Globalisaatio ja kansallinen me suomalaisten suhde Euroopan integraatioon

Globalisaatio ja kansallinen me – suomalaisten suhde Euroopan integraatioon Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Poliittinen historia pauli. kettunen@helsinki. fi Lahden kansanopiston ja Historian Ystäväin Liiton XXX kesäseminaari 12. 6. 2014

Luennon teema n kansallisesta sulkeutuneisuudesta rajattomaan globaaliin maailmaan – kestämätön muutoskuva molemmilta puoliltaan n kansakunnan rakentuminen kansainvälisen ja ylikansallisen vuorovaikutuksen tietä n nationalismin elinvoima globalisaatiossa, ei ainoastaan muukalaispelkoa ja protektionismia vaan myös huolenpitoa ”meidän” kilpailukyvystämme ja hyvinvointivaltiostamme n miten määritetty Suomea kansallisena toimijana maailmassa, mikä Euroopan ja eurooppalaisuuden merkitys tässä? n Euroopan integraatio globaalien muutosten ja ristiriitojen yhteydessä: n … yhteiskuntajärjestelmien vastakkainasettelu kylmän sodan maailmassa n … erilaiset yhteiskuntamallit globalisaation yhteydessä n ”Euroopan sosiaalimalli” ja ”pohjoismainen malli” n päätöksenteon demokraattisen oikeuttamisen ongelma Euroopan unionissa ja kansallisessa päätöksenteossa

Kansainvälinen keskinäisriippuvuus Z. Topelius: Maamme kirja. Helsinki 1876, 15 -16.

Eurooppalaiselta kannalta Yrjö Koskinen: Työväen-seikka. Kirjallinen Kuukauslehti 1/1874, 2.

Luokkataistelun kansainvälisyys ”Sosialidemokratinen puolue Suomessa on kansainvälinen puolue: se tuomitsee kaikki kansojen etuoikeudet samoin kuin syntyperän, sukupuolen ja varallisuuden etuoikeudet sekä julistaa, että taistelun riistämistä vastaan tulee olla kansainvälisen samoin kuin riistäminenkin on. ” Forssan ohjelma 1903.

Nationalismi ja internationalismi n kansakunnan rakentumisen kansainväliset taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset edellytykset n kansallisen yhteiskunnan ja kansainvälisen talouden suhde poliittisissa ongelmanmäärittelyissä ja kamppailuissa n suhde Venäjään/Neuvostoliittoon suomalaisen kansallisvaltion rakenteellisena ehtona n kansainvälisen tuen etsiminen, poliittisen järjestelmän ja kansainvälispoliittisen aseman yhteys n Kansainliitto, pohjoismaisuus, paneurooppalaisuus n maailmansotien kokemukset Euroopassa: työväenliikkeen internationalismin, paneurooppalaisuuden ja kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän voimattomuus n Hitlerin ”uusi Eurooppa” ja sen häviö toisessa maailmansodassa

The Northern Countries in World Economy: Denmark, Finland, Iceland, Norway, Sweden. The Delegations for the Promotion of Economic Co. Operation between the Northern Countries, 1937. “ » The Northern Countries» -- who invented that name? It is difficult to tell. It is more easy to explain why the term is needed and what meaning it bears. There are five countries in the North of Europe, five countries which have, though politically quite independent, so much in common, historically, culturally and economically, that they may claim the right to appear before the World under the name of » The Northern Countries of Europe» or, more shortly, » The Northern Countries» . Their names are, in alphabetical order, Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden. It is the purpose of the present volume to show the significance of these countries in World economy. ”

George R. Nelson (ed. ): Freedom and Welfare: Social Patterns in the Northern Countries of Europe. The Ministries of Social Affairs of Denmark, Finland, Iceland, Norway, Sweden, 1953.

