Euroopan unioni 500 miljoonaa ihmist 28 maata Euroopan

  • Slides: 55
Download presentation
Euroopan unioni: 500 miljoonaa ihmistä – 28 maata Euroopan unionin jäsenvaltiot Ehdokasmaat ja mahdolliset

Euroopan unioni: 500 miljoonaa ihmistä – 28 maata Euroopan unionin jäsenvaltiot Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat

Perustajat Kestävän rauhan ja hyvinvoinnin rakentajat Alcide De Gasperi Konrad Adenauer Winston Churchill Robert

Perustajat Kestävän rauhan ja hyvinvoinnin rakentajat Alcide De Gasperi Konrad Adenauer Winston Churchill Robert Schuman Jean Monnet

EU: n symbolit Tunnuslause: Moninaisuudessaan yhtenäinen Euroopan hymni Euroopan lippu Eurooppa-päivä 9. toukokuuta

EU: n symbolit Tunnuslause: Moninaisuudessaan yhtenäinen Euroopan hymni Euroopan lippu Eurooppa-päivä 9. toukokuuta

24 virallista kieltä Български English latviešu valoda português Čeština español lietuvių kalba Română dansk

24 virallista kieltä Български English latviešu valoda português Čeština español lietuvių kalba Română dansk français magyar slovenčina Deutsch Gaeilge Malti slovenščina eesti keel hrvatski Nederlands suomi Ελληνικά Italiano polski svenska

Laajentuminen 28 jäsenvaltion unioniksi

Laajentuminen 28 jäsenvaltion unioniksi

Suuri laajentuminen: idän ja lännen yhdistyminen 1989 Berliinin muuri murtuu – kommunismi romahtaa EU

Suuri laajentuminen: idän ja lännen yhdistyminen 1989 Berliinin muuri murtuu – kommunismi romahtaa EU aloittaa talousavun Phare-ohjelmasta 1992 EU-jäsenyyden edellytykset: • demokratia ja oikeusvaltio • toimiva markkinatalous • kyky panna EU-lainsäädäntö täytäntöön 1998 2002 Viralliset laajentumisneuvottelut alkavat 2004 Kymmenen uutta EU: n jäsenvaltiota: Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia 2007 Bulgaria ja Romania liittyvät EU: hun 2013 Kroatia liittyy 1. heinäkuuta Kööpenhaminan huippukokouksessa hyväksytyn suuren laajentumisen myötä unioniin liittyi 10 uutta maata

Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat Pinta-ala (x 1000 km²) Väkiluku (miljoonaa) Varallisuus (bruttokansantuote henkeä kohti)

Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat Pinta-ala (x 1000 km²) Väkiluku (miljoonaa) Varallisuus (bruttokansantuote henkeä kohti) Bosnia ja Hertsegovina 51 3, 8 7 600 Montenegro 14 0, 6 10 900 Kosovo YK: n päätöslauselman 1244 mukaan 11 1, 8 : Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 25 2, 1 9 100 Albania 28 2, 9 7 500 Serbia 77 7, 2 9 100 Turkki 783 76, 7 13 800 4 272 507, 4 25 700 Maa 28 EU–maata yhteensä

Perussopimukset – demokraattisen yhteistyön oikeusperusta 1952 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö 1958 Rooman sopimukset: •

Perussopimukset – demokraattisen yhteistyön oikeusperusta 1952 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö 1958 Rooman sopimukset: • Euroopan talousyhteisö • Euroopan atomienergiayhteisö (EURATOM) 1987 Euroopan yhtenäisasiakirja: sisämarkkinat 1993 Sopimus Euroopan unionista – Maastricht 1999 Amsterdamin sopimus 2003 Nizzan sopimus 2009 Lissabonin sopimus

Euroopan unionin perusoikeuskirja Sitoo EU: ta kaikissa sen toimissa jakautuu 54 artiklaan ja kuuteen

Euroopan unionin perusoikeuskirja Sitoo EU: ta kaikissa sen toimissa jakautuu 54 artiklaan ja kuuteen osastoon: Ihmisarvo Yhteisvastuu Vapaudet Kansalaisten oikeudet Tasa-arvo Lainkäyttö

EU: n väestö verrattuna muuhun maailmaan Väestö (miljoonaa henkeä) 2015

EU: n väestö verrattuna muuhun maailmaan Väestö (miljoonaa henkeä) 2015

EU: n pinta-ala verrattuna muuhun maailmaan Pinta-ala (x 1000 km²)

