esiintyy myös sinotiibetiläisissä kielissä, maasaissa ja tsuktsissa.

Esimerkki 11 Nocte (tiibetiläis-burmalainen, Intia) (1) nga-ma ate hetho-ang I-ERG he teach-1 SG ‘I will teach him’ (Agentti > Patientti) Direct, verbi nollamerkitty. (2) ate-ma nga-nang hetho-h-ang he-ERG I-ACC teach-INV-1 SG ‘He will teach me’ (Agentti < Patientti) Inverse, verbi merkitty.

Antipassiivi 12 �Antipassiivi löytyy morfologisena rakenteena monista ergatiivikielistä (erityisesti Australian pamanyungan kielistä) �Antipassiivi korottaa ergatiivisesti merkityn agentin merkitsemättömään absolutiivisijaan ja alentaa samalla patienttia.

Antipassiivi 13 (a) Antipassive applies to an underlying transitive clause and forms a derived intransitive (b) The underlying A becomes S of the antipassive (c) The underlying O argument goes into a peripheral function, being marked by a non-core case, adposition etc. ; this argument can be omitted, although there is always the option of including it (d) There is some explicit formal marking of the antipassive constructions (same basic possibilities as for passive) (Dixon & Aikhenvald 2000)

Esimerkkejä (Yidiñ, Dixon 1994: 59 f) 14 wagudya-ngu bunya wawa-l man-ERG woman look at-PRES ‘The man is looking at the woman’ wagu: dya bunya: -nda wawa-: dyi-n man woman-DAT look at-ANTIP-PRES ‘The man is looking at the woman’ waguja-ngu jugi-ø gunda-l (galba: n-da) man-ERG tree-ABS cut-PRES axe-INSTR ‘The man is cutting a tree (with an axe)’ wagu: ja-ø gunda-: ji-n (jugi-: l) galba: n-da man-ABS cut-ANTIP-PRES (tree-LOC) axe-INSTR ‘The man is cutting (a tree) with an axe’ =patientti voidaan poistaa

Antipassiivi 15 �Antipassiivi siis häivyttää patientin roolia tai poistaa patientin kokonaan. Lauseesta tulee enemmän intransitiivilauseen kaltainen. �Nimitys ‘antipassiivi’ tulee siis siitä, että antipassiivi on passiivin peilikuva; kun passiivilauseissa agentti on taka-alalla, antipassiivilauseissa patientti on takaalalla.

Antipassiivi 16 �Antipassiivia käytetään mm. kun patientin identiteetti ei ole kontekstissa tärkeä tai jos puhuja ei halua/voi mainita sitä. �Tämän lisäksi antipassiivia käytetään usein kuvaamaan tekoja, joiden semanttinen transitiivisuus on alhaisempi (esim. habituaaliset teot). �Antipassiivilla on myös puhtaasti syntaktisia funktioita, kuten passiivillakin.

Refleksiivi 17 �Refleksiivi on rakenne joka kuvaa tekoa, jossa agentti kohdistaa teon itseensä sen sijaan, että se kohdistaisi sen itsensä ulkopuoliseen patienttiin. Agentti on siis samalla myös patientti refleksiivissä; siis esim. vanhempi pesi lapsen -> vanhempi pesi itsensä/peseytyi. �Osanottajien määrä vähenee refleksiivissä yhdellä, mutta semanttisten roolien määrä pysyy vakiona. Usein myös argumenttien määrä vähenee.

Refleksiivi 18 �Refleksiivin määrittelyssä on tärkeää se, että agentti kohdistaa teon itseensä tahdonalaisesti. Tämän takia refleksiivin agentti on tyypillisesti (lähes aina) elollinen. Rakenteet kuten auto peseytyi tai astiat peseytyvät tiskialtaassa ovat outoja (ainakaan ei käy transitiivinen refleksiivi auto pesi itsensä).

Refleksiivi 19 �Refleksiiviä merkitään maailman kielissä pääasiassa kahdella eri tavalla: Objektin muotoa muutetaan: objekti korvataan refleksiivipronominilla (itse-, -self) tai subjektin luvussa ja persoonassa olevalla objektilla (saksan ich wasche mich) Verbin morfologiaa muutetaan (pestä –> peseytyä). Vain harvat kielet käyttävät molempia. �Joissain tapauksissa pelkkä objektin poisto riittää, esim. I shaved, I bathed.

