Euroopan meri ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman ennakointi ja

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman ennakointi ja arviointi -hanke Suomen kalatalousryhmien arviointi (ohjelmakausi 2014– 2020) Raportti 30. 4. 2020 Pekka Salmi, Kristina Svels, Jari Setälä, Jari Niukko, Kaija Saarni Luonnonvarakeskus, Turku © Natural Resources Institute Finland

Sisällys I. Erillisselvityksen tavoitteita (s. 3 -5) II. Aineistot ja menetelmät (s. 6 -7) III. Tulokset (s. 8 -41) 1. Hankerahoitus (s. 9 -14) 2. Hallintokysely (s. 15 -17) 3. Yrityshaastattelut (s. 18 -21) 4. Kalatalousryhmäkohtainen analyysi (s. 22 -35) 5. Täydentävät kyselyt (s. 36 -41) IV. Yhteenveto ja johtopäätökset (s. 42 -45) 2 © Natural Resources Institute Finland

I. Erillisselvityksen tavoitteita 3

Kalatalousryhmäjärjestelmää koskevan erillisselvityksen tavoitteita (1/2) o Tarkastellaan toimintaa suhteessa paikallisiin kehittämisstrategioihin sekä toimintaohjelmassa paikalliselle kehittämiselle ja kalatalousryhmille (eli kalatalouden toimintaryhmille) asetettuihin tavoitteisiin. o Onko yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen tukenut toimintaohjelman strategian toteutumista ja kuinka hyvin paikalliselle kehittämiselle strategiassa asetetut tavoitteet on saavutettu? o Miten kalatalousryhmäjärjestelmän toimintamalli on luonut synergioita ja lisäarvoa? o Miten hyvin toiminta vahvistaa Suomen EMKR toimintaohjelman rahaston strategisia päämääriä alueellisista lähtökohdista, eli vahvistaa alueen elinkeinojen kilpailukykyä, uudistumista ja sopeutumista sekä yhteistyötä alueen toimijoiden ja intressiryhmien sekä toimintaryhmien välillä? 4 © Natural Resources Institute Finland

Kalatalousryhmäjärjestelmää koskevan erillisselvityksen tavoitteita (2/2) o Miten hyvin yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen pohjautuu alhaalta ylös –periaatteelle? Toimintaa on toteutettu Euroopassa lähinnä maaseudun Leader-ohjelmien kautta. Kalatalouden paikallinen kehittäminen käynnistyi ohjelmakaudella 2007 -2013 Manner-Suomessa seitsemän ryhmän ja Ahvenanmaalla yhden ryhmän voimin. Kalatalouden toimintaryhmät ovat Suomessa toimineet Leader-ryhmien yhteydessä. o Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen ydin on siinä, että se antaa paikallisille ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua oman alueensa kehittämiseen. Miten hyvin kalatalousryhmät ovat tässä onnistuneet? 5 © Natural Resources Institute Finland

II. Aineistot ja menetelmät 6

o Aineistolähtöinen tarkastelu o Monet aineistot (5 kokonaisuutta) o Monet menetelmät: laadullinen ja määrällinen o Monet tutkijat (5 kpl) o EMKR datapalvelu o Perustietoa kalatalousryhmien ohjaaman rahan käytöstä o Hallintokysely: webropol-nettikysely o Arviot: miten kalatalousryhmät ovat saavuttaneet kansalliset tavoitteet o Yrittäjien haastattelut o Yrittäjien näkemykset kalatalousryhmien merkityksestä o Kalatalousryhmien aktivaattorien haastattelut, omaseuranta tiedostot) 2017 ja 2018, strategiadokumentit, hankkeet jne. (Excel- o Kalatalousryhmäkohtaiset analyysit koskien yhdeksää Manner-Suomen ryhmää. Ahvenanmaan ryhmää ei ole tässä yhteydessä analysoitu. o Täydentävät kyselyt o Kalatalousjärjestöt, Leader-organisaatiot ja FARNET 7 © Natural Resources Institute Finland

III. Tulokset 8

1. Hankerahoitus 9

Tietoa ryhmien ohjaaman rahan käytöstä Lähde: EMKR-datapalvelu, päätökset 1. 1. 2014 - 1. 1. 2020 Julkinen + yksityinen rahoitus Kalatalousryhmien (kalatalouden toimintaryhmien) ohjaaman rahoituksen osuus Suomen EMKR rahoituksesta 2014 -2019 oli 5 % ja hankkeiden lukumäärästä 11 %.

Hankkeiden alustava luokittelu aihealueisiin Julkinen + yksityinen rahoitus 8, 1 milj. € 204 hanketta Kalatalousryhmien käynnistämät hankkeet toteuttavat monenlaisia tavoitteita. Aktivointi- ja kehityshankkeiden ryhmä sisältää sekä aktivaattorin rahoituksen (palkka- ja matkakuluja) että toimitila-/toimistokuluja, ostopalveluita, laitehankintoja ja muita kuluja.