Jakautuneen Euroopan integraatio n Euroopan jälleenrakennus ja kylmän sodan avautuminen n Bretton Woodsin järjestelmä: Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki 1944, GATT 1947 n muodollisesti uutta YK-järjestelmää, mutta jäi läntisen talouden uudeksi järjestykseksi, jossa Yhdysvalloilla johtava osa n Marshall-suunnitelma 1947, Organisation for European Economic Cooperation (OEEC) 1948, itäiseksi vastapainoksi Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto (SEV) 1949 n OEEC -> Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) 1961, Suomi jäseneksi 1969 n läntisen Euroopan integraatio kansallisvaltion pelastamisena (Alan S. Milward) n Suomi Marshall-avun ulkopuolelle Neuvostoliiton kielteisen kannan vuoksi n Suomi kuitenkin osaksi Bretton Woods –järjestelmää, edulliset lainat lännestä ja viennin elpyminen n idänsuhteiden ja läntiseen integraatioon osallistumisen jännite ja keskinäisriippuvuus

Marshall-suunnitelmaan osallistuneet Euroopan maat 10

EEC ja Efta n Euroopan hiili- ja teräsyhteisö 1951, keskusmaina Ranska ja jaetun Saksan läntinen osa, Saksan liittotasavalta, ja muina jäseninä Italia, Belgia, Hollanti ja Luxemburg, ”kuutoset” n Rooman sopimus 1957, Euroopan talousyhteisö EEC, nykyisen EU: n perustamissopimus n Euroopan vapaakauppa-alue Efta 1960, Iso-Britannia, Itävalta, Norja, Portugal, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska n Suomi Eftan liitännäisjäseneksi vuonna 1961, täysjäsen 1986; Islanti Eftan jäseneksi 1970 n pohjoismainen Nordek-hanke ja sen kariutuminen 1970 n Irlanti sekä Eftan jäsenet Iso-Britannia ja Tanska EEC: hen (Euroopan yhteisöihin) vuoden 1973 alusta, Norjassa jäsenyys hylättiin kansanäänestyksessä 1972 n samassa vaiheessa muut Efta-maat Suomi mukaan lukien vapaakauppasopimuksiin EY: n kanssa 11

Tasavallan Presidentin lausuma Valtioneuvoston pöytäkirjaan Tasavallan Presidentin esittelyssä 3. 10. 1973. Antaessani tänään valtuudet allekirjoittaa tullisopimuksen Euroopan yhteisöjen kanssa teen seuraavilla edellytyksillä. Tehty ratkaisu on kauppapoliittinen. Sen tarkoituksena on muuttuneessa tilanteessa turvata kansainvälisen kilpailuasemamme säilyminen, mikä on taloudellisen hyvinvointimme jatkumisen perusedellytys. Kaupallisten suhteittemme järjestämistä laajentuneeseen EEC: hen on perusteellisesti pohdittu, tutkittu ja selvitetty. Siitä on myös käyty laajaa julkista keskustelua. Erilaiset mielipiteet ovat tulleet kuuluville. Huolellisen harkinnan tuloksena hallitus on päätynyt tullisopimuksen solmimiseen. Olen tehnyt päätökseni tietoisena siitä, etteivät sopimuksen vaikutukset ole yksinomaan myönteisiä. Tästäkin syystä on perusteltua, että hallitus saa nykyistä paremmat lainsäädännön tarjoamat keinot ulkomaankaupan vaikutusten säätelemiseksi. EEC-sopimuksen tekemättä jättäminen, ja siten jo perinteiseltä kaupan vapauttamisen tieltä poikkeaminen, olisi aiheuttanut huomattavasti vaikeampia sopeutumisongelmia kuin sopimuksen solmiminen. Olemme lähteneet siitä ja pidämme jatkuvasti siitä huolen, että päätösvalta taloudellisissakin asioissa säilyy tiukasti omissa käsissämme. Mielestäni nyt käsillä oleva tullisopimus kiirehtii niitä valtiovallan kontrollitoimenpiteitä, jotka ovat välttämättömät ylikansallisten yritysten vaikutusvallan kurissapitämiseksi talouselämässämme. Alun pitäen olemme etsineet kilpailuasemamme turvaavaa puhtaasti kaupallista ratkaisua, joka sopisi puolueettomuuspolitiikkaamme ja olisi taloudellisesti tasapainoitettu sekä sopusoinnussa kaikkien kansainvälisten velvoitteidemme kanssa. Käsitykseni mukaan olemme sellaisen ratkaisun löytäneet. Tämä edellyttää kuitenkin tarkoituksenmukaisia jatkotoimia, joita varten neuvottelut eräiden SEVmaiden kanssa on jo aloitettu. Hallituksen tehtävä on huolehtia kansamme eduista muuttuvassa Euroopassa ja muuttuvassa maailmassa. Nyt päätetty toimenpide on oleellinen osa Suomen kokonaispolitiikkaa. Euroopassa on toivoakseni kehkeytymässä uusi, aikaisempaa turvallisempi ja rauhanomaisempi kansainvälispoliittinen järjestelmä, joka on saanut ja saa Suomen varauksettoman tuen. Olemme voineet rakentaa ulkopolitiikkamme hyville naapuruussuhteille ja tekemiemme sopimusten tinkimättömälle noudattamiselle. Tässä suhteessa ei mikään ole muuttunut, eikä mikään tule muuttumaan. Vaikka Euroopan poliittinen tilanne ja kauppapoliittiset asetelmat vaihtelevat, Suomen rauhantahtoinen ulkopoliittinen peruslinja, jonka kulmakivi on yya-sopimus, tulee säilymään muuttumattomana. ”

