Arviointitaksonomiat Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Kyttytymistieteellinen tiedekunta Taksonomioiden

Arviointitaksonomiat Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Taksonomioiden taustaa n Nykyaikaisessa oppimiskäsityksessä korostetaan monipuolisia valmiuksia → tarvitaan keinoja arvioida oppimisen/osaamisen astetta abstraktilla tasolla, joka on jossain määrin riippumaton oppimisen sisällöstä. n Ts. kun oppimiskäsitys irtautuu ajatuksesta painaa asioita mieleensä ja sitten osoittaa se pystymällä uudelleen tuottamaan opittu, pitää myös arvioinnin muuttua. n Uusin käsite lienee PISA-tutkimuksessa kehitetty ”literacy” (lukutaito), joka on PISAn aihealueista (lukeminen/kirjoittaminen (kieli), matematiikka ja luonnontiede) laajentunut myös katsomusaineisiin (kv. tutkimuksessa usein ”religious literacy” Suomessa neutraalimmin ”katsomuksellinen lukutaito”).

Bloom n Arviointitaksonomioiden klassikko on Bloom (1956). n Bloom erottelee oppimisen/osaamisen 3 alueeseen: 1. Psykomotoriseen 2. Affektiiviseen 3. Kognitiiviseen n Katsomusaineiden kontekstissa nykyään käytetympi kolmijako lienee: 1. Tiedot 2. Taidot 3. Asenteet n Bloomin taksonomian käytössä esim. YTL: n (et: n ja filosofian jaosten) linjauksissa keskitytään vain kognitiiviseen ja se antaa kognitiivisen puolen taidoista monipuolisen kuvan.

Bloom psykomotorisesta osaamisesta (muunneltu) 1. Havainto: Kyky hyödyntää aistiärsykkeitä motorisissa toiminnoissa (Pöytätennis (PT): silmän ja käden alustava koordinaatio: yrittää lyödä palloa sen pompattua kerran). 2. Toimintavalmius: Pystyy aloittamaan toiminnan (PT: osuu (toisinaan, mielekkästä asennosta) palloon). 3. Ohjautunut reaktio: Pystyy tuottamaan/toistamaan ohjeistetun prosessin (PT: pystyy ohjattuna tuottamaan halutun kierrelyönnin). 4. Toimintamekanismi: Pystyy mekaanisesti tuottamaan halutun prosessin (PT: pystyy tuottamaan haluttuihin kierrelyönteihin liityvät kokonaiset liikesarjat).

Psykomotorinen (jatkoa) 5. Ulkoinen kyky: Pystyy tuottamaan asianmukaisen prosessin vastauksena haasteeseen (PT: pystyy aidossa tilanteessa tuottamaan kierrelyönnin). 6. Mukautus: Pystyy käyttämään opittuja taitoja asianmukaisesti todellisessa tilanteessa (PT: pystyy käyttämään monipuolista lyöntivalikoimaan pelitilanteeseen sopivalla tavalla). 7. Luovuus: Pystyy tuottamaan luovasti haasteen mukaisia uusia toimintoja (PT: pystyy tuottamaan uudenlaisia lyöntejä tai lyöntisovelluksia).

Affektiivinen/asenteet 1. Vastaanotto: Ottaa vastaan (tarkkaavaisuuden suuntaaminen). 2. Responssi: Osallistuu oppimisprosessiin. 3. Arvottaminen: Liittää arvostuksia entiteetteihin ja asiantiloihin. 4. Yhdisteleminen: Suhteuttaa arvoja ja tosiseikkoja omiin sisäisiin malleihinsa. 5. Luonnehtiminen: Hahmottaa arvojen ja arvostusten vaikutuksen omaan toimintaansa.

