TERVETULOA KOULUTUKSEEN PIENTEN LASTEN KOULU toimintamalli Kuopiossa PLK

TERVETULOA KOULUTUKSEEN! PIENTEN LASTEN KOULU -toimintamalli Kuopiossa PLK Start –koulutus 23. 1. 2018 Jynkän koulu

ESI- JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN VASTAAMAAN TULEVAISUUDEN VAATIMUKSIA Vuosiluokkiin sitomattoman esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelman laatiminen ja toiminnan laajentaminen OKM/Kuopion kaupunki Hanketyöntekijä Tuula Koivukangas, Martti Ahtisaaren koulu

MITÄ ON PLK -TOIMINTA KUOPIOSSA? 1. LAADUKASTA YLEISTÄ TUKEA Uskomme, että se, kuinka valitsemme pedagogiikan ja järjestämme oppimista kouluissa, voi olla tehokkaana oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisijänä jatkossa

2. UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISTA TOIMINTAA - lasten osallistaminen oppimisprosessissaan, - yksilölliset oppimispolut, - tukee vuosiluokkiin sitomatonta oppimista kouluissa - moniammatillinen yhteistyö ja resurssien uudelleenkohdentaminen

3. NOUDATTAA UUDEN OPPIMISEN AJATTELUN MUKAISIA PERIAATTEITA: - sisäinen motivaatio, itseohjautuvuus - arvioinnin ja palautteenannon kehittäminen oppimisen ytimessä (Torni –mallit lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perustaitojen oppimisessa) - leikki oppimismenetelmänä - oppimiskokonaisuudet - heterogeeniset pienryhmät - lähikehityksen vyöhyke - SELF-REGULATION (need of autonomy, need of competence and need of belonging to a group)

RAKENTEET, RESURSSIT, VASTUUT Esi- ja alkuopetuksen yhteinen työ Kuopiossa on: 1. yhteistoimintaryhmiä (esi+1+2 –luokat), toimivat yhdessä päivittäin (esim. Kaveri –luokka) 2. toimintaa, jossa erillisissä tiloissa toimiva esi- ja alkuopetus tekevät yhteistyötä esim. 2 x/viikko (väh. 1 Torni käytössä, leikki oppimismenetelmänä, opintokokonaisuudet ja heterogeeniset pienryhmät) 3. toimintaa, jossa esi- ja alkuopetuksen yhteistyökäytänteet määrittyvät kaupungin yhteistyösopimuksen mukaisesti ja laaditaan vuosittain tiimin yhteistyösuunnitelmassa

”PIENTEN LASTEN KOULU EI OLE ERITYISOPETUKSEN JA YLEISOPETUKSEN VÄLIMUOTO” ”EI KOULUMAISTE -TA VAAN ESIKOULUMAISTETAAN”

Yhteistyöt iimin voi muodostaa: - - - luokanopettaja(t) (ovtes, opsan mukaisten tavoitteiden mukaisen opetuksen järjestämisestä vastaaminen) laaja-alainen erityisopettaja (ovtes, opetuksesta ja tarvittaessa kartoituksista vastaaminen yhteistyössä luokanopettajan kanssa) koulunkäynnin ohjaaja (kvtes, luokanopettajan työparina toimiminen, lasten avustaminen ja ohjaaminen kasvussa ja oppimisessa) lastentarhanopettaja (kvtes, erityisesti esiopetusikäisen lapsen opsan mukaisten tavoitteiden mukaisen opetuksen järjestämisestä vastaaminen) lastenhoitaja (kvtes, lastentarhanopettajan työparina toimiminen, lasten avustaminen, ohjaaminen ja tukeminen kasvussa ja oppimisessa) VSOP –toiminnasta kuten yksikön muustakin toiminnasta vastaa rehtori ja päiväkodin johtaja, jotka yhdessä päättävät resurssin kohdentamisesta ja VSOP –ryhmän muodostamisesta sekä aikuisten että lasten osalta.

OPPIMISKOKONAISUUDET (ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET) JA TUNTIJAKO OPPIMISKOKONAISUUDET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT sekä laaja-alainen osaaminen VSOPssa VVH/ yht. 19+ Kuopion 1 lisätunti koulukohtaisen päätöksen mukaisesti ILMAISUN MONET MUODOT (musiikki, käsityö, kuvataide, suullinen ja kehollinen ilmaisu) Esi- ja alkuopetuksen kuntakohtaiset opetussuunnitelmat 4 vvh KIELEN RIKAS MAAILMA (äidinkieli ja kirjallisuus, vuorovaikutus) vuorovaikutustilanteissa toimiminen tekstien tulkitseminen tekstien tuottaminen kieli, kirjallisuus ja kulttuuri Esi- ja alkuopetuksen kuntakohtaiset opetussuunnitelmat 7 vvh MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME (etiikka, uskonto, yhteiskunnalliset asiat) Esi- ja alkuopetuksen kuntakohtaiset opetussuunnitelmat 1 vvh TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI (matematiikka, ympäristöoppi, teknologia) matematiikka: ajattelun taidot luvut ja laskutoimitukset geometria ja mittaaminen tietojenkäsittely ja tilastot Esi- ja alkuopetuksen kuntakohtaiset opetussuunnitelmat 5 vvh KASVAN JA KEHITYN (liikunta, turvallisuus, hyvinvointi) Esi- ja alkuopetuksen kuntakohtaiset opetussuunnitelmat 2 vvh

OPPIMISYMPÄRISTÖT Luodaan sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen oppimisympäristö, jossa on mahdollista oppia omien tavoitteiden mukaisesti yhteisöllisesti eriikäisten lasten ja useaa eri ammattiryhmää edustavien aikuisten kanssa ja ohjauksessa. Oppimisympäristö tukee yksilöllisen etenemisen mahdollisuutta. Oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisten työtapojen käyttämisen. Oppimisympäristö on osa laadukasta yleistä tukea. https: //www. youtube. com/watch? v=FHMPIj 49 Umc (1: 53)