EU: n pinta-ala verrattuna muuhun maailmaan Pinta-ala (x 1000 km²)

EU: n talous ja hyvinvointi suhteessa muuhun maailmaan Talouden koko: 2013 bruttokansantuote biljoonaa euroa

EU: n talous ja hyvinvointi suhteessa muuhun maailmaan Talouden koko: 2013 bruttokansantuote biljoonaa euroa Varallisuus asukasta kohden: Bruttokansantuote asukasta kohden 2013

EU-maat suurimmasta pienimpään Pinta-ala (x 1000 km²)

EU-maat suurimmasta pienimpään Pinta-ala (x 1000 km²)

EU-maiden väkiluku Väestömäärä (miljoonaa henkeä) 2015 yhteensä 508 miljoonaa

EU-maiden väkiluku Väestömäärä (miljoonaa henkeä) 2015 yhteensä 508 miljoonaa

BKT asukasta kohti: varallisuuden jakautuminen BKT asukasta kohti (2014) Indeksi, jossa 28 EU-maan keskiarvo

BKT asukasta kohti: varallisuuden jakautuminen BKT asukasta kohti (2014) Indeksi, jossa 28 EU-maan keskiarvo on 100

Euroopan talous: vahvempi yhdessä 2008: Maailmanlaajuinen finanssikriisi alkoi Yhdysvalloista. Eurooppalaisten johtajien koordinoitu vastaus: •

Euroopan talous: vahvempi yhdessä 2008: Maailmanlaajuinen finanssikriisi alkoi Yhdysvalloista. Eurooppalaisten johtajien koordinoitu vastaus: • Sitoutuminen euroon ja taloudelliseen vakauteen • Uudet kriisinhallintavälineet ja sääntöuudistukset: Euroopan vakausmekanismi: poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa olevien maiden auttamiseen tarkoitettu rahasto Pankkien vakautta koskeva uusi lainsäädäntö Pankkiunioni: EU: n laajuinen pankkien valvonta ja mekanismi ongelmapankkien sulkemiseksi • Talouden ohjausjärjestelmän parantaminen: Talouspolitiikan EU-ohjausjakso: vuotuinen menettely julkisten talousarvioiden koordinoimiseksi Euro Plus -sopimus, finanssipoliittinen sopimus: keskinäinen sitoutuminen terveeseen julkiseen talouteen

EU: n kymmenen painopistettä Vuonna 2015 Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin painopisteitä ovat seuraavat:

EU: n kymmenen painopistettä Vuonna 2015 Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin painopisteitä ovat seuraavat: 1. Investointiohjelma: uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin 2. Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat 3. Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka 4. Entistä syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja vahvempi teollisuus 5. Aiempaa syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto 6. Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa 7. Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue 8. Uudenlainen maahanmuuttopolitiikka 9. EU: sta entistä vahvempi maailmanlaajuinen toimija 10. Demokraattisen muutoksen unioni

Euroopan investointiohjelma Euroopan strategisten investointien rahasto • 2015: Euroopan talous alkaa toipua kriisistä, mutta

Euroopan investointiohjelma Euroopan strategisten investointien rahasto • 2015: Euroopan talous alkaa toipua kriisistä, mutta investointitaso on edelleen alhainen. Sijoittajilla on rahaa, mutta vain vähän luottamusta. • EU: n uusi rahasto aloittaa toimintansa vuoden 2015 puolivälissä. • Rahaston alkupääomana on EU: lta saatava 21 miljardia euroa. • Investointeja tehdään elinkelpoisiin liiketoimintahankkeisiin, esimerkiksi digitaali- ja energiainfrastruktuuriin, liikenteeseen, pk-yrityksiin, vihreisiin hankkeisiin ja innovointiin. • Kerrannaisvaikutus: julkinen rahoitus saa liikkeelle yksityisiä sijoittajia, jolloin investoinnit ovat jopa 315 miljardia euroa. • Kolmen vuoden aikana voi syntyä 1, 3 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Pankkiunioni: turvalliset ja luotettavat pankit EU: n vastaus finanssikriisiin: • Sääntökirja: Uusi lainsäädäntö, jolla

Pankkiunioni: turvalliset ja luotettavat pankit EU: n vastaus finanssikriisiin: • Sääntökirja: Uusi lainsäädäntö, jolla varmistetaan pankkien riittävä pääoma ja aiempaa parempi riskienvalvonta • Valvonta: Euroopan keskuspankki valvoo noin 130: tä merkittävintä pankkia. Kansalliset pankkivalvojat tekevät läheistä yhteistyötä. • Kriisinratkaisu: EU: n laajuinen kriisinratkaisuneuvosto voi päättää ongelmapankin lakkauttamisesta. Tukena on rahasto, jota pankit itse rahoittavat. Näin varmistetaan, että tappiot eivät tule veronmaksajien maksettaviksi.