Rahoituksen jakautuminen aihealueisiin ryhmittäin o Rannikon kalatalousryhmissä rahoitettuja hankkeita lukumäärällisesti enemmän kuin sisävesien ryhmissä. o Aktivointiin ja kehittämiseen kohdistuneen rahoituksen osuus suurempi sisävesien toimintaryhmissä. o Kalastukseen, kaloihin ja haittaeläimiin liittyviin hankkeita eniten rannikolla.

Rahoituslähteet o Kalatalousryhmien rahoittamiin hankkeisiin käytettiin 2014 -2019 EUrahaa 41 %, valtion rahoitusta 43 % ja muun rahoituksen osuus oli yhteensä 16 %. o Yksityistä rahoitusta käytettiin hankkeisiin enemmän rannikon kuin sisävesien ryhmissä.

Kunta- ja yksityinen rahoitus 2014 -2020 Keskimäärin 2014 -2020 Kuntarahoitus 12 % Yksityinen rahoitus 17 % Kunta- ja yksityisrahoituksen osuudet (%) perustuvat sidottuun ja arvioituun* rahoitukseen koko ohjelmakaudelle 2014 -2020. Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO (päivitetty strategia) Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä (arvio) Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä (arvio) Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä KAG (toteutunut 1. 1. 2020) Perämeren rannikon kalatalousryhmä (arvio) Lapin kalatalousryhmä (arvio) Kainuun ja Koillismaan kalatalousryhmä (arvio) Sisä-Suomen kalatalousryhmä (päivitetty strategia) Itä-Suomen kalatalousryhmä (päivitetty strategia) Kuntarahoitus 10 % 9% 19 % Yksityinen rahoitus 29 % 35 % 20 % 9% 8% 11 % 9% 12 % 20 % 9% 25 % 0% 10 % 12 % 13 % * Strategian tekohetkellä ei kaikilta osin vielä tiedetty voiko kalatalousryhmä rahoittaa yksittäisiä investointeja. 14 © Natural Resources Institute Finland

2. Hallintokysely 15

Hallintokysely 2019 (1/2) o Vuosittain toistettavaan hallinnon toimivuutta selvittävä kyselyyn lisättiin vuonna 2019 kalatalousryhmiä käsitteleviä väittämiä. Ne perustuivat EMKR: n kansallisen toimintaohjelman kalatalousryhmille asettamiin tavoitteisiin. o Hallinnon ja sidosryhmien edustajat kokivat että kalatalousryhmät ovat melko hyvin toteuttaneet tavoitteita – yritysten edustajat olivat kriittisempiä. Kalatalousryhmät ovat parantaneet yhteistyötä alueella Hallinto Kalatalousryhmät ovat vahvistaneet lähellä tuotetun kalan suosiota Sidosryhmät Kalatalousryhmät ovat onnistuneet kehittämäänja levittämään uusia käytäntöjä kalatalouteen Yritykset Kalatalousryhmät ovat kehittäneet koko kalatalouden arvoketjua alueella Kalatalousryhmät ovat ratkaisseet ristiriitoja ja estäneet niiden syntymistä 16 (Webropol N=253) 1, 00 2, 00 3, 00 4, 00 5, 00 © Natural Resources Institute Finland

Hallintokysely 2019 (2/2) o Parhaiten ryhmien katsottiin onnistuneen yleensä parantamaan alueellista yhteistyötä ja heikoimmin ratkaisemaan ristiriitoja. o Useiden strategisten tavoitteiden osalta Järvi-Suomen vastaajat kokivat kalatalousryhmien onnistuneen keskimäärin hieman paremmin kuin muualla. o Vastaajat kommentoivat aihetta avoimessa kentässä: o ”Kalatalousryhmät ovat toimieliminä erittäin tärkeitä paikalliselle kehittämiselle. Niiden toimintaedellytyksiä ja vaikuttavuutta kannattaisi parantaa ja vahvistaa entisestään. ” o ”Kalatalousryhmät edistävät elinkeinoa kartoittamalla kehitettäviä tarpeita ja järjestämällä taloudellisia edellytyksiä. ” o ”Kalatalousryhmät ovat positiivinen asia kalatalouskentällä. Mutta kehittäminen vaikeaa, sillä kalastajamäärä vähenee ja kalastusrajoitukset ja -säädökset vaikeuttavat ammattimaisen kalastuksen mahdollisuuksia. ” o ”Kalatalousryhmien toiminta on näpertelyä pienessä ryhmässä aktivaattorin kanssa. Tiedotus on onnetonta. Yritetään kehitellä toimintaa, mitä nykyiset kalatalouden organisaatiot jo tekevät. ” o ”Kuulen kalatalousryhmistä ensimmäistä kertaa. ” 17 © Natural Resources Institute Finland

