Perheiden huomiointi itsemurhayrityksen jlkeen Kokemuksia Suomen mielenterveysseuran Linityprojektista

Perheiden huomiointi itsemurhayrityksen jälkeen Kokemuksia Suomen mielenterveysseuran Linity-projektista 2013 -2017 Jannecke Lindqvist ja Juha Metelinen

Esityksen rakenne • • • Suomen mielenterveysseuran esittely Linity-hankkeen esittely Teoriaa itsemurhista ja itsemurhayrityksistä Demonstraatio Kommentteja ja keskustelua

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SMS on perustettu vuonna 1897 ja sen perustehtävä on mielenterveyden edistäminen. Seura toimii: • mielenterveyden asiantuntijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana • edistää mielenterveyttä ja kehittää ehkäisevää mielenterveystyötä • auttaa vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä • toteuttaa ja kehittää kansalaistoimintaa • toimii kansainvälisessä yhteistyössä • Seuran toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys 27. 10. 2020 3 Linity / Marena Kukkonen

SOS-Kriisikeskus • Suomessa on 21 kriisikeskusta. • Helsingin SOS-kriisikeskus on perustettu 1970 Itsemurhien ehkäisykeskukseksi ja se sijaitsee Länsi-Pasilassa. Mobile-verkosto perustettiin 90 -luvun alkupuolelta alkaen, Kuopio 1996. • Kriisiauttamisen lähtökohta on asiakkaan kokema kriisi tai vaikea elämäntilanne, lähetettä ei tarvita. • Kriisivastaanotolla kriisityöntekijät tarjoavat keskusteluapua kriiseistä selviytymisen tueksi yksilöille, pariskunnille ja perheille. • SOS-kriisikeskuksessa on 33 työntekijää tällä hetkellä. 27. 10. 2020 4 Linity / Marena Kukkonen

Kriisikeskuksen palvelut q Kriisivastaanotolla toteutuvat keskustelut kasvokkain, tarvittaessa tulkin avustuksella. q Ryhmätoiminta tarjoaa ammatillisesti ohjattua vertaistukea ryhmissä. Hyödyntää samassa tilanteessa olevien keskinäistä kokemusta ja ymmärtämystä. q Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville (177 000 puhelua / vuosi , josta 47 000 vastattua). q Tukinet tarjoaa henkilökohtaista tukea, keskusteluryhmiä ja tietopalveluita netissä. q Rikosuhripäivystys RIKU tarjoaa rikoksen uhriksi joutuneelle, hänen läheiselleen tai rikosasiassa todistavalle tukea ja neuvontaa. q Koulutetut vapaaehtoiset toimivat päivystäjinä kriisipuhelimessa ja Tukinetissä, henkilökohtaisina tukihenkilöinä tai vertaisryhmäohjaajina. 27. 10. 2020 5 Linity / Marena Kukkonen

Kriisikeskusten toimintaperiaatteet • Auttamisen lähtökohta on asiakkaan kokema kriisi. • Tarjoamme apua akuuttiin tai pitkittyneeseen kriisitilanteeseen sekä tukea kriisin käsittelyyn. Tavoitteenamme on asiakkaan elämänotteen vahvistaminen. • Neuvomme ja ohjaamme asiakasta tarvittaessa muiden palveluiden hakemisessa. • Puhelinpalveluista puhelinyhtiöt laskuttavat taksojensa mukaan sekä soittajaa että SOS-kriisikeskusta. Muut palvelut ovat maksuttomia. • Työntekijöitämme sitoo vaitiolovelvollisuus. • Asiakas voi halutessaan asioida nimettömänä. • Työntekijät ovat kriisityöhön koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. 27. 10. 2020 6 Linity / Marena Kukkonen

LINITY – Lyhytinterventiomalli Suomessa Viisivuotinen hanke on käynnistynyt interventiomallin tuomiseksi ja jalkauttamiseksi pysyväksi toimintamalliksi Suomeen (RAY-rahoitteinen) ASSIP = Attempted suicide short intervention -> LINITY = Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille Tavoitteet: • Tuoda ja implementoida ASSIP -lyhytinterventiomalli Suomeen • Itsemurhayritysten ja itsemurhien vähentäminen ja ehkäiseminen • Itsemurhaa yrittäneiden jälkihoidon kehittäminen • Intensiivinen yhteistyö sairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa itsemurhaa yrittäneiden tuen pariin ohjautumiseksi • Mallin mukainen asiakastyö itsemurhaa yrittäneiden tukemiseksi syksystä 2013 alkaen • Mallin levittäminen ja jalkauttaminen pysyväksi kriisituen muodoksi Suomessa yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa. 27. 10. 2020 7 Linity / Marena Kukkonen

