Opetuksen suunnittelu toteutus ja arviointi Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi

Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi

Luennon tavoitteet 1. Ymmärtää, mitä OPS on, ml. OPS-perusteiden ja paikallisen OPS: n suhde. 2. Tunnistaa nykyisen POPS 2014 perusteiden taustalla olleita ajatuksia ja yleisiä piirteitä. 3. Tunnistaa nykyisen LOPS 2015 perusteiden taustalla olleita ajatuksia ja yleisiä piirteitä.

OPS Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

OPS n “Yksi keskeisimmistä koulua ohjaavista asiakirjoista on opetussuunnitelma, jossa yleensä ilmaistaan kyseisen koulun tai kouluasteen tavoitteet ja oppiaines sekä oppilasarvioinnin periaatteet. Usein siinä otetaan myös kantaa opetusmenetelmiin, vaikka niiden valinta kuuluukin periaatteessa opettajien toimintavapauden piiriin. ” (Uusikylä & Atjonen 2000, 46, lainattu Heinosesta, 2005 lainaus jatkuu seuraavalla dialla)

OPS n “Vuoden 1994 peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa otetaan kantaa myös oppimis- ja tiedonkäsitykseen. Edellisten lisäksi Opetushallituksen uudessa vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käsitellään myös oppimisympäristöä ja toimintakulttuuria. ” (Heinonen 2005, 7) Heinonen, J. P. 2005. Opetussuunnitelmat vai oppimateriaalit: Peruskoulun opettajien käsityksiä opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien merkityksestä opetuksessa. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 257. n Vuoden 2014 perusteissa toimintakulttuurin korostus on edelleen lisääntynyt.

Opetussuunnitelmatyypit n Opetussuunnitelmatyypit voi väljästi jakaa kahteen ryhmään: 1. Lehrplan-tyyppiseen eli oppiainejakoiseen opetussuunnitelmaan ja 2. curriculum-tyyppiseen eli lapsen oppimiskokemusten suunnitteluun perustuvaan opetussuunnitelmaan n Jaon ei tarvitse olla juuri kahteen. Esim. Uusikylä ja Atjonen (2005, 80) jakavat koulun OPS-tyypit oppiainejakoiseen, korreloituun, sulautettuun, laajaalaisten kenttien, ydinopetuksen ja aktiviteetteihin perustuvaan.

Lehrplan n Saksankielinen käsite Lehrplan määrittää opetussuunnitelman n luettelemalla oppiaineet ja kuvaamalla niihin liittyvät tavoitteet ja sisällöt. n Keskeinen määräävä tekijä on tällöin akateemisesti määrittynyt tieteenalajako ja muiden yhteiskunnallisesti olennaisten instituutioiden (liikunta, taide, uskonto) määrittämät sisällöt. n Tieteenalat määrittävät sivistyneen ihmisen osaamisen ja se asettuu tavoitteeksi. n Keskeisessä asemassa on tuntijako.

Curriculum n Angloamerikkalaisessa curriculum-perinteessä lähtökohtana on oppijan ”elämänjuoksu”. n Oppiaineiden rajoja ja tuntimääriä ei määritelty yhtä tarkasti. n Curriculum-ajattelun lähtökohtana on siten (kehitys)psykologinen (tai teoriassa jokin muu) käsitys ihmisen oppimisesta. n Korostetaan usein oppiaineiden eheytystä ja erilaisia ilmiö -opintoja. n Etuna joustavuus ja oppijan huomioiminen. n Ongelmana viime käden tavoitteen (sivistyksen) epämääräisyys. n Soveltuu sitä paremmin mitä pienempiä oppijat ovat.

Suomalainen ratkaisu n Suomessa näitä kahta käsitettä ei ole haluttu erottaa, mutta selvästi saksalaisen Lehrplan-mallin vaikutus on ollut vahva, erityisesti AO-puolella. n Suuri osa tässäkin luennossa käsiteltävää vääntöä opetussuunnitelmasta perustuu siihen, että halutaan yhdistää kahta erilaisista lähtökohdista tulevaa OPSajattelua n se on järkevää, mutta vaikeaa!