Miten EU: n varat käytetään? EU: n talousarvio 2015: 145, 3 miljardia euroa =

Miten EU: n varat käytetään? EU: n talousarvio 2015: 145, 3 miljardia euroa = 1, 02 % EU-maiden bruttokansantulosta (BKTL) Globaali Eurooppa: mukaan lukien kehitysapu 6% Turvallisuus ja kansalaisuus, oikeus 2% Kestävä kehitys – luonnonvarat: maatalous, ympäristö 40 % Muu, hallinto 6% Kestävä ja osallistava kasvu: työpaikat, kilpailukyky, alueellinen kehitys 46 %

Ilmastonmuutos – globaali haaste EU-johtajat asettivat vuonna 2007 seuraavat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi: • kasvihuonepäästöjen

Ilmastonmuutos – globaali haaste EU-johtajat asettivat vuonna 2007 seuraavat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi: • kasvihuonepäästöjen vähentäminen 40 %: lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä • uusiutuvien energialähteiden (tuuli-, aurinko- ja vesivoima, biomassa) osuus on nostettava 27 %: iin vuoteen 2030 mennessä • energiatehokkuuden lisääminen 27 %: lla vuoteen 2030 mennessä

Energialähteet muuttuvassa maailmassa EU: ssa vuonna 2013 käytetty polttoaine EU-maiden ulkopuolelta tuodun polttoaineen osuus

Energialähteet muuttuvassa maailmassa EU: ssa vuonna 2013 käytetty polttoaine EU-maiden ulkopuolelta tuodun polttoaineen osuus 2013

Tutkimus – investointeja osaamistalouteen Tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2012 käytetyt varat (prosentteina BKT: sta)

Tutkimus – investointeja osaamistalouteen Tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2012 käytetyt varat (prosentteina BKT: sta)

Käytännön solidaarisuutta: EU: n koheesiopolitiikka 2014 -2020: Infrastruktuuriin, liiketoimintaan, ympäristöön ja työntekijöiden koulutukseen on

Käytännön solidaarisuutta: EU: n koheesiopolitiikka 2014 -2020: Infrastruktuuriin, liiketoimintaan, ympäristöön ja työntekijöiden koulutukseen on investoitu 352 miljardia euroa köyhempien alueiden ja kansalaisten hyväksi • Aluekehitysrahasto • Sosiaalirahasto • Koheesiorahasto Vähemmän kehittyneet alueet: BKT asukasta kohti on alle 75 % EU: n keskiarvosta Siirtymäalueet: BKT asukasta kohti on 75– 90 % EU: n keskiarvosta Kehittyneemmät alueet: BKT asukasta kohti on yli 90 % EU: n keskiarvosta

Euro – Euroopan yhteinen raha Miksi euro? • Ei vaihteluriskiä eikä valuutanvaihtokuluja • Enemmän

Euro – Euroopan yhteinen raha Miksi euro? • Ei vaihteluriskiä eikä valuutanvaihtokuluja • Enemmän vaihtoehtoja ja vakaammat hinnat kuluttajille • Tiiviimpi taloudellinen yhteistyö EU-maiden välillä Yhteistä rahaa voidaan käyttää kaikkialla euroalueella • Kolikot: toisella puolella kansalliset tunnukset, toinen puoli yhteinen • Setelit: ei kansallisia tunnuksia Euroa käyttävät EU-maat, jotka eivät käytä euroa

Inflaation torjunta Euroopan talous- ja rahaliitto: vakaat hinnat Keskimääräinen vuotuinen inflaatio 18 EU-maassa, jotka

Inflaation torjunta Euroopan talous- ja rahaliitto: vakaat hinnat Keskimääräinen vuotuinen inflaatio 18 EU-maassa, jotka käyttivät euroa vuonna 2013

Sisämarkkinat – valinnan vapautta Liikkuvuus - neljä vapautta • Tavarat • Palvelut • Ihmiset

