ARKIYMPRISTIST VOIMAA LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYTEEN Meri Larivaara

ARKIYMPÄRISTÖISTÄ VOIMAA LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYTEEN Meri Larivaara Johtava asiantuntija, asiantuntijalääkäri MIELI Suomen Mielenterveys ry meri. larivaara@mieli. fi 8. 6. 2021 1 mieli. fi

MIELI SUOMEN MIELENTERVEYS RY • Entinen Suomen Mielenterveysseura, nimimuutos 06/19 • Maailman vanhin mielenterveysjärjestö, perustettu v. 1897 • Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö • Mielenterveyden edistäjä • Mielenterveysosaamisen asiantuntija, kehittäjä ja kouluttaja • Vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä olevien tukija: nuorille Sekasin-chat, Sekasin Gaming • Verkkosivuilla – materiaaleja, harjoituksia ja oma-apuohjelmia – tietoa mielenterveydestä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, somaliksi, arabiaksi ja kurdisoraniksi 8. 6. 2021

Mielenterveys on osa terveyttä ja hyvinvointia Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, pystyy selviytymään normaaleista elämään kuuluvista paineista ja pystyy työskentelemään tuloksia tuottavasti sekä ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan (WHO 2014).

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT OVAT YLEISIN SYY SAIRAUSPÄIVÄRAHAN SAAMISELLE Vuonna 2018 sairauspäivärahapäivistä 32 % johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan 15– 29 -vuotiaista nuorista jopa 70 % pelkää palavansa loppuun työelämässä. 8. 6. 2021 4 mieli. fi

16– 24 -VUOTIAISTA NUORISTA YHÄ USEAMPI ON TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLÄ MIELENTERVEYSSYISTÄ 3 233 nuorta vuonna 2000 6185 nuorta vuonna 2018 Lähde: Tilastot. etk. fi 8. 6. 2021 5 mielenterveysseura. fi

AHDISTUNEISUUDEN JA YKSINÄISYYDEN KOKEMUKSET KASVUSSA Vastausprosentit 70– 82, ammatillisissa opinnoissa olevilta ei arvioitu. Kouluterveyskysely • Puolet lukioikäisistä tytöksi identifioituneista oli ollut huolissaan mielialastaan kuluneen vuoden aikana • Joka viides lukioikäinen tytöksi identifioitunut koki koulu-uupumusta • Tytöiksi identifioituneista yksinäisyyttä koki yläkoulussa ja lukiossa 15 %, ammatillisessa opetuksessa 18 % • Seksuaalista häirintää on kokenut kolmasosa nuorista 8. 6. 2021

Koti ja vanhemmat • Nuorten kokemus puheyhteydestä vanhempien kanssa parantunut merkittävästi • Vanhempainkyselyssä huolten kärkeen nousi some ja sen lieveilmiöt • ammattilaiset huolissaan unesta, ruoasta, liikunnasta • Jopa 15 % kokenut kotonaan fyysistä väkivaltaa (yläkouluikäiset tytöiksi identifioituneet), henkistä n. 1/3. Kouluterveyskysely 2019 8. 6. 2021 7 mieli. fi

5. 0 Odds ratio 4. 0 3. 0 2. 0 1. 0 0. 0 Normal population MIELENTERVEYDEN PERUSTA LUODAAN LAPSUUDESSA Maltreated Bullied Kaltoin kohdelluilla tai kiusatuilla lapsilla on moninkertainen riski mielenterveyden häiriöön aikuisiällä Great Smoky Mountains Study, Lereya et al Lancet 2015 8. 6. 2021 Hyvää mieltä yhdessä