LINITY– interventiomallin taustaa • Attempted Suicide Short Intervention, ASSIP-interventiomalli on kehitetty Bernin yliopiston psykiatrisella poliklinikalla. Kehittäjät: prof. Konrad Michel ja psykologian lis. Anja Gysin-Maillart. • Bernissä mallin mukaista työtä 8 vuotta ja 3 vuotta tutkimusta. • Mallissa yhdistyvät toiminnan teoria, kiintymyssuhdeteoria ja kognitiivinen käyttäytymisterapia. • Malli perustuu itsemurhaa yrittäneen valmiuksien lisäämiseen oman elämän-tilanteen käsittelyssä, itsemurha-alttiuden ja itsemurhayrityksen mahdollisesti laukaisevien tekijöiden tunnistamiseen. • Mallista on Sveitsissä tehty arviointi- ja seurantatutkimus (24 kk) jonka tulokset ovat parhaat tiedossa olevat kaikki interventiomallit huomioiden. Interventio on tutkimuksen ja eri mittareiden mukaan vähentänyt itsemurhayrityksiä/ itsemurhia, itsetuhoisia ajatuksia/tekoja ja toivottomuutta kuten myös sairaalahoitopäiviä. • Malli on strukturoitu tukimalli joka koostuu 4 neljästä istunnosta. Tämän lisäksi Suomen mallissa tarjotaan yhtä istuntoa läheisten tai hoitavan tahon kanssa (Ei kuulu varsinaiseen Linity-malli). 27. 10. 2020 8 Linity / Marena Kukkonen

Itsemurhaa yrittäneet – riskiryhmä • Suurin riskiryhmä ovat itsemurhaa aiemmin yrittäneet. • Kun ihminen on yrittänyt itsemurhaa, kokemus tallentuu aivoihin ns. suisidaaliseksi moodiksi, malliksi siitä, miten toimia erityisissä ahdistavissa tilanteissa. Toiminta aktivoituu, kun vastaavanlainen laukaiseva elämäntilanne tulee eteen. • Usein itsemurhayrityksen jälkeen ainoa henkisen tuen kontakti on yksittäinen psykiatrin konsultaatio ennen kotiutusta sairaalasta. • Monet itsemurhaa yrittäneet eivät ole missään kontaktissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiseen, koska ovat esimerkiksi keskeyttäneet yrityksen tai seuraukset eivät vaadi sairaalahoitoa • Usein keskustelutuen saaminen ei järjesty riittävän nopeasti itsemurhayrityksen jälkeen, jonot ovat pitkiä ja akuutti psyykkinen tuki jää saamatta. Yksilö jää helposti ”oman onnensa nojaan”. • Tiedetään että vaikuttavimpia keinoja itsemurhien ehkäisyssä on itsemurhaa yrittäneiden jälkihoito. Ja toisaalta tiedetään, että itsemurhaa yrittäneitä on vaikea saada avun piiriin saatikka pysymään avun piirissä. • Tarvetta akuutille tuelle itsemurhayrityksen jälkeen on erityisesti sille ryhmälle joka ei ole psykiatrisen hoidon tarpeessa vaan muutoin vaikeassa elämäntilanteessa. 27. 10. 2020 9 Linity / Marena Kukkonen

NEUROBIOLOGIAA ü Itsemurha on neurobiologisen poikkeustilan aiheuttama toiminto, jossa emotionaaliset ärsykkeet ylikuormittavat aivoja ja akuutti stressitilanne lamauttaa rationaalisen toiminnan. ü Henkistä kipua aiheuttavat kokemukset laukaisevat akuutin stressitilanteen, joka lamauttaa otsalohkon aivokuoren toiminnan ja tekee rationaalisesta toiminnasta mahdotonta. ü Henkinen kipu laukaisee kehossa hälytystilan, dissosiatiivisen eli psyykkisen poikkeustilan 27. 10. 2020 10 Linity / Marena Kukkonen

ü Pitkäaikaiset elämänsuunnitelmat ja vaihtoehtoiset ratkaisut unohtuvat akuutissa itsetuhoisessa tilassa, aivot toimivat aivan kuin ne olisivat automaattiohjauksella. ü Kun itsemurhakriisistä pääsee yli, aivot palautuvat yleensä nopeasti normaalitilaan ja elämänmyönteiset tavoitteet palautuvat jälleen mieleen. ü Itsemurhakriisistä jää kuitenkin muistijälki aivoihin ja seuraavassa emotionaalisessa kriisissä (päivien tai vuosien päästä) aivoihin tallentunut käyttäytymisreaktio aktivoituu ja kynnys itsemurhayritykseen laskee. 27. 10. 2020 11 Linity / Marena Kukkonen