Kognitiivinen osa-alue n Psykomotorinen osaaminen ei ole lukuaineiden opetuksessa ole yleensä arvioinnin kohteena, sen sijaan vaikeasti hahmotettavat oppimisvaikeudet voivat usein liittyä sen tyyppisiin asioihin. n Koulun yleisen kasvatustehtävän kannalta affektiivinen oppiminen/osaaminen on olennaista. n Sen arvioiminen on erittäin haasteellista, koska ehdoton sääntö on, että oppilaan yksityisyyden (temperamentti ym. ) alueelle arviointi ei saa mennä. n Toisaalta arvo- ja asennekasvatuksen ja siten katsomusaineiden arviointia on (lähes? ) mahdotonta ilman tätä. n Bloomin taksonomiasta puhuttaessa viitataankin usein vain kognitiivisen osa-alueen luokitteluun, mikä ei lukiossa ole niin iso ongelma kuin perusopetuksessa.

Bloomin taksonomia (prof. Tirri) TASO PAINOPISTE TAVOITE VERBIT 1 TIETO Tunnistaminen ja toistaminen Tietämisen osoittaminen Luettele, toista, kuvaile, määrittele, tunnista, otsikoi 2 YMMÄRRYS Tiedon merkitys ja tarkoitus Ymmärtämisen osoittaminen Selitä, kuvaa, tiivistä tulkitse, laajenna, muokkaa, mittaa 3 SOVELLUS Tiedon käyttäminen uusissa tilanteissa Soveltamisen osoittaminen Havainnollista, sovella, käytä, löydä ratkaisuja, suoriudu, ratkaise, valitse keinot 4 ANALYYSI Tiedon jakaminen osiin ja luokittelu Olennaisen tiedon, osaamisen, taitamisen osoittaminen Analysoi, debatoi, erottele, yleistä, tee johtopäätöksiä, jäsennä, päättele 5 SYNTEESI Luovien, omaperäisten ratkaisujen esittäminen Yhteenvetojen, kokonaisuuksien luominen Luo, suunnittele, tuota, yhdistele 6 ARVIOINTI Tiedon arviointiin soveltuvien kriteerien kehittäminen ja luominen Kriittisen ajattelun taitojen osoittaminen Vertaile, valitse, arvioi, päättele, kontrastoi, kehitä kriteerit, arvostele

Luo, muodostaa OPPIM I-SEN TASOT Arvioi, vertailee Analysoi, päättelee Soveltaa, ratkaisee, kokeilee Ymmärtää, käsittää, määrittelee Muistaa, tietää, tunnistaa AIKA / EDISTYMINEN Kuvio. Bloomin taksonomia (prof. Tirri)

Uusi versio n Vaikka prof. Tirri on ensimmäisen dian taulukossa esiintyvät traditionaaliset Bloomin termit, vaihtanut jälkimmäisessä diassa modernimpaan muotoiluun. n Uudessa muotoilussa osa vanhan taksonomian terminologisista ongelmista on korjattu (esim. termin ’knowledge’ käyttö). n Samalla on siirrytty käyttämään kuvauksissa substantiivien sijaan verbejä, joka korostaa prosesseja ja on usein käytännön arviointiin paremmin sopivaa. n Sisällöllisesti merkittävin muutos on se, että kaksi ylintä luokkaa on vaihtanut paikkaa. n Internetistä löytyy valtavasti kuvallista ja tekstuaalista materiaalia Bloomin taksonomioista.

© YTL

Taksonomiat ja käytännön arviointi n Taksonomioita on hyvin monia (esim. uutta versiota esittelevät Anderson & al. (2001) mainitsevat n. 20 muuta). n Taksonomiat voivat tähdätä psykologisin termein hieman erilaisiin asioihin (opittu lopputulos, taito, ajattelun taso jne. ), mutta näissä oppimisteoreettisissa malleissa on yleisesti ottaen kysymys oppimisprosessin toteutumisen jälkeisestä mitattavasta osaamisesta → tärkeitä oppilasarvioinnin välineitä. n Filosofisesti ajattelun tasojen luokittelua voi kyseenalaistaa (niin kuin useita muitakin psykologian vastaavia malleja).