8. 6. 2021 Hyvää mieltä yhdessä

MIELENTERVEYDEN Sisäisiä tekijöitä Ulkoisia tekijöitä 8. 6. 2021 SUOJATEKIJÄT RISKITEKIJÄT Fyysisestä terveydestä huolehtiminen Kyky sanoittaa ja ilmaista tunteita Kyky ratkaista ongelmia ja ristiriitoja Mieltä askarruttavista asioista puhuminen Kyky luoda ja ylläpitää ystävä- ja kaverisuhteita Itsensä toteuttaminen mm. harrastusten kautta Itsensä arvostaminen ja hyväksyminen Hyväksytyksi tulemisen tunne Perimä Varhaiset ihmissuhteet Itsetunnon haavoittuvuus Huonot suhteet kavereihin, vanhempiin, läheisiin Eristäytyminen ja vieraantuminen tutuista ihmissuhteista Avuttomuuden tunne Huonommuuden tunne Biologiset tekijät, kehityshäiriöt Sairaudet Koulussa käyminen, opiskelu ja työnteko Perhe, ystävät ja läheiset ihmiset Turvaverkon jäsenten tuki ja hyvät suhteet turvaverkon ihmisiin Kyky uskaltaa ja osata hakea apua ajoissa auttamispalveluista Turvallinen kasvuympäristö Vanhempien työ ja toimeentulo Kuulluksi tuleminen Erot ja menetykset Väkivalta, kiusaaminen Alkoholin tai muiden päihteiden käyttö Syrjäytyminen Haitallinen elinympäristö Työttömyys tai sen uhka Psyykkiset häiriöt Hyväksikäyttö Hyvää mieltä yhdessä

MIELENTERVEYDEN SUOJATEKIJÖITÄ SISÄISET TEKIJÄT ULKOISET TEKIJÄT • Fyysisestä terveydestä huolehtiminen • Kyky sanoittaa ja ilmaista tunteita • Kyky ratkaista ongelmia ja ristiriitoja • Mieltä askarruttavista asioista puhuminen • Kyky luoda ja ylläpitää ystävyyssuhteita • Itsensä toteuttaminen mm. harrastusten kautta • Itsensä arvostaminen ja hyväksyminen • Hyväksytyksi tulemisen tunne • Perimä • Varhaiset ihmissuhteet • Opiskelu ja työnteko • Turvaverkon jäsenten tuki ja hyvät suhteet turvaverkon ihmisiin • Kyky uskaltaa ja osata hakea apua ajoissa auttamispalveluista • Turvallinen kasvuympäristö • Toimeentulo • Kuulluksi tuleminen 8. 6. 2021 Anniina Pesonen, MIELI Suomen Mielenterveys ry

8. 6. 2021 Anniina Pesonen, MIELI Suomen Mielenterveys ry

HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 2030 –VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS • Päämääränä on turvata suomalaisten kestävä hyvinvointi kaikissa väestö- ja ikäryhmissä • Painopisteet: 1. 2. 3. 4. 8. 6. 2021 Kaikille mahdollisuus osallisuuteen Hyvät arkiympäristöt Ihmiselle hyvä arkiympäristö on terveellinen, turvallinen, esteetön ja esteettinen, kun se vahvistaa mielenterveystaitoja ja mielenterveyttä Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävä toiminta ja palvelut Päätöksenteolla vaikuttavuutta 13 mieli. fi

KANSALLINEN MIELENTERVEYSSTRATEGIA JA ITSEMURHIEN EHKÄISYOHJELMA VUOSILLE 2020– 2030 Painopisteet 1. Mielenterveys pääomana Mielenterveys on […] yhteiskunnan pääomaa, josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan kaikissa elämän vaiheissa, opiskelussa ja työssä, arkiympäristöissä, yhteisöissä ja vapaa-ajan toiminnassa. 2. 3. 4. 5. Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa Mielenterveysoikeudet Ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut Hyvä mielenterveysjohtaminen 8. 6. 2021 14 mieli. fi

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN RAKENTUMINEN ARJESSA • Luodaan edellytykset turvalliselle elämälle perheissä ja muissa keskeisissä kasvuympäristöissä ja yhteiskunnan muutoksissa • Turvataan jokaiselle lapselle yhtäläiset mahdollisuudet hyvään itsetuntoon ja mielenterveystaitoihin, oppimiseen ja onnistumisen kokemuksiin • Annetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle yhtäläinen mahdollisuus osallistua turvallisiin ja kehitystä edistäviin harrastuksiin • Turvataan haavoittuvassa asemassa tai elämäntilanteessa olevien lasten ja nuorten oikeudet • Vähennetään lapsiperheköyhyyttä • Vähennetään lasten ja nuorten syrjäytymistä 8. 6. 2021 15 mieli. fi