Suomalainen ratkaisu n OPSiin liittyy valtavasti intressejä, lobbausta jne. n Kyse on politiikasta, jossa 2010 -luvulla oli seuraava rakenne: n työryhmät valmistelivat radikaaleja ehdotuksia n opetusministereiden johdolla (2012 Gustafsson (sd); 2014 Kiuru (sd)) VN hylkäsi ne ja hyväksyi konservatiivisen tuntijaon, jossa muutokset pieniä n Perusopetuksessa OPH työsti huolellisesti OPSperusteita, joissa muutoksia tuotiin paljon mukaan konservatiivisesta tuntijaosta huolimatta. n Lukiossa VN antoi (vaalien painaessa päälle) OPHlle vain pari kuukautta aikaa → myös OPS muutokset pieniä (poikkeuksia matematiikka ja ET/US ~ FI).

Suomalainen ratkaisu, opettajat n Suomalaisen ratkaisun piirre on, että opettajat tekevät itse (paikallisen) OPS: n. n Hyviä puolia esim: 1. antaa aitoa vaikutusmahdollisuutta 2. sitouttaa opettajat n Kun valtakunnalliset OPS: t ovat v. 2003 lähtien täsmentyneet paikallinen rooli jonkin verran vähentynyt.

OPS-tasot virallisesti n OPH laatii opetussuunnitelman perusteet n normiasiakirja, tätä on noudatettava eli OPSperusteissa olevat asiat pitä löytyä myös OPS: ista n valmisteltu n. 10 v. välein (1985, 1994, 2004/2003, 2014/2015). n Paikallinen = opetuksen järjestäjän OPS n Opettajan toimintaa ohjaava asiakirja. n Tästä poikkeaminen on virkavirhe! n Usein kunnan OPS, jossa linjauksia esim. kielivalinnoista yläkouluun siirtymisestä ja vuosiluokkaistamisesta n Kunnan OPS: n lisäksi vielä koulun oma OPS.

OPS ja hyvä opetus

POPS-perusteet 2014

jan ta s et tu Op oulu k Paikalliset tarpeet ja linjaukset ma Opp ter iiaa li PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA (2016) ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2012 Perusopetuslaki ja –asetus 1998 15

POPS isot uudistukset v https: //www. youtube. com/watch? v=Ke 3_p. Go. HDi. Y

Laaja-alainen osaaminen n Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. … Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista.

POPS 2014 Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet L 1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen n Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. L 2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu n Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

POPS 2014 Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet L 3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot n Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. L 4 Monilukutaito n Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä.

POPS 2014 Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet L 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen n Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. L 6 Työelämätaidot ja yrittäjyys n Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja talouden globalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen. Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan.

POPS 2014 Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet L 7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen n Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet.

LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI n Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu 1. työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden 2. 3. 4. 5. tulkinnasta johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä pedagogiikasta ja ammatillisuudesta vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

4. 4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet n Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria. n Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. n Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet n ”oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. ” n Monialaisten oppimis-kokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja toteuttamistavat päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa ja ne täsmennetään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan riittävän pitkäkestoisiksi siten, että oppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. n Monialaisia oppimiskokonaisuuksia käsitellään ja harjoitellaan kevään OAK-kurssilla.

POPS tiivistys v https: //www. youtube. com/watch? v=qr 8 suk. EHBk 4

LOPS-perusteet 2015

jan ta s et tu Op oulu k ja Paikalliset tarpeet linjaukset ma Opp ter iiaa li PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA (2016) ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2014 Lukiolaki ja –asetus 1998 28

Aikataulun lähtökohtana ovat VN asetus ja käytettävissä olevat resurssit • Laajat rakenteelliset muutokset eivät ole olleet mahdollisia. Työn pohjana olivat 2003 perusteet. • Tekstiosuudet tehtiin pääosin virkatyönä. Kuulemistilaisuudet ja erilaiset palautteen ja lausuntojen keräämiset tukivat työskentelyä. • Päivittämisehdotuksia ja luonnoksen kommentointia varten avattiin avoimet verkkokyselyt kaikille lukiokoulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille.