3. Yrityshaastattelut 18

Vuosittaiset yrityshaastattelut (olosuhdekatsaukset) (1/2) o Haastateltu 28 meri- ja sisävesialueen kaupallista kalastajaa. o 2019 tehdyissä haastatteluissa käsiteltiin myös kalatalousryhmätoimintaa. o Useimmat haastatellut hyödyllisenä. kalastajat pitivät kalatalousryhmien toimintaa o Osa kalastajista oli osallistunut kalatalousryhmien toimintaan ohjausryhmässä tai hankkeissa. o Moni ei tiennyt mikä on kalatalousryhmä, mutta tunsivat aktivaattorin ja hänen kauttaan tunnistettiin kalatalousryhmän toimintaa ja hankkeita. o Kalatalousryhmän toiminta muotoutuu aktivaattorin mukaan, jonka rooli hyvin keskeinen. o Aktivaattoreiden apu kalastajille hankkeiden suunnittelussa, hakemuksien valmistelussa, koulutuksessa, yhteistyön lisäämisessä ja tiedon jaossa koettiin hyvin merkittäväksi. 19 © Natural Resources Institute Finland

Vuosittaiset yrityshaastattelut (olosuhdekatsaukset) (2/2) o Aktivaattoreiden kautta saatu paljon uusia hyödyllisiä ideoita omaan toimintaan. o Aktivaattorit koettiin monin paikoin neuvontajärjestöjen edustajia paremmiksi kalastuselinkeinon tuntijoiksi, yhteistyökumppaneiksi ja edistäjiksi. o Kansainväliset hylje- ja merimetsohankkeet saivat myönteistä palautetta. o Osa kaipasi paikallisesti hyvin kohdistettuja pieninvestointeja, osa näki ryhmien roolin selkeytyneen, kun ei keskitytä vain investointihakemuksiin. o Kalatalousryhmien pienet ja ketterät hankkeet voivat poikia isompia hankkeita. o Kalatalousryhmien kuntia ja paikallispolitiikkoja aktivoiva vaikutus koettiin hyödyllisenä. 20 © Natural Resources Institute Finland

Suuret kalanjalostusyritykset o Paneeliyrityshaastatteluissa haastateltiin 10 kalanjalostusyritystä o Paikallisen aktivaattorin toiminta tunnetaan, mutta kalatalousryhmä on käsitteenä vieras. Kalatalousalueiden ja kalatalousryhmien oletettiin olevan sama asia. o Ei tunne kalatalousryhmien toimintaa, vaikuttaa salamyhkäiseltä. o Alueen aktivaattori on hyvä, mutta varsinaisia tuloksia ei vielä näkyvissä. o Kalatalousryhmien toiminnasta ei tiedetä mitään tai hyvin vähän. o Kalatalousryhmä on hyvä apu tukihakemuksien täyttämisessä. 21 © Natural Resources Institute Finland

4. Kalatalousryhmäkohtainen analyysi 22

Kalatalousryhmäkohtaiseen aineistoon perustuva analyysi o Aineistot, joihin haastattelija perehtyi ennen haastatteluja: o Kyseisen kalatalousryhmän strategiadokumentti. o Omaseuranta-Excel-vastaukset 2017 ja 2018. o Muu relevantti aineisto (hankelistat, hankkeiden hyväksyttävyyskriteerit, erilliset arvioinnit ja auditoinnit, viestintäsuunnitelmat, työkuvaseloisteet jne. ). o Teemahaastattelut aktivaattorien kanssa (n. 3 tuntia/haastattelu). o Teemalista (ks. seuraava sivu). o Tehtiin 8 henkilökohtaista haastattelua ja yksi etähaastattelu (marraskuu 2019 – helmikuu 2020). o Haastatteluista tehtiin muistiinpanot ja tallennettiin äänitiedostoiksi. o Jokaisesta haastattelusta laadittiin erillinen raportti. o Kussakin haastattelutilanteessa läsnä haastattelijan lisäksi aktivaattori ja lisäksi usein 1 -3 henkilöä, jotka ovat olleet mukana ryhmän toiminnassa. 23 © Natural Resources Institute Finland

Kalatalousryhmien strategiat 2014 -2020 1 4 7 1. 2. 3. 2 5 8 4. 5. 6. 7. 3 6 9 8. 9. Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Sisä-Suomen kalatalousryhmä Perämeren rannikon kalatalousryhmä Itä-Suomen kalatalousryhmä Etelä-Suomen kalatalousryhmä Kainuun ja Koillismaan kalatalousryhmä Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä Lapin kalatalousryhmä 24