HYVÄN MIELEN KUNTA –TARKISTUSLISTA 1. Strategia ja johtaminen 2. Koko kunnan tehtävä 3. Rajapinnat, yhteistyö ja kumppanuudet 4. Näyttöön perustuva tieto ja toimintamallit 5. Eri ikäryhmien huomiointi 6. Haavoittuvassa asemassa olevien huomiointi 7. Tiedon tarjoaminen 8. Varhainen puuttuminen 9. Seuranta ja arviointi https: //mieli. fi/fi/yhteiskunta/vaikuttaminen/hyv%C 3%A 4 n-mielen-kunta-tarkistuslista-auttaakuntia-vahvistamaan-kuntalaisten

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNNISSA q Kunta tukee perheiden yhteistä ajanviettoa lasten eri ikäkausina ja tarjoaa perheille matalan kynnyksen mahdollisuuksia saada tietoa ja keskustella vanhemmuudesta. q Sosiaali- ja terveyspalveluissa on käytössä vaikuttavia vanhemmuuden tuen menetelmiä (esim. Lapset puheeksi) q Varhaiskasvatuksen toiminnassa on käytössä toimintamalleja tunne - ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi ja tasapainoisen kasvun tukemiseksi. q Mielenterveystaitojen opetus toteutuu peruskoulussa osana opetussuunnitelmaa. Opettajilla ja yhteisöllisessä oppilashuollossa on käytössä konkreettisia välineitä kouluyhteisön mielenterveyden ja myönteisen ryhmäytymisen vahvistamiseksi. 8. 6. 2021 17 mieli. fi

Jokainen aikuinen voi vahvistaa nuoren mielenterveyttä ja kokemusta omasta pärjäämisestä. Lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten mielenterveysosaamiseen tulee panostaa.

MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN ON KUSTANNUSVAIKUTTAVAA Kansainvälinen näyttö lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta on vahvaa vanhemmuuden tuen ja koulupohjaisten menetelmien osalta Yhden euron investointi • mielenterveyttä edistäviin kouluohjelmiin tuottaa 50 euron säästön viidessä vuodessa • lasten käytöshäiriöiden ehkäisyyn tuottaa 83 euron säästön pitkällä tähtäimellä • koulukiusaamisen ehkäisyyn tuottaa 14 euron säästön pitkällä tähtäimellä Mc. Daid: Commissioning Cost-Effective Services for Promotion of Mental Health and Wellbeing and Prevention of Mental Ill-Health, EU 2011, PHE 2017 8. 6. 2021 Hyvää mieltä yhdessä

KOULUPOHJAISTEN MENETELMIEN VAIKUTTAVUUS • • • Enimmäkseen korkean elintason maissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että koulupohjaiset menetelmät ovat vaikuttavampia, kun ne keskittyvät mielenterveyden edistämiseen sairauksien ehkäisyn sijaan. Mielenterveyttä edistävillä koulupohjaisilla menetelmillä on todettu olevan myönteistä vaikutusta sosio-emotionaalisiin taitoihin ja yleiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Tehokkaille ohjelmille yhteistä on mielenterveyttä vahvistavien taitojen säännöllinen opettaminen, tavoitteellisuus ja aktiiviset opetusmenetelmät sekä opettajien riittävät taidot opettaa mielenterveystaitoja. Koulupohjaisissa ohjelmissa on tärkeää saavuttaa koko ikäryhmän lisäksi tukea tarvitsevat lapset. Mielenterveyden edistäminen koko yhteisön tasolla ja yhteistyössä vanhempien kanssa pitkäjänteisesti tuottaa hyvän tuloksen. Adi et al. 2007, Berkowitz et al. 2007, Durlak et al. 2011, Weared & Nind 2011, O’Mara & al. 2013, Das & al. 2016, Mc. Daid 2017 8. 6. 2021 20 mieli. fi