Refleksiivi 20 �Edellä on käsitelty refleksiiviä argumenttirakennetta muuttavana muunnoksena. Tämä on refleksiivin tyypillinen määritelmä ja minkä tahansa rakenteen, jota haluamme kutsua refleksiiviksi, on pystyttävä ilmaisemaan ainakin tämä funktio. �Lisäksi monissa kielissä (esim. saksa ja venäjä) on verbejä, jotka ovat pakollisesti refleksiivisiä (puhutaan reflexiva tantum-verbeistä). Saksassa näitä ovat esim. sich erholen, sich erkälten ja sich schämen. Näillä ei siis ole muotoja ilman refleksiivipronominia tai transitiivisia muotoja *ich schäme dich.

Antikausatiivi 21 �Antikausatiivi on kausatiivi/inkoatiivi-parin (aiheutettu tapahtuma/spontaani tapahtuma) eksplisiittisesti merkitty inkoatiivi, eli siis esimerkiksi: rikkoa/rikkoutua. �Antikausatiivi on siis kausatiivin vastakohta.

Antikausatiivi 22 �Passiivin tapaan antikausatiivi on agentin häivyttävä rakenne. Erona näiden kahden välillä on kuitenkin se, että antikausatiivissa agentti häviää sekä rakenteellisesti että semanttisesti, kun taas passiivissa poisto on vain rakenteellinen. �Antikausatiivin voi muodostaa vain verbeistä, jotka voivat kuvata spontaania tapahtumista, ks. seuraava kalvo.

Esimerkki (amhara) 23 emed-u (be-aster) te-k'rret'e rope-DEF (by-Aster) PASS-cut. PERF. 3 M ‘The rope was cut (by Aster)’ (*’the rope cut’) ber-u te-keffete door-DEF ANTIC/PASS-open. PERF. 3 M ‘The door (was) opened’

Resultatiivi 24 �Resultatiivi kuvaa dynaamisen (yleensä transitiivisen) teon lopputulosta, esim. talo on rakennettu. �Resultatiivi on myös agentiton rakenne, mutta agentittomuuden motivaatio on eri kuin antikausatiivissa: antikausatiivissa agentti puuttuu koko teosta (teko tapahtuu spontaanisti), kun taas resultatiivissa ei ole agenttia, koska agentti on toiminut jo.

Resultatiivi-esimerkki 25 Evenki (tunguusilainen, Nedjalkov & Nedjalkov 1988: 242) nuŋan tadū kalan-me he. NOM there pot-ACC ‘He is hanging a pot there’ loko-d’oro-n hang-PRES-3 SG tadū kalan lokū-ča-d’ara-n there pot. NOM hang-STAT-PRES-3 SG ‘A pot is hanging (hangs) there’ Saksan Zustandpassiv: das Fenster ist geöffnet

Inkorporaatio 26 �Inkorporaatio edustaa hyvin selvää patientin häivyttämistä (agentti voidaan inkorporoida paljon harvemmin, vaikka sekin on mahdollista). �Inkorporaation seurauksena objektista tulee verbin osa ja se menettää argumenttistatuksensa. Tämä johtaa myös lauseen intransivoimiseen, koska argumenttien määrä laskee (yleensä kahdesta yhteen).

Inkorporaatio: esimerkkejä 27 Tsuktsi (Chukotko-Kamtchatkan, Siperia, Comrie 1973: 243 f) tumg-e na-ntewat-en kupre-n friends-ERG 3 SG-set-TRANS net-ABS ‘The friends set the net’ (jonkin tietyn verkon, referentiaalinen objekti) tumg-et kupra-ntewat-g’at friends-ABS net-set-INTR ‘The friends set nets’ (verkkoja yleensä, epäspesifi objekti)

Inkorporaatio: esimerkkejä 28 Kitonemuk (Mardirussian 1975: 383) a-kem a-ho-j he-make he-hole-DO ‘He digs his hole’ a-ho-kem he-hole-make ‘He hole-digs’

Inkorporaatio 29 �Inkorporaation seurauksena referentiaalisesta objektista tulee non-referentiaalinen, ts. inkorporaatiorakenteet viittaavatkin usein tekoihin, jotka ovat tyypillisiä subjektin referentille tai ne viittaavat habituaalisiin tekoihin. Niiden patienttia ei esim. voi spesifioida mitenkään. �Inkorporaatiorakenteet eivät kuitenkaan ole täysin intransitiivisia, koska niissä on myös patientti mukana. Esim. hän kala-syö viittaa eri tekoon kuin hän syö.

Inkorporaatio 30 �Inkorporaatiota esiintyy erityisesti polysynteettisiä kieliä, joissa on lausemaisia sanoja ja paljon leksikaalisia affikseja. �Tällaisia kieliä löytyy paljon mm. Pohjois-Amerikan ja Siperian alkuperäiskielten joukosta.