Valtioneuvoston asetus (942/2014) lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta

Valtakunnalliset tavoitteet 2§ Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3§ Tiedot ja taidot 4§ Elinikäinen oppiminen ja ohjaus 5§ Opiskeluympäristöt ja toimintakulttuuri 6§ Aikuisopiskelijoille annettavan lukiokoulutuksen erityiset tavoitteet 7§ Valmistavan koulutuksen erityiset tavoitteet

Tuntijaot • Nuorille annettava lukiokoulutus • Vieraskielisille ja maahanmuuttajille järjestettävä lukiokoulutukseen valmistava koulutus • Aikuisille annettava koulutus

Lukion tuntijako • Lukion oppimäärä pysyy ennallaan 75 kurssia • Pakollisia kursseja edelleen 47 -51 (pitkä tai lyhyt matematiikka) • Syventävien valtakunnallisten kurssien kokonaismäärä pysyy ennallaan • Aikuisten tuntijaon kokonaiskurssimäärä on sama. • Kurssien keskinäiseen jakautumiseen muutoksia. • Valmistavan koulutuksen kurssimäärät pysyvät ennallaan.

Perusopetuksen muutokset n. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on hyväksytty 22. 12. 2014. Perusopetuksen vuosiluokkien 7– 9 osalta uuden opetussuunnitelman käyttöönotto tapahtuu porrastetusti vuosina 2017, 2018 ja 2019. n. Vuodesta 2020 lähtien lukion aloittavat opiskelijat ovat opiskelleet uusien perusopetuksen perusteiden mukaisesti.

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT PEDAGOGIIKKA JA OPPIMINEN LUKIOSSA LUKION OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKI Lähtökohtana ovat nykyiset perusteet, joita kehitetään edelleen vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. LAAJA-ALAINEN YLEISSIVISTYS LUKIOKOULUTUKSESSA LUKIOKOULUTUKSEN PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMATYÖ LUKION TOIMINTAKULTTUURI

Laaja-alainen yleissivistys lukiokoulutuksessa • Lukiokoulutuksen yleissivistävän opetus- ja kasvatustehtävän tukeminen • Oppiaineiden tieteenaloihin ja niiden yhteyksiin perustuvan yleissivistyksen rakentaminen • Laaja-alaista osaamista kehittävän opiskelun vahvistaminen • Kestävän elämäntavan, elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisen valmiuksien tukeminen

Didaktiikka (pedagogiikka) ja oppiminen lukiossa • Lukion pedagogiikan uudistumisen ja yhteiskuntaan avautumisen tukeminen • Monipuolisten opiskeluympäristöjen ja opetusteknologian käytön tukeminen • Opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen edistäminen • Opiskelijan korkea-asteen jatko-opintovalmiuksien ja työelämätietouden kehittäminen

Lukion toimintakulttuuri • Yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin edistäminen • Yhdessä tekemisen, osaamisen jakamisen ja monipuolisen yhteistyön vahvistaminen n Perusteiden lähtökohtana • Oppiva yhteisö • Osallisuus ja yhteisöllisyys • Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus • Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus •

Lukion opiskelijan ohjaus ja tuki • Opiskelijan tukeminen lukio-opinnoissa hänen kehittymistarpeidensa mukaan • Opiskelijan ohjauksen vahvistaminen ja yhteisöllisen ohjausvastuun korostaminen

Lukiokoulutuksen paikallisen opetussuunnitelmatyön ohjaus • Selkeän perustan antaminen paikalliselle lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyölle • Sähköisen opetussuunnitelmatyökalun tuottaminen koulutuksen järjestäjien ja lukioiden käyttöön

Aihekokonaisuudet • • • Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys Mediat ja monilukutaito Teknologia ja yhteiskunta