MIELENTERVEYSOSAAMINEN ON TIETOA JA YMMÄRRYSTÄ: • • • mielenterveydestä voimavarana, mielenterveydestä terveyden osa-alueena, mielenterveyden suoja- ja riskitekijöistä, keinoista vahvistaa mielenterveyttä, mielenterveyteen liittyvistä asenteista ja käsityksistä mielenterveyden häiriöistä sekä niiden hoitomahdollisuuksista ja mielenterveyspalveluista. 8. 6. 2021 21 mieli. fi

Mielenterveys on elämäntaitoa, jota voidaan oppia, opettaa, tukea ja vahvistaa. 8. 6. 2021 22 mielenterveysseura. fi

MIELENTERVEYSTAIDOT OVAT • Tunne-, tietoisuus- ja vuorovaikutustaitoja • Joustavuutta selviytyä elämänkriiseistä ja kykyä säädellä kuormitusta • Kykyä luoda merkityksellisiä suhteita muihin ihmisiin ja omaan ympäristöön • Kykyä hallita ja säädellä impulsseja, jotka voisivat johtaa vahingolliseen päihteiden käyttöön tai muulla tavalla ilmenevään vahingolliseen toimintaan • Arjen taitoja • Itsessä ja muissa olevien psyykkisten voimavarojen tunnistamista • Tasapainon rakentamista työn, opiskelun, levon ja vapaa-ajan välillä • Kykyä ottaa puheeksi mielenterveys ja sen heikkeneminen • Valmiutta arvioida, milloin omat voimavarat eivät riitä ja milloin tarvitaan ammattilaisten apua 8. 6. 2021 23 mieli. fi

KUN SUURIMMALLA OSALLA YHTEISÖSTÄ ON MIELENTERVEYSTAITOJA, SE SUOJAA MYÖS NIITÄ, JOILLA ON MAHDOLLISIA RISKITEKIJÖITÄ ELÄMÄSSÄÄN = LAUMASUOJA 8. 6. 2021 24 mieli. fi

VARHAISKASVATUKSELLA JA KOULULLA ON KESKEINEN TEHTÄVÄ MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ • Tasa-arvoiset olosuhteet • Sosiaalis-emotionaalisia ja konfliktin ratkaisutaitoja • Stressin hallinta • Kiusaamisen ehkäisy • Itsetunnon vahvistaminen ja sosiaalinen pääoma

MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN ON JOKAISEN KOULUN AIKUISEN TEHTÄVÄ Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (2013) painottaa koko yhteisön hyvinvointia edistävää yhteisöllistä oppilashuoltoa. Mielenterveystaidot osana opetussuunnitelman (2014) sisältöjä • Hyvinvointia lisäävän toimintakulttuurin ja yhteistyön kehittäminen • Laaja-alainen osaaminen: itsestä huolehtiminen ja arjen taidot • Ympäristöoppi ja terveystieto ”Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen tähtäävät kouluohjelmat vähentävät masennusta, aggressiivisuutta, impulsiivista käytöstä ja kiusaamista. ” (Durlak & al. 2011) 8. 6. 2021

MIELI RY ON TEHNYT KEHITTÄMISTYÖTÄ KASVATUSALAN KENTÄN KANSSA JO YLI 15 VUOTTA. MATERIAALIEN JA KOULUTUSTEN KEHITTÄMINEN YHDESSÄ OPETTAJIEN, KASVATTAJIEN JA NUORISOALAN KANSSA 8. 6. 2021 27 mielenterveysseura. fi

TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT • Tavoitteena on, että kouluyhteisön arki vahvistaa sen jäsenten mielenterveyttä ja mielenterveystaitoja. • Mielen hyvinvointi rakentuu päivittäisissä vuorovaikutus- ja oppimistilanteissa osana varhaiskasvatuksen ja koulun päivittäistä toimintaa. Keskeinen tekijä on kouluympäristön toimintakulttuuri. • Mielen hyvinvointia ja mielenterveystaitoja suunnitelmallisesti vahvistava kasvuympäristö tukee turvallista kasvua, oppimista, toimijuutta ja osallisuutta sekä ehkäisee yksinäisyyttä, kiusaamista ja mielenterveyden ongelmia. • Mielenterveystaitojen tukeminen ja vahvistaminen varhaislapsuudesta saakka suojaa lapsen hyvinvointia koko elämäkulun ajan. 8. 6. 2021 28 mieli. fi

MITEN TAVOITTEESEEN PÄÄSTÄÄN? • • • Mielenterveystaitojen opetus on laadukasta ja systemaattista osana päivittäistä arkea, laaja-alaista osaamista sekä perusopetuksen terveystiedon opetusta. Kasvatus- ja opetushenkilöstön sekä opiskeluhuollon palveluiden henkilöstön mielenterveysosaaminen ja mielenterveystaidot sekä yhteisöllinen toimintakulttuuri vahvistuvat. Mielen hyvinvointia edistävät toimintatavat otetaan nykyistä järjestelmällisemmin ja tavoitteellisemin käyttöön yhteisöllisessä ja yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa. Koulun ja kodin yhteistyö tukee entistä paremmin oppilaiden ja kouluyhteisön mielen hyvinvointia. Onnistumistarinoita ja vaikuttavuustietoa kerätään kehittämistyön tueksi 8. 6. 2021 29 mieli. fi

HYVÄN MIELEN KOULU -KOKONAISUUS Lapsen mieli neuvola ja perhekeskukset Lapset puheeksi Lapsen ja nuoren mielenterveyden edistämisen seminaari Lapsen mieli, kieli ja kulttuuri Kotiväen illat 8. 6. 2021 30 Hyvää mieltä yhdessä Mielenterveystaitoja maahanmuuttajaoppilaille Lapset puheeksi Hyvän mielen koulu Nuorisoalan osaamiskeskustoi minnan koulutukset mieli. fi

VARHAISKASVATUKSEN, KOULUJEN JA NUORISOALAN AIKUISILLA ON AINUTLAATUINEN MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYTEEN. Lasten ja nuorten työn materiaalit ja koulutukset tarjoavat välineitä - mielenterveystaitojen opettamiseen ja mielenterveyden edistämiseen - lapsen ja nuoren suojatekijöiden vahvistamiseen - opetussuunnitelman ja oppilashuoltolain mukaiseen opetukseen - oman hyvinvoinnin lisäämiseen ja Koulutussisältöjä - Mielenterveydestä ihmisen voimavarana - Arjen taidoista ja arvopohdinnoista - Itsetuntemuksen ja itsetunnon vahvistamisesta - Tunnetaidoista ja empatiasta - Vuorovaikutustaidoista - Yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta - Selviytymisen keinoista ja kriiseistä - Lapsen ja nuoren vahvuuksien tukemisesta kodin ja koulun yhteistyönä

TULOKSENA LASTEN KASVUYMPÄRISTÖJEN KÄYTÄNNÖISSÄ JA RAKENTEISSA EDISTETÄÄN LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYTTÄ OSANA PÄIVITTÄISTÄ TYÖTÄ q Johdolla on ymmärrystä ja osaamista mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin johtamisesta ja arvioinnista. q Yhteisöissä panostetaan vuorovaikutukseen, ryhmäytymiseen sekä osallisuuteen. q Kasvatus-, opetus- ja nuorisoalan ammattilaisilla on osaamista ja konkreettisia välineitä vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyttä. q Kunnissa toimii mielen hyvinvoinnin avaintoimijoita, jotka osaavat välittää ja ylläpitää osaamista mielenterveyden edistämiseen kasvuympäristöjen arjessa. q Huoltajien ymmärrys mielenterveydestä ja sen tukemisesta syvenee yhteistyössä kasvuympäristöjen kanssa. q Lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten jaksaminen ja hyvinvointi työssä paranee. 8. 6. 2021 32 mieli. fi