Euroopan integraatio ja kylmän sodan eri tasot n ”kylmä sota” tässä vuoden 1990 jälkeen omaksuttuna aikakausikäsitteenä (1970 -luvun aikalaisille ”kylmä sota” tarkoitti rajatumpaa vaihetta tai erityisen jyrkkää asennoitumista idän ja lännen suhteissa erotuksena ”liennytykselle”) n n n n kylmässä sodassa useita eri konfliktitasoja: 1) sotilaallinen ja turvallisuuspoliittinen taso 2) talousjärjestelmän taso 3) poliittisen järjestelmän taso vrt. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen kolme koria tasot kytkeytyivät ja vaikuttivat toisiinsa, mutta eivät langenneet yhteen sekä kylmän sodan aikana että erityisesti sen jälkeen vaikutusvaltaisia tulkintoja, joissa nämä kolme tasoa samastettiin; näin etenkin NKP: n marxismi-leninismi sekä läntinen uusliberalismi n läntistä integraatiota koskeneissa suomalaiskiistoissa n …. erilaiset taloudelliset edut n …mutta myös erilaiset näkemykset puolueettomuuden ja/tai idänsuhteiden vaatimuksista n … sekä talous- ja yhteiskuntajärjestelmästä

15

16

17

Euroopan integraation syventäminen n Rooman sopimuksen yhdentymistavoitteet taloudellisesti ja poliittisesti pitkälle meneviä n kuitenkin 1970 -luvulle saakka Euroopan integraatio ennen kaikkea vapaa-kaupan vahvistamista n 1970 -luvulla esiin nostetut Länsi-Euroopan talouden ongelmat integraation syventämisen taustana n Länsi-Euroopan huonontuneet näkymät kilpailussa Yhdysvaltain ja Japanin kanssa n uhka tuotannon ja työpaikkojen siirtymisestä vasta teollistuviin matalapalkkamaihin n 1980 -luvulle tultaessa puhe ’euroskleroosista’ n ns. sisämarkkinoiden toteuttamisesta päätös 1980 -luvun puolivälissä, Euroopan yhtenäisasiakirja 1986 n vuoden 1993 alusta pääomien, tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaa liikkuvuus 18

