Suomen luonnon haavoittuvuus III Suomen luonnon haavoittuvuus BI
Suomen luonnon haavoittuvuus III Suomen luonnon haavoittuvuus BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
13. Itämeri on murtovesiallas 1. Avainsanat 2. Itämeren ominaispiirteet 3. Itämeren rannat 4. Itämeren levävyöhykkeet 5. Murtoveden tarjoamat haasteet eliöille 6. Tuttuja ja tuntemattomia 7. Itämeren tila ja tulevaisuus 8. Tehtävät 9. Kuvat BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
Avainsanat: • • • Itämeri Murtovesi Suolapulssi Veden kerrostuneisuus Levät Rakkolevä Tulokaslaji Suojelusopimukset Ympäristöuhat BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
Itämeren ominaispiirteet • • • Matala murtovesiallas – keskisyvyys 54 m – syvin kohta 459 m, Landsortin syvänne Veden hidas vaihtuminen Suuri valuma-alue (n. 4 x Itämeren pinta-ala) – suurin osa kuormituksesta tulee maataloudesta Suolapulssi: yksittäinen, voimakassuolaisen ja hapekkaan veden sisäänvirtaus Jäätilanne vuosittain vaihteleva – merijäähän sitoutuu n. 1/3 siitä suolamäärästä, mikä on vedessä BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
Itämeren ominaispiirteet 2 • • Suolapitoisuuden harppauskerros eli halokliini – pinnassa vähäsuolaista, pohjassa suolaisempaa – ei Pohjanlahdella Niukka pohjaeläimistö – happikatoalueilla lähes kadonnut Lämpötilan harppauskerros eli termokliini – matalilla vesialueilla täyskierto Murtovedessä ei viihdy hyvin suolaisen eikä makean veden lajit – yksilöt pienikokoisia – eliöstön biodiversiteetti valtamerta niukempaa – elinalueet jakautuvat suolaisuuden mukaan (esim. turska) – relikti- eli jäännelajit (esim. kilkki) – omia murtovesilajeja ei ole ehtinyt kehittyä – paljon yksilöitä vähän lajeja BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
Itämeren rannat • • • Kovat kalliorannat – ulkosaariston vähäpuustoiset kallioluodot – lannoitus lintujen ulosteesta Pehmeäpohjaiset rannat – rehevä ruovikko ja rannan monipuolinen kasvillisuus – jokien lähellä (lieju ja muta kerrostuneet) Maannousemarannat – Pohjanmaan ranta-alueet – kivet, karit, lohkareet, hiekkadyynit, rantaniityt ja vesijättömaa ovat tyypillisiä Ulappa (avovesialue) – eläin- ja tuottajaplankton Saaristot – sisäsaaristo – ulkosaaristo BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
Itämeren levävyöhykkeet • • • Kovapohjaisilla kalliorannoilla Vesiraja – syanobakteerit – planktonlevät Rihmalevävyöhyke (esim. ahdinparta) – < 1 m syvyys Ruskolevävyöhyke (esim. rakkolevä) – 1 m – 10 m syvyys – rakkolevä avainlaji Punalevävyöhyke – jopa yli 10 m syvyys – kykenevät käyttämään sinivihreää valoa BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
Murtoveden tarjoamat haasteet eliöille • • Vähäinen suolapitoisuus Happikato Lämpötilojen vuodenaikaisvaihtelu Vähäiset pinnan vaihtelut Syvät vesialueet puuttuvat Rehevöityminen ja ympäristömyrkyt Tulokaslajit Ajoittainen jääpeite BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
Tuttuja ja tuntemattomia • • Tulokaslaji – viimeisen 100 vuoden aikana levinnyt laji Vieraslaji – tulokaslaji, joka ei ole levinnyt omin avuin • laivojen mukana • istutetut kannat BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
Itämeren tila ja tulevaisuus • • • Itämeren kokonaistilanne heikentynyt Itämeren uhat: – rehevöityminen – raskasmetallit – halogenoidut hiilivedyt – öljy – liikakalastus Tulevaisuus: – Itämeren alueen asukkaiden toimet – kansalliset sopimukset – kansainväliset sopimukset BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
Tehtävät 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Suolapulssi ja turska Kaavio Käsitteet YO S-04 Kansallispuisto Ympäristöuhat Eliölajit BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