Argumenttien määrää nostavat muunnokset 31 �Tyypillisimmät argumenttien määrää nostavat muunnokset ovat kausatiivi ja applikatiivi. Nämä muunnokset merkitään aina verbissä jotenkin. Kausatiivi lisää tekoon aiheuttajan, kun taas applikatiivi lisää tekoon jonkin muun argumentin kuin aiheuttajan, tyypillisesti hyötyjän. �Muita argumenttien määrää nostavia muunnoksia ovat datiivinsiirto (dative shift) ja ulkoinen omistus (external possession).

Kausatiivi 32 Perusmääritelmä (Dixon & Aikhenvald): a. Causative applies to an underlying intransitive clause and forms a derived transitive b. The argument in underlying S function (the causee) goes into O function in the causative c. A new argument (the causer) is introduced, in A function d. There is some explicit formal marking of the causative construction.

Esimerkki (turkki) 33 ali öl-dü PN. NOM die-PAST ‘Ali died’ ali hasan-i PN. NOM PN-ACC ‘Ali killed Hasan’ öl-dür-dü die-CAUS-PAST

Perifrastinen kausatiivi 34 Kammu (Mon-Khmer, Laos, Svantesson 1983: 103 f) tráak háan buffalo die ‘The buffalo died’ ke tòk háan múuc 3 SG. M CAUS die ant ‘He happened to kill an ant’

Kausatiivit 35 �Kausativisaatiossa voidaan erottaa monta eri tyyppiä myös semanttisesti. Voidaan esim. puhua suorasta kausaatiosta ja epäsuorasta kausaatiosta. �Ensimmäisessä tapauksessa aiheuttaja tekee tahdonalaisesti jotain, josta suoraan seuraa kuvattu teko. Siis esim. ’metsästäjä tappoi karhun puukolla’. �Epäsuorassa kausaatiossa aiheuttajan rooli on epäsuorempi ja itse tapahtuma saattaa seurata suoremmin muusta syystä. Esim. ’henkilö aiheutti ystävänsä kuoleman, koska ei pystynyt soittamaan apua’.

Esimerkki 36 Jinghpaw (tiibetiläis-burmalainen, Maran & Clifton 1976: 445) manaw gaw matu hpe ja-san ai Ma. Naw TOP Ma. Tu OBJ CAUS-die DECL ‘Ma. Naw killed Ma. Tu’ (suora kausaatio, morfologinen kausatiivi) manaw gaw matu hpe san shang ai Ma. Naw TOP Ma. Tu OBJ die CAUSE DECL ‘Ma. Naw caused Ma. Tu to die’ (epäsuora kausaatio, perifrastinen kausatiivi)

Kausatiivit 37 �Kausaation suoruus ja epäsuoruus ovat selvässä suhteessa käytettyyn mekanismiin: leksikaaliset kausatiivit ilmaisevat yleensä suoraa kausaatiota, kun taas perifrastiset kausatiivit ilmaisevat epäsuorempaa kausaatiota (siis kielissä, joissa on molemmat mekanismit). Hierarkia on siis: Suora kausaatio Epäsuora kausaatio Leksikaaliset > morfologiset > perifrastiset kausatiivit

Esimerkki (marathi) 38 kap. De waa. L-l-e Clothes. N dry-PERF-N ’The clothes dried’ (suorin kausaatio – leksikaalinen) Raam-ne kap. De waal-aw-l-e Ram-ERG clothes. N dry-CAUS-PERF-N ’Ram dried the clothes’ (toiseksi suorin – morfologinen) Mi kap. De waa. L-u di-l-e I clothes. N dry-PARTIC give-PERF-N ’I let the clothes dry’ (epäsuorin – perifrastinen)

Applikatiivit 39 �Applikatiivi on verbissä merkitty argumenttirakenteen muutos, joka lisää argumenttien määrää yhdellä. �Tyypillisiä rooleja, joita applikativisaation kautta voidaan lauseisiin lisätä ovat hyötyjä, vastaanottaja, malefaktiivi (osallistuja, jolle teko on haitaksi), instrumentti, syy ja lokaation eri tyypit.