Kalatalousryhmien toiminnasta (1/3) o Ryhmien toiminnassa ja tuloksissa on eroja, jotka johtuvat sekä alueellisista erityispiirteistä että strategisista ja käytännön painotuksista. o Sisävesillä on ollut vähemmän kalastuselinkeinoa haittaavia konflikteja, mikä on luonut kalatalousryhmille otollisemman toimintaympäristön rannikon ryhmiin verrattuna. o Sektorirajojen yli menevässä yhteistyössä on onnistuttu esimerkiksi Pohjanmaan rannikon toimintaryhmässä, missä kylätoimintaa ja paikallisia ihmisiä on aktivoitu kalatalouden oheishankkeissa. Myös mm. ItäSuomessa on edistetty paikallista aktiivisuutta virtavesihankkeiden edistämisessä. o Lapissa on onnistuttu erityisen hyvin edistämään kalastuselinkeinoa ja rekrytoimaan alalle uusia kaupallisia kalastajia. Uuden sukupolven kalastajien rekrytoimisessa on onnistuttu myös muun muassa SisäSuomessa ja Etelä-Suomessa. 25 © Natural Resources Institute Finland

Kalatalousryhmien toiminnasta (2/3) o Esimerkiksi Selkämeren ja Pyhäjärven, Kainuun ja Koillismaan, Perämeren ja Lapin kalatalousryhmissä kalasatamat ja kalanjalostustilat ovat olleet tärkeitä kehittämiskohteita. ”Villin kalan” ja vajaasti hyödynnettyjen kalalajien saatavuutta ja hyödyntämistä on edistetty myös Sisä-Suomen kalatalousryhmässä. o Pyyntiteknisellä kehittämisellä on edistetty elinkeinoa esimerkiksi Lapin kalatalousryhmässä. Historiallisten kalastustekniikkojen opetusta ja edelleen kehittämistä on rahoitettu erityisesti Perämeren rannikon sekä Kainuun ja Koillismaan kalatalousryhmissä. o Kalastuksen sertifiointiin liittyviä selvityksiä on tehty ainakin Etelä-Suomen ja Itä-Suomen ryhmien tukemana. o Ryhmien välillä on eroja siinä, missä määrin on onnistuttu saamaan käyttöön rahoitusta eri rahoitusinstrumenteista. Monipuolisten rahoituslähteiden käyttöönotossa on onnistuttu muun muassa Kainuun ja Koillismaan alueella sekä Itä-Suomessa. o Saaristomeren toimintaryhmä on ollut erityisen aktiivinen tiedotuksessa muun muassa sosiaalisen median kautta. 26 © Natural Resources Institute Finland

Kalatalousryhmien toiminnasta (3/3) o Ryhmille yhteistä on, että kalataloudessa painopiste on enemmän kalastuksessa kuin kalankasvatuselinkeinossa. Eroja on sen sijaan siinä missä määrin kalastusmatkailun katsotaan kuuluvan toimenkuvaan. o Kalastusmatkailun edellytyksiä on kehitetty erityisesti Itä-Suomen ja EteläSuomen kalatalousryhmissä. o Kalatalousryhmät ovat edistäneet yhteistyötä eri tahojen välillä muun muassa Saaristomerellä, jossa kalastuselinkeinolle keskeisiä hylje- ja merimetso-ongelmia on pyritty vähentämään vesiviljelijöiden, kalastajien ja metsästäjien yhteistyönä. o Kansainvälistä yhteistyötä on tehty Etelä-Suomen kalatalousryhmän vetämässä kuuden Itämeren maan hylje- ja merimetsohankkeessa, johon kaikki Suomen rannikkoalueen kalatalousryhmät osallistuvat. o Konfliktien hallitsemiseksi on rahoitettu muun muassa pyyntiteknistä kehittämistyötä sekä rannikolla että Itä-Suomessa. Perämeren rannikolla ja Etelä Suomen kalatalousryhmässä on edistetty sopua ammattikalastajien ja vapaa-ajankalastajien välillä. 27 © Natural Resources Institute Finland

Kalatalousryhmän strategia ja eri tahojen osallistaminen kalatalousryhmän toimintaan o Ryhmän strategiadokumenteissa sekä taustatiedot että strategiset tavoitteet tukeutuvat yleensä monipuoliseen aineistoon ja alueen toimijoita on kuultu. Näin ryhmien strategiat heijastavat yleensä hyvin alueellisia tarpeita ja erityispiirteitä. o Haastateltujen kalatalousryhmien edustajien mukaan ryhmäkohtaisissa strategioissa asetetut tavoitteet (toimintalinjat) on koettu onnistuneiksi, muutostarpeita melko harvoin. o Strategian laatimisvaiheessa ei ole ollut tiedossa kaikkia ryhmän toimintaa ohjaavia rajoitteita (esim. kaupallisten kalastajien investointien ja uusien kalasatamien tukeminen), joten niiltä osin asetettuja tavoitteita ei ole voitu toteuttaa. Ø Paikallisten tahojen monipuoliseen osallistamiseen strategian laadinnassa on syytä kiinnittää jatkossakin erityistä huomiota. Ø Kalatalousryhmätoiminnan yleiset hallinnolliset kehykset ja EU: n linjaukset on syytä selvillä olla vaiheessa siinäryhmäkohtaisia kun strategioita valmistellaan. 28 © Natural Resources Institute Finland