ü Varhaiset traumaattiset kokemukset tallentuvat aivojen mantelitumakkeeseen käytännössä ikuisiksi ajoiksi ja tekevät aivojen hälytysjärjestelmästä epävakaan. ü Näin ollen ihmisillä, joilla on varhaisia negatiivisia kokemuksia esim. seksuaalisesta hyväksikäytöstä, menetyksistä tai muista traumaattisista tilanteista, on suurempi riski ajautua itsemurhakriisiin. ü Traumaattiset kokemukset tekevät yksilöstä aikuisiällä alttiin voimakkaille ja hallitsemattomille stressireaktioille. ü Ihmiset pystyvät sietämään henkistä kipua, koska he ovat oppineet luottamaan siihen, ettei sietämättömältä tuntuva henkinen kipu kestä loputtomiin. 27. 10. 2020 12 Linity / Marena Kukkonen

Itsetuhoisen tilan käsite on peräisin kognitiivis-behavioraalisesta terapiasta (Beck, 1996) ja se tarkoittaa henkistä tilaa, jonka tehtävänä on valmistella elimistö kohtaamaan epätavallinen, useimmiten uhkaava tilanne. Itsetuhoiseen tilaan liittyvät erityisesti seuraavat tekijät: § Ajatukset ovat keskittyneet ainoastaan siihen, että sietämätön henkinen tila täytyy saada päättymään. Pitkäaikaiset elämäntavoitteet eivät ole enää olennaisia. § Emotionaalisesti tila koetaan äärimmäisenä henkisenä kipuna. Asiakkaat kertovat, että kyseinen kipu voi olla jopa pahempaa kuin fyysinen kipu. § Ruumiintoiminnot muuttuvat vastaamaan akuuttia stressitilaa, kuten sydämentykytystä, sisäistä tärinää, huimausta, hengenahdistusta ja niin edelleen. 27. 10. 2020 13 Linity / Marena Kukkonen

§ Käyttäytymisessä havaitaan usein tarvetta paeta tilanteesta. Itsetuhoinen tila toimii yleensä päällä/pois-periaatteen mukaan, ja se voi aktivoitua nopeasti – usein kuin tyhjästä. § Itsetuhoinen tila voi päättyä osin tiedostamattomasti, osin tiedostetusti. § Itsetuhoiselle tilalle on ominaista, että sen kesto on ajallisesti rajallinen eikä se näin ollen kestä loputtomiin. § Terapiassa pyritään opettamaan itsetuhoisille ihmisille, miten he pystyvät pääsemään itsetuhoisesta poikkeustilasta ulos niin, ettei se johda itsetuhoiseen toimintaan ja miten koko tila on mahdollista välttää. § Olennaisessa osassa ovat valmiudet ja taidot, joiden avulla voidaan käsitellä tyypillisiä laukaisevia tilanteita ja säädellä tunteita. 27. 10. 2020 14 Linity / Marena Kukkonen

Teoriaa • Itsemurha on toimintaa. Selitämme toimintaa narratiivisten kertomusten avulla. Narratiivinen kompetenssi löytyy jos tilaa annetaan ja halutaan kuunnella. • Asiakkaat kokevat terapeuttisen suhteen paremmaksi, kun heitä haastatellaan narratiivisesti eikä tavallisen kliinisen haastattelutekniikan mukaisesti kysymyksiä esittäen. • Allianssi / kiintymyssuhdeteoria • Tyypillisesti asiakkaat kokevat itsemurhakriisin aikana sietämätöntä psyykkistä kipua, jota kutsutaan myös henkiseksi kivuksi. He ovat psyykkisessä poikkeustilassa, jossa ilmenee dissosiatiivisia oireita. 27. 10. 2020 15 | Linity / Marena Kukkonen