1. Suolapulssi Miten valtamerestä tuleva voimakas suolapulssi vaikuttaa veden laatuun a) Itämeren syvänteissä b) Suomen rannikolla? BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
2. Suolapulssi ja turska a) Miten suolapulssi vaikuttaa turskan menestymiseen? b) Miksi? BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
3. Kaavio Tarkastele oheista kaavakuvaa. Miten a) perustuotanto b) eläinplanktonin ja pohjaeläinten määrä c) kalastus on muuttunut Itämeressä? BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
4. Käsitteet Selitä termit: a) b) c) d) suolaisuuden harppauskerros lämpötilan harppauskerros sisäinen kuormitus reliktilaji BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
5. YO S-04 Itämeren ekologinen haavoittuvuus on ollut pitkään huolenaiheena. Mihin Itämeren häiriöherkkyys perustuu, ja miten Itämeren tilaa voitaisiin kohentaa? BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
6. Kansallispuisto Kuvaile Itämeren alueen suomalaisen kansallispuiston, kuten Perämeren, Saaristomeren, Itä-Uudenmaan kansallispuiston, luontoa (eläin- ja kasvilajistoa) sekä sen maiseman erityispiirteitä. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
7. Ympäristöuhat Selvitä lyhyesti perustellen neljä merkittävää, erityyppistä Itämeren ympäristöuhkaa. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
8. Eliölajit Miksi Itämeressä on muihin samankokoisiin meriin verrattuna vähän eliölajeja? BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
VASTAUS 1: Suolapulssi a) Raskas suolainen vesi työntyy syvänteisiin ja hapettaa ne b) Rehevöitymisen merkit kuten levien ja syanobakteerien massaesiintymät vähenevät. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
VASTAUS 2: Suolapulssi ja turska a) Turskan kutu onnistuu Itämeren syvänteissä, jos suolapitoisuus (10 12 promillea) ja happipitoisuus (2 mg/l) on riittävä. b) Itämeren oma turskakanta ja muutkin suolaisen veden lajit runsastuvat ja leviävät pohjoisemmaksi vain suolapulssien jälkeen. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
VASTAUS 3: Kaavio a) Perustuotannon määrä on lähes kaksinkertaistunut Itämeressä 90 vuoden aikana. b) Eläinplanktonin määrä on myös lähes kaksinkertaistunut 90 vuoden aikana. Pohjaeläimistö ja kalasto ovat runsastuneet. c) Hylkeiden merkitys kalastuksessa on vähentynyt ja ihmisen merkitys puolestaan korostunut (ja ylittänyt tiettyjen lajien kuten turskan kohdalla Itämeren kantokyvyn). BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
VASTAUS 4 1/2: Käsitteet a) Itämeren veden suolaisuus muuttuu pintakerroksen vakiosuolaisuudesta nopeasti noin 50 80 m syvyydessä syvän veden suolaisuudeksi. Tämä nopean muutoksen kerros on suolaisuuden harppauskerros eli halokliini. Harppauskerros on pysyvä ominaisuus ja se estää raskaamman pohja- ja kevyemmän pintaveden sekoittumisen. Pohjanlahdella ei halokliinia ole, minkä vuoksi pohjan kunto ja meren tila on siellä varsinaista Itämerta ja Suomenlahtea parempi. b) Lämpötila voimistaa Itämeren tiheyskerrostuneisuutta kesällä, jolloin pintaan muodostuu kevyempi lämpimän veden kerros, jonka paksuus kesällä on tyypillisesti 10 20 m. (+4 -asteinen vesi on raskainta ja painuu pohjalle). BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
VASTAUS 4 2/2: Käsitteet c) Hapellisissa olosuhteissa fosfaatteja varastoituu pohjasedimenttien rauta- ja muihin metallioksideihin, eivätkä ne lisää enää perustuotantoa. Hapettomissa oloissa metallioksideihin sitoutunut fosfori kuitenkin vapautuu fosfaatteina veteen. Näin syntyy noidankehä, mikä lisää Itämeren rehevöitymistä ulkoisen kuormituksen kanssa. d) Relikti- eli jäännelaji elää nykyalueellaan jäänteenä aiemmasta laajemmasta levinneisyydestä. Populaatio on usein eristyneenä lajin päälevinneisyysalueesta. Itämeren tyypillisiä mereisiä reliktilajeja ovat merivalkokatka ja norppa. Jääkauden jääjärvien reliktejä edustavat Itämeressä kilkki ja härkäsimppu. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