Kalatalousryhmän hallinnon ja hankkeiden valintaprosessin toimivuus o Päätöksenteossa on yleensä hyvin otettu huomioon sekä alueellinen että eri toimijaryhmien edustavuus (kalajaosto, ohjaus/seurantaryhmä). o Käytännössä vaikeuksia saada kaikkien ryhmien edustajia mukaan kokouksiin erityisesti kaupalliset kalastajat mainittiin. Johtoryhmissä on myös hyvin aktiivisia kalastajia. o Pidetty kokouksia eri puolilla kalatalousryhmän aluetta ja mahdollistettu osallistuminen myös nettiyhteyden välityksellä. o Osassa haastatteluista toivottiin kokouksiin enemmän kommunikointia ja rohkeutta. o Hankkeiden valintaprosessi ja kriteerit (esim. pisteytysjärjestelmä) vaihtelevia, mutta kalatalousryhmän omassa strategiassa asetettuja tavoitteita pidettiin keskeisinä. o Ryhmät ovat saavuttaneet verrattain hyvin asettamiensa strategisten tavoitteiden väliset painotukset (%) ja seurannan avulla tehneet korjausliikkeitä. o Hallinnon toimivuuden kannalta kytkentä Leader-ryhmään on merkittävä. Samalla on levitetty hyviä käytäntöjä - esimerkiksi vertaisauditoinnit. Ø Kalatalousryhmien kokouksiin osallistumismahdollisuuksiin kiinnitettävä huomiota. Ø Videoyhteyksien käytön kehittäminen? Ø Kalastajille ja muille yrittäjille korvaus menetetystä ansiosta? 29 © Natural Resources Institute Finland

Yleinen tietoisuus kalatalousryhmistä o Varsinkin tällä ohjelmakaudella aloittaneilla ryhmillä tunnettavuudessa kehitettävää. o Aktivaattori tunnetaan paremmin, kalatalousryhmä heikommin. o Kalatalouden toimintaryhmä on koettu hankalaksi nimeksi ja se sekoitetaan helposti kentän muihin organisaatioihin. Ø Tarvitaan lisää panostusta ja resursseja kohdennettuun kalatalousryhmäkohtaiseen tiedotukseen ja laajempaan koordinointiin. Ø Sosiaalisen median käyttöä sekä ryhmien välisessä kommunikaatiossa että ulkoisessa viestinnässä mahdollisuus tehostaa. Ø Harkittava nimen muuttamista kansallisesti ytimekkäämmäksi seuraavalla ohjelmakaudella. 30 © Natural Resources Institute Finland

Kalatalousryhmän ja aktivaattorin rooli kalatalouden kentällä o Kalatalousryhmät ovat täyttäneet erityisesti elinkeinon turvaamisessa olleita aukkoja kalatalouden kentällä. o Kalatalouden kentältä puuttunut inspiroivia tekijöitä - kalatalousryhmät edistävät uusien ideoiden ja verkostojen kehittämistä. o Kalatalousryhmä luonut mahdollisuuden siirtää ajatuksia, ideoita ja taitoa alueiden välillä ja kehittää uusia toimintamalleja. o Aktivaattorit ovat hyvin verkostoituneet alueellaan, keskenään, maaseudun kehittäjien kanssa ja laajemmin, usein myös kansainvälisesti. Heidän roolinsa on keskeinen kalatalousryhmän työssä. o Erityisesti kalastuselinkeinon tukeminen ja neuvonta ovat usein kalatalousryhmän tuomia keskeisiä hyötyjä. Aktivaattorista on usein tullut oman alueensa luottohenkilö elinkeinonharjoittajien piirissä. o Aktivaattorin työ synnyttää alalle uusia investointeja sekä EMKR- ja maaseuturahoitteisia hankkeita. Tämä hyöty jää helposti varjoon kalatalousryhmien toimintaa seurattaessa ja arvioitaessa. Ø Kalatalousryhmän ja aktivaattorin roolia ja työnjakoa muiden kalatalouden tahojen kesken tulee selkeyttää ja turvata joustava ja asiantunteva neuvonta kalastuselinkeinon harjoittajille. 31 © Natural Resources Institute Finland