Esimerkkejä 40 (1) Tukang Besi (Papuan, Donohue 1999: 256) a. Basic construction, two-place predicate no-ala te kau 3. realis-fetch the wood ‘She fetched the wood. ’ b. Applicative construction, three-place predicate no-ala-ako te ina-su te kau 3. realis-fetch-appl the mother-my the wood ‘She fetched the wood (as a favor) for my mother. ’

Esimerkkejä 41 (3) Kinyarwanda (Nigeriläis-kongolainen, Ruanda) umugabo a-ra-geend-er-a umugóre man 3 sg-pres-travel-appl-asp woman ‘The man is travelling instead/on behalf of the woman. ’

Applikatiivit 42 � Kuten edellä olevat esimerkit osoittavat, applikatiivit eroavat kausatiiveista siinä, minkälaisen argumentin ne verbin valenssiin lisäävät. Applikatiivien tavallisin funktio on hyötyjän merkintä. � Applikatiivirakenteita on erityisen paljon Pohjois-Amerikan alkuperäiskielissä sekä bantukielissä.

Applikatiivit ja kausatiivit 43 �Eroista huolimatta applikatiivi ja kausatiivi lankeavat joskus yhteen, esim. wolof (nigeriläis-kongolainen, Senegal): di naa la toog-al-al I AUX you seat-CAUS-APPL nenne bi child the ‘I will make the child sit down for you’

Tehtävä 44 � Jos suomessa olisi applikatiivirakenteita, miten seuraavasta intransitiivilauseesta tehtäisiin applikatiivi? � Mies matkustaa naisen puolesta.

Ratkaisuehdotus 45 � Jos suomessa olisi applikatiivirakenteita, miten seuraavast intransitiivilauseesta tehtäisiin applikatiivi? � Mies matkustaa-k nainen. applikatiivi (Merkitys: mies matkustaa naisen puolesta)

Datiivinsiirto 46 �Datiivinsiirrolla (dative shift/alternation) tarkoitetaan sitä, että vastaanottaja/hyötyjä korotetaan epäsuoran objektin asemasta suoraksi objektiksi, siis esim. englanti: The parent gave a book to the child The parent gave the child a book Tyypillisesti korotus on juuri prepositionaalisesta objektista suoraksi objektiksi. Suomen allatiivi/illatiivi -vaihtelua ei pidetä datiivinsiirtona.

Esimerkki (malaji) 47 dia beri buku itu kepada 3 SG give book DEF to perempuan itu woman DEF ‘S/he gave the book to the woman. ’ dia beri perempuan itu buku itu. 3 SG give woman DEF book DEF ‘S/he gave the woman the book. ’

Datiivinsiirto 48 �Datiivinsiirtoa ei yleensä merkitä verbissä (jos merkitään, puhutaan mieluummin applikatiivista) ja datiivinsiirto ei myöskään aina lisää kuvattavan teon osanottajien määrää, vaan se ainoastaan muuttaa niiden statusta ja korottaa ydinargumenttien (= suorien objektien) määrää lauseessa. �Datiivinsiirto muuttaa myös lähes aina teeman ja resipientin järjestystä (se on TH-REC ennen datiivinsiirtoa ja REC-TH sen jälkeen).

Datiivinsiirto 49 �Datiivinsiirron syyt voivat olla semanttisia tai rakenteellisia. �Joissain kielissä sillä voidaan ilmaista mm. siirron pysyvyyttä, vastaanottajan korkeampaa vaikutuksenalaisuutta ja perfektiivistä aspektia.

Datiivinsiirto 50 �Monissa kielissä (kuten englanti), epäsuoran objektin on tyypillisesti oltava elollinen, jotta datiivinsiirto on mahdollinen. Tämä on myös yhteydessä epäsuoran objektin semanttiseen rooliin; vain oikeat vastaanottajat sallivat datiivinsiirron.

Esimerkki 51 Englanti The parent sent a book to the child -> The parent sent the child a book The parent baked a cake for the child -> The parent baked the child a cake The parent went downtown for the child -> *the parent went the child downtown

Ulkoinen omistus (external possession) 52 �Ulkoisella omistuksella tarkoitetaan genetiivilausekkeen omistajan korottamista omaksi argumentikseen, esim. Isä pesi lapsen kädet -> Isä pesi lapselta kädet Der Vater hat die Hände des Kindes gewaschen -> Der Vater hat dem Kind die Hände gewaschen

Ulkoinen omistus 53 �Ulkoinen omistus ei myöskään lisää kuvattavan teon osallistujien määrää, vaan muuttaa ainoastaan syntaktisten lausekkeiden määrää jakamalla genetiivilausekkeen kahdeksi argumentiksi. � Tyypillisesti korotettu omistaja on datiivissa tai sen kaltaisessa sijassa (suomessa ablatiivissa).

Ulkoinen omistus 54 �Ulkoista omistusta ei myöskään merkitä verbissä (jos merkitään, niin silloin on kyse applikatiivista) �Ulkoisen omistuksen yksi funktio on esim. korostaa kuvatun teon suurempaa vaikutusta teon kohteeseen.