• Itsetuhoinen tila (joka on aina olemassa joko aktiivisessa tai passiivisessa tilassa) selittää sen, minkä takia itsemurhayritys on erittäin suuri riskitekijä uudelle itsemurhayritykselle. • Itsetuhoinen tila tallentuu aivoihin automaattisesti. • Itsemurhan pitäminen ratkaisuna on siis aina olemassa, eikä sitä voida poistaa terapian avulla. Lyhytterapian tulee näin ollen sisältää seuraavat osa-alueet: − Emotionaalinen ja kognitiivinen aktivointi ja uudelleenrakentuminen. − Oman voinnin tarkkailun parantaminen. − Ennen itsemurhakriisiä esiintyvien varoitusmerkkien tunnistaminen. − Vaihtoehtoisten toimintastrategioiden työstäminen. − Molemminpuolisen ymmärryksen luominen asiakkaan kertomuksen avulla ja kantavan terapeuttisen suhteen rakentaminen. − Terapeuttiseen suhteeseen pitkäaikaisesti ankkuroituminen (Malliin sisältyy kahden vuoden seuranta lähettämällä asiakkaille kirjeitä käyntien jälkeen) 27. 10. 2020 16 Linity / Marena Kukkonen

1. ISTUNTO § Narratiivinen haastattelu, tavoitteena on ymmärtää asiakkaan itsemurhakriisiin johtanutta henkilökohtaista tarinaa. § Työntekijä aloittaa ensimmäisen istunnon esimerkiksi seuraavilla lauseilla: ” kertoisitko minulle tarinasi omin sanoin? ” ” haluaisin että kertoisit minulle, miten päädyin yrittämään itsemurhaa? ”. § Työntekijän tulee antaa asiakkaan puhua tarinansa loppuun ilman keskeytystä. § Asiakkaan tarinaa ei tule arvioida, analysoida eikä tulkita. § Tarina päättyy vasta kun asiakas osoittaa sen lopettamalla tarinansa. § Vasta sen jälkeen työntekijä voi esittää avoimia kysymyksiä: ” Voisitko kertoa lisää…. ” ” Jotta ymmärrän sinua kunnolla, kertoisitko tarkemmin…. . ” § ” Minkä ongelman itsemurha olisi poistanut elämästäsi? ” 27. 10. 2020 17 Linity / Marena Kukkonen

§ Jotkut asiakkaat kertovat tarinansa lyhyesti. Tällöin työntekijä voi esittää asiakkaalle avoimia kysymyksiä, esim: ”Voisitko kertoa tarkemmin, miten se tapahtui / siitä päivästä…” § Tarinan jälkeen täytetään asiakkaan kanssa itsetuhoisuuden arviointi – lomakkeet. § Istunnon päätteeksi työntekijä kysyy, miten asiakas voi, tuntuuko että hän jaksaa mennä yksin kotiin ja mitä suunnitelmia asiakkaalle on tuleville päiville? § Seuraava tapaaminen pyritään sopimaan jo seuraavalle viikolle. 27. 10. 2020 18 Linity / Marena Kukkonen

2. ISTUNTO q Toisen istunnon tavoitteena on rekonstruoida asiakkaan tarina katsomalla aiemmin kuvattu video. Tarkoituksena on tunnistaa tärkeitä elämän osaalueita, jotka liittyvät itsemurhayritykseen. Lisäksi tarkoituksena on itsetuhoisen tilan aktivointi niin, että toimintastrategioiden tunnistaminen tulevaisuudessa, vastaavan kaltaisessa tilanteessa on mahdollista. q ” Tänään katsomme viime kerralla tallennetun nauhoitteen kertomastasi tarinasta. Voit pysäyttää tallenteen aina kun haluat ja täydentää tarinaasi tai jos joku kohta tuntui sinusta erityisen tärkeältä”. Myös työntekijällä mahdollisuus pysäyttää nauha ja kommentoida halutessaan. q Työntekijä pohtii kertomusta ja tapahtumaa yhdessä asiakkaan kanssa ja selvittää itsemurhakriisin käyttäytymismalleja ja taustoja q Sirkulaariset kysymykset: ” Mitä ajattelisit, jos ystäväsi kertoisi sinulle tämän tarinan? ” ”mitä neuvojasi antaisit tämän tarinan kertojalle? ” q Istunnon päätteeksi asiakkaalle annetaan mukaan kotitehtävä. 27. 10. 2020 19 Linity / Marena Kukkonen

3. ISTUNTO § Ennen istuntoa työntekijä tekee kirjallisen tiivistelmän asiakkaan kertomasta tarinasta. Tiivistelmä kirjoitetaan minä - muodossa. § Istunnon aluksi keskustellaan kotitehtävästä ja sen herättämistä ajatuksista ja mahdollisista kysymyksistä. § Työntekijä istuu asiakkaan vieressä ja kirjallinen tiivistelmä käydään läpi yhdessä. § Mallin, toiminnan anatomian selvittäminen: Haavoittuvuusalue -> triggerit > itsetuhoinen tila Tämän jälkeen asiakkaan kanssa tehdään turvakortti, joka sisältää − pitkäaikaiset toimintasuunnitelmat ja elämäntavoitteet − varoitusmerkit − toimintasuunnitelma 1) alkuvaiheessa ja 2) akuutissa itsemurhakriisissä 27. 10. 2020 20 | © Mielentervey sseura Linity / Marena Kukkonen