Miten kalatalousryhmät ovat toteuttaneet paikallislähtöisiä tavoitteita? o Yleensä ideat tulevat paikallisilta tahoilta ja rahoitetut hankkeet toteuttavat kalatalousryhmän strategisia tavoitteita. Alueelliset erityispiirteet tulevat esiin. o Eri ryhmillä vaihtelevat painotukset. o Yhteys Leader-ryhmiin on lisännyt kontakteja ja toimintaa kalataloussektorin ulkopuolelle. o Kalatalousryhmillä alueen kuntia ja paikallispolitiikkoja aktivoiva vipuvaikutus. o Kunnat havahtuneet ymmärtämään kalatalouden merkityksen ja potentiaalin. Kunnat osallistuneet mm. aktivaattorien palkkaukseen ja hallintokustannuksiin. o Yksityisen rahoituksen saaminen usein vaikeaa, ellei mukana vesiviljely-yrityksiä. o Tavoitteiden saavuttamisen seuranta indikaattorien avulla on haasteellista. o Indikaattoreilla vaikea mitata tietyn hankkeen tai toimintalinjan vaikutuksia. o Rahoitetut hankkeet toimivat usein ”lähtölaukauksina” laajempiin kehittämistoimiin ja verkostoitumiseen, jolloin tavoitteet toteutuvat myöhemmässä vaiheessa. o Nuorten kalastajien rekrytointi mestari-kisälli-hankkeen avulla tuottaa mitattavan tuloksen: uuden työllistyvän kalastajan. Ø Vaikka onnistumisen mittaaminen on vaikeaa, on ilmeistä, että kalatalousryhmät ovat toteuttaneet hyvin paikallislähtöisiä tavoitteitaan. Ø Parantamisen varaa joiltain osin paikallisten kalataloussektorin ulkopuolisten ihmisten aktivoinnissa mukaan toimintaan. 32 © Natural Resources Institute Finland

Miten kalatalousryhmät ovat onnistuneet kansallisten (EMKR) tavoitteiden toimeenpanossa? o Laaja kirjo kalatalousryhmien rahoittamia hankkeita toteuttaa kansallisia tavoitteita. o Monesti rahoitetut paikalliset hankkeet toteuttavat useampaa EMKRtavoitetta. o Kalatalousryhmät jalkauttavat kansallisten tavoitteiden toteuttamisen paikallistason toiminnaksi. o Ristiriitojen ratkaisu ja niiden syntymisen ehkäiseminen ollut haasteellisin tavoite. o Erityisesti rannikolla hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamat ongelmat ovat vaikeita ratkaista. Sisävesillä vähemmän ristiriitoja. Ø Kalatalousryhmien paikalliset tavoitteet ja toiminta tukevat ja jalkauttavat valtakunnallisten EMKR-tavoitteiden toteuttamista. 33 © Natural Resources Institute Finland

Monien rahastojen hyödyntäminen ja kansainvälisyys o On vielä kehitysvaiheessa, joskin o Aktivaattorit tyypillisesti auttavat hakijoita EMKR-rahoitushakemusten suunnittelussa ja toteuttamisessa ja o Kalatalousryhmät aktivoivat maaseuturahoituksellakin toteuttavia paikallisia hankkeita o Kalatalousryhmät ovat aktivoineet myös muista lähteistä rahoitettuja hankkeita. o Tämä (yhdessä maaseuturahoituksen kanssa) on merkki laajentuvasta verkostoitumisesta yli kalataloussektorin rajojen. Useimmilla kalatalousryhmillä on vain muutama tällainen hanke. o Kansainvälinen verkostoituminen on lähtenyt käyntiin. Vierailuja on tehty puolin ja toisin. Itämeren piirissä yhteistyötä on tehty kansainvälisessä hylje- ja merimetsohankkeessa. o FARNETin kokoukset tukevat verkostoitumista. Kalastuselinkeino sekä sen olosuhteet ja haasteet ovat erilaisia Euroopan eri alueilla, mikä hidastaa yhteistyön edistymistä. Ø Monien rahastojen hyödyntäminen ja kansainvälistyminen edistävät kalatalousryhmien verkostoitumista yli kalataloussektorin ja kansallisten rajojen. Ø On tärkeää, että kalatalousryhmien ohjeistus tukee laaja-alaisten yhteistyöhankkeiden aktivoimista. 34 © Natural Resources Institute Finland

Tulevaisuus o Tarvitaanko kalatalousryhmiä ja miten toiminta tulisi organisoida? o Toiminta on koettu kentällä tärkeäksi ja hyödylliseksi. o Esitettiin, että tulevalle ohjelmakaudelle olisi laveammat ja joustavammat säädökset. o Tiivistetään Leader-yhteistyötä - niin että kalatalousryhmien itsenäisyys ei vaarannu. o Aktivointityössä tulisi olla virallinen mandaatti tukea alueen yrittäjien investointihakemusten tekemistä. o Tarvitaan uusi yhteinen ja ytimekäs nimitys kalatalousryhmille o Kannatettiin Asikkalan kokouksessa esiin tuotua uudistettua mallia: tiiviimpi kansallinen verkosto, jossa alueellisen kehittämisen lisäksi olisi myös yleistä valtakunnallista kehittämistä. Eri kalatalousryhmät voivat profiloitua ja tukea muita ryhmiä omilla erityisaloillaan. Ø Huomiota kiinnitettävä myös näkyvyyteen ja yleiseen tietoisuuteen toiminnasta. o Seuranta o Kalatalousryhmien vaikutusten seuranta ja mitattavuus aiheuttavat haasteita myös tulevaisuudessa. Ø Seurannassa on syytä ottaa huomioon myös aktivaattorin merkitys alueen kalatalouden yleisessä kehittämisessä. 35 © Natural Resources Institute Finland