COVID-19 JA AIKUISTEN MIELENTERVEYS • Keskiarvona aikuisväestön psyykkinen kuormittuneisuus säilyi tavanomaisella tasolla pitkään eli noin joka kymmenes koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. • Elokuun puolivälissä noin 25 % • Noin kolmannes koki kevään rajoitusten aikana yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. • Elokuun puolivälissä noin 30 % • Keväällä enimmillään useampi kuin kaksi viidestä koki tulevaisuuden toiveikkuuden vähentyneen. • Elokuun puolivälissä yli 50 % (THL serologinen tutkimus) 8. 6. 2021 33 mieli. fi

COVID-19 JA AIKUISTEN MIELENTERVEYS Tilastokeskus: Kansalaispulssi • Yli 70 % on huolissaan läheisen riskistä ja melkein 50 % omasta riskistä saada tartunta • Noin neljännes on huolissaan taloustilanteestaan • Koettu kriisimieliala on noussut syksyn aikana noin 40 %: iin • Niiden osuus on kasvanut, jotka arvioivat muiden ihmisten noudattavan viranomaisten ohjeita vähintään melko huonosti, yli 30 % lokakuun alussa MIELI ry & IOR Research • Elo-syyskuun taitteessa noin 27 % koki, että COVID-19 -pandemia on vaikuttanut heidän mielenterveyteensä kielteisesti • 18– 34 -vuotiaat (44 %), naiset (35 %) ja yrittäjät (40 %) 8. 6. 2021 34 mieli. fi

COVID-19 JA LAPSET • 17 % lapsiperheistä nautti uudesta arjesta keväällä, mutta 44 % koki rajoitusten tekevän arjesta tavallista työläämpää (Lastensuojelun keskusliitto) • 55 000 lapsiperhettä ja 100 000 lasta koki taloudellista niukkuutta pandemian vuoksi (Lastensuojelun keskusliitto • Etäopetus 18. 3. – 13. 5. • Huoli erityisesti niistä lapsista ja nuorista, joiden arjessa kodin ulkopuolisilla aikuisilla ja verkostoilla on ollut keskeinen merkitys, esimerkiksi koulu, harrastukset, vapaa-ajantoiminta, muuta verkostot (THL) • Äitiys- ja lastenneuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käyntimäärät laskivat • Voidaan olettaa, että pandemia on vaikuttanut kaikkiin lapsiin ja nuoriin sekä heidän turvallisuudentunteeseensa ja tulevaisuuden toiveikkuuteensa 8. 6. 2021 35 mieli. fi

Nuoren mielenterveys Osaan rauhoittua ja rentoutua. Saan tukea ja apua! Saan iloa oppimisesta! Osaan huolehtia itsestäni! Yhdessä toimiminen on kivaa ja riidatkin voi selvittää! Minua kuunnellaan! Kelpaan! Osaan asioita! 8. 6. 2021 Uskallan kertoa huolista! Ilmaisen tunteitani! Saan ja haluan vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin!! Anniina Pesonen, MIELI Suomen Mielenterveys ry

Aikuisen mielenterveys Osaan rauhoittua ja rentoutua. Saan tukea ja apua! Saan iloa oppimisesta! Osaan huolehtia itsestäni! Yhdessä toimiminen on kivaa ja riidatkin voi selvittää! Minua kuunnellaan! Kelpaan! Osaan asioita! 8. 6. 2021 Uskallan kertoa huolista! Ilmaisen tunteitani! Saan ja haluan vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin!! Anniina Pesonen, MIELI Suomen Mielenterveys ry

MIELENTERVEYDESTÄ HUOLEHTIMINEN ON KAURAPUURON SYÖNTIÄ 8. 6. 2021 Anniina Pesonen, MIELI Suomen Mielenterveys ry

Tutustu lisää: mieli. fi/lapsetjanuoret