Sisämarkkinat – valinnan vapautta Liikkuvuus - neljä vapautta • Tavarat • Palvelut • Ihmiset • Pääoma Sisämarkkinoiden ansiosta: • monien tuotteiden ja palvelujen (mm. lentojen ja puhelujen) hinnat ovat laskeneet huomattavasti • kuluttajat ovat saaneet lisää valinnanvaraa • on syntynyt 2, 8 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Vapaa liikkuvuus Schengenin sopimus: • Raja- ja tullitarkastukset on poistettu useimpien EU-maiden rajoilta •

Vapaa liikkuvuus Schengenin sopimus: • Raja- ja tullitarkastukset on poistettu useimpien EU-maiden rajoilta • Valvontaa EU: n ulkorajoilla on tehostettu • EU-maiden poliisiyhteistyötä on lisätty • Voit ostaa ja palauttaa mitä tahansa henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja tavaroita matkustaessasi EU-maiden välillä

Halvemmat matkapuhelinkulut ulkomailla EU on alentanut puhelujen, tekstiviestien ja verkkovierailujen kustannuksia ulkomailla yli 80

Halvemmat matkapuhelinkulut ulkomailla EU on alentanut puhelujen, tekstiviestien ja verkkovierailujen kustannuksia ulkomailla yli 80 %: lla vuodesta 2007 lähtien Eurosenttiä, ei sisällä ALV: tä Datan lataaminen ulkomailla Soittaminen ulkomailta (minuutilta) Tekstiviestin lähettäminen ulkomailla

Opiskelu ulkomailla Erasmus+ Joka vuosi yli 400 000 nuorta opiskelee tai pyrkii kehittämään itseään

Opiskelu ulkomailla Erasmus+ Joka vuosi yli 400 000 nuorta opiskelee tai pyrkii kehittämään itseään muissa Euroopan maissa EU: n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ tuella.

Terveyden edistäminen ja ympäristönsuojelu Saasteet eivät tunne rajoja – tarvitaan yhteisiä toimia EU: n

Terveyden edistäminen ja ympäristönsuojelu Saasteet eivät tunne rajoja – tarvitaan yhteisiä toimia EU: n toiminnalla on saatu aikaan • • Puhtaampi uimavesi Vähemmän happosateita Lyijytön bensiini Käytöstä poistettujen sähkölaitteiden helppo ja turvallinen kierrätys Tiukat elintarviketurvallisuussäännökset maatilalta ruokapöytään Luonnonmukaisempi ja laadukkaampi maatalous Tehokkaammat terveysvaroitukset savukepakkauksissa Kemikaalien rekisteröinti- ja arviointijärjestelmä (REACH)

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue • Euroopan unionin perusoikeuskirja • Yhteiset terrorisminvastaiset toimet

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue • Euroopan unionin perusoikeuskirja • Yhteiset terrorisminvastaiset toimet • Yhteistyötä eri EU-maiden poliisi- ja oikeuslaitosten välillä • Koordinoitu turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka • Siviilioikeudellinen yhteistyö

EU – rauhan ja hyvinvoinnin edistäjä • Maailmankaupan säännöt • Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

EU – rauhan ja hyvinvoinnin edistäjä • Maailmankaupan säännöt • Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka • Kehitysapu ja humanitaarinen apu

EU – kauppamahti % maailmanlaajuisesta viennistä tavarat (2012) % maailmanlaajuisesta viennistä palvelut (2012)

EU – kauppamahti % maailmanlaajuisesta viennistä tavarat (2012) % maailmanlaajuisesta viennistä palvelut (2012)

EU on maailman suurin kehitysavun antaja EU antaa yli puolet maailman kaikesta kehitysavusta Virallinen

EU on maailman suurin kehitysavun antaja EU antaa yli puolet maailman kaikesta kehitysavusta Virallinen kehitysapu vuonna 2013, miljardia euroa

Kuluttajien oikeuksien turvaaminen Kuluttajana saat suojaa peruslainsäädännön nojalla kaikkialla EU: ssa, myös silloin kun

Kuluttajien oikeuksien turvaaminen Kuluttajana saat suojaa peruslainsäädännön nojalla kaikkialla EU: ssa, myös silloin kun matkustat tai teet verkko-ostoksia • Selkeät merkinnät • Terveys- ja turvallisuusstandardit • Kohtuuton menettely sopimusten yhteydessä on kielletty • Matkustajan oikeudet, kuten hyvitys pitkistä viivästyksistä • Apua ongelmien ratkaisemiseen

Sukupuolten tasa-arvo Sukupuolten palkkaero: Naiset ansaitsevat EU: ssa keskimäärin 16, 4 % vähemmän tunnissa

Sukupuolten tasa-arvo Sukupuolten palkkaero: Naiset ansaitsevat EU: ssa keskimäärin 16, 4 % vähemmän tunnissa kuin miehet.