5. Täydentävät kyselyt Kalatalousjärjestöjen, Leaderorganisaatioiden ja FARNETin näkökulmia Kalatalousjärjestöistä sähköpostitse tehtyyn kyselyyn vastasivat Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Sisävesiammattikalastajat, Pro Kala, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Kalankasvattajaliitto. 36

Kalatalousryhmien rooli kalatalouden kentällä (1/2) o Kalatalousryhmien toimintaa pidettiin hyvänä ja tärkeänä. Aktivaattorien toiminta on tärkeää sekä alueellisten kehittämis- että yritysten investointihankkeiden kirjoittamisessa. Toimintaryhmätyö kerää yhteen elinkeinon lisäksi läheisiä sidosryhmiä. Kalatalousryhmien toiminta antaa hyvin tukea erityisesti EU-tukien neuvonnassa ja hakemusten tekemisessä sekä erilaisten hankkeiden valmistelussa. o Suomessa on paljon järjestöjä kalatalouden alalla ja kalatalousryhmien rooli koettiin osittain epäselvänä ja jäsentymättömänä. Myös yleisemmin kalatalouden organisaatioiden välistä työnjakoa on syytä selkeyttää. Kaivattiin myös tietoa siitä mitä ryhmissä tehdään ja miten ryhmiin saa yhteyden. 37 © Natural Resources Institute Finland

Kalatalousryhmien rooli kalatalouden kentällä (2/2) o Suhtautuminen kalatalousryhmiin jakaa mielipiteitä neuvonnassa, mutta kalatalousryhmillä on yleisesti ottaen sijansa. Kalatalousryhmien rooli ja yhteistyö alueellisten neuvontaorganisaatioiden kanssa vaihtelee eri puolilla Suomea. Koettiin, että yhteistyö on kiinni aika paljon aktivaattorin toimintatavoista ja aktiivisuudesta. o Paikallisuus ja kehittäminen yhdistävät ryhmiä ja neuvontaa. Kalatalousryhmä tarjoaa ilmaispalveluja, joita neuvonta on perinteisesti hoitanut. Kun neuvonnalla ei ole rahoitusta ammattikalastuksen neuvontaan on se siirtynyt kalatalousryhmille. Toisaalta neuvonta on kalatalousryhmien kautta saanut yhden rahoitusvälineen lisää. o Kalatalousryhmät ovat vieraita useille vesiviljelysektorin toimijoille. Moni mieltää ryhmien edistävän vain kalastajien asiaa. Vesiviljelyn kehittämisessä ja aktivoinnissa kalatalousryhmät ovat jääneet sivurooliin. Kalatalousryhmien rahoittamat hankkeet ovat pieniä - moni vesiviljelijä kokee, että hankkeesta aiheutuva byrokratia on suurempi haitta kuin tuesta saatu hyöty. 38 © Natural Resources Institute Finland

Paikallislähtöisyys ja kehittäminen (1/3) o Kalatalousryhmät ovat onnistuneet edistämään paikallislähtöisiä tavoitteita hyvin. Joka alueella on omat erityistarpeensa ja sisävesi- ja rannikkokalastuksen välillä isot erot. Konflikteja on onnistuttu ratkomaan. Kalatalousryhmiä tarvitaan lisäämään yhteistyötä, hyvien käytäntöjen siirtoa, paikkaperustaisuutta ja innovaatioita alan toimijoiden keskuudessa. o Kalatalousryhmien toiminnan lisäarvoa voitaisiin kasvattaa vahvistamalla innovatiivisuuden, verkostoitumisen ja yhteistyön periaatteiden toteutumista. Sallivampia säädöksiä tarvitaan. Yli sektorirajojen menevä kehittäminen tuottaa eniten lisäarvoa. Suurin lisäarvo syntyy lähituntumasta ja paikallistuntemuksesta sekä resurssien mobilisoinnista yhdessä sovittujen tavoitteiden suuntaan. o Viestinnässä ja tunnettuudessa on eniten tekemistä. Ryhmien brändi ja tunnettuus kirkastuisi tiiviillä yhteistyöllä Suomen Kylät ry: n Leaderasiamiestoiminnan, -viestinnän ja -brändityön kanssa. 39 © Natural Resources Institute Finland

Paikallislähtöisyys ja kehittäminen (2/3) o Kalatalousryhmät voisivat toimia linkkinä paikallistasolla alueensa yrittäjiin koko ketjussa. Näin heidän kauttaan voisi esim. saada tietoa kunkin alueen kalataloudesta ja viestinnässäkin esiin nostettavista teemoista. Tarvitaan myös toimintaryhmien rajat ylittäviä hankkeita. Tiedonkulku innovaatiohankkeiden ja toimintaryhmien välille pitää saada toimimaan. o Kalatalousryhmien toiminta-alueita tulisi järjestellä niin että ne kattaisivat mahdollisimman hyvin koko maan myös sisävesillä. Alueilla joilla toimintaryhmää ei ole, on kalastajien toiminnan yleinen kehittäminen vaikeampaa ja asettaa kalastajat siten osin jopa eriarvoiseen asemaan. Alueilla, joissa toimintaryhmät ovat toimineet jo pitkään, on toiminta vakiintunut hyvälle tasolle. o Kalatalousryhmät eivät tällä hetkellä vastaa kovinkaan hyvin kalankasvatuselinkeinon tarpeisiin, mutta keinoja tilanteen muuttamiseksi pitäisi pohtia. 40 © Natural Resources Institute Finland