4. ISTUNTO q Viimeisen istunnon tavoitteena on harjoitella toimintasuunnitelmaa, tehdä tarvittaessa tarkennuksia turvakorttiin ja suunnitella tulevaisuutta asiakkaan tarpeiden mukaan. q Asiakkaalle annetaan mukaan kirjallinen tiivistelmä hänen tarinastaan, turvakortti ja kerrotaan mahdollisesta viidennestä tapaamisesta läheisen tai hoitavan tahon kanssa. q Asiakkaalle kerrotaan, että hänelle lähetetään säännöllisesti kirjeitä seuraavan kahden vuoden ajan. Ensin joka 3. kuukausi. Toisen vuoden aikana joka 6. kuukausi. q Kirjeet ovat standardoituja, mutta niihin voidaan lisätä myös joitakin yksilöityjä virkkeitä. q Kirjeiden tarkoituksena on pitää yllä terapeuttista suhdetta asiakkaaseen ja että asiakkaan on mahdollisimman helppoa ottaa yhteyttä ammattiauttajaan, mikäli hän joutuu jälleen itsemurhakriisiin. 27. 10. 2020 21 Linity / Marena Kukkonen

5. Istunto ( vapaaehtoinen) • Perhetapaaminen • Lapset, puoliso, vanhemmat, avohoidon työntekijä, terapeutti… • Tavoitteena käsitellä itsemurhayritystä, puhua tapahtuneesta, kysyä kysymyksiä, kertoa tapahtuneesta • Käydään läpi turvasuunnitelma yhdessä • Varmistetaan läheisten selviytyminen ja tuen tarve 27. 10. 2020 22 Linity / Marena Kukkonen

Perheiden huomioinnista esiin tullutta - - Monet asiakkaat kertovat, että itsemurhayrityksestä ei ole puhuttu juurikaan perheen kesken (tyypillinen tarina: ”sitten kun tavattiin eka kerran itsemurhayrityksen jälkeen halattiin ja itkettiin, mutta sen jälkeen me ei ole puhuttu sanallakaan asiasta”) Itsetuhoisuutta saattaa olla muillakin perheenjäsenillä Usein tarvittaisiin apua siinä, miten asiaa käsitellä lasten tai nuorten kanssa (joko omien lasten tai alaikäisten sisarusten kanssa) Puhutaan suoraan huolesta ja siitä, mitkä ovat varomerkkejä mahdollisesta itsetuhoisuudesta Puhutaan riskistä uuteen yritykseen ja mitä muut voivat tehdä tai eivät voi tehdä Itsetuhoinen käytös vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin 27. 10. 2020 23 Linity / Marena Kukkonen

Perheiden huomioinnista esiin tullutta 2 - Tarkoitus synnyttää dialogia perheenjäsenien kesken niinkin vaikeasta teemasta kuin itsetuhoisuus Itsemurhaa yrittäneen kokemus tuntuu monesti on ollut yllättynyt perheenjäsenten voimakkaasta reaktiosta Huolet, syyllisyydentunteet ja kuolemanpelko aktivoi todella voimakkaita tunteita kaikissa osapuolissa Turvallisuudesta erittäin tärkeä huolehtia Asiakkaan kanssa sovittava ennen perheenjäsenten kanssa tapaamista, mitä asioita ja miten käsitellään yhdessä Käydäänkö läpi turvakorttia, asiakkaan tarinaa, vai jotakin muuta yritykseen liittyvää Miten huolehditaan, että dialogi jatkuu jossain muualla (jatkohoitopaikassa) Lasten huomioinnissa tärkeää, että varmistutaan että heillä on tukea jossain saatavilla. Tämä ei ole perheterapiaa, vaan interventio itsemurhayrityksen aiheuttamaan perhetilanteeseen 27. 10. 2020 24 Linity / Marena Kukkonen

Turvasuunnitelma / turvakortti Varoitusmerkit: • • • Toimintastrategiat akuutissa itsemurhakriisissä: Alkuvaiheessa: 1. 2. 3. Toimintastrategiat akuutissa itsemurhakriisissä: Akuutissa vaiheessa: 1. 2. 3. Tärkeimmät elämäntavoitteet ja toimintasuunnitelmat. - - 25 Linity / Marena Kukkonen