Ratkaisuja eri oppiaineissa

Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Pakolliset kurssit (suluissa 2003) 2 (1) 1 (1) 3 (4) 3 (2) Valinnaiset kurssit (suluissa 2003) 2 (3) 4 (4) 3 (2) 1 (2) Uskonto/elämänkatsomustieto Terveystieto 2 (3) 1 (1) 4 (2) 2 (2)

Filosofia ja katsomusaineet • Muutokset tuntijaossa vaikuttavat kursseihin. • Etiikan siirto filosofiaan VN: n päätöksellä on merkittävä kannanotto koko itsenäisyyden ajan käydyssä siveysopin/ moraalin/etiikan opetusta koskevassa kiistassa. • Siveysoppi uskontoon 1840 -luvulla. • Soinisen ym. aloitteet itsenäisestä moraali-kasvatuksesta ovat aina tätä ennen kaatuneet. • 1994 lähtien filosofiassa olleen etiikan syventävän kurssin muuttaminen kaikille yhteiseksi etiikaksi perustuu eri katsomuksille yhteisen etiikan välttämättömyyteen. • Uskonnossa ja ET: ssä uusi syventävä kurssi. • Perusopetuksen tapaan varsinaiseen perusteasiakirjassa on evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon lisäksi islam sekä katolinen ja juutalainen uskonto. Tällä ei ole vaikutusta normin statukseen.

Opinto-ohjaus Teemaopinnot 2 (1) 0 (1) 3 (0) Teemaopinnot, joihin OPH tekee valtakunnalliset tavoitteet - ajattelun taitoja kehittävä kurssi - tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja kehittävä ilmiöpohjainen kurssi - käytännön työssä suoritettava vapaaehtoistoiminta-, työelämä-, liikennekasvatus- tai kansainvälisen toiminnankurssi, joka tulee voida osittain tai kokonaan hyväksi lukea muutoin hankitulla osaamisella

Ohjaus ja opinto-ohjaus • Kehittämishankkeiden kokemuksia on hyödynnetty perusteiden valmistelussa. • Tuntijaossa on kaksi pakollista kurssia opinto-ohjausta. Ensimmäisessä kurssissa painottuvat opinnot lukiossa ja toisen kurssin aikana pääpainopiste on jatko-opinnoissa ja työelämässä. • Opiskelijan henkilökohtainen suunnitelma sisältää • opiskelusuunnitelman • ylioppilastutkintosuunnitelman sekä • jatko-opinto- ja urasuunnitelman

Teemaopinnot n Laadinnan lähtökohtana ovat valtionneuvoston asetuksen ja sitä koskevan muistion linjaukset. n Osoittautui varsinaiseksi toiveiden tynnyriksi! n Kuvauksessa on haluttu painottaa erityisesti yksittäistä oppiainetta laajempien kokonaisuuksien ymmärtämistä ja hallintaa. n Lisäksi tavoitteena on ollut, että kurssikohtaisten tavoitteiden ohella teemaopinnot vahvistaisivat opiskelijoiden vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. n Kuvaus on laadittu siten, että se jättäisi riittävästi tilaa paikallisten ratkaisujen tekemiseen

Tavoitteet teemaopinnoissa Teemaopintojen tavoitteena on, että opiskelija n rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden ja näkökulmien välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia n hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään niihin ratkaisuja yksin ja yhteistyössä muiden kanssa n hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja n hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta n soveltaa osaamistaan ja kehittää tieto- ja viestintäteknologisia taitojaan käytännön toiminnassa n työskentelee tavoitteellisesti ja toimii rakentavasti ryhmän jäsenenä.

Teemaopintokurssit Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Monitieteinen ajattelu (TO 1) 2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO 2) 3. Osaaminen arjessa (TO 3) n Vapaaehtoistoiminnan, työelämän, liikennekasvatuksen tai kansainvälisen toiminnan kurssilla opiskelija saa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa soveltamiseen käytännön työtehtävissä ja tilanteissa. … Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi kokonaan tai osin kurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukainen muualla hankittu osaaminen.

Paikallisen opetussuunnitelmatyön merkitys Teksti Yhteinen suunta eteenpäin Tekotapa

Kiitos!