Kolme tärkeintä toimijaa Euroopan parlamentti - kansalaisten ääni Martin Schulz, Euroopan parlamentin puhemies Eurooppa-neuvosto

Kolme tärkeintä toimijaa Euroopan parlamentti - kansalaisten ääni Martin Schulz, Euroopan parlamentin puhemies Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto - jäsenvaltioiden ääni Donald Tusk, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Euroopan komissio - yhteisen edun ajaja Jean-Claude Juncker, Euroopan komission puheenjohtaja

EU: n toimielimet Eurooppa-neuvosto (huippukokous) Euroopan parlamentti Euroopan unionin tuomioistu in Tilintarkastustuomioistu in Euroopan

EU: n toimielimet Eurooppa-neuvosto (huippukokous) Euroopan parlamentti Euroopan unionin tuomioistu in Tilintarkastustuomioistu in Euroopan investointipankki Euroopan unionin neuvosto (neuvosto) Euroopan komissio Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Alueiden komitea EU: n virastot Euroopan keskuspankki

Miten EU-lainsäädäntö syntyy Kansalaisia, eturyhmiä ja asiantuntijoita kuullaan Komissio esittää virallisen ehdotuksen Parlamentti ja

Miten EU-lainsäädäntö syntyy Kansalaisia, eturyhmiä ja asiantuntijoita kuullaan Komissio esittää virallisen ehdotuksen Parlamentti ja neuvosto päättävät yhdessä Kansalliset tai paikalliset viranomaiset panevat täytäntöön Komissio ja EU: n tuomioistuin valvovat täytäntöönpanoa

Euroopan parlamentti – kansalaisten ääni Päättää EU: n lainsäädännöstä ja talousarviosta yhdessä ministerineuvoston kanssa

Euroopan parlamentti – kansalaisten ääni Päättää EU: n lainsäädännöstä ja talousarviosta yhdessä ministerineuvoston kanssa Harjoittaa EU: n kaiken toiminnan demokraattista valvontaa Eri EU-maiden edustajien lukumäärä Alankomaat - 26 Latvia - 8 Saksa - 96 Belgia - 21 Liettua - 11 Slovakia - 13 Bulgaria - 17 Luxemburg - 6 Slovenia - 8 Espanja - 54 Malta - 6 Suomi - 13 Irlanti - 11 Portugali - 21 Tanska - 13 Italia - 73 Puola - 51 Tšekki - 21 Itävalta - 18 Ranska - 74 Unkari - 21 Kreikka - 21 Romania - 32 Viro - 6 Kroatia - 11 Ruotsi - 20 Yhdistynyt kuningaskunta - 73 Kypros - 6 Yhteensä - 751

Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät Euroopan parlamentin paikkojen jakauma ryhmittäin (heinäkuu 2015) Yhteensä: 751

Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät Euroopan parlamentin paikkojen jakauma ryhmittäin (heinäkuu 2015) Yhteensä: 751

Ministerineuvosto – jäsenvaltioiden äänitorvi • Kutakin EU-maata edustaa yksi ministeri • Puheenjohtajuus vaihtuu kuuden

Ministerineuvosto – jäsenvaltioiden äänitorvi • Kutakin EU-maata edustaa yksi ministeri • Puheenjohtajuus vaihtuu kuuden kuukauden välein • Neuvosto päättää EU: n lainsäädännöstä ja talousarviosta yhdessä parlamentin kanssa • Neuvosto hallinnoi yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Ministerineuvosto - miten he äänestävät Suurin osa päätöksistä tehdään "kaksinkertaisella enemmistöllä". Päätöstä täytyy tukea

Ministerineuvosto - miten he äänestävät Suurin osa päätöksistä tehdään "kaksinkertaisella enemmistöllä". Päätöstä täytyy tukea ainakin: • 55 % jäsenmaista (16 maata) • Jäsenmaat, jotka muodostavat 65 % EU: n väestöstä

Eurooppa-neuvosto Kaikkien EU-maiden valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokous • Pidetään vähintään neljästi vuodessa •

Eurooppa-neuvosto Kaikkien EU-maiden valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokous • Pidetään vähintään neljästi vuodessa • Vahvistaa EU-politiikan yleiset suuntaviivat • Puheenjohtaja: Donald Tusk