Euroopan unioni n Maastrichtin sopimus 1991, voimaan 1993 n uudentasoinen Euroopan integraatio: kansainvälisten yhteyksien vahvistamisen lisäksi myös ylikansallisten rakenteiden vahvistaminen n n unionisopimuksen keskeisiä kohtia talous- ja rahaliitto, EMU kolmas vaihe voimaan vuoden 1999 alussa, euro käyttöön 2002 alussa vaikutti vahvasti jo jäsenyyden ennakkokriteerien kautta Schengen-sopimus, Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sovellettu vuodesta 2001 n kysymys EU: n perustuslaista, Lissabonin sopimus 2007 19

Euroopan integraation laajentaminen n EU: n ja Efta-maiden muodostama Euroopan talousalue ETA 1992 n Suomi, Ruotsi ja Itävalta EU: hun vuoden 1995 alusta, Norjassa kansanäänestyksen enemmistö hylkäsi liittymissopimuksen n Norja samoin kuin Islanti ja Liechtenstein läntisen Euroopan integraatioon vain Euroopan talousalueen kautta n Sveitsi hylkäsi kansanäänestyksessä myös ETA-jäsenyyden n Suomi Pohjoismaista ainoana euroalueeseen ensimmäisessä ryhmässä n vuonna 2004 kymmenen uutta jäsentä EU: hun: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari, Viro n vuonna 2007 Bulgaria ja Romania, vuonna 2013 Kroatia n kysymys Turkin jäsenyydestä 20

Euroopan unioni 2008 21

Suomalaisten mielipiteet jakautuivat n Suomen EU-jäsenyyshakemus maaliskuussa 1992, jäsenyysneuvottelut 1993 -1994 n neuvoa-antavat kansanäänestykset Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa loka-marraskuussa 1994 n Suomessa 56, 9 % puolesta, 43, 1 % vastaan (äänestysaktiivisuus oli 74, 0%). n Ruotsissa 52, 3 % puolesta, 46, 8 % vastaan (äänestysaktiivisuus 83, 3 %). n Norjassa 47, 8 % puolesta, 52, 2 % vastaan (äänestysaktiivisuus 89%). n kyselytutkimusten (Heikki Paloheimo) mukaan ylivoimainen enemmistö maanviljelijöistä vastusti jäsenyyttä n EU-jäsenyyden tukijat enemmistönä kokoomuksen (89 %), RKP: n (85 %), SDP: n (75 %) ja vihreiden (55 %) kannattajissa, vähemmistönä keskustan (36 %), vasemmistoliiton (24 %), SMP: n (20 %) ja kristillisen liiton (10 %) kannattajissa n eduskunnassa jarrutuskeskustelu Paavo Väyrysen johdolla, äänestys 18. 11. 1994: 152– 45 (1 tyhjä, 1 poissa), kristilliset ja SMP sekä osa keskustasta ja vasemmistoliitosta vastaan

Kansallisvaltiot globalisaatiossa n globalisaation pitkä ja lyhyt historia n kansallinen ja kansainvälinen kehittyneet yhdessä n pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden rakentuminen: taustana suuri riippuvuus kansainvälisestä taloudesta n kansallisvaltioiden jatkuva merkitys maailmantalouden hallinnassa n globaali talouskilpailu: kansallisten näkökohtien uudenlainen korostuminen

Kansallinen kilpailukyky – vanha uusi teema n kaikkea muuta kuin uusi teema Suomessa ja muissa Pohjoismaissa: n n pieniä, suhteellisen avoimia talouksia kilpailukykytavoitteen ideologisen voiman kasvu 1980 - ja 1990 -luvulla: …uusliberalismin voittokulku ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkaminen …kylmän sodan päättyminen globalisaatio ja kilpailukyvyn merkitysten muutos: n n n …”meidän” on tarjottava houkutteleva ja luotettava toimintaympäristö globaalin talouden liikkuville toimijoille n …yritysten ja sijoittajien exit-optio n …rahoitusmarkkinoiden luottamuksen varmistus n …toimintaympäristöjen tuotteistaminen, maabrändien kehittäminen