Taksonomiat ja käytännön arviointi n YTL: n filosofian jaos on löytänyt Bloomin taksonomian osalta käytännön opettajalle sopivan kompromissimuotoilun: n ”Filosofian vastauksessa on seuraavia huomioitavia puolia: tieto, ymmärtäminen, soveltaminen, analyysi, synteesi ja arvioiminen. Ne kuvaavat osin kasautuvasti, osin lomittaisesti hyvän vastauksen tuntomerkkejä. “ (Mallivastauksen pisteohje, YTL, 2004. ) n YTL on 17. 1. 2014 sitoutunut Bloomin taksonomiaan (”versionneutraalisti”, ks. edellä) yo-reaalin kaikkien kokeiden arvioinneissa ja tehtävätyyppien luokittelussa. n Kaikissa aineissa pitää olla osaamisen eri tasoille ensisijaisesti tähtääviä tehtäviä. n Niitä on syytä olla myös lukioiden kurssikokeissa ja vastaavissa.

SOLO-malli n SOLO-mallin nimi tulee mallin englanninkielisen nimen alkukirjaimista: Structure of the Observed Learning Outcome. n Vaikka Bloomin taksonomia on kasvatustieteessä klassikko ja sen luokat on eksplisiittisesti mainittu myös esimerkiksi YTL: n filosofian ja ET: n arvosteluohjeissa, niissä ja yleisemminkin suomalaisessa ET: n ja filsofian arvioinnissa on enemmän painotettu SOLO-mallia.

SOLO-taksonomia (prof. Tirri) Structure of the Observed Learning Outcome n Esirakenteinen: ei asiaa koskevaa tietoa, epäjohdonmukainen vastaus, väärä vastaus kysymykseen n Yksirakenteinen: vastaus kysymykseen, mutta vain yksinkertaisimmat ja ilmeisimmät yhteydet tunnistettu n Monirakenteinen: luettelomainen vastaus, paljon oikeita käsitteitä, mutta käsitteiden välistä yhteyttä ei kuvata n Suhteutettu vastaus: tietolähteitä ja asioita vertaileva vastaus, vastauksesta selviää käsitteiden välinen yhteys n Kehittyvä abstrakti taso: monipuolista induktiota ja deduktiota, tiedon yhteyksien taitavaa hahmottamista, hypoteesien ja yleistysten kuvailua (Biggs & Collis, 1982; 1989; Biggs 1999, Biggs 2003 )

Kommentteja taksonomioista (erityisesti filosofian ja ET: n arvioinnin näkökulmasta) n Taksonomiat ovat yleisiä välineitä vastauksen arvioimiseen ja niiden soveltamisen ei tule olla mekaanista. n YTL: n ainereaalin mallikokeen ohjeistuksessa mainitaan kuitenkin eksiplisiittisesti SOLO-malli ja Bloomin tasot (Bloomin nimeä mainitsematta ), asettamatta niitä varsinaisesti järjestykseen. n Kahden eri taksonomian yhdistäminen filosofian ja ET: n ainereaalin pisteytysohjeissa on kasvatustieteellisesti melko ainutlaatuista.

Taksonomioiden ristiintaulukointi n Taksonomioiden yhdistäminen herättää ajatuksen niiden ristiintaulukoinnista, jota voisi käyttää opettajan apuna arvioinnissa. n Varsinkin aloittavalle opettajalle katsomus- ja humanistisissa aineisa tästä voisi olla apua. n Nykyään Etelä-Koreassa vaikuttava Tikkurilan lukion entinen lehtori (ja ohjaava opettaja) Johan Autio on toteuttanut tämän (ks. tarkemmin Honkala & Salmenkivi (toim. ) Hyvän opetamisen kaksi vuosikymmentä, FETO, 2005, 172– 173).