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini • Kaksoisrooli: – ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja –

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini • Kaksoisrooli: – ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja – Euroopan komission varapuheenjohtaja • Johtaa EU: n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa • Johtaa EU: n ulkosuhdehallintoa

Euroopan komissio – yhteisen edun ajaja 28 riippumatonta jäsentä, yksi kustakin EU-maasta • Ehdottaa

Euroopan komissio – yhteisen edun ajaja 28 riippumatonta jäsentä, yksi kustakin EU-maasta • Ehdottaa uutta lainsäädäntöä • Toimeenpaneva elin • Perussopimusten valvoja • Edustaa EU: ta kansainvälisissä suhteissa

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin – lakien soveltamisen valvoja 28 riippumatonta tuomaria, yksi kustakin EU-maasta •

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin – lakien soveltamisen valvoja 28 riippumatonta tuomaria, yksi kustakin EU-maasta • Päättää EU-lainsäädännön tulkinnasta • Varmistaa, että säädöksiä sovelletaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa •

Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly Euroopan oikeusasiamies • Tutkii valitukset, jotka koskevat EU: n toimielinten

Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly Euroopan oikeusasiamies • Tutkii valitukset, jotka koskevat EU: n toimielinten huonoa hallintoa tai hallinnollisia epäkohtia • Esimerkiksi: epäoikeudenmukaisuus, syrjintä, toimivallan väärinkäyttö, tarpeeton viivästys, vastaamatta jättäminen tai virheellinen menettely • Valituksen voi tehdä kuka tahansa EU: ssa

Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo yhteisten varojen käyttöä 28 riippumatonta jäsentä • Varmistaa EU: n varojen

Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo yhteisten varojen käyttöä 28 riippumatonta jäsentä • Varmistaa EU: n varojen käytön asianmukaisuuden • Voi tarkastaa minkä tahansa EU-varoja käyttävän tahon tilit

Euroopan keskuspankki vastaa euron hallinnoinnista Mario Draghi Euroopan keskuspankin pääjohtaja • Varmistaa hintojen vakauden

Euroopan keskuspankki vastaa euron hallinnoinnista Mario Draghi Euroopan keskuspankin pääjohtaja • Varmistaa hintojen vakauden • Valvoo luotonantoa ja päättää korkotasosta • Valvoo pankkien turvallisuutta • Työskentelee hallituksista riippumatta

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea — kansalaisyhteiskunnan ääni 353 jäsentä • Edustaa ammattiliittoja, työntekijöitä, maanviljelijöitä,

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea — kansalaisyhteiskunnan ääni 353 jäsentä • Edustaa ammattiliittoja, työntekijöitä, maanviljelijöitä, kuluttajia jne • Antaa neuvoja EU-lainsäädännön ja politiikan laatimisessa • Edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumista EUpäätöksentekoon

Alueiden komitea — paikallishallinnon ääni 353 jäsentä • Edustaa kaupunkeja ja alueita • Antaa

Alueiden komitea — paikallishallinnon ääni 353 jäsentä • Edustaa kaupunkeja ja alueita • Antaa neuvoja EU-lainsäädännön ja politiikan laatimisessa • Edistää paikallishallinnon osallistumista EU-päätöksentekoon

EU: n palveluksessa olevat virkamiehet Komissiossa työskentelee noin 23 000 vakinaista virkamiestä ja 11

EU: n palveluksessa olevat virkamiehet Komissiossa työskentelee noin 23 000 vakinaista virkamiestä ja 11 000 väliaikaista tai sopimussuhteessa olevaa työntekijää Muissa EU: n toimielimissä työskentelee noin 10 000 henkilöä • Vakinaiset virkamiehet • Valitaan avoimilla kilpailuilla • Tulevat kaikista EU-maista • Palkoista päätetään lailla • EU: n hallintokulut ovat 15 euroa asukasta kohti vuodessa • EU: n henkilökuntaa vähennetään 5 %: lla vuosina 2013– 2017

Yhteyden ottaminen EU: hun Kysymyksiä EU: sta? Europe Direct -palvelu voi auttaa • Puhelimitse,

Yhteyden ottaminen EU: hun Kysymyksiä EU: sta? Europe Direct -palvelu voi auttaa • Puhelimitse, sähköpostitse tai verkkojuttelun kautta • Yli 500 alueellista tietokeskusta europa. eu/europedirect