25

Hyvinvointivaltio ja kilpailuvaltio n hyvinvointivaltion ja siihen liittyvän koulutusjärjestelmän puolustaminen sen osoittamisella kilpailueduksi n tietoon, koulutukseen, innovaatioon ja sitoutuneisiin työntekijöihin perustuva kilpailustrategia edellyttää korkeita ja kattavia sosiaalisia normeja n innovatiiviset haasteet ja sitoutuminen työprosessin ja yrityksen tavoitteisiin n ”pohjoismainen malli” riskien jakamisen mallina

Kansallisen katseen rajat n 1) kansallisella hyvinvointipolitiikalla yhä selvemmin ylikansalliset edellytykset; pääomien ja työpaikkojen liikkuvuus, verokilpailu hyvinvointivaltion rahoituspohjan uhkana n 2) hyvätkään vastaukset kansallisen kilpailukyvyn kysymyksiin eivät riitä vastauksiksi yhä enemmän ylikansallisiin kysymyksiin demokratiasta, kansalaisuudesta, sosiaalisesta tasa-arvosta ja elämän ekologisista ehdoista n 3) vastaukset kansallisen kilpailukyvyn kysymyksiin eivät riitä vastauksiksi myöskään itse talousjärjestelmän toimivuuden ongelmiin, sen osoittaa nykyinen talouskriisi n Euroopan integraatio: kansallisen katseen ylittävä ratkaisu?

Euroopan integraation yhteiskunnalliset seuraukset – kaksi kertomusta n ensimmäinen kertomus: n kun integraatio syvenee, se laajenee talouden alalta myös sosiaalisiin normeihin ja oikeuksiin n tämä seurausta taloudellisesta edistyksestä ja järkevästä poliittisesta suunnittelusta n jälkimmäisestä näkökulmasta Euroopan integraatiota kokonaisuudessaan ohjaa tietoon perustuva järkevä politiikka n tukena “yhteiset eurooppalaiset arvot”: demokratia, yksilön oikeudet, sukupuolten tasa-arvo, markkinatalous, solidaarisuus, hyvinvointi 29

Euroopan integraation yhteiskunnalliset seuraukset – kaksi kertomusta n toinen kertomus: n EU-integraatio perustuu markkinoiden vapauttamiseen n tavaroiden, pääoman, ihmisten ja palvelujen vapaata liikkuvuutta rajoittavien kansallisten normien poistaminen n kilpailun lisääminen n näin integraatio rapauttaa ja tuhoaa kansalliset hyvinvointivaltiot luomatta mitään vastaavaa Euroopan tason hyvinvointivaltiota n kasvava paine julkisten menojen vähentämiseen ja verojen alentamiseen, syinä n a) talous- ja rahaliiton (EMU: n, euroalueen) jäsenyysehdot ja nykyinen kriisi n b) globaaliin kapitalismiin kuuluva kilpailu houkuttelevuudesta yritysten ja sijoittajien toimintaympäristönä sekä EU: n sisällä että sen ja muiden talousalueiden välillä 30

Sosiaalinen Eurooppa – kilpailukyky-Eurooppa n Euroopan rakentaminen ja markkinoiminen kilpailukykyisenä toimintaympäristönä n kansallisten “mallien” vertailu kilpailussa investoinneista, tuotannosta ja työpaikoista myös EU: n sisällä n kilpailu siitä, mistä kansallisen yhteiskunnan tai hyvinvointivaltion malleista ”Euroopan sosiaalimallin” yleiset periaatteet n eri traditioita: mannereurooppalainen kristillisdemokratia, anglosaksinen liberalismi, pohjoismainen sosiaalidemokratia n EU: n ”Lissabonin strategia” vuosille 2000 -2010: Eurooppa maailman kilpailukykyisimmäksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, ”Euroopan sosiaalimalli” n EU: n uusin ”Eurooppa 2020”-strategia 2010 -2020 kriisitunnelmissa, vaatimus ”rakenteellisista uudistuksista” ”sosiaalimalliemme” (huom. monikko) pelastamiseksi n 1990 -luvun lopulta lähtien tunnus ”sosiaalipolitiikka tuottavana tekijänä” ja ”sosiaalisina investointeina”: 1) sosiaalipolitiikan puolustaminen taloudellisilla perusteluilla, 2) sosiaalipolitiikan muovaaminen siten, että palvelisi taloudellisia tavoitteita n ”me” ja maahanmuuttajat