VASTAUS 5 1/2: YO S-04 • • Matala ja melko suljettu sisämeri, jonka vesi on vähäsuolaista, kerrostunutta murtovettä. Vesi vaihtuu hitaasti (keskimäärin 30 vuodessa), kovien myrskyjen yhteydessä suolaisen ja hapekkaan veden pulssit Ekosysteeminä nuori. Meri- ja järvivaiheet ovat vuorotelleet viimeisen jääkauden jälkeen. Kolmentyyppistä lajistoa: makeanveden, murtoveden ja valtameren lajeja. Vähälajisuus tekee mahdolliseksi uusien tulokaslajien tunkeutumisen Itämeren tyhjiin ekologisiin lokeroihin. Itämeren valuma-alueella elää lähes sata miljoonaa ihmistä. Yhdyskuntajätevedet, teollisuuden päästöt ja pelloilta valuvat ravinteet sekä kalankasvatus kuormittavat Itämerta. Ravinnekuormitus (etenkin typpi ja fosfori) rehevöittää Itämerta, mistä osoituksena ovat loppukesäisin esiintyvät leväkukinnat. Ympäristömyrkyt, mm. klooratut hiilivedyt ja raskasmetallit rikastuvat etenkin ravintoketjun huipulla oleviin lajeihin, petokaloihin, -lintuihin (mm. merikotka) ja -nisäkkäisiin (hylkeet). Ympäristömyrkyt vaikeuttavat näiden eläinten lisääntymistä. Myrkkyjen käyttö on viime aikoina vähentynyt. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
VASTAUS 5 2/2: YO S-04 • • • Vilkas laivaliikenne, joka ruoppauksineen, päästöineen ja aaltoineen häiritsee etenkin rannikkoekosysteemejä. Itämeren mataluus ja karikkoisuus sekä vaikeat jääolot lisäävät öljyonnettomuuksien riskiä. Säiliöalusten koko on kasvanut ja uusia öljysatamia on rakennettu ja suunnitteilla. Veteen päässyt öljy tahrii lintuja, pilaa rantoja ja vaikuttaa haitallisesti planktoniin ja lopulta pohjaeläimiin. Veden kylmyys pitkittää öljyvahingoista toipumista. vuonna 1980 solmittiin Itämeren suojelun yleissopimus eli ns. Helsingin sopimus ja samalla muodostettiin Itämeren suojelukomissio HELCOM. Siinä toimivat rantavaltiot yhdessä Euroopan unionin kanssa. Itämeren suojelun toimintaohjelman tavoitteena on tervehdyttää Itämeri ja palauttaa sen hyvä tila. Ohjelma kattaa Itämeren keskeisimmät kysymykset eli rehevöitymisen, haitalliset aineet ja meren kemiallisen saastumisen, merenkulusta aiheutuvat uhat sekä meriluonnon monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun. Jokaisen ihmisen vastuu päivittäisissä valinnoissa vaikuttaa osaltaan Itämeren tilanteeseen. BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
VASTAUS 6: Kansallispuisto Internet: esimerkiksi luontoon. fi- sivusto BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
VASTAUS 7: Ympäristöuhat • esim. pelkkä ”saastuminen” ei riitä uhaksi. Esitetty uhka ja lyhyt perustelu • rehevöityminen (N, P) → kuolleet pohja-alueet, sinileväongelmat… • saastuminen (ympäristömyrkyt, öljy) • liikakalastus (tehokkaat pyyntimenetelmät…) • tulokaslajit (vaeltajasimpukka, merirokko, merimetso…) • ilmastonmuutos (suolaisuuden, lämpötilan, rantaviivan muutokset) BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
VASTAUS 8: Eliölajit • • • pieni suolapitoisuus ja sen alueelliset ja ajalliset vaihtelut, vuorovesi ja syvänteet puuttuvat, veden kylmyys talvinen jääpeite ja pimeys merilajeille ei kunnollinen meri, eikä järvilajeille sopiva järvi Itämeren nuoruus (omat murtovesilajit eivät ole ehtineet kehittyä) BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
Kuvat BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
BI 3 • III Suomen luonnon haavoittuvuus • 13. Itämeri on murtovesiallas Otava
- Slides: 34