Paikallislähtöisyys ja kehittäminen (3/3) o Kalatalousryhmissä tarvitaan aktiivista yhteydenpitoa ja yhteistyötä muiden alueella toimivien kalatalousorganisaatioiden, kuten neuvonnan, kanssa. Se säästäisi yhteisiä resursseja. o Kalatalousryhmän toiminta estää alaa pysähtymästä ja toisaalta tarjoaa kehittäjäpersoonille hyvät mahdollisuudet. Ryhmät tuovat kalatalouteen paikallisen näkemyksen sekä rahoitusta kunnilta, mitä muutoin tuskin tulisi. Kalatalousryhmän verkosto on toimiva ja tärkeä, mutta yhden työntekijän organisaatio on haavoittuva ja siitä pitäisi pyrkiä pois. o Toimintaa pitäisi entistä laajemmin integroida muuhun paikalliseen elintarviketuotantoon ja pitää se avoimena niin että hallituksista ei muodostu pieniä piirejä. EMKR: n jalkauttamisessa aktivaattorien rooli on ollut keskeinen, myös isompien hankkeiden taustalla. ELYjen työmäärä on varmasti keventynyt ja hyvät hankkeet ovat edenneet tehokkaammin kun tämä resurssi on ollut käytettävissä. o FARNET näkee suomalaisen kalatalousryhmäjärjestelmän toimivan hyvänä esimerkkinä koko verkostolle niin toimeenpanon, tulosten kuin yhteistyönkin osalta. 41 © Natural Resources Institute Finland

IV. Yhteenveto ja johtopäätökset 42

Yhteenveto o Kalatalousryhmien rahoittamia hankkeita oli vuosina 2014 -2019 yhteensä 204 ja niihin käytettiin rahaa 8, 1 miljoona euroa. – 41 % rahoituksesta EU: lta, 43 % valtiolta ja muuta rahoitusta oli 16 %. – 5 % koko EMKR-rahoituksesta ja 11 % kaikkien EMKR-hankkeiden lukumäärästä. o Kalatalousryhmien tavoitteet ja strategiat on heijastavat hyvin alueen paikallisia tarpeita ja erityispiirteitä. o Aktivaattorit, hallinto ja sidosryhmien edustajat kokivat, että kalatalousryhmät ovat toteuttaneet tavoitteitaan melko hyvin, mutta osa kalatalouden yrityksistä ei tuntenut kalatalousryhmien toimintaa. o Kalatalouden järjestöt pitivät kalatalousryhmien roolia kalatalouden kentällä osin epäselvänä ja jäsentymättömänä. Ryhmiä pidettiin kuitenkin tärkeinä ja niiden alueellista kattavuutta haluttiin laajentaa. 43 © Natural Resources Institute Finland

Johtopäätökset (1/2) Ø Kalatalousryhmien ja aktivaattoreiden roolia suhteessa muihin kalatalouden toimijoihin tulisi tarkentaa. Ø Kalatalousryhmien nimike tulisi muuttaa helpommin tunnistettavaksi ja ryhmien tunnettavuutta tulisi monipuolisen viestinnän kautta parantaa. Ø Paikallistahojen monipuolinen osallistaminen kalatalousryhmien strategian laadintaan tulisi varmistaa ja kokouksiin osallistumismahdollisuuksia olisi parannettava. Ø Kalatalousryhmien alueellista kattavuutta pitäisi laajentaa. 44 © Natural Resources Institute Finland

Johtopäätökset (2/2) Ø Kalatalousryhmien kautta paikallisille ihmisille on avattu mahdollisuus osallistua oman alueensa kehittämiseen. Ø Kalatalousryhmien paikallislähtöinen ja samalla kansallisia tavoitteita jalkauttava toimintamalli soveltuu hyvin Suomen pienimuotoisen kalastuselinkeinon toimintaedellytysten edistämiseen. Ø Kalatalousryhmät pystyvät luomaan uusia kumppanuuksia ruohonjuuritasolta kansainvälisiin verkostoihin. Uudet verkostot ja oman alueen paikallistuntemus luovat synergiaa ja lisäarvoa toimintaan. Ø Kalatalousryhmien toimintatapa on luonut synergiaa yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen välille. kalatalouden ja Ø Kalatalousryhmien toimintatapa on tuonut kalataloudelle lisäarvoa luomalla uutta sektorirajoja ylittävää yhteistyötä ja monipuolistamalla kalataloushankkeiden rahoitusta. 45 © Natural Resources Institute Finland

Thank you! Kiitos!