Sosiaalinen Eurooppa – linnake-Eurooppa n vapaa liikkuvuus ja ulkorajojen kontrolli n maailman köyhät aiempaa tietoisempia kuilusta läntisen elintason ja omien huonojen mahdollisuuksiensa välillä n esim. Suomen ay-liikkeen ongelmana lisääntyvä rakenteellinen kilpailu työvoiman myyjien välillä, koska n n n 1) työpaikat liikkuvat sekä EU: n sisällä että EU: n ulkopuolisiin maihin 2) työvoiman liikkuu sekä EU: n sisällä että EU: n ulkopuolisista maista muuttoliikkeen vaikutukset sekä vastaanottaviin maihin että lähtömaihin liikkuvuuden vaihtelevat motiivit ja merkitykset uuden työvoiman tarve väestöltään vanhenevassa Euroopassa: valikoiva maahanmuuttopolitiikka n “maahanmuuttokriittisten” poliittisten liikkeiden nousu 32

Lähde: Heikki Paloheimo: Populismi puoluejärjestelmän vedenjakajana. Teoksessa Sami Borg (toim. ): Muutosvaalit 2011. Oikeusministeriö, Helsinki 2012, s. 210. ”Populistipuolueet” tässä: Perussuomalaiset Ruotsidemokraatit Norjan edistyspuolue Tanskan kansanpuolue 33

Päätöksenteon demokraattinen legitiimiys? n talouskriisi ja EU: n rooli: globaalien finanssimarkkinoiden vaatimusten välittäminen kansallisen politiikan rajoitteiksi ja rakenneuudistusvaatimuksiksi n sekä EU: n että kansallisen tason päätöksenteon demokraattisen oikeuttamisen ongelma n poliittisen protestin vaihtelevat muodot ja värit n …ylikansallisen liikkuvuuden uhkakuvasta voimansa ammentava pyrkimys kansalliseen suojautumiseen n …pyrkimykset laajentaa kansallisvaltiossa kehittynyt demokratia ylikansalliseksi n hyvinvointinationalismin, kilpailukykynationalismin ja muukalaispelkonationalismin erilaiset muunnelmat, jännitteet ja yhdistelmät eri Euroopan maissa, myös Suomessa

Tutkimuskirjallisuutta Juhana Aunesluoma: Vapaakaupan tiellä. Suomen kauppa- ja integraatiopolitiikka maailmansodista EU-aikaan. SKS 2011. Louis Clerc & Tiina Lintunen (toim. ): Suomen asialla? Yksityiset ja julkiset toimijat kansainvälisessä yhteistyössä. Ajankohta 16. Poliittisen historian vuosikirja 2013. Pauli Kettunen: Globalisaatio ja kansallinen me. Kansallisen katseen historiallinen kritiikki. Vastapaino 2008. Heikki Mikkeli: Euroopan idea. Eurooppa-aatteen ja eurooppalaisuuden pitkä historia. SHS 1994. Juhani Paasivirta: Suomi ja Eurooppa I. 1808 -1914. II 1914– 1939. Kirjayhtymä 1978, 1984. Tapani Paavonen: Suomalaisen protektionismin viimeinen vaihe. Suomen ulkomaankauppa- ja integraatiopolitiikka 1945 -1961. SHS 1998. Tapani Paavonen: Vapaakauppaintegraation kausi. Suomen suhde Länsi-Euroopan integraatioon FINN-EFTAsta EC-vapaakauppaan. SKS 2008. Tapio Raunio & Juho Saari (toim. ): Euroopan paras maa? Suomen muuttuva asema Euroopan unionissa. Gaudeamus 2013. Teija Tiilikainen: Europe and Finland. Defining the Political Identity of Finland in Western Europe. Ashgate 1998.