Oppimista tukeva oppimisympäristö (Taylor, 2009) • koulu on organisoitunut pienemmiksi oppimisyhteisöiksi (tiimit) • toimitaan yhteistoiminnallisesti • sosiaalista vuorovaikutusta tuetaan • toisista välittäminen liittyy koulukulttuuriin • yhteiset tilat ovat joustavasti kalustettuja • erilaisia tiloja voi käyttää joustavasti • yhteydet oikeaan elämään ja yhteiskuntaan/yrityksiin • projektioppimisen menetelmät • päivänvalon hyödyntäminen • sähköisen valaistuksen taiteellinen käyttö • akustinen suunnittelu (kuuluvuus/häiritsevyys) • luonnon ja ympäristön hyödyntäminen opetuksessa 7. 2. 2016 Tekijän nimi Raija Kattilakoski https: //www. youtube. com/watch? v=p. Bn. NBQ 5 HBK 8

TYÖTAVAT Leikki Toiminnallisuus Itsenäinen/omatahtinen eteneminen Pienryhmät Oppimisen kaikkiallisuus Jne…

ARVIOINTI ARVIOINNIN KAKSI TEHTÄVÄÄ 1. Opetuksen (oppimisympäristöt, työtavat) kehittäminen lasten pedagogisiin tarpeisiin ja oppimiseen soveltuvaksi

2. Lapsen oppimisen ja oppimaan oppimisen taitojen edistymisen seuranta ja tukeminen

ARVIOINTI oppimisympäristö ja toimintakulttuuri, jossa oppimista ja arviointia tapahtuu vuorovaikutuksessa, toiminnassa, havainnoiden, itsearvioiden , vertaisarvioiden ja osaamista eri tavoin näyttäen https: //sway. com/GR 4 qy. Gvu 53 lqms. Bg

MILLOIN? MITÄ? MITEN? KUKA? ELO-SYYSKUU Alkukartoitus ja pedagogisten tarpeiden tunnistus: matematiikka Arvioinnin järjestäminen leikissä kelto/ela ja oppimisessa havainnoiden lo/lto Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim. Mavalka 3, Va. Ne – materiaalin arviointiosuus, Luki. Mat –materiaalin arviointiosuus, hajotelmakoe ELO-SYYSKUU Alkukartoitus ja pedagogisten tarpeiden tunnistus: lukeminen ja kirjoittaminen Arvioinnin järjestäminen leikissä kelto/ela ja oppimisessa havainnoiden lo/lto Tarvittaessa kartoitusmenetelminä esim. Venny –kartoitus, Armi – materiaalin ”Kari kertoo” –teksti, Kielireppu SYYSLOKAKUU Edistymisen seuranta ja tavoitteet syyslukukaudelle (lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka, oppimaan oppimisen taidot) Torni Oppimissuunnitelma/hojks ryhmän opetusvastaava aikuinen/huolt ajat/lapsi ELOJOULUKUU oppimisen seuranta Havainnoinnit, itse- ja vertaisarviointi, portfoliot ryhmän aikuiset lapsi itse ryhmän muut lapset Torni Kuopion kaupungin 1. luokan oppimiskeskustelukäytänne Oppimissuunnitelma/hojks ryhmän opetusvastaava aikuinen/huolt ajat/lapsi MARRASEdistymisen seuranta tavoitteet TAMMI-KUU kevätlukukaudelle (väliarviointi) Kaikki oppimiskokonaisuudet ja oppimaan oppimisen taidot

TOIMINTAA KÄYNNISTETTÄESSÄ YHTEISEN YMMÄRRYKSEN LUOMINEN ON ENSISIJAISTA MITEN MEIDÄN RYHMÄSSÄMME TOTEUTUVAT:

1. OPPIMAAN OPPIMISEN TAITOJEN KEHITTÄMINEN; ITSEOHJAUTUVUUS JA ITSESÄÄTELY, YHDESSÄ TEKEMISEN TAITOJEN HARJOITTELEMINEN; LUOTTAMUKSEN KEHÄ https: //www. youtube. com/watch? v=NF 5 X 87 r. Pq. E

2. HETEROGEENISTEN PIENRYHMIEN TOIMINTA

3. VALINNAN MAHDOLLISUUS , OSALLISUUDEN KOKEMUS JA SISÄINEN MOTIVAATIO

4. PLK -TOIMINTAMALLIN MUKAISET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA OPPIMATERIAALIT Kestävä oppiminen Kiinnostus Oppiminen Altistus

5. KÄÄNTEINEN OPPITUNTI (FLIPPED LEARNING), ENSIN TOIMINTA, SITTEN KOONTI https: //www. youtube. com/watch? v=d. Ep 6 Mcnb. H_c

6. VIIKKOTAVOITETYÖSKENTELY (TAVOITTEEN ASETTAMINEN, TYÖSKENTELYN SUUNNITTELU, ARVIOINTI)

VIIKKOTAVOITTEET MATEMATIIKASSA

7. OPETTAJAN ROOLI (OPETTAJIEN YHTEISTYÖ, ASEMOINTI ARJESSA) "Aina kun opetamme lapselle jotakin, estämme häntä keksimästä sitä itse. Ja kuitenkin se, minkä sallimme hänen keksiä omin päin, säilyy hänessä kiistattomasti hänen elämänsä loppuun asti. " (Jean Piaget)

VERKKOSIVUT HTTPS: // PEDA. NET/KUOPIO/P/EJKY/VSOP KIITOS!!