FILOSOFIAN ARVIOINTIKRITEERIT (Johan Auto) Bloom Solo Kriteeri A: Tieto Jatkettu abstrahointi Suhteutettu vastaus 10 -9 pistettä 8 -7 pistettä Monistruktuurin Yksistruktuurine Esistruktuur en n inen 6 -5 pistettä 4 -3 pistettä Kuvaus: Kuinka Esseessä esitetään Essee esittää hyvin essee oikeita ja olennaisia enimmäkseen oikeita joitakin oikeita ja faktatietoja, mutta käyttää asian faktatietoja Esseessä ja olennaisia faktat: a, olennaisia osa niistä voi olla käsittelyyn käytetään olennaisia … Essee käyttää faktatietoja ja joitakin virheellisiä tai sopivia teorioita käsitteitä oikein ja enimmäk-seen olennaisia käsitteitä. epäolen. Käsitt: den ja käsitteitä? tavalla … olennaisia käs: itä käyttö epätarkkaa. oikein Kriteeri B: 10 -9 pistettä 8 -7 pistettä 6 -5 pistettä Ymmärtäminen Kuvaus: Kuinka Essee osoittaa kysymyksen Essee osoittaa osittain hyvin essee osoittaa olennaisen ytimen, ilmaisee olennaisen ytimen ja kysymyksen olennaisen kysymyksen olennaiset ilmaisee pääosin ytimen ja asia- ja olennaisen ytimen ja merkitysyhteydet, olennaiset asia- ja merkitysyhteydet … olennaiset asia- ja suhteuttaa ne toisiinsa, ja merkitys-yhteydet, ja merkitysyhteydet? osoittaa, millä tavoin kysymys on merkityksellinen. Kriteeri C: 10 -9 pistettä 8 -7 pistettä 6 -5 pistettä Soveltaminen Kuvaus: Missä On käyt. osuvia On käytetty osuvia on käytetty esimerkkejä, määrin esseessä on esimerkkejä, jotka tukevat esimerkkejä, jotka mutta ne eivät tue käytetty osuvia väittämiä, ja kysymykseen tukevat esitettyjä väittämiä esimerkkejä ja sis. ainesta on sovellettu väittämiä, ja parhaalla mahdollisella. . . sovellettu …johonkin jmerkittävään asiayhteyteen. kysymykseen sisältyvää Yrityk-sestä soveltaa merkittävään Soveltamisesta on tehty ainesta on sovellettu …. merkittävään asiayhteyteen? merkittäviä havaintoja. merkittävään, esim. on olem. merkkejä. ajankohtaisesti tärkeään, asiaan. Kriteeri D: Analyysi 10 -9 pistettä 8 -7 pistettä 6 -5 pistettä Kuvaus: Kuinka Essee osoittaa kysymyksen Essee osoittaa joitakin Kysymystä käsitellään kuvattu rakenteen eli siihen kysymykseen sisältyviä esseessä suppeasti, kysymykseen sisältyvät oletukset ja oletuksia ja käsittelee mutta joitakin olennaisia oletusten rakennetta mahdolliset niitä joistakin olennaisista yhteyksiä asioiden välillä ja eritelty ilmiövastakkainasettelut, ja käsi. näkökulmista. Essee on on osoitettu. kokonaisuutta niitä monipuolisesti ja rakenteeltaan varsin monipuolisesti ja … monitasoisesti. Essee on tasapainoinen. Onko essee rak. tasa rakenteeltaan 4 -3 pistettä 2 -1 pistettä 0 pist. Essee /10 Essee esittää ei ole jonkin saavu olenn. faktatied ttanut on. Ei käytä tasoa olenn. kä: itä tai 1. käyttää niitä väärin. 2 -1 pistettä Esseessä on joitakin Essee käsittelee merkkejä kysymyksen olennaisen ytimen ja asia pinnallisesti. - ja merkitysyhteyksien Kysymyksen ymmärtämisestä, mutta merkityksellisyyttä ei ilmaise kysymyksen ei ole ilmaistu. merkityksellisyyttä. 4 -3 pistettä Esseessä on käytetty esimerkkejä, mutta ne eivät tue esitettyjä väittämiä. Yrityksestä sovelt kys: kseen sisältyvää ainesta johonkin merkit. asiayhteyt. . on olemassa merkkejä. 2 -1 pistettä 0 pist. Essee /10 ei ole saavu ttanut tasoa 1. 0 pist. Essee käytetyt Essee /10 esimerkit eivät tue ei ole esitettyjä väittämiä saavu tai esim ei ole. ttanut Kysymykseen sis. tasoa ainesta ei ole 1. yritetty soveltaa. 4 -3 pistettä 2 -1 pistettä 0 pist. Kysymystä käsitellään Essee perustuu Essee /10 esseessä suppeasti eikä kysymyksen ei ole sen yhteyksiä muihin osittaiseen saavu olennaisiin asioihin ole väärinymmärtämis ttanut osoitettu. een. tasoa 1.